Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto 1
1. OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö... 2 1.3 Laboratoriot... 2 1.4 Muut yksiköt... 4 1.5 Osaston kirjasto... 5 1.6 Osaston hallinto ja yhteystiedot... 5 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 7 2.1 Alempi perustutkinto... 7 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 7 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 8 2.2 Ylempi perustutkinto... 13 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 13 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 13 3. TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA... 16 3.1 Tavoitteet... 16 3.2 Pääaineet... 19 3.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot... 19 3.3.1 Perusopinnot... 20 3.3.2 Ohjelman yhteiset opinnot... 21 3.3.2.1 Perusaineiden laaja oppimäärä... 25 3.3.3 Tuotantotalous- perusmoduuli... 26 3.3.4. Tuotantotalous -jatkomoduuli... 26 3.3.5 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu... 26 3.3.6 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari... 27 3.3.6.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö... 27 3.3.6.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 27 3.3.6.3 Kandidaattiseminaarin toteutus... 27 3.3.7 Malliohjelma... 28 3.4 Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot... 31 3.4.1 Pääaineet... 31 3.4.1.1 Teollisuustalous... 31 3.4.1.2 Työpsykologia ja johtaminen... 33 3.4.1.3 Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta... 35 3.4.1.4 International Design Business Management (IDBM)... 37 3.4.1.5. Framtidens Industriföretag (FIF)... 40 3.4.3 Tieteen metodiikan opinnot... 41 3.4.4 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu... 41 3.4.5 Diplomityö... 42 3.4.5.1 Ennakkoilmoitus diplomityön aloittamisesta... 42 3.4.5.2 Aiheen vahvistaminen... 42 3.4.5.3 Arvostelu ja valmistuminen... 43 3.4.5.4 Kypsyysnäyte... 43 3.4.5.5 Hyödyllistä tietoa diplomityön laatijalle... 44 3.5 Muut opintokokonaisuudet... 44 3.5.1 Kansantaloustiede... 44 3.5.2 Creative Entrepreneurship... 45 2
3.5.3 European Business Adminstration... 46 3.6 Tekniset sivuaineet... 47 3.7 Muutosten anominen tutkintoon... 68 4. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT... 70 4.1 Opetus- ja tenttijaksot... 70 4.2 Luku- ja tenttijärjestykset... 70 4.3 HOPS... 70 4.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa... 71 4.5 Kurssit ja opintojaksot... 72 4.6 Tentit ja välikokeet... 72 4.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 73 4.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 74 4.10 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 75 4.11 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat... 75 4.12 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 76 4.12.1 Tekniikan kandidaatin tutkintotodistus... 76 4.12.2 Diplomi-insinöörin tutkintotodistus... 76 4.12.3 Todistuksenjakotilaisuus... 77 4.12.4 Ura- ja rekrytointipalvelut... 77 4.12.5 Alumnitoiminta... 77 4.13 Kirjastot... 77 4.13.1 Teknillisen korkeakoulun kirjasto... 77 4.14. Tietoa toisen vaiheen opiskelijavalinnasta... 78 5. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 79 5.1 Tuutorointi... 79 5.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 79 5.3 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 81 5.3.1 Opintotuki... 81 5.3.2 Terveydenhoito... 81 5.3.3 TKY:n opintososiaaliset palvelut... 81 5.3.4 Muita palveluja... 81 6. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 83 6.1 Opetusmenetelmät... 83 6.2 Arviointi ja arvostelu... 84 6.3 Palaute... 85 7. HARJOITTELU... 86 7.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla... 86 7.2 Harjoittelun tavoitteet... 86 7.3 Harjoittelua koskevat ohjeet... 86 7.3.1 Harjoitteluraportti... 87 7.3.2 Harjoittelupaikan hakeminen... 87 7.4 Kansainvälinen harjoittelu... 87 7.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat... 87 8. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 88 8.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus... 88 8.2 Kansainvälinen opiskelu... 89 8.3 Suomen virtuaaliyliopisto... 91 3
9. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS... 92 10. STUDIERÅDGIVNING... 94 10.1 Avdelningen för produktionsekonomi... 94 10.2 Examensstruktur och målsättning... 94 10.2.1 Lägre grundexamen... 94 10.2.2 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 96 10.2.3 Praktik... 97 10.3 Att studera vid Tekniska högskolan... 98 10.3.1 Undervisning, examination och utvärdering... 98 10.3.2 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 98 10.3.3 Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna... 99 10.3.4 Målsatta studietider... 99 10.3.5 Byte av examensprogram... 100 10.3.4 Att studera på svenska... 100 10.4 Studier vid andra högskolor... 101 10.5 Studiehandledning... 101 4
1. OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Tuotantotalouden osasto on yksi Teknillisen korkeakoulun kahdestatoista osastosta. Osasto suorittaa tutkimusta ja antaa opetusta tuotantotalouden alalla. Osasto vastaa tuotantotalouden tutkinto-ohjelmasta. Osasto on jaettu 4 vastuualueeseen, joista kukin muodostaa oman yksikkönsä. Osaston yksiköt ovat: Teollisuustalouden laboratorio, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio, Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio ja Teollisuuden kehittämisen ja johtamisen laboratorio. Tuotantotalouden osasto toimii läheisessä yhteistyössä BIT-Tutkimuskeskuksen sekä ExiMa (Executive School of Industrial Management) kanssa. Tuotantotalouden osaston visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Osaston missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Osaston strategia: Tuotantotalous tutkii arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. TKK:n tuotantotalouden osaston toiminta täsmentyykin sen yksiköiden tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetus- ja tutkimuspalveluilla. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa on perusopiskelijoita noin 480, joiden lisäksi noin 300 jatko-opiskelijaa. Lisäksi osastolla opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita sekä ns. JOOopiskelijoita erityisesti Helsingin yliopistosta. Ulkomaalaisten osuus tutkinto-ohjelman opiskelijoista on nopeasti kasvamassa, ja tuotantotalouden osasto pyrkii jatkuvasti kehittämään kansainvälistä opiskelukulttuuriaan. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden keskuudessa, juuri heille on tehty TUTA-opas 2006-2007. Vuonna 2005 tuotantotalouden osastolta valmistui 11 tohtoria, 7 tekniikan lisensiaattia ja 70 diplomi-insinööriä. Lisäksi vuoden 2005 aikana diplomitöitä valvottiin muille osastolle yhteensä 35 kappaletta. 1
1.2 Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö Osastolla toimii neljä toimikuntaa, joiden tehtävänä on valmistella asioita osastoneuvostolle ja osastonjohtajalle päätettäväksi sekä kehittää osaston toimintaa. Toimikunnat ovat seuraavat: Osaston johtoryhmä puheenjohtajana osastonjohtaja Paul Lillrank Jatko-opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Markku Maula Opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Kari Tanskanen Osaston kansainvälisten asioiden toimikunta Osaston johtoryhmään kuuluvat osastonjohtajan lisäksi kunkin laboratorion esimies, hallintopäällikkö sekä BIT tutkimuskeskuksen johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tehdä päätöksiä osaston kaikkia toimijoita koskettavissa, pääsääntöisesti hallinnollisissa asioissa. Johtoryhmä pyytää kokouksiinsa asiantuntijoita, mikäli käsiteltävät asiat tätä edellyttävät. Kokoonpano: Paul Lillrank (osastonjohtaja, pj), Hannele Wallenius (varaosastonjohtaja, yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion esimies, vpj), Veikko Teikari (työpsykologian ja johtamisen laboratorion esimies), Kari Tanskanen (teollisuustalouden laboratorion esimies), Tuula Pohjola (teollisuuden kehittämisen ja johtamisen esimies), Hannu Yrjölä (BITtutkimuskeskuksen johtaja) ja Tiia Tuomi (hallintopäällikkö). Tuotantotalouden osastolla on 18 professuuria, joista 13 on täytetty. Osaston hallintohenkilökuntaan kuuluvat hallintopäällikkö, opintojen suunnittelija, kaksi opintosihteeriä, osastosihteeri, opinto-, harjoittelu- ja kv-neuvoja, laboratorioiden sihteerit ja hankinta-asiainvastaava sekä mikrotukihenkilöt. 1.3 Laboratoriot Teollisuustalouden laboratorio Teollisuustalouden laboratorion missiona on opetus- ja tutkimustoiminnallaan myötävaikuttaa suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan kehitykseen. Teollisuustalous soveltaa teknisten tieteiden lähestymistapaa liiketaloustieteen kentässä. Lähtökohtana ovat käytännössä relevantit ongelmat, joiden ratkaisemiseksi luomme tietoa, toimintatapoja ja malleja. Teollisuustalouden opetuksessa ja tutkimuksessa yhdistyvät talouden, tekniikan ja johtamisen näkökulmat. Teollisuustalouden laboratoriolla on neljä professuuria: teollisuustalous, logistiikka, laadunohjaus ja projektiliiketoiminta. Laboratorion strategian mukaisesti painopiste on nykyisillä kansantaloudelle tärkeillä toimialoilla sekä tulevaisuuden kasvualoilla. Laboratorion professuurit katsovat eri näkökulmista painopistealojen keskeisiä haasteita: miten kehitetään kilpailukykyisesti toimivia globaaleja yritysverkostoja, miten näiden verkostojen kysyntä- ja toimitusketjuja johdetaan ja ohjataan, ja miten liiketoimintaa ja tuotteita kehitetään tällaisissa verkostoissa. Vastaisuudessa palveluliiketoiminnan ja erilaisten teollisten palveluiden merkitys korostuu. 2
Teollisuustalouden laboratorion tutkimustoiminta kanavoidaan yleensä BIT- Tutkimuskeskuksen kautta. BIT:n tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella, pääosin projektikohtaisella rahoituksella. Tutkimusprojektit tuottavat uutta tietoa tärkeiltä toimialoilta myös opetuksen käyttöön. Yritysten ongelmiin liittyvät harjoitustyöt syventävät teollisuustalouden opetusta. Lisäksi projektien tarjoamat työpaikat antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua yritysmaailmaan. Teollisuustalouden laboratoriossa on 4 professoria, 3 opettavaa tutkijaa, assistentti, toimistosihteeri sekä noin 60 tutkijaa. Graduate School (Tuotantotalouden valtakunnallinen tohtoriohjelma) Tuotantotalouden tohtoriohjelma on valtakunnallinen tutkijankoulutusohjelma, jossa ovat mukana Suomen viisi tuotantotalouden yksikköä. Tohtoriohjelmalla on kiinteä yhteys korkeakoulujen jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön. Tohtoriohjelman johtoryhmä on määritellyt kaikkien tuotantotaloutta pääaineenaan opiskelevien jatko-opiskelijoiden kuuluvan Tuotantotalouden valtakunnallisen tohtoriohjelman piiriin. Tohtoriohjelman ydinjoukon muodostavat Opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoituksella palkatut jatko-opiskelijat. Kiinteästi tohtoriohjelmassa ovat mukana myös korkeakoulujen rahoituksella palkatut assistentit ja maksullisen palvelutoiminnan varoilla (TEKES, SITRA, EU-tutkimusohjelmat ja teollisuus) palkatut tutkijat sekä ExIMAn InPhD -ohjelmassa opiskelevat tohtoriopiskelijat. Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Työpsykologian ja johtamisen laboratorion opetus- ja tutkimustoiminta keskittyy tarkastelemaan yritysten ja yhteisöjen toiminnan inhimillisiä ja sosiaalisia piirteitä. Arjen johtamistyössä yritysten tekniset, taloudelliset ja inhimilliset osajärjestelmät ovat voimakkaasti kytkeytyneitä toisiinsa, eikä niitä voi erottaa tai johtaa toisistaan irrallisina. Laboratoriossa tutkitaan tätä systeemien kokonaisuutta ja sitä kuinka inhimilliset tekijät vaikuttavat organisaatioissa. Tärkeä osa laboratoriossa tehtävää työtä on myös tutkimuksen kautta syntyneen tiedon hyödyntäminen organisaatioiden kehittämisessä ja johtamisessa. Tällä hetkellä Työpsykologian ja johtamisen laboratorion keskeisiä tutkimusaiheita ovat inhimillinen pääoma, palkitseminen, muutos organisaatioissa, strategian toteuttaminen organisaatioissa sekä hajautuneet organisaatio- ja tiimiratkaisut ja niiden johtaminen. Laboratorion tutkimus- ja opetustoiminnan välillä on vahva yhteys: useat laboratorion tutkijat osallistuvat opetustyöhön ja laboratorion perus- ja jatko-opiskelijat kytkeytyvät laboratoriossa tehtävään tutkimukseen harjoitustöiden, opinnäytetöiden ja tutkimusprojektitehtävien kautta. Laboratoriossa on kolme professuuria, joiden opetusaloja ovat organisaation kehittäminen ja johtajuus, tiedon ja osaamisen johtaminen sekä sosiotekniset työjärjestelmät. Kolmen professorin lisäksi laboratoriossa työskentelee lehtori, kaksi assistenttia, kaksi puolipäiväistä toimistosihteeriä sekä yli 50 projektitutkijaa. Osa laboratorion tutkimushankkeista on organisoitu BIT- Tutkimuskeskuksen kautta. 3
Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio keskittyy strategian, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan ohella teknologian hallinnan, uuden liiketoiminnan kehittämisen, pääomasijoittamisen, kansantaloustieteen ja markkinoinnin opetukseen sekä tutkimukseen. Kansainvälisen ulottuvuuden ohella yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion toiminnassa tulee vahvasti esille vuorovaikutus opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä. Opetukseen sidotut yrityksille tehtävät käytännön harjoitustyöt uudistavat opetusta jatkuvasti yritysten strategisen suunnittelun ja kansainvälisten toimintojen tarpeiden mukaisesti. Toisaalta korkeakoulun puolelta tuleva asioiden syvällisempi systemaattinen tarkastelu on arvokasta yrityksille. Opetuksessa strategisen suunnittelun puolella yritysten teknologisten osaamisalueiden dynaamisen kehittämisen tutkimus kytkee laboratorion toiminnan tiiviisti Teknillisen korkeakoulun vahvimpiin osaamisalueisiin. Tutkimuksessaan laboratorio pyrkii kansainväliseen huippulaatuun, ja tekee tutkimusta yhteistyössä tutkimus-painopistealueiden johtavien tutkimusinstituutioiden ja tutkijoiden kanssa. Laboratorion tutkimusalojen uusimmat löydökset otetaan myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan opetukseen. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriossa työskentelee 5 professoria, 2 opettavaa tutkijaa, assistentti, suunnittelija, toimistosihteeri sekä muuta tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. 1.4 Muut yksiköt Executive School of Industrial Management - ExiMa ExiMan (Executive School of Industrial Management) on teollisuuden jatkokoulutukseen suuntautunut tohtorien koulutusohjelma (Industrial PhD-Program, InPhD). Ohjelma on tarkoitettu teollisuuden ja teknisten palvelualojen tuotannon, tuotekehityksen ja teknologiakehityksen keskijohdossa tai keskeisissä asiantuntijatehtävissä olevien koulutukseen. Tavoitteena on antaa valmiudet ratkaista teollisuuden haasteellisia kehitystehtäviä ja mahdollistaa intensiiviset opinnot osittain työn lomassa. Väitöskirja tehdään oman työnantajan haasteellisiin ja kilpailuedun kannalta merkittäviin kehityskohteisiin liittyen. Oleellista on kolmikantainen sitoutuminen hankkeeseen: opiskelija itse, tutkimusta rahoittava yritys ja ExiMan ohjaava professori. Pääsyvaatimuksena on tuotantotalouden osaston jatko-opiskeluvaatimusten täyttäminen, kokemus teollisuuden tai palvelualojen tehtävistä ja työnantajan sitoutuminen kehityshankkeeseen sekä ExiMan hakuprosessin erityisvaatimukset. ExiMassa työskentelee kehitysjohtaja, opettava tutkija sekä ohjelmakoordinaattori. BIT-Tutkimuskeskus Osaston kanssa läheisessä yhteistyössä toimii vuonna 1987 perustettu BIT-Tutkimuskeskus (entinen TAI Tutkimuslaitos), joka on TKK:n suurin tutkimusyksikkö. Se toteuttaa suuren osan Tuotantotalouden ja Tietotekniikan osastojen tutkimusprojekteista. BIT:n toimitilat ovat pääosin yhdessä Tuotantotalouden osaston kanssa TUAS-talossa, mutta osa projekteista toimii Tietotekniikan talossa ja Lahdessa. BIT- Tutkimuskeskus kehittää suomalaisen teollisuuden kilpai- 4
lukykyä ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja, menetelmiä ja teknologiaa. Kehitystyön kohteena ovat tuotantojärjestelmät, joissa inhimillinen toiminta yhdistyy tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen. BIT toimii pääosin ulkoisen rahoituksen varassa. Suurimmat rahoittajat ovat TEKES, Suomen Akatemia, yritykset sekä EU-komissio, ESR, Työministeriö ja Työsuojelurahasto. BIT-Tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 130 tutkimushenkilöstöön kuuluvaa, johtaja, sekä 4 talous- ja henkilöstöhallinnon hoitajaa. 1.5 Osaston kirjasto Tuotantotalouden osaston kirjasto sijaitsee TUAS-talossa, Otaniementie 17, (PL 5500), 02015 TKK. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-to 9-16 ja pe 9-15 ja kesäaikana ma-pe 9-15. Kirjaston puhelinnumerot ovat: 451 4877 ja 451 2846. Tuotantotalouden kirjastossa on voimassa rajoitettu lainausoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että vain osaston henkilökunnalla ja opiskelijoilla (myös jatko- ja sivuaine-opiskelijoilla) on oikeus lainata tuotantotalouden kirjastosta. Opiskeluoikeudesta vaaditaan todistus, esim. opintosuoritusote, josta näkyy sivuaineoikeutesi tai JOO- /erillisopiskelijaoikeutesi. Lukuoikeus on kaikilla. Samoin tuotantotalouden omia raportteja ja väitöskirjoja lainataan kuitti-lainana kaikille. Diplomitöitä ja lehtiä ei lainata. Tuotantotalouden kirjastoon tulevien paperilehtien lista löytyy kirjaston kotisivulta http://www.tuta.hut.fi/library/library.php. Pääkirjasto pitää yllä e-lehtiä. Tuotantotalouteen liittyvää kirjallisuutta on näiden kirjastojen lisäksi Helsingin yliopistolla ja Helsingin kauppakorkeakoululla. Niistä saa tietoa Linda-tietokannasta, TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta ja teekkarikalenterista. 1.6 Osaston hallinto ja yhteystiedot Osoite: Otaniementie 17, 02150 Espoo (PL 5500, 02015 TKK) (TUAS-talo) Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tkk.fi Verkkosivut: http://www.tuta.tkk.fi. Faksinumero: 09 451 3556 Osaston johto osastonjohtaja, professori Paul Lillrank, 451 3658, 050 070 3848 osastonjohtajan sihteeri Pirjo Ruuskanen 451 3641, 050 560 3641 osaston varajohtaja, professori Hannele Wallenius, 451 3083, 050 387 8109 osaston hallintopäällikkö Tiia Tuomi - yleishallinto, virantäytöt, talous- ja henkilöstöhallinto, 451 3921, 050 556 3921 5
Opintopalvelut opintojen suunnittelija Tarja Timonen - perus- ja jatko-opinnot, kansainväliset asiat, 451 4678, 050 560 3078 opintosihteeri Anne Johansson - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, tutkinnon rakenteet ja tutkintotodistukset, 451 2161, 050 560 9502 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintosihteeri Mari Riihiaho - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, JOO/erillisopinnot, tenttijärjestyksen koordinointi, 451 4750, 050 337 4914 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintoneuvoja Lauri Tolvas - tuotantotalouden tutkinto-ohjelma, 451 5380 kv-neuvoja Antti Pärnänen - kansainvälisten asioiden opintoneuvonta, 451 4755 harjoitteluneuvoja Riku Seppälä - harjoitteluneuvonta, 451 3649 Kirjastopalvelut kirjastoamanuenssi Jaana Vuopala - osaston kirjaston toiminnan kehittäminen, asiakaspalvelu, kirjojen ja lehtien hankinta, 451 4877, 050 574 7149 Vs. kirjastoamanuenssi Annikki Huttunen - osaston kirjaston asiakaspalvelu, kirjojen luettelointi, 451 4877, 050 574 7149 kirjastosihteeri Leena Mellavuo-Aarnio - osaston kirjaston asiakaspalvelu, julkaisurekisterin ylläpito, 451 2846, 050 376 1082 (4.9.2006 alkaen osa-aikainen) Vahtimestaripalvelut vahtimestari Mervi Sillman - vahtimestaripalvelut, 451 5596, 050 469 3957 virastomestari Leena Kadenius - vahtimestaripalvelut, 451 5491, 050 469 3956 toimistosihteeri Taina Liukkonen - vahtimestaripalvelut, 451 3651, 050 376 1079 Tietoa osaston muusta henkilöstöstä löytyy osaston verkkosivuilta osoitteesta www.tuta.tkk.fi. 6
2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomiinsinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 7
2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. 8
Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 3. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Seuraavat kurssit täyttävät tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä : Englannin kieli Kie-98.1300 Kie-98.1302 Kie-98.1302 Kie-98.1303 Kie-98.1304 Englannin suullisen kielitaidon valmennuskurssi Tiedottavat esitelmät (3 op) Tiedottavat esitelmät (2 op) Suostuttelevat esitelmät (3 op) Väittelytaito (3 op) 9
Kie-98.1305 Kie-98.1308 Kie-98.1309 Kie-98.1201 Kie-98.1202 Kie-98.1205 Kie-98.1206 Kie-98.1207 Kie-98.1208 Kie-98.1401 Kie-98.1402 Kie-98.1106 Kie-98.1107 Kie-98.1108 Kie-98.1600 Kie-98.1601 Espanjan kieli Kie-98.2051 Kie-98.2052 Kie-98.2061 Kie-98.2062 Kie-98.2071 Kie-98.2072 Kie-98.2081 Kie-98.2082 Kie-98.2093 Kie-98.2050 Kie-98.2060 Kie-98.2070 Kie-98.2080 Kie-98.2090 Kie-98.2100 Kie-98.2500 Japanin kieli Kie-98.3055 Kie-98.3066 Kie-98.3795 Kie-98.3796 Kie-98.3410 Kie-98.3420 Kie-98.3430 Konferenssi- ja seminaariesitelmät (2 op) Kokous- ja neuvotteluenglantia (1-2 op) Englannin ääntämisharjoituksia A (1-2 op) Englanniksi kirjoittamisen perusteet I (1 op) Englanniksi kirjoittamisen perusteet II (1 op) Englanniksi kirjoittamisen perusteet III (1 op) Akateeminen kirjoittaminen (2 op) Teknisen englannin kirjoituskurssi (1 op) Kirjoitusklinikka (1 op) Työnhaku englanniksi (1 op) Liike-elämän kirjoitusviestintä (2 op) Aktivoi englantisi (4 op) Englannin tekstin ymmärtäminen (3 op) Tieteellisen englannin luku- ja keskustelukurssi (3 op) Englannin kirjallinen koe (1 op) Englannin suullinen koe (2 op) Espanja 5A (2 op) Espanja 5B (2 op) Espanja 6A (2 op) Espanja 6B (2 op) Latinalaisen Amerikan kulttuurit 1 (1 op) Latinalaisen Amerikan kulttuurit 2 (1 op) Espanjan keskustelukurssi 1 (1 op) Espanjan keskustelukurssi 2 (1 op) Tekniikan espanjaa (4op) Espanjaa itsenäisesti 1 (1 op) Espanjaa itsenäisesti 2 (2 op) Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 1 (1 op) Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Espanjankielinen elokuva 1 (2 op) Espanjankielinen elokuva 2 (2 op) Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos (4 op) Japani 5 (4 op) Japani 6 (4 op) Tekniikan japanin seminaari 1 (2 op) Tekniikan japanin seminaari 2 (2 op) Japanilaista kulttuuria (2 op) Japanilainen yhteiskunta (2 op) Japaninkielistä ammattikirjallisuutta (2 op) 10
Kie-98.3440 Kie-98.3450 Kie-98.3460 Kie-98.3470 Kie-98.3480 Kie-98.3490 Kie-98.3520 Kie-98.3530 Ranskan kieli Kie-98.4051 Kie-98.4052 Kie-98.4061 Kie-98.4062 Kie-98.4071 Kie-98.4072 Kie-98.4081 Kie-98.4082 Kie-98.4101 Kie-98.4102 Kie-98.4103 Kie-98.4104 Kie-98.4111 Kie-98.4112 Kie-98.4113 Kie-98.4114 Kie-98.4121 Kie-98.4122 Kie-98.4123 Kie-98.4124 Kie-98.4131 Kie-98.4132 Kie-98.4133 Kie-98.4134 Kie-98.4210 Kie-98.4220 Kie-98.4310 Kie-98.4320 Kie-98.4410 Kie-98.4420 Kie-98.4510 Kie-98.4520 Kie-98.4610 Japaninkielistä kaunokirjallisuutta (2 op) Japaninkielinen kirjallinen viestintä (2 op) Joukkoviestinnän japania (2 op) Liike-elämän japania (2 op) Tekniikan sanastoa japanin kielessä (2 op) Teknisen japanin lukukurssi (2 op) Vientikaupan japania (2 op) Ympäristöalan japania (2 op) Ranska 5A (2 op) Ranska 5B (2 op) Ranska 6A (2 op) Ranska 6B (2 op) Ranska 7A (2 op) Ranska 7B (2 op) Ranska 8A (2 op) Ranska 8B (2 op) Liike-elämän ranskaa 1 (2 op) Liike-elämän ranskaa 2 (2 op) Liike-elämän ranskaa 3 (2 op) Liike-elämän ranskaa 4 (2 op) Tekniikan ranskaa 1 (2 op) Tekniikan ranskaa 2 (2 op) Tekniikan ranskaa 3 (2 op) Tekniikan ranskaa 4 (2 op) Civilisation française 1 (1 op) Civilisation française 2 (1 op) Civilisation française 3 (1 op) Civilisation française 4 (1 op) Français pour les stagiaires 1(1 op) Français pour les stagiaires 2(1 op) Français pour les stagiaires 3(1 op) Français pour les stagiaires 4 (1 op) Ranskaa itsenäisesti 1 (1 op) Ranskaa itsenäisesti 2 (2 op) Grammaire française 1 (2 op) Grammaire française 2 (2 op) Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 1 (2 op) Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Kirjallista viestintää ranskaksi 1 (1 op) Kirjallista viestintää ranskaksi 2 (2 op) Ranskan kielen ääntäminen 1 (2 op) 11
Kie-98.4620 Ranskan kielen ääntäminen 2 (2 op) Kie-98.4710 Francophonie 1 (1 op) Kie-98.4720 Francophonie 2 (1 op) Kie-98.4800 - Kie-98.4860 Teknisten alojen erikoiskursseja Saksan kieli Kie-98.6052 Kie-98.6061 Kie-98.6062 Kie-98. 6450 Kie-98.6569 Kie-98.6579 Kie-98.6609 Kie-98.6619 Kie-98.6620 Kie-98.6629 Kie-98.6630 Kie-98.6649 Kie-98.6651 Kie-98.6650 Kie-98.6669 Kie-98.6700 Kie-98.6710 Kie-98.6729 Kie-98.6739 Kie-98.6749 Kie-98.6810 Kie-98.6820 Kie-98.6830 Kie-98.6840 Kie-98.6850 Kie-98.6860 Kie-98.6870 Kie-98.6880 Kie-98.6890 Venäjän kieli Kie-98.8062 Kie-98.8071 Kie-98.8072 Kie-98.8075 Kie-98.8081 Kie-98.8082 Saksa 5B (2 op) Saksa 6A (2 op) Saksa 6B (2 op) Saksan kielioppia 2 (2 op) Median saksaa (2 op) Saksan keskustelukurssi (1 op) Saksan kirjallinen viestintä (2 op) Landeskunde-kurssi 1(1 op) Landeskunde-kurssi 2 (1 op) Saksan kaunokirjallisuutta 1 (2 op) Saksan kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Liike-elämän saksaa A (2 op) Liike-elämän saksaa B (2 op) Vientikaupan saksaa (2 op) Suullista viestintää (2 op) Saksaa itsenäisesti 1 (1 op) Saksaa itsenäisesti 2 (2 op) Tekniikan saksan tekstikurssi (2-3 op) Tekniikan saksaa 1 (2 op) Tekniikan saksaa 2 (2 op) Arkkitehtien saksaa (2 op) Elektroniikka-alan saksaa (2 op) Energiatekniikan saksaa (2 op) Kemistien saksaa (2 op) Konetekniikan saksaa (2 op) Puunjalostusalan saksaa (2 op) Rakentajien saksaa (2 op) Sähkövoimatekniikan saksaa (2 op) Ympäristötekniikan saksaa (2 op) Venäjä 6B (2 op) Liike-elämän venäjää 1 (2 op) Liike-elämän venäjää 2 (2 op) Liike-elämän venäjää 3 (1 op) Talouselämän venäjää 1 (2 op) Talouselämän venäjää 2 (2 op) 12
Kie-98.8090 Kie-98.8100 Kie-98.8105 Kie-98.8110 Kie-98.8115 Kie-98.8120 Kie-98.8130 Kie-98.8330 Kie-98.8340 Kie-98.8420 Kie-98.8095 Joukkoviestinnän venäjää 1 (2 op) Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi 1 (2op) Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi 2 (1op) Tekniikan venäjää 1 (2 op) Tekniikan venäjää 2 (1 op) Venäjän kirjallisuutta 1 (1 op) Venäjän kirjallisuutta 2 (2 op) Venäjän maantuntemusta 1 (1 op) Venäjän maantuntemusta 2 (1 op) Venäjää itsenäisesti 2 (1 op) Joukkoviestinnän venäjää 2(1 op) Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/toinen_kotimainen.htm ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/pakollinen.htm. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 7. 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); 13
kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. 14
Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 3. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 7. 15
3. TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA 3.1 Tavoitteet Teknilliselle korkeakoulutukselle on asetettu tavoitteita sekä asetuksessa teknillistieteellisestä tutkinnosta että Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä. Seuraavat tavoitelistat on laadittu ohjaamaan opiskelijoiden opiskelua. Näitä tavoitteita olisi hyvä aika ajoin pysähtyä miettimään opintojen edistyessä. Opintojensa aikana tuotantotalouden diplomi-insinöörin tulisi saavuttaa seuraavat valmiudet: 1. Valmiudet teknillis-tieteelliseen toimintaan - teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen perusvalmius valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon hankintaan valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon arviointiin valmius tieteellisten ongelmien ratkaisemiseen valmius tuottaa uutta tietoa valmius käyttää tieteellistä tietoa yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa valmius soveltaa tieteellistä tietoa valmius tieteellisen ja teknillisen kehityksen seuraamiseen valmius tutkimustyöhön teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet taloustieteissä, työtieteissä, tietojenkäsittelyssä ja näihin liittyvissä suunnittelumenetelmissä erityisesti tekniikan soveltamiseen ja hyväksi käyttöön liittyvien ongelmien yhteydessä 2. Valmiudet ammatilliseen toimintaan valmius perehtyä teknillisiin ongelmiin valmius käyttää tieteellistä tietoa ammatillisessa toiminnassa tekniikan ja teknisten tieteiden alalla esiintyvien ongelmien ratkaisuun tehdä perusteltuja ratkaisuja tekniikkaa koskevissa yleisissä kysymyksissä suorittaa tavallisimpia tehtäviä koulutusohjelman perustana olevalla ammatillisella tehtäväalueella kehittää ammatillista tehtäväaluetta valmius teknillis-tieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollisuus siirtyä tehtävistä toiseen laaja perehtyneisyys yrityksen eri osatoimintoihin, kuten atk, henkilöstöhallinto, tuotantotekniikka, markkinointi ja talous sekä ymmärrys näiden niveltymisestä toisiinsa sekä kytkeytymisestä kansantalouteen teoreettinen valmius sekä sovellusvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan ja tuotantotoimintaan liittyvien markkinointi-, tuotanto-, taloussuunnittelu, henki- 16
löstöhallinto-, organisaatio-, työntutkimus- ja tietojenkäsittelyongelmien käsittelyä ja ratkaisua syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollain edellä mainituista aloista 3. Valmiudet yhteiskunnalliseen toimintaan kokonaiskuva tieteen ja teknologian yhteiskunnallisista tehtävistä, asemasta ja vaikutuksista, yhteiskunnan, tieteellisteknillisen kehityksen ja luonnonvarojen käytön välisistä riippuvuuksista kokonaiskuva teknisten ratkaisujen vaikutuksista työolosuhteisiin, ympäristöön, sosiaalisiin rakenteisiin, taloudelliseen toimintaan ja koko yhteiskuntaan kyky arvioida tekniikkaan liittyvien toimenpiteiden vaikutusta ihmisen elinympäristöön ja yhteiskuntaan valmius toimia kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sivistystä edistäen ja yksilön perusoikeuksien puolesta 4. Muut valmiudet kyky ryhmätyöskentelyyn kyky viestintään suullinen ja kirjallinen viestintävalmius tarvittava kielitaito kyky luovaan toimintaan teoreettiset ja metodiset perusvalmiudet oman alan jatko-opintojen aloittamiseen valmius jatkuvaan opiskeluun valmius yrittäjyyteen Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa yrityselämää kokonaisvaltaisesti ymmärtäviä diplomi-insinöörejä. Tavoitteena on rakentaa vankka tuotantotaloudellinen osaaminen insinööri- ja luonnontieteiden taitojen lisäksi. Tekniikan, talouden ja ihmisosaamisen yhdistäminen antavat mahdollisuuden ymmärtää ja kehittää yrityksen reaaliprosessia sekä strategiaa. Koulutuksen tarkoituksena on lähinnä antaa riittävä valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollistaa myös joustava siirtyminen tehtävästä toiseen. Tuotantotalouden diplomiinsinöörin on perehdyttävä laajasti yrityksen eri osatoimintoihin. Hänen on tunnettava yrityksen tuotanto, markkinointi, talous, henkilöstöhallinto, atk ja muut tukitoiminnot sekä ymmärrettävä näiden niveltyminen toisiinsa ja kytkeytyminen kansantalouteen. Laaja-alaisten ja kokonaisvaltaisten opintojen lisäksi tuotantotalouden opinnoissa korostuvat käytännölliset ja useimmiten yrityselämässä tehdyt harjoitustyöt. Näiden kautta opiskelijat saavat kosketusta tulevaan työelämään sekä tuovat uusinta liiketaloudellista tietoa ja taitoa yritysten jokapäiväisiin ongelmiin. Tyypillisiä myös teknisiä tietoja vaativia tehtäväkenttiä, joihin tuotantotalouden tutkintoohjelma tähtää, ovat esimerkiksi: 17
tuotantojärjestelmien ja tuotannonohjauksen suunnittelu materiaalihallinto eli logistiikka laatujohtaminen markkinointi kansainväliset operaatiot organisaation kehittämistehtävät henkilöstöhallinto yritystutkimus laskentatehtävät informaatiojärjestelmien suunnittelu konsultointi kehittäminen ja rationalisointi projektitoiminta, projektien vetäminen opetus ja tutkimus Tutkinnon tarkemmasta sisällöstä riippuen saattavat luonnollisesti muunkin tyyppiset tehtäväkentät tulla kysymykseen. Sopiva aineyhdistelmä, johon on sisällytetty teknisiä opintoja yhdeltä tai useammalta alalta, avaa mahdollisuuksia mm. perinteisiin insinööritehtäviin eri aloilta. Tutkinto-ohjelman asettamien yleisten tavoitteiden lisäksi jokaisen opiskelijan olisi hyvä hahmotella omat tavoitteensa. Tämä hahmotelma toimii punaisena lankana esimerkiksi harjoitustyöaiheita valittaessa. Opiskelussaan voi joko keskittyä tietylle alueelle tai pyrkiä monipuoliseen kokonaisuuteen. Oma tietoinen valinta parantaa opintojen laatua ja lisää motivaatiota. 18
3.2 Pääaineet Tuotantotalouden tekniikan kandidaatin tutkinnossa pääaine muodostuu tuotantotalouden perusja jatkomoduulista. Pääaineen tavoitteena on tarjota syvempää tietoa tutkinto-ohjelman keskeisistä aihealueista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa pääainevaihtoehtoja on kuusi. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineet perusmoduuli A1 jatkomoduuli A2 syventävät moduulit A3 Teollisuustalous Työpsykologia ja johtaminen Tuotantotalous Tuotantotalous Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta Teollisuuden kehittäminen ja johtaminen* Industrial Design Business Management (IDBM) Framtidens Industriföretag (FIF) * Ei valittavissa lukuvuonna 2006-2007. 3.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot: perusopinnot moduuli (P), ohjelman yhteiset opinnot moduuli (O), perusmoduuli (A1), jatkomoduuli (A2), sivuaineen perusmoduuli (B1), kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) sekä vapaasti valittavat opinnot (V). 19
3.3.1 Perusopinnot Perusopinnot P (80 op) TU901-P Opintopisteet Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat- Matematiikan peruskurssi C3-I/C3-II 5 1.1131/1132 Mat- Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B 5 1.2600/2620 Tfy-x.xxxx Fysiikka I A (tai S-104.1010 Fysiikka I) 3-4 * Tfy-x.xxxx Fysiikka I B (tai S-104.1010 Fysiikka I) 3-4 * Tfy-x.xxxx Fysiikka II A (tai S-104.1020 Fysiikka II) 3-5 * Tfy-x.xxxx Fysiikka II B (tai S-104.1020 Fysiikka II) 3-5 * Tfy-3.1540 Fysiikan laboratoriotyöt I 3 Kie-98.xxxx Vieraan kielen opintoja 3 *** Kie-98.5001/ Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio (ruotsi/suomi) 1 Kie-98.7001 Kie-98.5002/ Toisen kotimaisen kokeen suullinen osio (ruotsi/suomi) 1 Kie-98.7002 T-106.1001 Tietokone työvälineenä 2 T-106.1203 Ohjelmoinnin perusteet L 5 Tai T-106.1206 Ohjelmoinnin perusteet Y 5 T-106.1041 Tietotekniikan peruskurssi 3 Tai T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi 3 Eri-0.145 Johdatus opiskeluun 0 TU-0.1111 Johdatus tuotantotalouden opiskeluun 1 TU-53.1000 Johdatus tuotantotalouden tutkimukseen 1 TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 tai TU-22.1102 Grundkurs i industriell ekonomi 4 TU-22.1103 Tuotantotalouden harjoitustyö 1 TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 Puu-127.4010 Ympäristöjohtaminen 2 TU-91.1002 Markkinointi 3 TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus 4 Yhteensä 80 op Opiskelijan on suoritettava yksi seuraavista fysiikan kokonaisuuksista. On suositeltavaa, että opiskelija suorittaa fysiikan kurssien kokonaisuuden samalta alalta kuin lukee O- moduulin teknisen kokonaisuuden. Kokonaisuuksia ei tule sekoittaa keskenään eli Fysiikka I A ja B (tai S- 20
104.1010 Fysiikka I) ja Fysiikka II A ja B (tai S-104.1020 Fysiikka II) tulee suorittaa samasta kokonaisuudesta. Joko Opintopisteet Tfy-3.1181 Fysiikka IA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1182 Fysiikka IB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1193 Fysiikka IIA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1194 Fysiikka IIB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tai Tfy-3.1241 Fysiikka IA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1242 Fysiikka IB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1253 Fysiikka IIA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1254 Fysiikka IIB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tai S-104.1010 Fysiikka I (AUT, BIO, EST, TLT) 6 S-104.1020 Fysiikka II (AUT, BIO, EST, TLT) 6 Tai Tfy-0.1011 Fysiikka IA 4 Tfy-0.1012 Fysiikka IB 4 Tfy-0.1023 Fysiikka IIA 5 Tfy-0.1024 Fysiikka IIB 5 Tfy-0.2011 Fysiikka IIIA*** 5 Tfy-0.2012 Fysiikka IIIB *** 5 Tai Tfy-3.1361 Fysik IA 3 Tfy-3.1362 Fysik IB 3 Tfy-3.1373 Fysik IIA 3 Tfy-3.1374 Fysik IIB 3 Tai Tfy-3.1381 Physics IA 3 Tfy-3.1382 Physics IB 3 Tfy-3.1393 Physics IIA 3 Tfy-3.1394 Physics IIB 3 *** Nämä kieliopinnot on valittava tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävistä kursseista. 3.3.2 Ohjelman yhteiset opinnot TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Vastuuprofessori: Paul Lillrank O-moduulissa suoritetaan teknistä sivuainetta pohjustavia ja tukevia opintoja. Moduuli valitaan sivuaineen mukaan. 21
Perustietieteet Pakollinen edellytys kokonaisuuden valitsemiselle: Perusaineiden laajan oppimäärän mukainen P-moduuli. Pakolliset kurssit 20 op Opintopisteet Mat-1.2600/2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B (laaja) 5 Mat-1.1040 Matematiikan peruskurssi L4 10 Tfy-0.2011 Fysiikka IIIA 5 Yhteensä 20 op Automaatio- ja systeemitekniikka (Suorita Mat-1.1131 Matematiikan peruskurssi C3-I P-moduulissa) Viestintätekniikka Pakolliset kurssit 17-18 op Opintopisteet Mat-1.1132 Matematiikan peruskurssi C3-2 5 AS-75.1102 Julkaisutekniikan perusteet 3 T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan 5 AS-75.1124 Kuvatekniikan perusteet 4-5 Valitse listasta siten, että 20 op täyttyy: T-109.5410 Teknologiajohtaminen tietoliikenneteollisuudessa 3 T-76.3601 Ohjelmistotuotannon perusteet 5 As-0.1101 C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java) 6 T-106.1223 Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Yhteensä min. 20 op Automaatio- ja systeemitekniikka Pakollinen kurssi: Opintopisteet Mat-1.1132 Matematiikan peruskurssi C3-2 5 Valitse seuraavista toinen: AS-84.1132 Automaatio- ja säätötekniikka 5 AS-84.1128 Automaato- ja säätötekniikan perusteet 3 Valitse vähintään yksi seuraavista: T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java) 6 AS-0.1101 C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 T- 106.1223 Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Valitse listasta siten, että 20 op täytyy: 22
AS-0.1102 C/C++ ohjelmoinnin kurssi 4 S-87.2113 Elektroniikan perusteet 3 S-88.1110 Digitaalitekniikan perusteet 3 S-55.1100 Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 Yhteensä min. 20 op Kemian tekniikka (Suorita Mat-1.1132 Matematiikan peruskurssi C3-II P-moduulissa) Pakolliset kurssi (20 op) Opintopisteet KE-35.9700 Kemian perusteet; K, TU, AS 5 KE-42.1700 Kemian laitetekniikka I 5 KE-90.2100 Prosessiautomaation perusteet 3 KE-31.1800 Fysikaalinen Kemia I 3 KE-40.1600 Johdatus prosesseihin 2 KE-30.1600 Mikrobiologia I 2 Yhteensä 20 op Konetekniikka (Suorita Mat-1.1132 Matematiikan peruskurssi C3-II P-moduulissa) Pakolliset kurssi (20 op) Opintopisteet Kul-49.2100/ Lujuusoppi IA/IB* 5 2200 Kon-41.2008 Koneenrakennustekniikka A 10 Mat-1.1132 Matematiikan peruskurssi C3-2 5 Yhteensä 20 op Sivuaineen jatkomoduulin K110-2 Koneensuunnittelu suoritavilta edellytetään kurssin Kul-49.2100 Lujuusoppi IA suorittamista. Energia- ja LVI-tekniikka (Suorita Mat-1.1132 Matematiikan peruskurssi C3-II P-moduulissa) Pakollinen kurssi (5 op) Opintopisteet Ene-39.2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto 5 Valitse seuraavista kursseista siten, että laajuus (20 op) täyttyy: Kon-41.2008 Koneenrakennustekniikka A * 10 Kon-41.2010 Koneenrakennustekniikka B * 4 Kon-41.2011 Koneenrakennustekniikka C * 3 Kul-49.1100 Dynamiikka I 4 Kul-49.2100/ Lujuusoppi IA/IB 3 2200 Rak-54.1100 Statiikka 3 23
Yhteensä min. 20 * Kurssit ovat keskenään vaihtoehtoisia, eli vain yhden niistä voi sisällyttää tekniseen kokonaisuuteen Sovellettu matematiikka (Suorita Mat-1.1131 Matematiikan peruskurssi C3-I P-moduulissa) Pakolliset kurssi (20 op) Opintopisteet Mat-1.1132 Matematiikan peruskurssi C3-2 5 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet 4 Mat-2.2105 Optimoinnin perusteet 3 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Mat-2.3111 Stokastiset prosessit 5 Yhteensä 20 Sähkötekniikka (Suorita Mat-1.1131 Matematiikan peruskurssi C3-I P-moduulissa) Pakolliset kurssit 12 op Opintopisteet Mat-1.1132 Matematiikan peruskurssi C3-2 5 S-72.1110 Signaalit ja järjestelmät 5 S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet 2 Valitse listasta siten, että 20 op täyttyy: S-55.1100 Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka 2 S-72.1120 Tiedonsiirto ja yhteyskäytännnöt 2 S-88.1110 Digitaalitekniikan perusteet 3 S-38.1145 Liikenneteorian perusteet 3 S-87.2113 Elektroniikan perusteet 3 S-87.2126 Elektroniikan perusteiden työt 2 Yhteensä min. 20 Tietotekniikka (Suorita joko Mat-1.1131 tai Mat-1.1132 P-moduulissa) Tietotekniikka B1 Pakolliset kurssit (11op) Opintopisteet T-106.1223 Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java) 6 Valitse seuraavista siten, että 20 op täyttyy *: T-106.3100 Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (C-kieli)** 5 AS-0.1102 C/C++-ohjelmointi** 4 T-0.3123 Tietokone ja käyttöjärjestelmä 6 24