IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2011

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2011 16WWE0275 16.4.2012 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2011 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 1: KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU OSA 2: VESISTÖTARKKAILU

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2011 16WWE0275 2.4.2012 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2011 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 1: KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU

16WWE1207 Iijoen alaosan yhteistarkkailu v. 2011 Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Osa 1: Käyttö- ja kuormitustarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT... 2 2.1 Iin kunta... 2 2.1.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 2 2.1.2 Käyttötarkkailu... 2 2.1.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 5 2.2 Yli-Iin Vesihuolto Oy... 7 2.2.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 7 2.2.2 Käyttötarkkailu... 7 2.2.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 10 2.3 Pudasjärven Vesiosuuskunta... 12 2.3.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 12 2.3.2 Käyttötarkkailu... 12 2.3.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 15 2.4 Pudasjärven kunta, Syötteen matkailukeskus... 17 2.4.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 17 2.4.2 Käyttötarkkailu... 18 2.4.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 20 2.5 Ranuan Vesihuolto Oy... 22 2.5.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 22 2.5.2 Käyttötarkkailun tulokset... 22 2.5.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 25 2.6 Niemitalon Juustola... 27 2.7 Hirvaskosken Vesiosuuskunta... 27 2.7.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely... 27 2.7.2 Puhdistamon teho ja kuormitus... 27 3 KALANKASVATUSLAITOKSET... 29 3.1 Iijoen alaosalla toimivat laitokset ja niiden tuotanto... 29 3.2 Kalalaitosten kuormitus... 29 4 TURVETUOTANTO... 30 5 KAATOPAIKAT... 31 6 YHTEENVETO... 31 VIITTEET... 33

16WWE1207 2 Liitteet Liite 1 Kuormittajien sijainti Iijoen alaosan vesistöalueella Liite 2.1 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2011 Liite 2.2 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 3.1 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2011 Liite 3.2 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 4.1 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2011 Liite 4.2 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 5.1 Syötteen jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2011 Liite 5.2 Syötteen jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 6.1 Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2011 Liite 6.2 Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi Liite 7 Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2011 Liite 8 Raasakan kalanviljelylaitoksen kuormitustarkkailutulokset v. 2011 Pöyry Finland Oy Leena Kurkinen, DI Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

16WWE1207 1 1 JOHDANTO Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoita ja kalankasvatuslaitoksia on tarkkailtu vuosille 2006 2011 laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Environment Oy 2005). Kuormitustarkkailut hyväksytään ympäristöluvissa tai erillisillä päätöksillä. Tarkkailussa on nykyisin mukana kuusi jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus ja Hirvaskosken Vesiosuuskunta sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan laitos. Niemitalon Juustola on ollut aikaisemmin mukana tarkkailussa, mutta ei enää vuonna 2011. Tässä yhteistarkkailuraportin osassa 1 on esitetty vuoden 2011 käyttö- ja kuormitustarkkailutiedot. Raportissa on esitetty myös vuosien 2002-2010 vuosittainen yhteenveto. Tarkkailuvelvollisten lupapäätökset, luparajat ja käsiteltyjen jätevesien purkuvesistöt on esitetty taulukossa 1 ja toimijoiden sijainti liitteessä 1. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan turvetuottajien vuosille 2006 2015 laatiman ohjelman mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Turvetuotannon tarkkailusta laaditaan oma erillinen raportti. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto turvetuotannon vuosikuormituksesta Iijoen vesistöalueella. Taulukko 1 Iijoen alaosan vesistöalueen lupavelvolliset taajamakuormittajat, erillislaitokset ja kalankasvatuslaitokset sekä niiden lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittaja Luvan nro ja antopvm. Lupaehdot Tarkkailuvelvoitteet Luvan uusiminen Purkuvesistö kuormitus vesistö kalatalous Jätevedenpuhdistamot Iin kunta PPO 31.3.2008 BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 6 krt/a x 2015 Iijoki Dnro PPO-2006-Y-400-111 Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 1/2-vuosikeskiarvona VNp 888/2006 COD Cr 125 mg/l, teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Yli-Iin Vesihuolto Oy PPO 1.2.2002 BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2010 Iijoki Dnro 1101Y1937-121 Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 1/2-vuosikeskiarvona selä 1.1.2006 lähtien COD Cr 125 mg/l, teho 75 % VNp 365/94 Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Pudasjärven PSY 21.6.2001 BOD 7ATU 25 mg/l, Kok.P 0,8 mg/l 8 krt/a x x 2010 Siikaoja- Vesiosuuskunta Nro 32/01/1 1/4-vuosikeskiarvona Iijoki VNp 365/94 COD Cr 125 mg/l, teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Ranuan Vesihuolto Oy LAP 10.6.2005 BOD 7ATU 20 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2014 Ranuanjoki 14/2005,1369Y0133-121 Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 1/2-vuosikeskiarvona COD Cr 125 mg/l, teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Iso-Syöte PPO 3.12.2003 BOD 7ATU 15 mg/l, teho 90 % 4 krt/a x x 2013 suoallas, Pudasjärven kunta Dnro PPO-2002-Y-550-121 Kok.P: 1.1.-30.6. 1,0 mg/l, teho 90 % + pohjavesi suotatumalla 1.7.-31.12. 2,0 mg/l, teho 70 % Pärjänjokeen 1/2-vuosikeskiarvona sekä 1.1.2006 lähtien COD Cr 125 mg/l, teho 75 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Niemitalon Juustola PPO 16.8.2005 BOD 7ATU 3 kg/d, Kok.P 60 g/d 4 krt/a x 2010 metsäoja- Dnro PPO-2004-Y-215-111 Puhdistustehon tavoitetaso 80 % Syväojavuosikeskiarvona Iijoki Hirvaskosken OUVY 19.8.1992 BOD 7ATU 25 mg/l, teho 90 % 2 krt/a metsäoja- Vesiosuuskunta Kok.P 1,5 mg/l, teho 90 % Hirvasjokivuosikeskiarvona Korentojärvi Kalankasvatuslaitokset Myhkyri Oy * PSY 31.12.2009 rehumäärä 120 000 kg/a x 2019 Iijoki Raasakan kalankasvatuslaitos Nro 51/09/2 kalamäärä noin 120 000 kg/a Kok.P 700 kg/a Kok.N 5 000 kg/a rehun P 1 %, N 7 % PVO-Vesivoima Oy PSY 28.1.2005 vesimäärä Iijoesta maks. 1000 l/s 6 krt/a x x 2013 Iijoki Raasakan kalanviljelylaitos Nro 11/05/1 kuivarehua 40 000 kg/a Kok.P 320 kg/a ja 1,9 kg/d kasvk. kk ka VHO 7.6.20007 Nro 07/0354/3

16WWE1207 2 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT 2 2.1 Iin kunta 2.1.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Iin kunnassa (Iin Vesiliikelaitos + Kuivaniemen Vesi Oy) vesihuollon piiriin kuuluvat lähes kaikki kunnan 9 497 asukasta (vuodenvaihteessa 2011 2012). Iin Vesiliikelaitoksen vesihuollon piirissä on noin 6 800 asukasta. Iin taajamassa viemäröinnin piirissä on asukkaita noin 4 500 ja keskimääräinen kulutettu vesimäärä oli noin 650 m³/d. Kotitalouksien (noin 1 800 kpl) lisäksi viemäröinnin piiriin kuuluu viisi koulua, kolme huoltoasemaa ja terveyskeskus sekä PVO:n kalanviljelyhalli (2008 keväästä alkaen). Viemäriverkoston pituus on 96,2 km, josta 11,7 km on betoniviemäriä ja loput muoviviemäriä. Jäteveden pumppaamoita on 45 kpl. Käsitellyt jätevedet johdetaan pumppaamalla Iijokeen Leppisaaren eteläpuolelle noin 20 m päähän rannasta. Iin jätevedenpuhdistamon prosessi on kaksivaiheinen bioroottoriprosessi. I-vaiheena toimii v. 1988 rakennetut ja v. 2001 saneeratut bioroottorit (3 kpl) ja selkeytys. Vuonna 2001 laitokseen lisättiin toinen vaihe, 2 kpl roottoreita ja jälkiselkeytysallas. Kemikalointi tehdään IIvaiheen jälkeen jälkisaostuksena. Saneerauksen ja laajennuksen yhteydessä puhdistamolle rakennettiin lietteen koneellinen kuivaus. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 850 m³/d AVL = 4 300 q mit = 65 m³/h BOD 7 = 300 kg/d kok.p = 12,5 kg/d kok.n = 70 kg/d Bioroottori: I-vaihe II-vaihe levypinta-ala 10 000 m² 6 000 m² Selkeytys: I-vaihe II-vaihe pinta-ala 44 m² 65 m² pintakuorma 1,5 m/h 1,0 m/h 2.1.2 Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 1. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 2.

16WWE1207 Iin viemäriverkosto v. 2011 3 Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1958 Verkoston pituus 96,2 km Betoniputkia 12 %, muoviputkia 88 %, jätevedenpumppaamoita 45 kpl Vuoden 2011 tietoja: Verkoston keskivirtaama 1 396 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 77 %, jäännöspitoisuus 113 mg/l Puhdistusteho kok.p 78 %, jäännöspitoisuus 3,9 mg/l Vuotovesikertoimet Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama nv = = 1,27 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 101% keskivirtaama = 128% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 140% nmax = = 1,39 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko m 3 /d 10000 käsitelty ohitus 1600 1400 8000 6000 mitoitus Q kesk 850 m3/d 1200 1000 800 4000 600 2000 vedenkulutus 500 m 3 /d 400 200 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko 0 Kuva 1 Tietoja Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v. 2011.

16WWE1207 Taulukko 2 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2011. Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo+ Kuivattu Q Ohitus MQ HQ NQ ALF 30 Polymeeri ump.kaiv.liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu 33605 1084 10 500 500 90 Helmikuu 30085 1074 10 500 500 90 Maaliskuu 33050 1066 10 500 500 78 Huhtikuu 33188 1106 10 500 500 70 Toukokuu 37427 1207 10 500 500 90 Kesäkuu 32912 1097 10 500 500 2037** 78 Heinäkuu 34401 1110 10 500 500 78 Elokuu 3274 106 10 500 500 80 Syyskuu 32729 1091 10 500 500 88 Lokakuu 32142 1037 10 500 500 64 Marraskuu 33581 1119 10 500 500 88 Joulukuu 36527 1178 10 500 500 2018** 90 2011 372 921 107 300 1 022 126 000 300 4 055 984 2010 408 920 141 900 1 120 126 000 300 4 874 996 2009 438 804 14 700 1 202 126 000 500 300 5 029 1 021 2008 419 609 11 350 1 142 106 332 450 400 4 811 951 2007 380 123 0 1041 152 049 400 350 3536 750 2006 314 392 0 861 110 037 350 302 3 347 3 298* 2005 324 119 888 91 981 260 2 199 3 221* 2004 304 642 835 2 471 3 289* 2003 268 057 6 754 734 2 724 3 014* 2002 265 067 627 726 2 044 910 * sakeutettu liete **1/2-vuotisjakson lietemäärä 4 Iin kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli 372 921 m³/a eli keskimäärin 1 022 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 36 000 m³ pienempi kuin vuonna 2010. Ohituksia jouduttiin suorittamaan paljon, yhteensä 107 300 m³/a. Ohitusten määrä on arvioitu, mittauksia ei ole tehty. Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 850 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 120 % mitoitusvirtaamasta. Jätevesilietettä kuljetettiin hyötykäyttöön 984 m³. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 15,3 % (liite 2.2), joten kuiva-aineeksi laskettuna lietettä kertyi noin 150 t. Jätevesikuutioita kohden lietettä on puhdistamolta poistettu noin 400 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Sako- ja umpikaivolietettä laitoksella vastaanotettiin 4 055 m³/a. Saostuskemikaalia (ALF 30) käytettiin keskimäärin 500 g/m³ eli yhteensä 126 000 kg/a. Polymeeriä on käytetty 300 kg. Kuvassa 2 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2002 2011. Jätevesimäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

16WWE1207 Kuva 2 Jätevesimäärän kehitys Iin jätevedenpuhdistamolla v. 2002-2011. 5 m 3 /a 600000 ohitus käsitelty 500000 400000 300000 200000 100000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2.1.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Iin kunnan jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2011 kymmenen kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Ohitusten ja luparajojen ylitysten vuoksi tarkkailutiheyttä lisättiin toukokuusta lähtien joka kuukausi tapahtuvaksi. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 2.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2002 2011 on esitetty taulukossa 3. BOD7:n ja fosforin kuormitusten kehitystä v. 2002 2011 on havainnollistettu kuvassa 3. Taulukko 3 Iin kunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v. 2002-2011. Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 253 3 614 10 143 96 12 3 050 0,3 75 98 2003 323 4 614 8 114 97 13 3 250 0,2 50 99 2004 272 3 886 7 100 97 13 3 125 0,2 50 99 2005 150 2 143 7 95 96 10 2 550 0,2 43 99 2006 241 3 443 10 136 96 12 3 075 0,2 60 98 2007 259 3 700 9 132 96 13 3 325 0,2 38 99 2008 1 258 3 686 10 136 96 14 3 498 0,2 45 99 2 30 429 87 1,6 400 89 2009 1 308 4400 18 257 94 13 3250 0,43 108 97 2 18 257 94 0,44 110 97 2010 1 507 7243 16 229 96 19 4750 0,44 110 97 2 151 2157 70 5,51 1378 71 2011 1 481 6871 11 157 97 18 4500 0,22 55 98 2 113 1614 77 3,9 975 78 Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Käsitelty Teho Tuleva Kiintoaine Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 67 4 467 47 3 141 29 256 3 393 10 91 97 2003 78 5 200 52 3 491 33 536 5 107 8,0 79 98 2004 67 4 467 47 3 133 30 377 3 590 16 148 96 2005 62 4 133 53 3 513 15 198 1 886 5,4 52 97 2006 78 5 180 65 4 307 17 255 2 429 8,6 82 97 2007 84 5 587 70 4 647 17 365 3 476 9,2 87 98 2008 1 84 5 600 63 4 200 17 290 2 762 10 95 96 2 72 4 800 15 38 36 87 2009 1 88 5867 77 5 133 13 312 2971 14 13 96 2 77 5 133 13 14 13 95 2010 1 123 8200 80 5 333 12 544 5181 24 23 94 2 112 7 467 9 167 159 69 2011 1 117 7800 80 5333 13 458 4362 12 11 97 2 105 7000 10 109 104 76 1= käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v. 2010 alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

16WWE1207 Puhdistamolle tuleva kuormitus on pienentynyt orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Selvimmin on pienentynyt kiintoaineen ja orgaanisen aineen kuormitus. Runsaat ohitukset ovat nostaneet vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, joka on ollut kuitenkin edellisvuotta pienempi orgaanisen aineen, kiintoaineen, fosforin ja typen osalta. Puhdistamon kokonaisteho on parantunut edellisvuodesta, samoin käsittelyteho ilman ohituksia. 6 Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 300 kg/d, fosforikuormalle 12,5 kg/d ja typpikuormalle 70 kg/d. Laitokselle tuleva keskimääräinen BOD 7 -kuormitus (481 kg/d), fosfori- (18 kg/d) sekä typpikuormitus (117 kg/d) ylittivät mitoitusarvot vuonna 2011. Myös yksittäisillä näytekierroksilla mitoitusarvot jäivät alittumatta. Kuva 3 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina 2002-2011. BOD7 [kg/d] 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 BOD7, lähtevä kok.p, lähtevä 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 kok.p [kg/d] 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,00 Taulukossa 4 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna 2011. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä puolivuotisjaksoilla 73 mg/l (teho 76 %), toisella 86 mg/l (teho 77 %) ja vuosikeskiarvona 81 mg/l (teho 77 %). BOD 7 :n suhteen lupaehtoja ei saavutettu kummallakaan puolivuotisjaksolla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 2,7 mg/l (teho 78 %), toisella jaksolla 2,9 mg/l (teho 78 %) ja vuosikeskiarvona 2,8 mg/l (teho 78 %). Myöskään fosforin suhteen lupaehtoja ei saavutettu (kok.p < 1,0 mg/l > 90 %). Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltäkään osin vähimmäisvaatimuksia ei saavutettu (liite 2.1).

16WWE1207 Taulukko 4 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2011. BOD 7 [mg/l] kokp [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/2 73 20 1/2 2,7 1 2/2 86 20 2/2 2,9 1 vuosi 81 20 vuosi 2,8 1 7 2.2 Yli-Iin Vesihuolto Oy 2.2.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Yli-Iin kunnassa vesihuollon piiriin kuuluu noin 1 380 asukasta, lisäksi vettä toimitettaan seitsemälle vesiosuuskunnalle, joissa asukkaita on noin 850. Viemäröinnin piirissä Yli-Iissä on noin 295 kotitaloutta (eli noin 650 asukasta) sekä lisäksi yksi koulu ja kaksi huolto-asemaa. Viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden vedenkulutus on noin 78 m³/d. Viemäriverkoston pituus on 16,8 km, josta noin 1,1 km on betoniviemäriä ja 15,7 km muoviviemäriä. Nykyinen puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 1989. Puhdistamo on tyypiltään kaksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos. Saostuskemikaalina on ferrosulfaatti. Puhdistamon mitoitusarvot vuodelle 2000 ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 600 m³/d AVL = 1 100 q keskim = 47 m³/h BOD 7 = 145 kg/d q mit = 70 m³/h kok.p = 7,5 kg/d q max = 140 m³/h kok.n = 31,5 kg/d kiintoaine = 110 kg/d Ilmastusallas: tilavuus = 2 100 m³ V-kuorma = 0,72 kg BOD7/m³ d Selkeytys: pinta-ala = 2 30 m² pintakuorma = 1,17 m/h Sakeuttamo: tilavuus = 60 m³ Liete käsitellään suotonauhapuristimella, jonka käsittelykapasiteetti on 4 m³/h, 200 kg TS/h. Puhdistamolta jätevedet johdetaan purkuputkella Iijokeen noin 500 m Siuruanjoen yhtymäkohdan alapuolella. 2.2.2 Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Yli-Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 4. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 5.

16WWE1207 Yli-Iin viemäriverkosto v. 2011 8 Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1963 Verkoston pituus 16,8 km Betoniputkia 6,5 %, muoviputkia 93,5 % Vuoden 2011 tietoja: Verkoston keskivirtaama 185 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 95 %, jäännöspitoisuus 7,9 mg/l Puhdistusteho kok.p 95 %, jäännöspitoisuus 0,25 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 1,64 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 19% keskivirtaama = 31% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 39% = 2,10 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko m 3 /d 4500 4000 mitoitus Q kesk 600 m 3 /d 600 3500 500 3000 400 2500 2000 300 1500 200 1000 500 100 0 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko Kuva 4 Tietoja Yli-Iin viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v. 2011.

16WWE1207 Taulukko 5 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2011. 9 Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ FeSO 4 Kalkki Polymeeri liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu 4 210 135 175 133 631 150 Helmikuu 3 646 130 159 116 546 150 Maaliskuu 3 517 113 120 110 527 150 Huhtikuu 7 970 265 381 127 797 100 Toukokuu 6 062 300 195 271 73 606 100 Kesäkuu 6 085 202 254 156 608 100 Heinäkuu 4 960 160 166 152 744 150 Elokuu 4 821 156 166 136 602 125 Syyskuu 4 865 162 183 135 729 150 Lokakuu 7 293 235 318 191 729 100 Marraskuu 6 405 213 301 171 640 100 Joulukuu 7 290 235 262 182 729 100 2011 67 124 300 184 7 888 123 150 319 100 2010 65 000 178 8 070 125 120 318 90 2009 78 210 214 7 412 102 120 294 99 2008 83 808 230 7 577 97 125 374 156 2007 80 686 221 8 549 106 100 325 169 2006 65 671 180 8 307 126 100 310 154 2005 71 789 0 197 9 231 129 0 100 200 178 2004 65 097 178 9 199 146 100 180 145 2003 64 502 0 177 8 827 137 0 95 200 155 1) 2002 64 675 0 177 8 980 139 0 95 170 163 1) 1) liete kaatopaikalle lietteenkäsittelyalueelle 2) liete hyötykäyttöön Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli 67 124 m³/a eli keskimäärin 184 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli 2 124 m³ suurempi kuin vuonna 2010. Ohituksia jouduttiin tekemään toukokuussa n. 300 m³. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 265 m³ ja pienin maaliskuussa 113 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa (381 m³) ja pienin toukokuussa (73 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 600 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 30 % mitoitusvirtaamasta. Lietettä poistettiin laitokselta 100 m³/a. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli (liite 3.2) 17,4 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli noin 22 t. Jätevesikuutiota kohden laskettuna lietettä on poistettu puhdistamolta 259 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Sakokaivolietettä laitoksella on vastaanotettu 319 m³/a. Ferrosulfaattia käytettiin 7 888 kg (123 g/m³). Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 150 kg. Sähkönkulutus oli 45 020 kwh/a eli 0,67 kwh/m³. Kuvassa 5 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2002 2011. Jätevesimäärä on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta melko vakaana. Vuosina 2007-2009 jätevesimäärät ovat olleet jonkin verran korkeampia kuin muina kymmenvuotisjakson vuosina.

16WWE1207 10 m 3 /a 90000 ohitus käsitelty 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 5 Jätevesimäärän kehitys Yli-Iin jätevedenpuhdistamolla v. 2002 2011. 2.2.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Yli-Iin jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2011 neljä kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 3.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2002 2011 on esitetty taulukossa 6. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v. 2002 2011 on havainnollistettu kuvassa 6. Taulukko 6 Yli-Iin Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v. 2002 2011. Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 2 25 353 1,9 27 92 1,3 325 0,11 28 92 2003 2 21 302 1,6 23 92 1,1 286 0,08 19 93 2004 2 20 286 1,1 15 95 0,9 235 0,08 19 92 2005 2 15 219 1,0 14 94 1,0 253 0,10 25 90 2006 2 21 297 1,2 18 94 1,2 295 0,09 23 92 2007 2 23 327 1,1 16 95 1,1 270 0,08 20 92 2008 2 23 326 1,7 24 93 1,2 293 0,14 35 88 2009 2 26 371 1,6 23 94 1,1 275 0,07 18 94 2010 2 29 414 1,3 19 95 1 250 0,042 11 96 2011 1 30 429 1,3 19 96 1 250 0,042 11 96 2 1,5 21 95 0,046 12 95 Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 2 8,2 545 7,2 479 12 21 196 1,0 10 95 2003 2 7,4 181 5,7 381 22 17 158 1,0 10 94 2004 2 5,9 393 5,9 395 1 16 153 0,9 9 94 2005 2 6,4 429 6,9 459-19 177 1,2 11 94 2006 2 7,8 521 6,4 425 18 26 246 0,9 9 96 2007 2 7,9 525 7,5 501 5 28 267 1,0 10 96 2008 2 7,2 480 8,6 573-28 267 2,5 24 91 2009 2 6,8 453 5,8 387 16 25 238 1,5 14 94 2010 2 6,3 420 5,7 380 11 26 248 0,7 7 98 2011 1 6,6 440 6,1 407 7,8 24 229 0,63 6 97 2 6,1 407 7,8 0,74 7 97 1 = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v. 2001 alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

16WWE1207 Laitokselle tuleva kuormitus on ollut samaa tasoa kuin vuonna 2010. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 145 kg/d ja fosforikuormalle 7,5 kg/d, joten laitoksella tuleva keskimääräinen kuormitus alitti mitoitusarvot selvästi. Puhdistamon teho ilman ohituksia on ollut orgaanisen aineen ja fosforin osalta edellisvuotta vastaava. Typpikuormitus on jonkin verran kasvanut ja kiintoainekuormitus pienentynyt edellisvuoden tasosta. Vesistöön kohdistuva kuormitus on orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen kuormitus osalta hieman kasvanut vuoden 2010 tasosta. Puhdistamon teho on orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen suhteen ollut edellisvuoden tavoin hyvä. Typen suhteen kuormitusteho on heikentynyt edellisvuodesta. Vesistöön vuosittain johdettava fosforikuormitus on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana vuoden 2008 kuormituspiikkiä lukuun ottamatta. Orgaanisen aineen vesistökuormituksessa ei ole havaittavissa yhtä selkeää laskusuuntausta kuin fosforikuormituksessa (kuva 6). Lietekuormitus laitoksella oli 0,02 0,15, joten laitos toimi pitkäilmasteisena tai matalakuormitteisena. Tilakuormitus oli 0,04 0,26. Ilmastusaltaiden lietepitoisuudet vaihtelivat välillä 1,7 3,2 g/l, mitä voidaan pitää pääasiassa hyvänä. Lietteen laskeutuvuus oli kohtalainen. Ammoniumtypen hapettuminen oli melko vähäistä. 11 kg/d BOD7 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 BOD7, lähtevä kokp, lähtevä 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 kg/g kokp 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,00 Kuva 6 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina 2002-2011. Taulukossa 7 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna 2011. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 12 mg/l (teho 95 %) ja toisella puolivuotisjaksolla 4,6 mg/l (teho 95 %). Vuosikeskiarvona lähtevän veden BOD 7 -arvo oli 7,9 mg/l (teho 95 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,26 mg/l (teho 96 %), toisella jaksolla 0,25 mg/l (teho 94 %) ja vuosikeskiarvona 0,25 mg/l (teho 95 %). Lupaehdot täyttyivät myös fosforin osalta molemmilla puolivuotisjaksoilla (kok.p < 1,0 mg/l > 90 %).

16WWE1207 Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset (liite 3.1). 12 Taulukko 7 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2011. BOD 7 kokp lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/2 12 20 1/2 0,26 1 2/2 4,6 20 2/2 0,25 1 vuosi 7,9 vuosi 0,25 2.3 Pudasjärven Vesiosuuskunta 2.3.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Pudasjärven Vesiosuuskunnan vesihuollon piiriin kuuluu noin 4 500 asukasta. Viemäröinnin piirissä on noin 4 350 ihmistä ja lisäksi 3 huoltoasemaa, 3 koulua ja 1 sairaalaa. Runkoviemärin pituus on vajaat 83 km. Jätevesipumppaamoita on 25 kpl. Maaliskuussa 2004 otettiin käyttöön uusi jälkisaostuksella tehostettu bioroottoripuhdistamo. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 1 400 m3/d AVL = 5 700 Q max = 4 200 m3/d BOD 7 = 400 kg/d q mit = 100 m3/h kok.p = 17 kg/d q max = 210 m3/h kok.n = 100 kg/d kiintoaine = 600 kg/d Lietesakeuttamon tilavuus on 70 m3. Lietteenkuivauslaitteiston käsittelykapasiteetti on 5,4 m3/h tai 270 kg TS/d. Puhdistamolta jätevedet johdetaan vanhan jälkilammikon kautta Siikaojaan, joka laskee Iijokeen. Vuonna 2011 Perttalan, Jukolantien, Valtatie 20:n ja Teollisuuskylän jätevesille rakennettiin uusi paineviemäri ja jätevesipumppaamo. Koulutien jätevedet ohjataan uuteen pumppaamoon. 2.3.2 Käyttötarkkailu Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Pudasjärven viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 7. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 8.

16WWE1207 Pudasjärven viemäriverkosto v. 2011 13 Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1960 Verkoston pituus 83 km Betoniputkia 7 %, muoviputkia 93 %, jätevedenpumppaamoita 25 kpl Vuoden 2011 tietoja: Verkoston keskivirtaama 1 280 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 96 %, jäännöspitoisuus 14 mg/l Puhdistusteho kok.p 99 %, jäännöspitoisuus 0,24 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 2,58 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 36% keskivirtaama = 93% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 124% = 3,45 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko 20000 15000 10000 5000 mitoitus Q kesk 1280 m 3 /d m 3 /d 2800 2400 2000 1600 1200 800 400 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko 0 Kuva 7 Tietoja Pudasjärven viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat 2011.

16WWE1207 Taulukko 8 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2011. Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Sähkön Q Ohitus MQ HQ NQ Saostuskemik. Polymeeri liete liete kulutus m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk kwh/kk Tammikuu 28 567 922 1040 789 19 932 643 121 40 014 Helmikuu 23 417 836 894 757 16 270 581 79 38 742 Maaliskuu 26 149 844 906 758 19 838 640 254 35 935 Huhtikuu 53 670 1 789 2564 860 20 635 712 468 19 799 Toukokuu 46 914 1 513 1946 1289 20 225 652 822 21 249 Kesäkuu 41 387 1 380 2024 1015 18 390 613 377 19 396 Heinäkuu 48 167 1 554 3121 974 20 055 647 469 18 827 Elokuu 42 558 1 373 1926 1172 19 188 619 496 17 406 Syyskuu 36 426 1 253 1474 1095 18 372 612 550 18 552 Lokakuu 43 827 1 414 2160 1031 19 616 633 539 20 461 Marraskuu 38 148 1 272 1508 1073 19 155 639 464 22 071 Joulukuu 37 975 1 225 1617 1078 19 749 637 320 28 127 2011 467 205 0 1 280 231 425 495 910 4 959 906 300 579 2010 510 791 0 1 399 260 141 509 1 185 3 277 840 304 466 2009 487 286 0 1 335 249 678 512 880 3 078 2 971 280 707 2008 549 221 0 1 501 272 373 496 796 3 688 3 795 334 258 2007 502 888 0 1 505 240 701 494 629 3 341 4 994 296 301 2006 459 540 0 1 259 215 195 503 717 3 535 6 437 330 578 2005 482 731 0 1 323 196 512 413 753 3 953 6 688 356 230 2004 467 322 0 1 280 154 836 360 686 3 863 1 250 198 558 2003 525 958 1 104 1 441 199 776 380 3 715 1 065 187684 2002 391 298 11 925 1 072 161 669 413 3 846 1 181 140703 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli 467 205 m³/a eli keskimäärin 1 280 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 43 600 m³ pienempi kuin vuonna 2010. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 1 789 m³ ja pienin helmikuussa 836 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin heinäkuussa (3 121 m³) ja pienin helmikuussa (757 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 1 400 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli lähes sama kuin mitoitusvirtaama. Sakokaivolietettä laitoksella vastaanotettiin 4 959 m³/a. Lietettä sakeuttamosta poistettiin 906 m³. Lieteanalyysin (liite 4.2) mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 16,8 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietettä poistettiin 198 t. Jätevesikuutiota kohden poistettu lietemäärä on noin 424 g/m³. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet, joten liete soveltuu hyötykäyttöön. Saostuskemikaalia käytettiin 231 425 kg eli 495 g/m³. Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 910 kg. Sähkönkulutus oli 300 579 kwh/a eli 0,6 kwh/m³. Kuvassa 8 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2002 2011. Jätevesimäärä oli vuonna 2011 pienempi kuin neljänä edeltävänä vuotena, noin vuosien 2004 ja 2006 tasolla. 14

16WWE1207 15 m 3 /a 600000 ohitus käsitelty 500000 400000 300000 200000 100000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 8 Jätevesimäärän kehitys Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla v. 2002-2011 2.3.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2011 kaksitoista kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 4.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosi 2002-2001 on esitetty taulukossa 9. BOD 7 :n ja fosforin kuormituksen kehitystä v. 2002-2011 on esitetty kuvassa 9. Taulukko 9 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho vv. 2002-2011. Tarkk. vuosi Tuleva BOD7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 1 493 7 052 59 849 88 11 2 843 0,20 42 98 2 69 991 86 0,40 105 96 2003 1 422 6 034 56 800 87 12 3 093 0,25 63 98 2 57 809 87 0,26 66 98 2004 2 737 10 529 39 557 95 51 12 750 0,50 125 99 2005 2 443 6 329 12 167 97 43 10 850 0,40 100 99 2006 2 793 11 329 10 147 99 56 13 950 0,24 60 99,6 2007 2 386 5 514 10 137 98 41 10 225 0,31 78 99 2008 2 364 5 200 13 179 97 23 5 750 0,40 100 98 2009 2 375 5 357 13 186 97 38 9 500 0,39 98 99 2010 2 353 5 043 15 214 96 21 5 250 0,65 162,5 97 2011 2 385 5 500 14 200 96 23 5 750 0,24 60 99 Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 1 73 4 833 41 2 740 42 1382 13 159 12 114 99 2 43 2 853 41 39 374 97 2003 1 84 5 623 56 3 733 33 898 8 555 18 171 98 2 57 3 768 33 20 187 98 2004 2 133 8 867 58 3 867 56 2 016 19 200 18 171 99 2005 2 104 6 933 51 3 400 51 1 926 18 343 19 181 99 2006 2 133 8 867 44 2 900 67 2 748 26 171 17 159 99 2007 2 111 7 400 48 3 220 56 8 716 83 010 15 142 99,8 2008 2 83 5 533 48 3 200 42 859 8 181 23 223 97 2009 2 105 7 000 45 3 000 57 1 221 11 629 21 200 98 2010 2 74 4 933 50 3 333 32 838 7 981 30 286 96 2011 2 70 4 667 47 3 133 32 981 9 343 17 162 98 1 = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

16WWE1207 16 Laitokselle tuleva kuormitus oli pienentynyt typen osalta ja kasvanut orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta. Myös fosforin kuormitus on ollut hieman edellisvuotta korkeampi. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 400 kg/d ja fosforikuormalle 17 kg/d, joten laitoksella tuleva keskimääräinen BOD 7 -kuormitus alitti mitoitusarvon. Mitoitusarvo ylittyi yhdellä 12 näytekierroksesta. Keskimääräinen fosforikuormitus ylitti mitoitusarvon selvästi, tosin ylitys tapahtui vain yhdellä vuoden 12 näytekierroksesta. Vesistöön kohdistuva kuormitus oli puolestaan pienentynyt erityisesti fosforin ja kiintoaineen osalta, mutta myös orgaanisen aineen ja typen kuormitus oli hieman edellisvuotta pienempi. Puhdistamon teho oli fosforin, kiintoaineen ja BOD7:n suhteen edellisvuoden tavoin hyvä. Puhdistamolta vesistöön lähtevä orgaaninen kuormitus on pienentynyt selvästi vuoden 2004 jälkeen. Vuosina 2005 2011 kuormitus ei ole merkittävästi vaihdellut. Vuosina 2002-2011 vesistöön lähteneessä fosforikuormituksessa ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa (kuva 9). 80,0 70,0 kokp, lähtevä BOD7, lähtevä 0,70 0,60 BOD7 [kg/d] 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 0,50 0,40 0,30 0,20 kokp [kg/d] 10,0 0,10 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,00 Kuva 9 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt orgaaninen ja fosforikuormitus vuosina 2002-2011 Taulukossa 10 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna 2011. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä 15 mg/l (teho 93 %), toisella 13 mg/l (teho 90 %), kolmannella 9 mg/l (teho 95 %), neljännellä vuosineljänneksellä 8,6 mg/l (teho 97 %) ja vuosikeskiarvona 11 mg/l (teho 96 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät kaikilla jaksoilla (BOD 7 < 25 mg/l). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,24 mg/l (teho 98 %), toisella 0,23 mg/l (teho 95 %), kolmannella 0,18 mg/l (teho 98 %), neljännellä 0,087 mg/l (teho 99 %) ja vuosikeskiarvona 0,19 mg/l (teho 99 %). Lupaehdot saavutettiin myös fosforin osalta kaikilla jaksoilla (kok.p < 0,8 mg/l).

16WWE1207 Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset (liite 4.1). Taulukko 10 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2011. BOD 7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/4 15 25 1/4 0,24 0,8 2/4 13 25 2/4 0,23 0,8 3/4 9,0 25 3/4 0,18 0,8 4/4 8,6 25 4/4 0,087 0,8 vuosi 11 vuosi 0,19 17 2.4 Pudasjärven kunta, Syötteen matkailukeskus 2.4.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Pudasjärvellä sijaitsevan Syötteen alueen matkailukeskuksissa viemäröinnin piirissä on noin 590 taloutta sekä yksi koulu. Viemäriverkoston pituus on 51,4 km. Jätevedenpumppaamoita on 15 kpl. Matkailukeskuksessa syntyvät jätevedet käsitellään jälkisaostuslaitoksessa, jossa voidaan käyttää myös rinnakkaissaostusta ferrosulfaatin avulla. Jälkisaostuskemikaalina käytetään AVR:ää. Esikäsittelyn jälkeen puhdistamo on kaksilinjainen. Puhdistamo on mitoitettu siten, että verkostoon saa tulla vuotovesiä enintään 100 m 3 /d. Seuraavissa mitoitusarvoissa on mukana myös vuotovesimäärä: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q max = 500 m 3 /d BOD 7 = 35 110 kg/d Q min = 180 m 3 /d kok.p = 1,5 5 kg/d q mit max = 45 m 3 /h kok.n = 4,0...12 kg/d q mit min = 10 m 3 /h Liete kuivataan koneellisesti. Liete on toimitettu kaatopaikalle, mutta jatkossa liete pyritään toimittamaan Pudasjärven kompostointialueelle. Puhdistettava jätevesi on tavallista asumajätevettä, mutta jätevesimäärä vaihtelee voimakkaasti matkailun tyypillisistä kausivaihteluista johtuen. Vesimäärät ovat suurimmillaan kevättalvella. Puhdistamolta jätevedet johdetaan noin 6 km päässä puhdistamolta sijaitsevaan osin pengerrettyyn Iso-Petäjäsuon varastoaltaaseen. Altaasta vedet imeytyvät maaperään ja kulkeutuvat pohjavesiä pitkin Pärjänjokeen.

16WWE1207 2.4.2 Käyttötarkkailu 18 Puhdistamolla on päätoiminen puhdistamonhoitaja. joka vastaa laitoksen käyttötarkkailusta, ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Käyttötarkkailun tulokset vuodelta 2011 on esitetty taulukossa 11. Kuvassa 10 on tietoja Syötteen viemäriverkostosta sekä viikkovirtaamat. Syötteen viemäriverkosto v. 2011 Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1980 Verkoston pituus 51,4 km, muoviputkia 100 % Jäteveden pumppaamoita 15 kpl Vuoden 2011 tietoja: Verkoston keskivirtaama 183 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 81%, jäännöspitoisuus 16 mg/l Puhdistusteho kok.p 45 %, jäännöspitoisuus 1,4 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 1,95 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 19% keskivirtaama = 37% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 71% = 3,78 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko m 3 /d 5600 5250 4900 4550 4200 3850 3500 3150 2800 2450 2100 1750 1400 1050 700 350 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko Q max 500 m 3 /d 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kuva 10 Tietoja Syötteen viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v. 2011.

16WWE1207 Taulukko 11 Syötteen jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2011. Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ AVR liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d g/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu 4403 142 368 74 1761 400 12 Helmikuu 4075 145 270 83 1630 400 7 18 Maaliskuu 5608 180 315 106 2243 400 25 24 Huhtikuu 4527 10 300 150 275 114 1358 300 5 12 Toukokuu 4790 700 154 251 51 598 125 9 12 Kesäkuu 4732 157 267 68 591 125 24 Heinäkuu 4684 151 285 79 585 125 17 12 Elokuu 4535 146 277 82 566 125 25 Syyskuu 3803 126 284 60 475 125 9 Lokakuu 5774 189 352 109 721 125 29 12 Marraskuu 3717 123 211 62 863 225 30 12 Joulukuu 3563 114 264 68 979 275 23 12 Yht. 2011 54 211 11 000 149 12 370 228 203 126 2010 49 540 10 950 136 10 925 221 224 96 2009 44 917 10 400 123 12 934 288 228 144 2008 50 652 0 139 15 941 315 0 108 2007 44 871 0 123 16 649 371 221 104 2006 50 771 0 139 15 753 310 0 90 2005 35 956 13 500 99 14 416 401 483 84 2004 42 608 0 117 50 078 553 557 78 2003 38 230 0 105 9 557 250 575 102 2002 39 928 0 109 9 986 250 597 113 19 Syötteen jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli 54 211 m³/a eli keskimäärin 149 m 3 /d. Käsitelty vesimäärä oli noin 4 700 m³ suurempi kuin vuonna 2010. Ohituksia jouduttiin suorittamaan huhti- ja toukokuussa yhteensä 11 000 m 3. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli maaliskuussa 180 m 3 ja pienin joulukuussa 114 m 3. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin tammikuussa (368 m 3 ) ja pienin toukokuussa (51 m 3 ). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 500 m 3 /d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 30 % mitoitusvirtaamasta. Lietettä poistettiin laitokselta 126 m 3 /a. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli (liite 5.2) 10,55 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli 17 t. Jätevesikuutiota kohden laskettuna lietettä on poistettu puhdistamolta noin 319 g. Liete on ajettu kaatopaikalle. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Saostuskemikaalia (AVR) käytettiin 12 370 kg eli 228 g/m 3. Sähkönkulutus oli 6000 kwh/a eli 0,11 kwh/m 3. Kuvassa 11 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2002 2011. Jätevesimäärät ovat kolmen viime vuoden aikana kasvaneet, sitä ennen jätevesimäärissä on ollut epäjohdonmukaisempaa vaihtelua. Jätevesimäärien lisäksi myös ohituksia on ollut kolmen viime vuoden aikana aikaisempaa enemmän.

16WWE1207 20 m 3 /a 70000 60000 ohitus käsitelty 50000 40000 30000 20000 10000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 11 Jätevesimäärän kehitys Syötteen jätevedenpuhdistamolla v. 2002 2011. 2.4.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Syötteen jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2011 neljä kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 5.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2002 2011 on esitetty taulukossa 12. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v. 2002 2011 on havainnollistettu kuvassa 12. Taulukko 12 Syötteen jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v. 2002 2011. Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 13 192 0,4 6 97 1,2 294 0,2 47 84 2003 17 241 0,4 6 98 0,9 231 0,1 25 89 2004 20 298 0,5 8 97 1,2 308 0,2 43 86 2005 1 15 220 0,4 6 97 1,0 248 0,1 27 88 2 2,1 30 86 0,2 53 79 2006 15 217 0,7 10 95 1,3 320 0,3 63 80 2007 21 297 0,8 12 96 1,0 248 0,1 25 90 2008 42 596 0,4 6 99 1,7 433 0,02 5 99 2009 1 34 486 0,6 9 98 1,6 400 0,10 25 93 2 0,7 10 98 0,10 25 92 2010 1 30 429 0,6 9 97 1,5 374 0,22 55 82 2 6,3 90 79 0,50 125 67 2011 1 16 229 0,5 6,6 97 0,5 125 0,2 48 53 2 3,0 43 81 0,3 65 45 Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 5 357 7 463-17 160 2,3 21 87 2003 6 394 7 435-19 177 1,3 12 93 2004 9 573 8 547 5 18 175 2,5 24 86 2005 1 11 747 8 519 26 21 195 1,9 17 90 2 8 561 25 3,8 36 81 2006 9 577 11 747-20 194 2,4 22 88 2007 8 506 6 425 16 25 235 2,1 20 92 2008 10 653 6 373 43 85 810 1,5 14 98 2009 1 11 733 6 400 48 58 552 1,5 14 97 2 6 400 48 1,8 17 97 2010 1 9 618 7 434 14 33 314 3,1 29 88 2 8 550 11 9,2 88 72 2011 1 3,2 213 5,6 373-25 238 2,6 25 88 2 6,1 407-6,6 63 73 1 = puhdistamon käsittelyteho ilman ohituksia, 2 = puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v. 2001 alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

16WWE1207 Laitokselle tuleva kuormitus on pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Tulokuormitukset alittivat puhdistamon maksimimitoitusarvot. Vesistöön kohdistuva kuormitus oli pienentynyt orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta edellisvuoteen verrattuna. Puhdistamon teho oli melko huono orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen osalta. Typen osalta puhdistusteho oli heikko. Edellisvuoteen verrattuna puhdistamon teho on hieman parantunut orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta. Fosforin ja typen osalta puhdistusteho on heikentynyt viime vuodesta. Vuosina 2010-2011 huhti-toukokuussa tehdyt ohitukset näkyvät orgaanisen ja fosforikuormituksen kasvuna. (kuva 12). 21 7,0 6,0 BOD7,lähtevä kok.p, lähtevä 0,60 0,50 5,0 0,40 BOD7 [kg/d] 4,0 3,0 2,0 0,30 0,20 kok.p [kg/d] 1,0 0,10 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,00 Kuva 12 Puhdistamolle tullut ja vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina 2002-2011. Taulukossa 13 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna 2011. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot olivat ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 16 mg/l (teho 69 %), toisella puolivuotisjaksolla 2,8 mg/l (teho 99 %) ja vuosikeskiarvona 16 mg/l (teho 81 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät toisella puolivuotisjaksolla pitoisuuden ja puhdistustehon (lupaehto > 90 %) osalta. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli aikajaksolla 1.1. 30.6. 0,8 mg/l (teho 66 %) ja 1.7. 31.12. välillä 1,9 mg/l (teho 55 %) eli lupaehdot saavutettiin molemmilla jaksolla pitoisuuden osalta. Puhdistustehon osalta lupaehtoja (1.1.-30.6. >90 %, 1.7.-31.12. > 70 %) ei saavutettu. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vähimmäisvaatimukset pitoisuustason osalta molemmilla ja puhdistustehon osalta toisella puolivuotisjaksolla (liite 5.1).

16WWE1207 Taulukko 13 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2011. BOD 7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1.1.-30.6. luparaja 1.7.-31.12. 1/2 16 15 1/2 0,8 1 2/2 2,8 15 2/2 1,9 2 vuosi 16 vuosi 1,4 22 2.5 Ranuan Vesihuolto Oy 2.5.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Ranuan kunnassa on asukkaita 4 300, joista vesi- ja viemärihuollon piirissä on noin 2 560 asukasta. Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on 2 huoltoasemaa, 3 koulua, sairaala sekä poronlihan jalostuslaitos, savustamo. Viemärin pituus on noin 36,2 km. Jätevedenpumppaamoita on 15 kpl. Vuonna 2011 uutta viemäriverkostoa on rakennettu 822 m eläinpuiston mökkikylälle. Vuonna 1994 valmistunut puhdistamo on kaksilinjainen ja kaksivaiheinen jälkisaostuksella varustettu bioroottorilaitos. Laitosta käytetään nykyisin yksilinjaisena toisen linjan ollessa reservissä. Fosforin saostukseen käytetään alumiinisulfaattia. Puhdistamo on mitoitettu vuodelle 2005 seuraavasti: Hydraulinen mitoitus: Kuormitusmitoitus: Q kesk = 1 290 m 3 /d BOD 7 = 1 010 kg/d q mit = 120 m 3 /h kok.p = 165 kg/d q max = 240 m 3 /h kok.n = 67 kg/d kiintoaine = 400 kg/d Esikäsittelyn jälkeen vesi johdetaan suoraan puhdistusprosessiin. Jälkiselkeytysaltaiden pinta-ala on 2 75 m 2. Liete käsitellään pinta-alaltaan 40 m 2 :n ja tilavuudeltaan 132 m 3 :n sakeuttamossa, minkä jälkeen liete kuivataan koneellisesti lietteenkuivausruuvilla. Kuivausruuvi (Hydropress Huber RoS 3) on otettu käyttöön vuonna 2010. Liete kompostoidaan uudella kompostointikentällä. 2.5.2 Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Ranuan viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 13. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 14.

16WWE1207 23 Yleistiedot: Verkoston pituus 35,6km Jäteveden pumppaamoita 15 kpl Ranuan viemäriverkosto v. 2011 Vuoden 2011 tietoja: Verkoston keskivirtaama 286 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 98 %, jäännöspitoisuus 2,3 mg/l Puhdistusteho kok.p 96 %, jäännöspitoisuus 0,31 mg/l Vuotovesikertoimet Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama nv = = 1,66 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 14% keskivirtaama = 23% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 35% nmax = = 2,52 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko 10500 m 3 /d 1500 9000 7500 6000 4500 3000 kulutus n. 365 m 3 /d mitoitus Qkesk 1290 m 3 /d 1250 1000 750 500 1500 250 0 1 3 5 7 9 111315171921232527293133353739414345474951 viikko 0 Kuva 13 Tietoja Ranuan viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat v. 2011.

16WWE1207 24 Taulukko 14 Ranuan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2011. Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo- Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ AlSO 4 Polymeeri liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu 5931 191 1459 246 Helmikuu 5598 200 1220 218 Maaliskuu 5801 187 1218 210 Huhtikuu 12011 400 2762 230 Toukokuu 11269 364 3268 290 Kesäkuu 11247 375 3149 280 Heinäkuu 8659 279 2294 265 Elokuu 7682 248 2320 302 Syyskuu 7557 252 2342 310 Lokakuu 11278 364 3891 345 Marraskuu 9264 309 3567 385 Joulukuu 8160 263 3668 327 Yht. 2011 104 457 0 286 31 158 284 160 1 950 230 2010 136 913 0 375 41 310 309 0 2 000 250 2009 159 482 0 437 60 744 381 186 2 000 250 2008 240 245 0 656 88 518 368 184 146 2007 254 015 0 696 115 714 456 114 2 300 96 2006 223 924 613 104 336 466 155 2 100 135 2005 273 190 748 111 727 309 133 30 340 2004 237 143 650 97 403 386 147 30 300 2003 290 579 0 796 108 034 372 1 988 1 271 1 209 2002 246 424 5 675 109 419 444 1 508 56 236 Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli 104 457 m³/a eli keskimäärin 286 m³/d. Käsitelty jätevesimäärä oli 32 456 m³ pienempi kuin vuonna 2010. Ohituksia puhdistamolla ei jouduttu tekemään. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 400 m³ ja pienin maaliskuussa 187 m³. Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 1290 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 22 % mitoitusvirtaamasta. Kuivattua lietettä puhdistamolla syntyi 230 m³/a ja se kompostoidaan kompostointikentällä. Lieteanalyysin (liite 6.2) mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 22,4 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietettä poistettiin 67 t. Jätevesikuutiota kohti lietettä puhdistamolta poistettiin 490 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet. Vuonna 2011 välpejätettä puhdistamolla syntyi 14 m³, joka kuljetettu Kuusiselän kaatopaikalle. Jäteveden saostuskemikaalia käytettiin 31 158 kg eli 284 g/m 3. Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 160 kg. Sähkönkulutus oli 222 545 kwh/a eli 2,13 kwh/m³. Kuvassa 14 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2002 2011. Jätevesimäärät ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2007 lähtien.

16WWE1207 25 m 3 /a 350000 300000 ohitus käsitelty 250000 200000 150000 100000 50000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 14 Jätevesimäärän kehitys Ranuan jätevedenpuhdistamolla v. 2002 2011. 2.5.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Ranuan Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2011 neljä kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 6.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2002 2011 on esitetty taulukossa 15. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v. 2002 2011 on havainnollistettu kuvassa 15. Taulukko 15 Ranuan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v. 2002 2011. Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 69 985 3,8 54 95 4,3 1083 0,19 47 96 2003 81 1 150 3,8 54 95 4,1 1017 0,2 57 94 2004 55 779 3,8 54 93 4,4 1093 0,22 55 95 2005 55 783 5,1 73 91 4,6 1153 0,23 58 95 2006 28 396 4,3 62 84 3,7 933 0,37 93 90 2007 46 654 2,5 36 94 4,1 1023 0,2 50 95 2008 35 503 3,3 47 91 2,7 675 0,12 30 96 2009 45 643 1 14 98 2,8 700 0,05 13 98 2010 44 629 3 43 92 3,0 750 0,2 50 94 2011 40 571 0,7 9 98 2,1 525 0,089 22 96 Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 21 1 429 20 1 353 5 40 379 12 111 71 2003 32 2 151 18 1 177 45 64 604 12 114 81 2004 26 1 707 22 1 473 14 50 477 8,1 77 84 2005 28 1 880 29 1 953-52 493 3,3 35 94 2006 24 1 580 31 2 080-30 287 12 111 61 2007 27 1 820 25 1 633 10 39 370 8,3 79 79 2008 16 1 040 23 1 533-38 362 4,8 46 87 2009 17 1 133 11 733 37 50 476 2,5 24 95 2010 17 1 133 11 733 36 44 419 4,6 44 90 2011 12 800 7 480 38 65 619 3,3 31 95 AVL:n laskentaperusteet v. 2001 alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

16WWE1207 Laitokselle tuleva orgaanisen aineen, fosforin ja typen kuormitus on pienentynyt viime vuodesta. Kiintoainekuormitus on kasvanut vuoden 2010 tasosta. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 1 010 kg/d, fosforikuormalle 165 kg/d, typpikuormalle 65 kg/d ja kiintoainekuormalle 400 kg/d, joten mitoitusarvot alittuivat selvästi kaikilta osin. Vesistöön kohdistuva kuormitus on pienentynyt edellisvuodesta orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Puhdistamon teho oli BOD 7 :n, fosforin ja kiintoaineen suhteen hyvä, puhdistusteho on parantunut edellisvuodesta. Myös typen puhdistusteho on ollut hieman edellisvuotta parempi. Vesistöön mennyt kuormitus on pienentynyt orgaanisen aineen ja fosforin osalta viimeisen kymmenen vuoden aikana (kuva 15). 26 6,0 5,0 BOD7, lähtevä kok.p, lähtevä 0,40 0,35 0,30 BOD7 [kg/d] 4,0 3,0 2,0 1,0 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 kok.p [kg/d] 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,00 Kuva 15 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina 2002-2011. Taulukossa 16 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet lähtevässä jätevedessä vuonna 2011. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvot oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla <2 mg/l (teho 98 %), toisella 2,5 mg/l (teho 98 %) ja vuosikeskiarvona 2,3 mg/l (teho 98 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %) täyttyivät sekä puhdistustehon että pitoisuustason osalta. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,41 mg/l (93 %), toisella puolivuotisjaksolla 0,21 mg/l (teho 98 %) sekä vuosikeskiarvona 0,31 mg/l (teho 96 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot (kok.p < 0,5 mg/l, teho > 95 % ) täyttyivät pitoisuustason osalta molemmilla puolivuotisjaksoilla ja puhdistustehon osalta toisella puolivuotisjaksolla. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Näiltä osin puhdistamo täytti vaatimukset lukuun ottamatta kiintoaineen puhdistustehoa ensimmäisellä puolivuotisjaksolla (liite 6.1).

16WWE1207 Taulukko 16 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2011. BOD7 [mg/l] kok.p [mg/l] lähtevä luparaja lähtevä luparaja 1/2 <2 20 1/2 0,41 0,5 2/2 2,5 20 2/2 0,21 0,5 vuosi 2,3 vuosi 0,31 27 2.6 Niemitalon Juustola Niemitalon Juustolan jätevedet on vuonna 2011 kuljetettu muualle käsiteltäväksi. Juustola ei ole ollut mukana tarkkailussa. 2.7 Hirvaskosken Vesiosuuskunta 2.7.1 Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Hirvaskosken Vesiosuuskunnan viemäröinnin piiriin kuuluu 7 omakotitaloa sekä koulu ja koulun asuntola. Puhdistusprosessina on bioroottori. Pienpuhdistamo on suunniteltu pienten kiinteistöjen ja taajamien jätevesien käsittelyä varten. Jätevesien puhdistus tapahtuu mekaanisesti ja biologisesti; laitokselle asennettiin lisäksi vuonna 2000 kemikalointilaitteisto. Puhdistamo on mitoitettu 90 henkilön jätevesimäärälle. Puhdistetut jätevedet johdetaan viemäriputkella avo-ojaan, josta ne laskevat pelto- ja metsäojia myöten Hirvasjokeen ja edelleen Korentojärveen. 2.7.2 Puhdistamon teho ja kuormitus Hirvaskosken Vesiosuuskunnan pienpuhdistamolla ei ole suoritettu käyttötarkkailua. Puhdistamolla käsiteltiin vuoden 2011 aikana jätevettä yhteensä noin 1 660 m³/a eli keskimäärin 4,5 m³/d. Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon tehoa ja kuormitusta tarkkailtiin vuonna 2011 kaksi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 7. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2002 2011 on esitetty taulukossa 17. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v. 2002 2011 on havainnollistettu kuvassa 16. Puhdistamolle tuleva kuormitus on pienentynyt orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta edellisvuoteen verrattuna. Myös vesistöön kohdistuva kuormitus oli laskenut edellisvuodesta orgaanisen aineen, fosforin, kiintoaineen osalta. Typen vesistöön kohdistuva kuormitus on ollut vuoden 2010 tasolla. Puhdistustehot ovat pääosin olleet selvästi parempia kuin edellisenä vuotena. Typen puhdistusteho on ollut samalla tasolla kuin vuonna 2010. Puhdistamolta vesistöön lähtenyt orgaanisen aineen kuormitus on vaihdellut vuosittain ilman selvää kehityssuuntaa. Fosforikuormitus on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, joskaan ei aivan suoraviivaisesti.

16WWE1207 Taulukko 17 Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho v. 2002 2011. Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 2,1 31 0,10 2 95 0,09 22 0,04 11 51 2003 0,8 11 0,06 1 92 0,04 10 0,05 11-2004 3,7 53 0,10 1 97 0,19 48 0,04 10 77 2005 2,3 33 0,28 4 88 0,11 28 0,09 22 22 2006 1,2 18 0,40 6 68 0,07 18 0,07 17 4 2007 1,5 21 0,10 1 93 0,06 15 0,06 15 8 2008 3,4 49 0,18 3 95 0,12 30 0,08 20 33 2009 1,6 23 0,29 4 81 0,09 23 0,07 18 27 2010 3,1 44 0,24 3 92 0,11 28 0,05 13 54 2011 1,7 24 0,09 1 95 0,08 19 0,02 5 73 Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2002 0,5 33 0,3 18 45 1,0 10 0,19 2 81 2003 0,3 22 0,3 22-0,3 3 0,07 1 77 2004 0,8 55 0,2 15 73 7,1 68 0,17 2 98 2005 0,7 49 0,4 29 29 1,5 15 0,55 5 64 2006 0,4 29 0,4 23 18 0,5 5 0,27 3 46 2007 0,4 26 0,3 18 31 0,9 8 0,18 2 79 2008 0,9 57 0,4 27 52 2,2 21 0,22 2 90 2009 0,7 47 0,5 33 27 1,1 10 0,4 4 63 2010 0,7 47 0,4 27 40 1,8 17 0,3 3 85 2011 0,6 43 0,4 25 40 0,7 6 0,1 1 79 AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. 28 BOD7 [kg/d] 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 BOD7, lähtevä kok.p, lähtevä 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,10 0,09 0,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0,00 kok.p [kg/d] Kuva 16 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina 2002-2011. Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli vuosikeskiarvona 21 mg/l (teho 95 %) ja fosforin osalta vuosikeskiarvona 4,5 mg/l (teho 73 %). Hirvaskosken Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamo täytti vuonna 2011 lupaehdot (BOD 7 < 25 mg/l, teho > 90 %, kok.p < 1,5 mg/l, teho > 90 % ) orgaanisen aineen puhdistustehon ja pitoisuustason osalta. Fosforin osalta lupaehdot eivät täyttyneet.

16WWE1207 BOD7 Kok.P mg/l teho% mg/l teho % Laitokselta lähtevä v. 2011 21 95 4,5 73 Luparaja 25 90 1,5 90 29 3 KALANKASVATUSLAITOKSET 3.1 Iijoen alaosalla toimivat laitokset ja niiden tuotanto Iijoen alaosan vesistöalueella toimi vuonna 2011 kaksi kalankasvatuslaitosta, PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan kalanviljelylaitos ja Myhkyri Oy:n Iin kalankasvatuslaitos. Laitosten tuotanto- ja kuormitustiedot on saatu ympäristöhallinnon VAHTI-rekisteristä. Laitoksilla kasvatettiin kalaa vuonna 2011 yhteensä 61 035 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 81 185 kg (taulukko 18). Käytetty rehumäärä oli molemmilla laitoksilla luparajaa pienempi. Rehukerroin oli Raasakan laitoksella 1,04 ja Myhkyrin laitoksella 1,59. Tuotettua kalakiloa kohti laskettu fosforin ominaiskuormitus oli Myhkyrin laitoksella 10 g ja Voimalohen laitoksella 8 g. Vastaavasti typen ominaiskuormitukset olivat 92 g ja 55 g. Myhkyrin laitokselle on luvassa asetettu ominaiskuormituksen raja-arvot (6,0 g fosforia ja 43 g typpeä), jotka ylittyivät vuonna 2011 selvästi. Myhkyrin laitoksen suurempaan kuormitukseen vaikutti yhden verkkokassin hajoaminen, koska karkuun päässeet kalat eivät ole mukana lisäkasvussa, mutta niiden käyttämä rehu näkyy rehumäärässä. Lisäksi rehumääräksi on kasvattajan mukaan ilmoitettu toimitettu määrä, josta pieni osa on jäänyt varastoon. Raasakan laitoksella käytettiin vettä keskimäärin noin 600 l/s, kun luparaja on enintään 1 000 l/s. Taulukko 18 Iijoen alaosalla toimivien kalalaitosten tuotantotiedot, rehukerroin ja luparajat v. 2011 sekä tuotanto yhteensä v. 2003-2010. Kalalaitos Kokonaismäärä kg Lisäkasvu Kuivarehu Kuivarehu Rehukerroin luparaja Myhkyri Oy, Iin laitos 34 000 54 000 120 000 1,59 Voimalohi Oy, Raasakan kalanviljelylaitos 27 035 28 185 40 000 1,04 Yhteensä v. 2011 61 035 82 185 160 000 1,35 Yhteensä v. 2010 58 126 62 225 160 000 1,07 Yhteensä v. 2009 143 593 126 260 160 000 0,88 Yhteensä v. 2008 155 695 157 200 190 000 1,01 Yhteensä v. 2007 157 293 149 968 190 000 0,95 Yhteensä v. 2006 95 878 85 425 0,89 Yhteensä v. 2005 115 989 117 695 1,01 Yhteensä v. 2004 104 740 105 645 1,01 Yhteensä v. 2003 88 171 98 210 1,11 3.2 Kalalaitosten kuormitus Kalankasvatuksen vesistökuormitusta voidaan arvioida laitokselta tarkkailuohjelman mukaisesti otettujen vesinäytteiden perusteella. Kuormitukset lasketaan laitoksella käytetyn vesimäärän sekä tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien erotuksen perusteella. Myhkyrin laitos on verkkokassilaitos, joten tarkkailua ei suoriteta, ja kuormitus on arvioitu tuotantotietojen perusteella. Raasakan laitoksen tarkkailutulokset ovat liitteenä 8. Laskennallisesti kuormitusta voidaan arvioida laitoksella käytetyn rehumäärän, -laadun ja kalan lisäkasvun perusteella. VAHTI-tietojen perusteella Voimalohen laitoksella rehun keskimääräinen fosforipitoisuus oli 1,2 % ja typpipitoisuus 7,9 %. Myhkyrin laitoksella rehun ravinnepitoisuudet olivat vastaavasti 0,9 % ja 7,5 %. Myhkyrin laitokselle on luvassa asetettu rehun ravinnepitoisuuksille raja-arvot, joiden mukaan kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla keskimäärin enintään 1,0 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7 %. Arvioitu rehun typpipitoisuus ylitti siten luparajan niukasti. Ainetaselaskennassa kalan fosfo-

16WWE1207 ripitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Kasvatuskaudella (kesä-syyskuussa) rehusta on oletettu kuluvan 90 %. Lietteen poistoa laskelmissa ei ole otettu huomioon, mistä johtuen ainetaseen perusteella arvioidut kuormitukset ovat yleensä jonkin verran suurempia kuin mitatut kuormitukset. Raasakan laitoksella mitattu typpikuormitus oli kuitenkin suurempi kuin ainetaseen perusteella laskettu kuormitus. Raasakan laitoksella poistettiin lietettä v. 2011 noin 1592 m 3. Laitosten kuormitus on esitetty taulukossa 19. Tuotantotietojen perusteella fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 4,0 kg/d ja typpikuormitus 33 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli yhteensä 572 kg ja typpikuormitus 4 604 kg. Voimalohen Raasakan laitoksen tuotantotietojen perusteella laskettu fosforikuormitus oli luparajaa pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla (taulukko 19, liite 8). Myhkyrin laitoksen arvioitu kuormitus oli sekä fosforin että typen osalta luparajaa pienempi. Kalalaitosten kuormitus oli hieman suurempaa kuin vuonna 2010, mutta pienempää kuin vuonna 2009. 30 Taulukko 19 Kalalaitosten kuormitus Iijoen alaosalla v. 2011 ja v. 2003 2010 yhteensä (n = näytteiden lukumäärä). Kalalaitos Kesäaika Vuosikuormitus Ominaiskuormitus Luparajat kg/d kg/d kg/a kg/a g/kala kg g/kala kg kg/d kg/a g/kala kg kg/d kg/a g/kala kg n Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Fosfori Typpi Typpi Typpi Myhkyri Oy, Iin laitos mitattu - arvioitu 2,5 22 350 3 115 10 92-700 6-5 000 43 Voimalohi Oy mitattu 6 0,9 15 * Raasakan kalanviljelylaitos arvioitu 1,6 10 222 1 489 8 55 1,9 320 - - - - Yhteensä v. 2011 arvioitu 4,0 33 572 4 604 9 75 Yhteensä v. 2010 arvioitu 2,8 22 407 3 165 7 54 Yhteensä v. 2009 arvioitu 4,3 38 644 5 615 4 39 Yhteensä v. 2008 arvioitu 6,2 46 907 6 668 6 43 Yhteensä v. 2007 arvioitu 6,1 38 891 5 651 6 36 Yhteensä v. 2006 arvioitu 3,5 24 511 3 530 5 37 Yhteensä v. 2005 arvioitu 5,3 33 769 4 789 7 41 Yhteensä v. 2004 3,6 31 532 4 515 5 43 Yhteensä v. 2003 4,2 32 606 4 586 7 52 * raja-arvo kuukausikeskiarvona 4 TURVETUOTANTO Iijoen vesistöalueen turvetuotantoa tarkkaillaan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2015 mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Tarkkailun suorittamisesta ja raportoinnista vastaa Pöyry Finland Oy. Taulukossa 20 on esitetty yhteenveto Iijoen vesistöalueen turvetuotannon vuosikuormituksesta v. 2004 2011 (Pöyry Finland Oy 2011 a). Soista valtaosa sijaitsee Iijoen alaosan ja Siuruanjoen valuma-alueilla. Vuonna 2011 turvetuotannon aiheuttama nettokuormitus Iijoen vesistöalueella oli noin 1 426 kg/a fosforia, 28 164 kg/a typpeä ja 154 566 kg/a kiintoainetta. Typen ja kiintoaineen kuormitus oli edellisvuotta 2010 hieman suurempaa, fosforin samaa tasoa. Taulukko 20 Turvetuotannon vuosikuormitus Iijoen vesistöalueella v. 2004 2011. Vesistöalue Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut BRUTTOKUORMITUS NETTOKUORMITUS panossa nossa kunnossa tuot. CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 2011 Iijoki pl. Siuruanjoki (1 284 2 371 72 444 328 856 775 19 226 89 720 526 12 850 65 925 Siuruanjoki 1 2 861 25 537 391 882 1 178 22 600 116 573 900 15 313 88 640 Yhteensä Iijoki 285 5 232 97 981 720 738 1 953 41 826 206 293 1 426 28 164 154 566 2010 289 5 427 99 853 671 465 1 935 39 525 189 971 1 429 26 582 141 117 2009 254 5 402 95 602 640 072 2 335 39 269 233 695 1 827 26 153 184 281 2008 277 5 264 244 670 919 746 2 926 61 105 373 073 2 177 42 065 302 283 2007 458 5 177 246 500 855 246 2 139 51 049 322 064 1 425 33 281 257 601 2006 213 5 294 218 423 545 007 1 518 38 647 183 165 1 002 24 451 122 867 2005 266 5 468 191 336 806 860 1 952 45 302 356 469 1 257 28 250 271 726 2004 302 5 520 154 343 707 914 2 156 45 044 271 116 1 613 31 380 241 754 1) Tuotantoalasta 90 ha ja poistuneesta alasta 30 ha sijaitsee Iijoen yläosan tai Kostonjoen valuma-alueilla

16WWE1207 5 KAATOPAIKAT Kaatopaikkojen kuormitus- ja vesistötarkkailut toteutetaan erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti ja tuloksista laaditaan erilliset vuosiyhteenvedot (Pöyry Finland Oy 2012 b-d), mistä johtuen tässä esitetään vain lyhyt tiivistelmä. Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja Iijoen alaosan vesistöalueella ovat Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kaatopaikat. Iijoen alaosan kaatopaikoista Yli-Iin Korkiamaan kaatopaikka on suljettu vuoden 2004 lopussa, Iin Sääskenharjun ja Pudasjärven kaatopaikat on suljettu lokakuun 2007 lopussa. Vuonna 2011 kaatopaikkojen kuormituksia vesistöön ei pystytty laskemaan yhdenkään kaatopaikan osalta. Yli-Iin kaatopaikalla ja Iin Sääskenharjun kaatopaikalla ei ollut ylivirtausta mittapadolta. Pudasjärven kaatopaikalla vesipinta oli samalla tasolla mittapadon molemmin puolin, joten virtaamaa ei voitu määrittää. Kaatopaikkavesille tyypillisesti sähkönjohtavuudet ja kloridipitoisuudet olivat koholla kaatopaikoilta lähtevissä vesissä. Kaatopaikkavedet olivat myös yleisesti hyvin ravinteikkaita. 31 6 YHTEENVETO Tässä raportissa on tarkasteltu Iijoen alaosan alueella toimivien kuuden jätevedenpuhdistamon ja kahden kalankasvatuslaitoksen kuormitusta voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Niemitalon Juustolan jätevedenpuhdistamoa ei enää vuonna 2011 tarkkailtu. Iijoen vesistöalueen turvetuotannon kuormitusta tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti, ja tässä raportissa on esitetty vain yhteenveto turvetuotannon vuosikuormituksesta Iijoen ja Siuruanjoen alueella. Iijoen alaosan vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus ja puhdistusteho vuonna 2011 sekä vuosina 2003 2010 yhteensä/keskimäärin on esitetty taulukossa 21. Vuonna 2011 suurin BOD 7 -, fosfori- ja typpikuormittaja oli Iin puhdistamo, missä ohitukset olivat n. 20 % kokonaisvirtaamasta. Lupamääräykset täyttyivät Yli-Iin ja Pudasjärven puhdistamojen osalta. Syötteen, Ranuan ja Hirvaskosken puhdistamot eivät täyttäneet kaikkia lupaehtoja. Iin puhdistamon kuormitus ja puhdistusteho ei täyttänyt lupamääräyksiä miltään osin ohituksista johtuen. Keskimääräinen puhdistusteho oli BOD 7 :n osalta varsin hyvä. Heikoimmin toimivat edellisvuoden tavoin Iin ja Syötteen puhdistamot. Fosforin puhdistusteho oli pääasiassa varsin hyvä, poislukien Syötteen, Hirvaskosken Vesiosuuskunnan ja Iin puhdistamot (taulukko 21). Typen puhdistusteho eri puhdistamoilla vaihteli suuresti, se on ollut 0 40 %. Taulukko 21 Iijoen alaosan vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus ja puhdistusteho v. 2003 2011. Suluissa oleva arvo, kun kahta heikointa teho-% ei ole otettu huomioon. Kuormittaja Viemäriverkk. liitty- Kuormitus vesistöön kg/d Puhdistusteho % neitä asukkaita, noin BOD 7 Kok.P Kok.N BOD 7 Kok.P Kok.N Ii 4 500 113 3,9 105 77 78 10 Yli-Ii 650 1,5 0,05 6 95 95 8 Pudasjärvi 4 350 14 0,24 47 96 99 32 Syöte 3 0,30 6,1 81 45 - Ranua 2 600 0,70 0,09 7 98 96 38 Hirvaskoski mitoitus 90 0,09 0,02 0,4 95 73 40 Yhteensä/ keskim. v. 2011 12 200 132 4,6 172 90 81(92) 26 v. 2010 12 100 177 7,0 187 87 80(90) 23 v. 2009 12 100 34 1,1 144 94 85(97) 33 v. 2008 11 990 49 2,4 158 93 83 (94) 38 v. 2007 11 740 24 1,0 157 96 75 (95) 30 v. 2006 27 1,3 158 88 67 (92) 25 v. 2005 37 1,4 150 79 81 30 v. 2004 58 1,4 142 91 84 30 v. 2003 77 1,0 140 91 85 37

16WWE1207 Puhdistamoilta vesistöön johdettu BOD 7 -kuormitus oli vuonna 2011 edellisvuotta pienempi, mutta silti selvästi suurempi kuin vuosina 2003 2008: yhteensä 132 kg/d. 86 % BOD 7 -kuormituksesta oli peräisin Iin puhdistamolta, muiden puhdistamojen kuormitus ei ole ollut poikkeuksellisen suuri. Vuosina 2002 2009 fosforikuormitus on ollut tasaisesti 1,0 2,4 kg/d. Vuonna 2010 fosforikuormitus kasvoi selvästi. Vuonna 2011 fosforikuormitus on pienentynyt 17 % vuoden 2010 kuormituksesta, mutta se on silti selvästi aiempaa suurempi. 85 % vuoden 2011 fosforikuormituksesta oli peräisin Iin puhdistamolta. Typpikuormitus on pienentynyt vuoden 2010 tasosta, mutta se on edelleen hieman korkeammalla tasolla kuin vuosina 2003 2009. Iin puhdistamon korkeisiin kuormituksiin ovat vaikuttaneet ohitukset, joita on jouduttu tekemään aikaisempaa enemmän. Myös viemäriverkoston laajentaminen vuonna 2009 on kasvattanut Iin puhdistamon kuormituksia. Myös Syötteen jätevedenpuhdistamolla jouduttiin vuonna 2011 tekemään ohituksia. Iijoen alaosan kahdella kalankasvatuslaitoksella kasvatettiin vuonna 2011 kalaa yhteensä noin 61 035 kg ja käytettiin rehua noin 82 185 kg. Rehukerroin oli keskimäärin 1,35. Laitosten tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus vesistöön oli kesäaikana yhteensä 4,0 kg/d fosforia ja 33 kg/d typpeä. Voimalohen Raasakan kalankasvatuslaitos toimi lupaehtojen mukaisesti. Myös Myhkyri Oy:n kalankasvatuslaitos toimi pääosin lupaehtojen mukaisesti, mutta yhden verkkokassin hajoamisen vuoksi rehunkäyttö muodostui suureksi suhteessa lisäkasvuun ja ravinteiden ominaiskuormitukset ylittivät luvassa asetetut raja-arvot. Voimalohi Oy:n Raasakan laitoksella mitattu typpikuormitus oli laskennallista hieman suurempi. Iijoen alaosalle kohdistuva pistemäinen ravinnekuormitus vuosina 2004 2011 vuositasolla on esitetty taulukossa 22. Aikaisemmin turvetuotanto on ollut suurin fosforikuormittaja. Vuonna 2011, kuten myös 2010, Iin jätevedenpuhdistamolla jouduttiin tekemään poikkeuksellisen ohituksia, minkä takia puhdistamon fosforipäästöt kasvoivat huomattavasti. Tästä syystä jätevedenpuhdistamoiden osuus vesistökuormituksesta oli fosforin osalta tavallista suurempi (46 % kokonaiskuormituksesta). Jätevedenpuhdistamot olivat selvästi suurin typpikuormittaja. Kalankasvatuksen ravinnekuormitus oli hieman suurempaa kuin edellisvuonna, mutta kuitenkin pienempää kuin vuonna 2009. Turvetuotannon kuormitus kohdistuu melko tasaisesti Iijokeen ja Siuruanjokeen. Pieni osa Iijokeen tulevasta turvetuotannon kuormituksesta kohdistuu Iijoen keski- ja yläosan alueelle. Huomattava on, että kalankasvatuksen ja turvetuotannon kuormitus on merkittävintä kesäaikana, kun jätevedenpuhdistamoilla kuormitus pysyy ympäri vuoden suunnilleen samalla tasolla. 32 Taulukko 22 Taajamien ja erillislaitosten jätevedenpuhdistamoiden sekä kalankasvatuksen ja turvetuotannon vuosikuormitus (kg/a) Iijoen alaosan vesistöalueella v. 2004 2011. Turvetuotannossa olevasta suoalasta muutama prosentti on Iijoen yläosan alueella. Vuosi Jätevedenpuhdistamot (kg/a) Kalankasvatus (kg/a)* Turvetuotanto (kg/a)** Yhteensä (kg/a) Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N 2004 500 51 888 532 4 515 1 613 31 380 2 645 87 783 2005 522 54 655 769 4 789 1 257 28 250 2 548 87 694 2006 485 57 495 511 3 530 1 002 24 451 1 999 85 475 2007 347 57 225 891 5 651 1 425 33 281 2 663 96 157 2008 889 57 766 907 6 668 2 177 42 065 3 973 106 499 2009 402 52 560 644 5 615 1 827 26 153 5 008 100 060 2010 2 537 68 292 407 3 165 1 429 26 582 4 373 98 039 2011 1 679 62 780 572 4 604 1 426 28 164 3 678 95 548 * tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus ** nettokuormitus

16WWE1207 VIITTEET 33 Pöyry Environment Oy 2005. Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v. 2006 2011. Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. 9M050622. Moniste. Oulu. Pöyry Finland Oy 2012 a. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2011. Moniste. Oulu. Pöyry Finland Oy 2012 b. Iin Sääskenharjun kaatopaikan tarkkailun yhteenveto v. 2011. Moniste. Pöyry Finland Oy 2012 c. Pudasjärven kaupungin keskustan kaatopaikan tarkkailu vuonna 2011. Moniste. Pöyry Finland Oy 2012 d. Yli-Iin kunnan Korkiamaan kaatopaikan jälkitarkkailun yhteenveto v.2011. Moniste. Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2015. Moniste. Oulu.

Ranuan jätevedenpuhdistamo Raj25 R 30 R 26 R 24 Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Veden laadun tarkkailupisteet. Ympäristökeskuksen tarkkailu Velvoitetarkkailu 1:350 000 R1 Syötteen jätevedenpuhdistamo Pär0 Pär7 Pär6 Hirvaskosken vesiosuuskunta Yli-Iin jätevedenpuhdistamo Raasakan kalanviljelylaitos I 3 I 9 I 10 I 12 Ii 7 I 36 Pud I 109 I 91 Pudasjärven Kurenalan jätevedenpuhdistamo 13310 Myhkyri Oy:n kalankasvatuslaitos I75 Sy3 Iin jätevedenpuhdistamo Niemitalon juustola Genimap Oy, Lupa L5508/04 Liite 1

Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen Jarmo Sillanpää: 010 33 28370 / jarmo.sillanpaa@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Iin Vesiliikelaitos 2011 Lupaehdot PPO-2006-Y-400-111 31.3.2008 BOD7 atu < 20 mg/l > 90 % 1/2 ka P COD Cr < 1,0 mg/l > 90 % 1/2 ka < 125 mg/l > 75 % (VNa 888/2006) Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % (VNa 888/2006) 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 26.-27.1 29.-30.3. 4.-5.5. 20.-21.6. 25.-26.7. 15.-16.8. 20.-21.9. 17.-18.10. 15.-16.11. 14.-15.12. 1/2 2/2 2011 Näytteenottaja JoP JoP JoP Jop JoP JoP JoP JoP JoP JoP Vuoden tulos Q kok m3/d 1070 1200 1700 1456 1800 1200 1600 1300 1250 1300 1398 1395 1396 Q ohitus m3/d 0 0 600 450 650 100 500 200 150 200 292 296 294 Q käsitelty m3/d 1070 1200 1100 1006 1150 1100 1100 1100 1100 1100 1106 1098 1102 BOD7atu Tuleva mg/l 400 270 300 270 270 400 410 390 380 400 305 370 344 Käsitelty mg/l 15 17 9 8 8 12 8 6 9 11 12 9,0 10 Vesistöön mg/l 15 17 111 89 103 44 134 65 54 71 73 86 81 Tuleva kg/d 428 324 510 393 486 480 656 507 475 520 426 516 481 Ohitus kg/d 0 0 180 122 176 40 205 78 57 80 89 110 101 Käsitelty kg/d 16 20 9,5 8,0 9,2 13 8,8 6,6 9,9 12 14 10 11 Vesistöön kg/d 16 20 189 130 185 53 214 85 67 92 103 119 113 Käsittelyteho % 96 94 97 97 97 97 98 98 98 97 96 98 97 Kokonaisteho % 96 94 63 67 62 89 67 83 86 82 76 77 77 Kokonais P Tuleva mg/l 15 13 11 10 12 12 14 13 13 15 12 13 13 Käsitelty mg/l 0,31 0,28 0,13 0,13 0,15 0,29 0,15 0,11 0,17 0,26 0,22 0,19 0,20 PO 4 -P (käsit.) mg/l 0,03 0,13 0,04 0,02 0,01 0,03 0,02 0,02 0,02 0,01 0,06 0,02 0,03 Vesistöön mg/l 0,31 0,28 4,0 3,2 4,4 1,3 4,5 2,1 1,7 2,5 2,7 2,9 2,8 PO 4 -P (käsit.) kg/d 0,032 0,156 0,044 0,020 0,012 0,033 0,022 0,022 0,022 0,011 Tuleva kg/d 16 16 19 15 22 14 22 17 16 20 17 18 18 Ohitus kg/d 0 0 6,6 4,5 7,8 1,2 7,0 2,6 2,0 3,0 3,5 3,9 3,7 Käsitelty kg/d 0,33 0,34 0,14 0,13 0,17 0,32 0,17 0,12 0,19 0,29 0,24 0,21 0,22 Vesistöön kg/d 0,33 0,34 6,7 4,6 8,0 1,5 7,17 2,72 2,14 3,29 3,7 4,1 3,9 Käsittelyteho % 98 98 99 99 99 98 99 99 99 98 98 99 98 Kokonaisteho % 98 98 64 68 63 89 68 84 87 83 78 78 78 Kokonais N Tuleva mg/l 93 95 77 71 71 82 92 86 86 94 83 85 84 Käsitelty mg/l 79 84 61 66 63 76 74 73 68 82 73 73 73 Vesistöön mg/l 79 84 67 68 66 77 80 75 70 84 75 75 75 Tuleva kg/d 100 114 131 103 128 98 147 112 108 122 115 118 117 Ohitus kg/d 0 0 46 32 46 8,2 46 17 13 19 24 25 25 Käsitelty kg/d 85 101 67 66 72 84 81 80 75 90 81 80 80 Vesistöön kg/d 85 101 113 98 119 92 127 98 88 109 105 105 105 Käsittelyteho % 15 12 21 7,0 11 7,3 20 15 21 13 12 14 13 Kokonaisteho % 15 12 13 4,9 7,2 6,7 13 13 18 11 9,3 11 10 NH4-N Tuleva mg/l 93 95 77 71 71 82 92 86 86 94 83 85 84 Käsitelty mg/l 77 81 60 61 60 73 72 73 67 80 70 71 71 Vesistöön mg/l 77 81 66 64 64 74 78 75 69 82 73 74 73 Tuleva kg/d 100 114 131 103 128 98 147 112 108 122 115 118 117 Ohitus kg/d 0 0 46 32 46 8,2 46 17 13 19 24 25 25 Käsitelty kg/d 82 97 66 61 69 80 79 80 74 88 78 78 78 Vesistöön kg/d 82 97 112 93 115 89 125 98 87 107 102 103 102 Käsittelyteho % 17 15 22 14 15 11 22 15 22 15 15 16 16 Kokonaisteho % 17 15 14 9,7 9,9 10 15 13 19 13 12 13 13 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 69601 Kaustinen, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Ii 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 1/3

1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 26.-27.1 29.-30.3. 4.-5.5. 20.-21.6. 25.-26.7. 15.-16.8. 20.-21.9. 17.-18.10. 15.-16.11. 14.-15.12. 1/2 2/2 2011 CODCr * Tuleva mg/l 900 690 640 580 760 710 910 1000 800 950 686 688 705 Käsitelty mg/l 56 70 36 37 41 43 49 44 38 51 50 44 47 Vesistöön mg/l 56 70 249 205 301 99 318 191 129 189 183 181 185 Tuleva kg/d 963 828 1088 844 1368 852 1456 1300 1000 1235 959 959 985 Ohitus kg/d 0 0 384 261 494 71 455 200 120 190 200 204 207 Käsitelty kg/d 60 84 40 37 47 47 54 48 42 56 56 49 52 Vesistöön kg/d 60 84 424 298 541 118 509 248 162 246 256 252 259 Käsittelyteho % 94 90 94 94 95 94 95 96 95 95 93 94 93 Kokonaisteho % 94 90 61 65 60 86 65 81 84 80 73 74 74 Kiintoaine Tuleva mg/l 360 240 290 230 290 290 380 500 320 400 277 361 328 Käsitelty mg/l 14 11 11 14 8 16 11 5,0 6,0 17 12 10 11 Vesistöön mg/l 14 11 109 81 110 39 126 81 44 76 68 85 78 Tuleva kg/d 385 288 493 335 522 348 608 650 400 520 387 503 458 Ohitus kg/d 0 0 174 104 189 29 190 100 48 80 81 107 96 Käsitelty kg/d 15 13 12 14 9 18 12 5,5 6,6 19 14 12 12 Vesistöön kg/d 15 13 186 118 198 47 202 106 55 99 94 118 109 Käsittelyteho % 96 95 96 94 97 94 97 99 98 96 96 97 97 Kokonaisteho % 96 95 62 65 62 87 67 84 86 81 76 76 76 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,2 4,1 3,6 9,2 10,4 11,8 10,5 9,8 8,4 6,8 Käsitelty 5,6 4,9 5,0 8,8 11,5 12,1 11,7 10,9 9,0 8,0 Kemikaalit ALF-30 g/m3 500 500 500 600 550 500 500 500 500 500 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 7,6 7,2 6,0 5,7 3,2 6,8 7,3 6,8 7,1 7,3 Käsitelty 2,5 2,3 0,61 1,4 1,2 2,0 1,6 1,6 1,0 1,7 ph Tuleva 7,4 7,4 7,5 7,4 7,4 7,5 7,3 7,3 7,4 7,3 Käsitelty 6,5 6,7 5,8 6,4 6,3 6,5 6,3 6,4 6,3 6,4 Johtokyky ms/m Tuleva 107 105 88 85 83 95 102 97 96 106 Käsitelty 126 130 100 107 99 118 124 116 108 131 NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,04 0,05 0,10 0,29 0,14 0,18 0,18 0,52 0,26 0,17 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 1,2 1,1 1,8 0,91 0,76 1,4 0,56 0,75 0,82 1,3 Koli 44 C kpl/dl 2200 1800 8,0 88 20 900 100 70 60 370 Happi mg O 2 /l 0,1 2,4 5,9 4,4 5,0 3,1 5,1 6,3 6,4 5,4 Ii 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 26.-27.1 29.-30.3. 4.-5.5. 20.-21.6. 25.-26.7. 15.-16.8. 20.-21.9. 17.-18.10. 15.-16.11. 14.-15.12. Selkeytys Pinta-ala m2 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 Tilavuus m3 q med m3/h 45 50 71 61 75 50 67 54 52 54 S h m/h 0,69 0,77 1,1 0,93 1,2 0,77 1,03 0,83 0,80 0,83 S MLSS m/h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 S SS kgss/m2h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 0,3 3,8 3,8 3,8 4,5 3,8 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 100 90 100 110 100 100 120 100 100 100 Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 q med m3/h 50,0 66,7 54,2 52,1 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 12,9 12,9 12,9 12,9 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 180 180 180 180 Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato Lausunto: m3/h m3/h I/II 2011 KORJATTU RAPORTTI: Puhdistamo ei saavuttanut orgaanisen aineen ja fosforin lupaehtoja ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Ohitusmäärät on arvioitu. Kesäkuun tulokset otettiin mukaan laskentaan, kun arvio ohitusten määrästä saatiin 4.8.2011. 26.7.2011 Puhdistamo ei saavuttanut lupaehtorajoja ohituksista johtuen. 16.8.2011 Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja CODCr:aa lukuun ottamatta ohituksista johtuen. 18.10.2011 ja 16.11.2011 Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja CODCr:n puhdistustehoa lukuun ottamatta ohituksista johtuen. 21.9.2011 Laboratoriotulokset saatu vasta 20.12. Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja ohituksista johtuen. 15.12.2011 Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja CODCr:n puhdistustehoa lukuun ottamatta ohituksista johtuen. Kaustisella 21.2.2012 JAKELU: Iin Vesiliikelaitos Iin Vesiliikelaitos, puhdistamonhoitaja PÖYRY FINLAND OY Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Ii 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 3/3

Tutkimustodistus 2011-18926 1(2) 21.12.2011 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu 16.11.2011 Näytteen ottaja Jouni Paso Saapunut 17.11.2011 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi 17.11.2011 Näytteenottopiste Iin jvp liete Tutkimus valmis 13.12.2011 Viite Iin jvp liete Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OEStekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö 18926-1 K Liete Iin jvp liete N VarioMax % k.a. 3,4 ph Sis. men. 6,4 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % t.p. 4,63 Kuiva-aine SFS 3008:1990 % t.p. 15,33 Fosfori, P EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 16 000 Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a. 0,22 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 0,2 Kalium, K EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 1 600 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 7 100 Koboltti, Co EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 3,2 Kromi, Cr EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 13 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 350 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 7 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 1 200 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 110 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 11 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 320 t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh. 040-7661734 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI 02831262 Betonimiehenkuja 1 A 02150 Laskut PL 280 00101 www.nablabs.fi Raisionkaari 55 21200 Tikkalantie 2 26100 Nevantie 21 86710 Nuottasaarentie 17 90400 Harjutie 14 69600 Tarkastamonkuja 3 55800 Puh. konsernihallinto 0404 503101, laboratoriopalvelut 0404 503100, ilmapäästömittaukset 0404 503115

Tutkimustodistus 2011-18926 2(2) 21.12.2011 Jakelu antti.leskela@poyry.com; tuula.merilainen@poyry.com Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI 02831262 Betonimiehenkuja 1 A 02150 Laskut PL 280 00101 www.nablabs.fi Raisionkaari 55 21200 Tikkalantie 2 26100 Nevantie 21 86710 Nuottasaarentie 17 90400 Harjutie 14 69600 Tarkastamonkuja 3 55800 Puh. konsernihallinto 0404 503101, laboratoriopalvelut 0404 503100, ilmapäästömittaukset 0404 503115

Pöyry Finland Oy Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@ poyry.com Jarmo Sillanpää: 010 33 28370 / jarmo.sillanpaa@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Yli-In Vesihuolto Oy 1. KUORMITUS 2011 Lupaehdot PPO 1.2.2002/Dnro 1101Y1937-121 BOD 7 atu < 20 mg/l > 90 % P < 1,0 mg/l > 90 % PÄIVÄMÄÄRÄ 8.-9.2. 4.-5.5. 23.-24.8. 1.-2.11. 1.1.04 1.1.04 1/2 2/2 2011 Näytteenottaja JOP JOP JoP JoP 1.1.04 1.1.04 Vuoden tulos Q kok m3/d 139 205 189 125 69 106 176 194 185 Q ohitus m3/d 0 0 0 0 0 0 1,7 0 0,82 Q käsitelty m3/d 139 205 189 125 69 106 174 194 184 BOD7atu Tuleva mg/l 370 120 120 62 0 0 221 97 162 Käsitelty mg/l 15 6 5 4 0,0 <0 9,6 4,6 7,3 Vesistöön mg/l 15 6 5 4 0,0 <0 12 4,6 7,9 Tuleva kg/d 51 25 23 7,8 0 0 39 19 30 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0,37 0 0,13 Käsitelty kg/d 2,1 1,2 0,95 0,51 0,0 0,0 1,7 0,90 1,3 Vesistöön kg/d 2,1 1,2 0,95 0,51 0,0 0,0 2,0 0,90 1,5 Käsittelyteho % 96 95 96 93 #DIV/0! #DIV/0! 96 95 96 Kokonaisteho % 96 95 96 93 #DIV/0! #DIV/0! 95 95 95 Kokonais P Tuleva mg/l 9,2 4,5 5,0 3,5 0,0 0,0 6,4 4,4 5,4 Käsitelty mg/l 0,21 0,20 0,26 0,24 0,0 0,00 0,20 0,25 0,23 PO 4 -P mg/l 0,05 0,10 0,12 0,16 0,0 0,00 0,08 0,14 0,11 Vesistöön mg/l 0,21 0,20 0,26 0,24 0,0 0,00 0,26 0,25 0,25 PO 4 -P kg/d 0,007 0,021 0,023 0,020 0,000 0,000 Tuleva kg/d 1,3 0,9 0,95 0,44 0,00 0,00 1,1 0,85 1,0 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0,011 0 0,0045 Käsitelty kg/d 0,03 0,04 0,05 0,03 0,00 0,000 0,035 0,049 0,042 Vesistöön kg/d 0,03 0,04 0,05 0,03 0,00 0,000 0,046 0,049 0,046 Käsittelyteho % 98 96 95 93 #DIV/0! #DIV/0! 97 94 96 Kokonaisteho % 98 96 95 93 #DIV/0! #DIV/0! 96 94 95 Kokonais N Tuleva mg/l 58 32 32 # 24 0 0 43 29 36 Käsitelty mg/l 53 27 32 # 23 0 0 38 28 33 Vesistöön mg/l 53 27 32 23 0 0 38 28 33 Tuleva kg/d 8,1 6,6 6,0 3,0 0,0 0,0 7,5 5,6 6,6 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0,070 0 0,030 Käsitelty kg/d 7,4 5,5 6,0 2,9 0,0 0,0 6,5 5,5 6,1 Vesistöön kg/d 7,4 5,5 6,0 2,9 0,0 0,0 6,6 5,5 6,1 Käsittelyteho % 8,6 16 0 4,2 #DIV/0! #DIV/0! 12 1,4 7,8 Kokonaisteho % 8,6 16 0 4,2 #DIV/0! #DIV/0! 12 1,4 7,8 NH4-N # tarkistettu Tuleva mg/l 58 32 32 24 0 0 43 29 36 Käsitelty mg/l 50 23 32 19 0 0 34 27 31 Vesistöön mg/l 50 23 32 19 0 0 34 27 31 Tuleva kg/d 8,1 6,6 6,0 3,0 0,0 0,0 7,5 5,6 6,6 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0,07 0 0,030 Käsitelty kg/d 7,0 4,7 6,0 2,4 0,000 0,000 5,9 5,2 5,6 Vesistöön kg/d 7,0 4,7 6,0 2,4 0,000 0,000 6,0 5,2 5,6 Käsittelyteho % 14 28 0 21 #DIV/0! #DIV/0! 20 6,9 15 Kokonaisteho % 14 28 0 21 #DIV/0! #DIV/0! 20 6,9 15 Yli- Ii 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 1/3

1. KUORMITUS Liite 3.1, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ 8.-9.2. 4.-5.5. 23.-24.8. 1.-2.11. 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1/2 2/2 2011 Kiintoaine Tuleva mg/l 230 100 130 72 0 0 153 107 131 Käsitelty mg/l 2,5 2,4 5,5 3,0 0 0,0 2,4 4,5 3,4 Vesistöön mg/l 2,5 2,4 5,5 3,0 0 0,0 3,9 4,5 4,0 Tuleva kg/d 32 21 25 9,0 0 0 27 21 24 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0,25 0 0,11 Käsitelty kg/d 0,35 0,49 1,0 0,38 0,0 0,00 0,42 0,87 0,63 Vesistöön kg/d 0,35 0,49 1,0 0,38 0,0 0,00 0,68 0,87 0,74 Käsittelyteho % 99 98 96 96 #DIV/0! #DIV/0! 98 96 97 Kokonaisteho % 99 98 96 96 #DIV/0! #DIV/0! 97 96 97 CODCr * Tuleva mg/l 620 320 370 230 0 0 441 314 381 Käsitelty mg/l 60 32 39 40 0 <0 43 39 41 Vesistöön mg/l 60 32 39 40 0 <0 47 39 43 Tuleva kg/d 86 66 70 29 0 0 77 61 70 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0,73 0 0,31 Käsitelty kg/d 8,3 6,6 7,4 5,0 0,0 0,0 7,5 7,6 7,6 Vesistöön kg/d 8,3 6,6 7,4 5,0 0,0 0,0 8,3 7,6 7,9 Käsittelyteho % 90 90 89 83 #DIV/0! #DIV/0! 90 87 89 Kokonaisteho % 90 90 89 83 #DIV/0! #DIV/0! 89 87 89 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 69601 Kaustinen, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 3,6 3,5 12,0 7,8 0,0 0,0 Käsitelty 5,0 4,1 11,9 8,1 0,0 0,0 Kemikaalit FeSO 4 g/m3 120 100 125 100 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5,3 3,2 3,2 2,8 0,0 0,0 Käsitelty 3,5 2,3 2,1 2,0 0,0 0,00 ph Tuleva 7,2 7,1 7,1 7,2 0,0 0,0 Käsitelty 7,5 7,3 7,4 7,3 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva 71 47 46 41 0 0 Käsitelty 82 48 59 44 0 0 NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,15 0,31 0,10 1,5 0 0 Käsitelty Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 1,1 0,8 0,87 0,62 Koli 44 C kpl/dl >8000 4600 >8000 >8000 >0 0 Happi mg O 2 /l 5,9 5,5 1,9 4,6 Yli- Ii 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 8.-9.2. 4.-5.5. 23.-24.8. 1.-2.11. 1.1.04 1.1.04 Ilmastus Lietepitoisuus Liete 1 mg/l 1700 2200 2100 2400 0 0 Palautusliete 1 mg/l 1900 2400 2300 3200 0 0 Ylijäämäliete mg/l 1900 2400 2300 3200 0 0 1/2 h lask. Liete 1 ml/l 360 600 750 500 Palautusliete 1 ml/l 350 800 800 800 Lieteindeksi Liete 1 212 273 357 208 Palautusliete 1 184 333 348 250 Happi 1 mg/l 5,0 6,1 3,2 5,2 Tilavuus m3 200 200 200 200 200 200 Org. tilak. L v 0,26 0,12 0,11 0,04 0,00 0,00 Lietekuorma L MLSS 0,15 0,06 0,05 0,02 #DIV/0! #DIV/0! Palautusliete m3/d 160 250 260 260 Ylijäämäliete m3/d 26 17 33 20 Pal. Suhde % 115 122 138 208 0 0 Lieteikä d 6,9 10,8 5,5 7,5 #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 16,1 10,5 10,7 12,5 69,6 45,3 Selkeytys Pinta-ala m2 60 60 60 60 60 60 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 5,8 8,5 7,9 5,2 S h m/h 0,10 0,14 0,13 0,09 0,00 0,00 S MLSS m/h 0,03 0,09 0,10 0,04 0,00 0,00 S SS kgss/m2h 0,16 0,31 0,28 0,21 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 3,8 5,4 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 120 120 150 120 40 60 Näkösyvyys 2 cm Lausunto: 9.2.2011 Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti 5.5.2011 Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten( lupaehtojen mukaisesti I/II 2011 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Ohituksia tehty 13.-15.5. yhteensä n. 300 m3. 24.8.2011 Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti. Sateiden takia virtaama koholla. 2.11.2011 Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti. Kaustisella 21.2.2012 JAKELU: Yli-Iin Vesihuolto Oy Yli-Iin kunta, rakennustoimisto PÖYRY FINLAND OY Oulunkaaren ympäristöpalvelut Jouni Lapinkangas Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Leskelä, FM Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Yli- Ii 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 3/3

Tutkimustodistus 2011-18130 1(2) 13.12.2011 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu 02.11.2011 Näytteen ottaja Jouni Paso Saapunut 03.11.2011 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi 03.11.2011 Näytteenottopiste Yli-Iin jvp liete Tutkimus valmis 23.11.2011 Viite Yli-Iin jvp liete Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OEStekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö 18130-1 K Liete Yli-Iin jvp liete N VarioMax % k.a. 3,6 ph Sis. men. 6,7 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % t.p. 4,40 Kuiva-aine SFS 3008:1990 % t.p. 17,43 Fosfori, P EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 17 400 Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a. 0,39 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 0,4 Kalium, K EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 680 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 9 700 Koboltti, Co EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 5 Kromi, Cr EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 27 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 150 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 14 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 910 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 430 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 13 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 370 t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh. 040-7661734 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI 02831262 Betonimiehenkuja 1 A 02150 Laskut PL 280 00101 www.nablabs.fi Raisionkaari 55 21200 Tikkalantie 2 26100 Nevantie 21 86710 Nuottasaarentie 17 90400 Harjutie 14 69600 Tarkastamonkuja 3 55800 Puh. konsernihallinto 0404 503101, laboratoriopalvelut 0404 503100, ilmapäästömittaukset 0404 503115

Tutkimustodistus 2011-18130 2(2) 13.12.2011 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI 02831262 Betonimiehenkuja 1 A 02150 Laskut PL 280 00101 www.nablabs.fi Raisionkaari 55 21200 Tikkalantie 2 26100 Nevantie 21 86710 Nuottasaarentie 17 90400 Harjutie 14 69600 Tarkastamonkuja 3 55800 Puh. konsernihallinto 0404 503101, laboratoriopalvelut 0404 503100, ilmapäästömittaukset 0404 503115

Tämä lomake, jos on neljännesvuosikeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen Jarmo Sillanpää: 010 33 28370 / jarmo.sillanpaa@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 16WWE0275 Pudasjärven vesiosuuskunta 1. KUORMITUS Lupaehdot PSY 32/01/1 21.6.2001 BOD 7 atu < 25 mg/l (1/4a) P < 0,8 mg/l (1/4a) CODCr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % ###### PÄIVÄMÄÄRÄ 24.-25.1. 30.-31.3. 19.-20.4. 4.-5.5. 23.-24.5. 29.-30.6. 26.-27.7. 16.-17.8. 31.8.-1.9. 19.-20.9. 4.-5.10. 9.-10.11. 7.-8.12. 1/4 2/4 3/4 4/4 2011 Näytteenottaja EPK EPK EPK EPK EPK JOP JoP Asiakas EPK EPK AnL EPK EPK vuoden tulos Q kok m3/d 887 862 2156 1673 1412 1488 2156 1283 1214 1122 1155 1247 930 868 1560 1382 1304 1280 Q ohitus m3/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Q käsitelty m3/d 887 862 2156 1673 1412 1488 2156 1283 1214 1122 1155 1247 930 868 1560 1382 1304 1280 BOD7atu Tuleva mg/l 220 220 88 160 130 180 1100 100 170 260 170 460 250 220 135 173 301 301 Käsitelty mg/l 12 18 7 21 17 11 11 8 10 5 5 8 14 15 13 9,0 8,6 11 Vesistöön mg/l 12 18 7 21 17 11 11 8 10 5 5 8 14 15 13 9,0 8,6 11 Tuleva kg/d 195 190 190 268 184 268 2372 128 206 292 196 574 233 191 211 239 392 385 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 11 16 15 35 24 16 24 10 12 5,6 5,8 10 13 13 21 12 11,3 14 Vesistöön kg/d 11 16 15 35 24 16 24 10 12 5,6 5,8 10 13 13 21 12 11,3 14 Käsittelyteho % 95 92 92 87 87 94 99 92 94 98 97 98 94 93 90 95 97 96 Kokonaisteho % 95 92 92 87 87 94 99 92 94 98 97 98 94 93 90 95 97 96 Kokonais P Tuleva mg/l 9,8 10 3,5 4,9 6,1 6,2 84 5,3 8,3 10 8,0 23 16 9,9 5,0 7,8 16 18 Käsitelty mg/l 0,35 0,12 0,16 0,32 0,24 0,20 0,28 0,12 0,15 0,09 0,08 0,09 0,09 0,24 0,23 0,18 0,087 0,19 PO 4 -P mg/l 0,05 0,03 0,02 0,05 0,02 0,02 0,02 <0,01 0,02 0,02 0,01 <0,01 <0,01 0,040 0,027 0,018 0,010 0,022 Vesistöön mg/l 0,35 0,12 0,16 0,32 0,24 0,20 0,28 0,12 0,15 0,09 0,08 0,09 0,09 0,24 0,23 0,18 0,087 0,19 PO4-P kg/d 0,044 0,026 0,043 0,084 0,028 0,030 0,043 0,013 0,024 0,022 0,012 0,012 0,009 Tuleva kg/d 8,7 8,6 7,5 8,2 8,6 9,2 181 6,8 10 11 9,2 29 15 8,6 7,8 11 21 23 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 0,31 0,10 0,34 0,54 0,34 0,30 0,60 0,15 0,18 0,10 0,09 0,11 0,08 0,21 0,35 0,25 0,11 0,24 Vesistöön kg/d 0,31 0,10 0,34 0,54 0,34 0,30 0,60 0,15 0,18 0,10 0,09 0,11 0,08 0,21 0,35 0,25 0,11 0,24 Käsittelyteho % 96,4 99 95 93 96 97 99,7 98 98 99 99 99,6 99 98 95 98 99 99 Kokonaisteho % 96,4 99 95 93 96 97 99,7 98 98 99 99 99,6 99 98 95 98 99 99 Kokonais N Tuleva mg/l 67 70 24 31 40 43 105 52 51 60 50 64 62 68 33 54 59 55 Käsitelty mg/l 55 61 24 31 36 31 23 39 48 47 41 43 42 58 30 36 42 37 Vesistöön mg/l 55 61 24 31 36 31 23 39 48 47 41 43 42 58 30 36 42 37 Tuleva kg/d 59 60 52 52 56 64 226 67 62 67 58 80 58 59 52 75 76 70 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 49 53 52 52 51 46 50 50 58 53 47 54 39 50 47 50 55 48 Vesistöön kg/d 49 53 52 52 51 46 50 50 58 53 47 54 39 50 47 50 55 48 Käsittelyteho % 18 13 0 0 10 28 78 25 5,9 22 18 33 32 15 10 33 28 32 Kokonaisteho % 18 13 0 0 10 28 78 25 5,9 22 18 33 32 15 10 33 28 32 NH4-N Tuleva mg/l 67 70 24 31 40 43 105 52 51 60 50 64 62 68 33 54 59 55 Käsitelty mg/l 51 61 20 28 35 28 21 37 45 46 39 39 42 56 27 34 40 35 Vesistöön mg/l 51 61 20 28 35 28 21 37 45 46 39 39 42 56 27 34 40 35 Tuleva kg/d 59 60 52 52 56 64 226 67 62 67 58 80 58 59 52 75 76 70 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 45 53 43 47 49 42 45 47 55 52 45 49 39 49 42 48 52 44 Vesistöön kg/d 45 53 43 47 49 42 45 47 55 52 45 49 39 49 42 48 52 44 Käsittelyteho % 24 13 17 10 13 35 80 29 12 23 22 39 32 18 19 36 32 36 Kokonaisteho % 24 13 17 10 13 35 80 29 12 23 22 39 32 18 19 36 32 36 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 69601 Kaustinen, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2011 Pudasjarvi Kurenala 2011.xls Tulostettu / Printad 29.3.2012 Sivu 1/2

1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 24.-25.1. 30.-31.3. 19.-20.4. 4.-5.5. 23.-24.5. 29.-30.6. 26.-27.7. 16.-17.8. 31.8.-1.9. 19.-20.9. 4.-5.10. 9.-10.11. 7.-8.12. 1/4 2/4 3/4 4/4 2011 CODCr * vuoden tulos Tuleva mg/l 550 530 250 420 360 520 4600 320 450 670 450 1300 820 540 375 472 871 1023 Käsitelty mg/l 51 55 40 46 42 33 38 35 43 <30 <30 33 50 53 40 37 37 40 Vesistöön mg/l 51 55 40 46 42 33 38 35 43 <30 <30 33 50 53 40 37 37 40 Tuleva kg/d 488 457 539 703 508 774 9918 411 546 752 520 1621 763 469 585 653 1136 1310 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 45 47 86 77 59 49 82 45 52 34 35 41 47 46 63 51 48 51 Vesistöön kg/d 45 47 86 77 59 49 82 45 52 34 35 41 47 46 63 51 48 51 Käsittelyteho % 91 90 84 89 88 94 99 89 90 96 93 97 94 90 89 92 96 96 Kokonaisteho % 91 90 84 89 88 94 99 89 90 96 93 97 94 90 89 92 96 96 Kiintoaine Tuleva mg/l 240 200 110 210 150 260 4200 110 190 290 190 1100 600 220 176 193 645 766 Käsitelty mg/l 19 8,0 13 18 13 15 19 12 12 9,5 7,5 6,5 7,7 14 15 14 7,2 13 Vesistöön mg/l 19 8,0 13 18 13 15 19 12 12 9,5 7,5 6,5 7,7 14 15 14 7,2 13 Tuleva kg/d 213 172 237 351 212 387 9055 141 231 325 219 1372 558 191 275 266 841 981 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty kg/d 17 6,9 28 30 18 22 41 15 15 11 8,7 8,1 7,2 12 23 20 9,4 17 Vesistöön kg/d 17 6,9 28 30 18 22 41 15 15 11 8,7 8,1 7,2 12 23 20 9,4 17 Käsittelyteho % 92 96 88 91 91 94 99,5 89 94 97 96 99 99 94 92 93 99 98 Kokonaisteho % 92 96 88 91 91 94 99,5 89 94 97 96 99 99 94 92 93 99 98 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva ei tietoa 4,1 3,5 4,2 6,0 10,0 11,0 11,0 10,0 10,6 9,5 7,8 6,9 Käsitelty ei tietoa 5,4 4,5 5,3 7,0 9,8 12,2 11,0 11,0 11,6 10,8 8,4 7,5 Kemikaalit PIX 105 g/m3 725 800 465 400 428 478 400 500 550 525 525 546 525 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5,7 6,0 2,4 3,0 3,8 3,9 7,1 5,0 4,7 5,5 4,8 6,4 5,5 Käsitelty 1,1 0,45 <0,02 0,53 0,53 0,27 0,50 0,53 0,64 0,93 0,91 0,62 0,57 ph Tuleva 7,3 7,3 7,1 7,1 7,1 7,1 6,6 7,3 7,2 7,2 7,3 7,4 74,0 Käsitelty 6,3 5,8 3,8 6,1 6,0 5,6 6,2 5,9 6,1 6,3 6,3 6,1 5,9 Johtokyky ms/m Tuleva 83 84 36 44 55 55 63 67 68 77 67 66 68 Käsitelty 96 107 64 63 66 63 49 78 91 89 79 80 81 NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,10 0,06 0,06 0,07 0,03 0,02 0,20 0,10 0,05 0,44 0,63 0,20 0,17 Käsitelty Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 5,4 5,3 5,0 5,8 4,0 1,9 4,3 4,1 4,2 3,0 2,9 2,6 2,6 Koli 44 C kpl/dl >8000 4900 1600 >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 >8000 Happi mg/l 2,5 5,6 9,5 4,5 6,2 2,8 2,5 5,5 1,6 6,2 6,2 6,2 6,2 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 24.-25.1. 30.-31.3. 19.-20.4. 4.-5.5. 23.-24.5. 29.-30.6. 26.-27.7. 16.-17.8. 31.8.-1.9. 19.-20.9. 4.-5.10. 9.-10.11. 7.-8.12. Selkeytys Pinta-ala m2 125 125 125 125 125 125 125 125 125 125 125 125 125 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 37 36 90 70 59 62 90 53 51 47 48 52 39 q max, lähtevä m3/h 112 S h m/h 0,30 0,29 0,72 0,56 0,47 0,50 0,72 0,43 0,40 0,37 0,39 0,42 0,31 S MLSS m/h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 S SS kgss/m2h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 2,5 5,6 9,5 4,5 6,2 2,8 2,5 5,5 1,6 6,2 5,4 5,4 6,7 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 40 90 90 40 40 50 80 50 80 110 105 90 50 Näkösyvyys 2 cm Lausunto: I/IV 2011 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä v. 2011. II/IV 2011 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti toisella vuosineljänneksellä v. 2011. 27.7.2011 Välppäremontin (26.-27.7.) takia tulevaan näytteeseen tullut mm. lietekentän rejektivesiä, näyte ei ollut edustava. Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti. Sadevesiä noin 700 m3/d. 17.8.2011 Puhdistamo saavutti (neljännesvuosittaiset) lupaehtorajat. Ylimääräinen näyte asiakkaan pyynnöstä, koska edellisellä kerralla tulevan veden näyte ei ollut edustava. 1.9.2011 Puhdistamo saavutti (neljännesvuosittaiset) lupaehtorajat. 20.9.2011 Puhdistamo saavutti (neljännesvuosittaiset) lupaehtorajat. III/IV 2011 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti kolmannella vuosineljänneksellä v. 2011. Lähtevän jäteveden osalta huomioitu myös 26.-27.7. näyte 5.10.2011 Puhdistamo saavutti (neljännesvuosittaiset) lupaehtorajat. 10.11.2011 Puhdistamo saavutti (neljännesvuosittaiset) lupaehtorajat. Kaustisella 29.3.2012 JAKELU: Pudasjärven vesiosuuskunta Pudasjärven ympäristötoimi PÖYRY FINLAND OY Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Pudasjarvi Kurenala 2011.xls Tulostettu / Printad 29.3.2012 Sivu 2/2

Tutkimustodistus 2011-19701 1(2) 04.01.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu 08.12.2011 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 09.12.2011 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi 09.12.2011 Näytteenottopiste Pudasjärven jvp liete Tutkimus valmis 02.01.2012 Viite Pudasjärven jvp liete Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OEStekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö 19701-1 K Liete Pudasjärven jvp liete N VarioMax % k.a. 3,0 ph Sis. men. 6,8 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % t.p. 6,35 Kuiva-aine SFS 3008:1990 % t.p. 16,82 Fosfori, P EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 16 400 Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a. 0,37 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 0,2 Kalium, K EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 660 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 5 900 Koboltti, Co EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 8,1 Kromi, Cr EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 13 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 170 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 22 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 820 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 110 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 12 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 320 t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI 02831262 Betonimiehenkuja 1 A 02150 Laskut PL 280 00101 www.nablabs.fi Raisionkaari 55 21200 Tikkalantie 2 26100 Nevantie 21 86710 Nuottasaarentie 17 90400 Harjutie 14 69600 Tarkastamonkuja 3 55800 Puh. konsernihallinto 0404 503101, laboratoriopalvelut 0404 503100, ilmapäästömittaukset 0404 503115

Tutkimustodistus 2011-19701 2(2) 04.01.2012 Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh. 040-7661734 Jakelu antti.leskela@poyry.com; jarmo.sillanpaa@poyry.com Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI 02831262 Betonimiehenkuja 1 A 02150 Laskut PL 280 00101 www.nablabs.fi Raisionkaari 55 21200 Tikkalantie 2 26100 Nevantie 21 86710 Nuottasaarentie 17 90400 Harjutie 14 69600 Tarkastamonkuja 3 55800 Puh. konsernihallinto 0404 503101, laboratoriopalvelut 0404 503100, ilmapäästömittaukset 0404 503115

Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@poyry.com PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Pudasjärven kaupunki, Syöte 1. KUORMITUS Jarmo Sillanpää: 010 33 28370 / jarmo.sillanpaa@poyry.com Lupaehdot PPO -2002-Y-550-121 13.12.2003 BOD7 atu < 15 mg/l >90 % P 1.1-30.6. < 1,0 mg/l >90 % ja 1.7-31.12. < 2,0 mg/l >70 % CODCr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % PÄIVÄMÄÄRÄ 15.-16.2. 19.-20.4. 31.8.-1.9. 9.-10.11. 1.1.04 1.1.04 1/2 2/2 2011 Näytteenottaja EPK EPK EPK EPK 1.1.04 1.1.04 Vuoden tulos Q kok m3/d 105 850 80 133 69 106 225 142 183 Q ohitus m3/d 0 800 0 0 0 0 59 0 29 Q käsitelty m3/d 105 50 80 133 69 106 165 142 153 BOD7atu Tuleva mg/l 160 37 41 370 0 0 51 246 86 Biol. Lähtevä mg/l 8 7 19 7 8 12 10 Käsitelty mg/l 4 <2 4 <2 0,0 <0 3 2,8 3,0 Vesistöön mg/l 4 35 4 <2 0 0 16 2,8 16 Tuleva kg/d 17 31 3,3 49 0 0 11 35 16 Ohitus kg/d 0 30 0 0 0 0 3,0 0 2,5 Käsitelty kg/d 0,42 0,10 0,32 0,27 0,00 0,00 0,55 0,39 0,46 Vesistöön kg/d 0,42 30 0,32 0,27 0,0 0,0 3,6 0,39 3,0 Biol. Lähtevä kg/d 0,84 0,35 1,52 0,931 0 0 Käsittelyteho % 98 95 90 99 #DIV/0! #DIV/0! 93 99 97 Kokonaisteho % 98 5,6 90 99 #DIV/0! #DIV/0! 69 99 81 Kokonais P Tuleva mg/l 8,8 1,4 5,9 3,3 0,0 0,0 2,2 4,3 2,6 Biol. Lähtevä mg/l 7,2 2,1 8,0 2,9 5,6 4,8 5,1 Käsitelty mg/l 0,29 0,12 3,3 1,1 0,0 0,00 0,24 1,9 1,2 PO 4 -P mg/l 0,04 0,07 1,6 0,73 0,0 0,00 0,05 11 6,6 Vesistöön mg/l 0,29 1,3 3,3 1,1 0,00 0,00 0,76 1,9 1,4 PO 4 -P kg/d 0,004 0,004 0,128 0,097 0,000 0,000 Tuleva kg/d 0,92 1,2 0,47 0,44 0,0 0,0 0,50 0,61 0,47 Ohitus kg/d 0 1,1 0,0 0 0 0 0,13 0 0,076 Käsitelty kg/d 0,03 0,01 0,26 0,15 0,00 0,00 0,04 0,27 0,19 Vesistöön kg/d 0,03 1,1 0,26 0,15 0,00 0,00 0,17 0,27 0,26 Biol. Lähtevä kg/d 0,756 0,105 0,64 0,3857 0 0 Käsittelyteho % 97 91 44 67 #DIV/0! #DIV/0! 89 55 53 Kokonaisteho % 97 5,4 44 67 #DIV/0! #DIV/0! 66 55 45 Kokonais N 2011 Tuleva mg/l 62 8,5 34 # 32 0 0 14 33 18 Käsitelty mg/l 68 18 37 # 18 0 0 52 25 36 Vesistöön mg/l 68 9,1 37 18 0 0 42 25 33 Tuleva kg/d 6,5 7,2 2,7 4,3 0 0 3,2 4,6 3,2 Ohitus kg/d 0 6,8 0 0 0 0 0,86 0 0,52 Käsitelty kg/d 7,1 0,90 3,0 2,4 0 0 8,6 3,6 5,6 Vesistöön kg/d 7,1 7,7 3,0 2,4 0 0 9,4 3,6 6,1 Käsittelyteho % -10-112 -9 44 #DIV/0! #DIV/0! -261 23-105 Kokonaisteho % -10-7 -9 44 #DIV/0! #DIV/0! -192 23-88 NH4-N #tarkistettu Tuleva mg/l 62 8,5 34 32 0 0 14 33 18 Biol. Lähtevä mg/l 44 11 11 0,25 33 4,3 17 Käsitelty mg/l 57 14 11 1,5 0 0 43 5,1 21 Vesistöön mg/l 57 8,8 11 1,5 0 0 36 5,1 21 Tuleva kg/d 6,5 7,2 2,7 4,3 0 0 3,2 4,6 3,2 Ohitus kg/d 0 6,8 0 0 0 0 0,86 0 0,52 Käsitelty kg/d 6,0 0,70 0,88 0,20 0 0 7,1 0,72 3,2 Vesistöön kg/d 6,0 7,5 0,88 0,20 0 0 8,0 0,72 3,8 Biol. Lähtevä kg/d 4,62 0,55 0,88 0,0333 0 0 Käsittelyteho % 8,1-65 68 95 #DIV/0! #DIV/0! -200 85-19 Kokonaisteho % 8,1-3,8 68 95 #DIV/0! #DIV/0! -147 85-16 Syöte 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 1/3

1. KUORMITUS Liite 5.1, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ 15.-16.2. 19.-20.4. 31.8.-1.9. 9.-10.11. 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1/2 2/2 2011 CODCr * Tuleva mg/l 430 86 160 1300 0 0 124 872 260 Käsitelty mg/l 38 <30 71 <30 0 <0 35 45 41 Vesistöön mg/l 38 83 71 <30 0 <0 59 45 77 Tuleva kg/d 45 73 13 173 0 0 28 124 48 Ohitus kg/d 0 69 0 0 0 0 7,4 0 7,7 Käsitelty kg/d 4,0 1,5 5,7 4,0 0,0 0,0 5,9 6,4 6,3 Vesistöön kg/d 4,0 70 5,7 4,0 0,0 0,0 13 6,4 14 Käsittelyteho % 91 65 56 98 #DIV/0! #DIV/0! 71 95 84 Kokonaisteho % 91 3,8 56 98 #DIV/0! #DIV/0! 53 95 71 Kiintoaine vuoden tulos Tuleva mg/l 200 38 57 750 0 0 56 490 135 Biol. Lähtevä mg/l 4,0 9,0 100 # 19 5,6 49 31 Käsitelty mg/l 10 5,6 54 # 4,0 0 0 8,6 23 17 Vesistöön mg/l 10 36 54 4,0 0 0 21 23 36 Tuleva kg/d 21 32 4,6 99,8 0 0 13 69 25 Ohitus kg/d 0 30 0 0 0 0 3,3 0 4,0 Käsitelty kg/d 1,1 0,3 4,3 0,5 0,0 0,0 1,4 3,2 2,6 Vesistöön kg/d 1,1 31 4,3 0,5 0,0 0,0 4,7 3,2 6,6 Biol. Lähtevä kg/d 0,42 0,45 8 2,527 0 0 Käsittelyteho % 95 85 5,3 99 #DIV/0! #DIV/0! 85 95 88 Kokonaisteho % 95 5,0 5,3 99 #DIV/0! #DIV/0! 62 95 73 #tarkistettu * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 69601 Kaustinen, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,5 3,0 8,0-0,0 0,0 Käsitelty 5,2 4,5 11,0-0,0 0,0 Kemikaalit AVR g/m3 400 375 175 225 ALF-30 g/m3 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 4,9 0,73 3,3 2,4 0,0 0,0 Biol. Lähtevä 2,6 1,0 0,18 0,22 Käsitelty 0,94 0,10 <0,02 <0,02 0,0 0,00 ph Tuleva 7,4 6,9 7,4 7,0 0,0 0,0 Biol. Lähtevä 7,6 7,3 5,6 6,2 Käsitelty 6,4 4,5 4,0 4,0 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva 69 11 46 30 0 0 Käsitelty 91 37 53 43 0 0 NO2+NO3-N mg/l Käsitelty 9,4 2,8 20 13 0 0 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 1,9 10 8,5 9,9 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl 14 60 250 50 >0 0 Happi mg/l 8,7 10,0 4,7 5,3 Syöte 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 15.-16.2. 19.-20.4. 31.8.-1.9. 9.-10.11. 1.1.04 1.1.04 Ilmastus Lietepitoisuus Liete 1 mg/l 1300 1200 2700 5500 0 0 Palautusliete 1 mg/l 1300 1400 3600 7300 0 0 Ylijäämäliete mg/l 1300 1400 3600 7300 0 0 1/2 h lask. Liete 1 ml/l 200 200 500 700 460 470 Palautusliete 1 ml/l 250 300 600 800 670 900 Lieteindeksi Liete 1 154 167 185 127 650 650 Palautusliete 1 192 214 167 110 900 900 Happi 1 mg/l 12,5 9,8 Happi 2 mg/l Tilavuus m3 260 260 260 260 260 260 Org. tilak. L v 0,06 0,12 0,01 0,19 0,00 0,00 Lietekuorma L MLSS 0,05 0,10 0,005 0,03 #DIV/0! #DIV/0! Palautusliete m3/d Ylijäämäliete m3/d Pal. Suhde % 0 0 0 0 0 0 Lieteikä d #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 59 125 78 47 90,4 58,9 Selkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 q med m3/h S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 0,0 0,0 0,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 100 100 50 100 Näkösyvyys 2 cm 100 100 50 100 Lausunto: 1/2 2011 Puhdistamo ei saavuttanut puhdistustehojen eikä orgaanisen aineen BOD7-arvon lupaehtorajoja johtuen kevään suuresta tulvaveden/ohituksen määrästä. Fosforin osalta puhdistamo on puolestaan toiminut lupaehtojen mukaisesti. Lupaehtotarkastelu päivitetty 21.9.2011, lisätty CODCr ja kiintoaine. 1.9.2011 Puhdistamo ei saavuttanut (puolivuosittaisia) lupaehtorajoja fosforin pitoisuuden eikä fosforin, CODCr:n ja kiintaoineen puhdistustehojen osalta. Tulospohjaan lisätty biologisen osan määritykset. 10.11.2011 Puhdistamo ei (puolivuosittaiset) lupaehtorajat fosforin puhdistustehoa lukuun ottamatta. Kaustisella 21.2.2012 JAKELU: Pudasjärven kaupunki, Syöte Pudasjärven ympäristötoimi PÖYRY FINLAND OY Puhdistamonhoitaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Syöte 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 3/3

Tutkimustodistus 2011-18615 1(2) 21.12.2011 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu 10.11.2011 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 11.11.2011 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi 11.11.2011 Näytteenottopiste Syötteen jvp liete Tutkimus valmis 13.12.2011 Viite Syötteen jvp liete Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OEStekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö 18615-1 K Liete Syötteen jvp liete N VarioMax % k.a. 4,3 ph Sis. men. 6,4 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % t.p. 3,33 Kuiva-aine SFS 3008:1990 % t.p. 10,55 Fosfori, P EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 28 800 Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a. 0,19 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 0,3 Kalium, K EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 1 500 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 5 600 Koboltti, Co EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. < 3,0 Kromi, Cr EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 11 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 480 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 10 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 1 200 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 84 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 6,3 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 330 t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh. 040-7661734 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI 02831262 Betonimiehenkuja 1 A 02150 Laskut PL 280 00101 www.nablabs.fi Raisionkaari 55 21200 Tikkalantie 2 26100 Nevantie 21 86710 Nuottasaarentie 17 90400 Harjutie 14 69600 Tarkastamonkuja 3 55800 Puh. konsernihallinto 0404 503101, laboratoriopalvelut 0404 503100, ilmapäästömittaukset 0404 503115

Tutkimustodistus 2011-18615 2(2) 21.12.2011 Jakelu antti.leskela@poyry.com; tuula.merilainen@poyry.com Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI 02831262 Betonimiehenkuja 1 A 02150 Laskut PL 280 00101 www.nablabs.fi Raisionkaari 55 21200 Tikkalantie 2 26100 Nevantie 21 86710 Nuottasaarentie 17 90400 Harjutie 14 69600 Tarkastamonkuja 3 55800 Puh. konsernihallinto 0404 503101, laboratoriopalvelut 0404 503100, ilmapäästömittaukset 0404 503115

Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@ poyry.com Pöyry Finland Oy Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen Jarmo Sillanpää: 010 33 28370 / jarmo.sillanpaa@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Ranuan Vesihuolto Oy 1. KUORMITUS Lupaehdot Lap 14/2005 1396Y0133-121 10.06.2005 BOD7 atu P < 20 mg/l > 90 %, 1/2 ka < 0,5 mg/l > 95 %, 1/2 ka PÄIVÄMÄÄRÄ 28.2-1.3. 27.-28.6. 31.8.-1.9. 2.-3.11. 1.1.04 1.1.04 1/2 2/2 2011 Näytteenottaja JoP JoP JoP JoP 1.1.04 1.1.04 Vuoden tulos Q kok m3/d 195 452 290 350 287 286 286 Q ohitus m3/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Q käsitelty m3/d 195 452 290 350 0 0 287 286 286 BOD7atu 2011 Tuleva mg/l 180 94 140 180 0 0 120 162 141 Käsitelty mg/l <2 <2 <2 <3 0,0 <0 <2 2,5 2,3 Vesistöön mg/l <2 <2 <2 <3 #DIV/0! #DIV/0! <2 2,5 2,3 Tuleva kg/d 35 42 41 63 0 0 34 46 40 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 0,39 0,90 0,58 1,1 0,00 0,00 0,57 0,73 0,65 Vesistöön kg/d 0,39 0,90 0,58 1,1 #DIV/0! #DIV/0! 0,57 0,73 0,65 Käsittelyteho % 99 98 99 98 #DIV/0! #DIV/0! 98 98 98 Kokonaisteho % 99 98 99 98 #DIV/0! #DIV/0! 98 98 98 Kokonais P Tuleva mg/l 9,3 4,0 7,9 10 0,0 0,0 5,6 9,0 7,3 Käsitelty mg/l 0,23 0,49 0,23 0,19 0,0 0,00 0,41 0,21 0,31 Liuk. PO 4 -P mg/l 0,08 0,04 0,05 0,03 0,00 0,00 0,05 0,04 0,05 Vesistöön mg/l 0,23 0,49 0,23 0,19 #DIV/0! #DIV/0! 0,41 0,21 0,31 Liuk. PO 4 -P kg/d 0,0156 0,02 0,01 0,01 0,00 0,00 Tuleva kg/d 1,8 1,8 2,3 3,5 0,0 0,0 1,6 2,6 2,1 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 0,04 0,22 0,07 0,07 0,00 0,00 0,12 0,059 0,089 Vesistöön kg/d 0,04 0,22 0,07 0,07 #DIV/0! #DIV/0! 0,12 0,059 0,089 Käsittelyteho % 98 88 97 98 #DIV/0! #DIV/0! 93 98 96 Kokonaisteho % 98 88 97 98 #DIV/0! #DIV/0! 93 98 96 Kokonais N Tuleva mg/l 61 27 48 42 0 0 37 45 41 Käsitelty mg/l 37 18 28 26 0 0 24 27 25 Vesistöön mg/l 37 18 28 26 #DIV/0! #DIV/0! 24 27 25 Tuleva kg/d 12 12 14 15 0 0 11 13 12 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 7,2 8,1 8,1 9,1 0 0 6,8 7,7 7,2 Vesistöön kg/d 7,2 8,1 8,1 9,1 #DIV/0! #DIV/0! 6,8 7,7 7,2 Käsittelyteho % 39 33 42 38 #DIV/0! #DIV/0! 36 40 38 Kokonaisteho % 39 33 42 38 #DIV/0! #DIV/0! 36 40 38 NH4-N Tuleva mg/l 61 27 48 42 0 0 37 45 41 Käsitelty mg/l 16 6,5 9 13 0,00 0,000 9,4 11 10 Vesistöön mg/l 16 6,5 9 13 #DIV/0! #DIV/0! 9,4 11 10 Tuleva kg/d 12 12 14 15 0 0 11 13 12 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 3,1 2,9 2,6 4,6 0,0 0,0 2,7 3,2 2,9 Vesistöön kg/d 3,1 2,9 2,6 4,6 #DIV/0! #DIV/0! 2,7 3,2 2,9 Käsittelyteho % 74 76 81 69 #DIV/0! #DIV/0! 75 75 75 Kokonaisteho % 74 76 81 69 #DIV/0! #DIV/0! 75 75 75 Ranua 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 1/3

1. KUORMITUS Liite 6.1, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.2-1.3. 27.-28.6. 31.8.-1.9. 2.-3.11. 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1/2 2/2 2011 CODCr * Tuleva mg/l 430 180 450 660 0 0 255 565 409 Käsitelty mg/l <30 <30 <30 <30 0 <0 30 30 30 Vesistöön mg/l <30 <30 <30 <30 #DIV/0! #DIV/0! 30 30 30 Tuleva kg/d 84 81 131 231 0 0 73 161 117 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 5,9 14 8,7 11 0,0 0,0 8,6 8,6 8,6 Vesistöön kg/d 5,9 14 8,7 11 #DIV/0! #DIV/0! 8,6 8,6 8,6 Käsittelyteho % 93 83 93 95 #DIV/0! #DIV/0! 88 95 93 Kokonaisteho % 93 83 93 95 #DIV/0! #DIV/0! 88 95 93 Kiintoaine Tuleva mg/l 140 54 220 500 0 0 80 373 226 Käsitelty mg/l 5,2 17 11 8,0 0 0,0 13 9,4 11 Vesistöön mg/l 5,2 17 11 8,0 #DIV/0! #DIV/0! 13 9,4 11 Tuleva kg/d 27 24 64 175 0 0 23 107 65 Ohitus kg/d 0 0 0 0 #DIV/0! #DIV/0! 0 0 0 Käsitelty kg/d 1,0 7,7 3,2 2,8 0,0 0,0 3,9 2,7 3,3 Vesistöön kg/d 1,0 7,7 3,2 2,8 #DIV/0! #DIV/0! 3,9 2,7 3,3 Käsittelyteho % 96 69 95 98 #DIV/0! #DIV/0! 83 97 95 Kokonaisteho % 96 69 95 98 #DIV/0! #DIV/0! 83 97 95 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 69601 Kaustinen, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 5,6 7,2 11,1 7,5 0,0 0,0 Käsitelty 4,9 8,1 11,3 8,5 0,0 0,0 Kemikaalit ALF-30 g/m3 200 300 300 450 140 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5,6 3,0 4,3 3,8 0,0 0,0 Käsitelty 0,07 0,09 <0,02 <0,02 0,0 0,00 ph Tuleva 7,5 7,3 7,4 7,4 0,0 0,0 Käsitelty 4,3 4,4 3,6 4,1 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva 76 42 59 51 0 0 Käsitelty 68 38 77 74 0 0 NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 20 8,9 14 9,8 0 0 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 15 6,5 25 32 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl 122 12 34 7300 >0 0 Happi mg O 2 /l 10,2 8,2 7,9 8,5 Ranua 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 28.2-1.3. 27.-28.6. 31.8.-1.9. 2.-3.11. 1.1.04 1.1.04 Selkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 8,1 18,8 12,1 14,6 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l 0,0 0,55 3,0 7,8 3,8 5,4 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 180 55 300 130 40 60 Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 8,1 18,8 12,1 14,6 0,0 0,0 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l 9,6 11,1 11,1 9,6 12,9 9,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 160 150 150 120 180 170 Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: 1.3.2011 Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti 28.6.2011 Puhdistamo on toiminut (puolivuosittaisten) lupaehtojen mukaisesti, lukuun ottamatta fosforin puhdistustehoa. I/II 2011 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla v. 2011 1.9.2011 Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä orgaanisen aineen että fosforin osalta. 3.11.2011 Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä orgaanisen aineen että fosforin osalta. Kaustisella 21.2.2012 JAKELU: Ranuan Vesihuolto Oy Rovaniemen kaupungin Ympäristövalvonta PÖYRY FINLAND OY Ranuan Vesihuolto Oy, puhdistamonhoitaja Lapin ELY-keskus Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Antti Leskelä, FM Ranua 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 3/3

Tutkimustodistus 2011-18128 1(2) 13.12.2011 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu 03.11.2011 Näytteen ottaja Jouni Paso Saapunut 04.11.2011 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi 04.11.2011 Näytteenottopiste Ranuan jvp liete Tutkimus valmis 23.11.2011 Viite Ranuan jvp liete Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OEStekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö 18128-1 K Liete Ranuan jvp liete N VarioMax % k.a. 3,1 ph Sis. men. 5,8 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % t.p. 4,96 Kuiva-aine SFS 3008:1990 % t.p. 22,41 Fosfori, P EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 13 100 Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a. 0,25 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 0,2 Kalium, K EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 570 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 6 100 Koboltti, Co EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. < 3,0 Kromi, Cr EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 15 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 420 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 13 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 840 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 56 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 8 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 420 t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh. 040-7661734 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI 02831262 Betonimiehenkuja 1 A 02150 Laskut PL 280 00101 www.nablabs.fi Raisionkaari 55 21200 Tikkalantie 2 26100 Nevantie 21 86710 Nuottasaarentie 17 90400 Harjutie 14 69600 Tarkastamonkuja 3 55800 Puh. konsernihallinto 0404 503101, laboratoriopalvelut 0404 503100, ilmapäästömittaukset 0404 503115

Tutkimustodistus 2011-18128 2(2) 13.12.2011 Jakelu antti.leskela@poyry.com; tuula.merilainen@poyry.com Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI 02831262 Betonimiehenkuja 1 A 02150 Laskut PL 280 00101 www.nablabs.fi Raisionkaari 55 21200 Tikkalantie 2 26100 Nevantie 21 86710 Nuottasaarentie 17 90400 Harjutie 14 69600 Tarkastamonkuja 3 55800 Puh. konsernihallinto 0404 503101, laboratoriopalvelut 0404 503100, ilmapäästömittaukset 0404 503115

Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@poyry.com PL 38, Harjutie 14, 69601 Kaustinen Antti Leskelä: 010 33 28326 / antti.leskela@poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Hirvaskosken Vesiosuuskunta 2011 Lupaehdot OUVY 1192 A 279/12 1/1 a-k BOD7 atu < 25 mg/l > 90 % Kok. P <1,5 mg/l > 90% 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 31.3.11 20.9.11 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1.1.04 2011 Näytteenottaja EPK EPK 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1.1.04 Vuoden tulos Q kok m3/d 5 5 4,5 Q ohitus m3/d 0 0 0 Q käsitelty m3/d 5 5 0 0 0 0 4,5 BOD7atu Tuleva mg/l 260 500 0 0 0 0 380 Käsitelty mg/l 16 25 <0 0,0 0,0 <0 21 Vesistöön mg/l 16 25 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 21 Tuleva kg/d 1,3 2,5 0 0 0 0 1,7 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,08 0,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,093 Vesistöön kg/d 0,08 0,13 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,093 Käsittelyteho % 94 95 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 95 Kokonaisteho % 94 95 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 95 Kokonais P Tuleva mg/l 18 15 0 0,0 0,0 0,0 17 Käsitelty mg/l 7,1 1,9 0,0 0,0 0,0 0,00 4,5 PO 4 -P mg/l 6,9 0,6 0,0 0,00 0,0 0,00 3,8 Vesistöön mg/l 7,1 1,9 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 4,5 0,0345 0,0031 Tuleva kg/d 0,09 0,08 0,00 0,00 0,00 0,00 0,075 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,04 0,01 0,00 0,000 0,00 0,000 0,020 Vesistöön kg/d 0,04 0,01 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,020 Käsittelyteho % 61 87 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 73 Kokonaisteho % 61 87 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 73 Kokonais N Tuleva mg/l 160 120 0 0 0 0 140 Käsitelty mg/l 110 58 0 0 0 0 84 Vesistöön mg/l 110 58 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 84 Tuleva kg/d 0,80 0,60 0,0 0,0 0,0 0,0 0,64 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,55 0,29 0,0 0,0 0,0 0,0 0,38 Vesistöön kg/d 0,55 0,29 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,38 Käsittelyteho % 31 52 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 40 Kokonaisteho % 31 52 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 40 NH4-N Tuleva mg/l 160 120 0 0 0 0 140 Käsitelty mg/l 93 43 0,00 0,00 0,00 0,000 68 Vesistöön mg/l 93 43 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 68 Tuleva kg/d 0,80 0,60 0,0 0,0 0,0 0,0 0,64 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,47 0,22 0,000 0,000 0,000 0,000 0,31 Vesistöön kg/d 0,47 0,22 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,31 Käsittelyteho % 42 64 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 51 Kokonaisteho % 42 64 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 51 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (Nuottasaarentie 1 puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Hirvaskoski 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 1/3

1. KUORMITUS Liite 7, sivu 2 PÄIVÄMÄÄRÄ 31.3.11 20.9.11 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1.1.04 2011 CODCr * vuoden tulos Tuleva mg/l 580 870 0 0 0 0 725 Käsitelty mg/l 76 110 <0 <0 0 <0 93 Vesistöön mg/l 76 110 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 93 Tuleva kg/d 2,9 4,4 0 0 0 0 3,3 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,38 0,55 0,0 0,0 0,0 0,0 0,42 Vesistöön kg/d 0,38 0,55 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,42 Käsittelyteho % 87 87 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 87 Kokonaisteho % 87 87 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 87 Kiintoaine Tuleva mg/l 130 160 0 0 0 0 145 Käsitelty mg/l 23 37 0,0 0,0 0 0,0 30 Vesistöön mg/l 23 37 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 30 Tuleva kg/d 0,7 0,8 0,0 0 0 0 0,66 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,12 0,19 0,0 0,0 0,0 0,0 0,14 Vesistöön kg/d 0,12 0,19 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,14 Käsittelyteho % 82 77 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 79 Kokonaisteho % 82 77 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 79 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,0 8,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 5,4 13,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kemikaalit Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 11,0 8,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 7,7 3,5 0,0 0,0 0,0 0,00 ph Tuleva 8,5 7,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Käsitelty 734 6,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva 140 122 0 0 0 0 Käsitelty 138 110 0 0 0 0 NO2+NO3-N Tuleva mg/l Käsitelty 2,3 8,2 0 0 0 0 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 2,8 1,9 0,00 0,0 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl >8000 >8000 >0 >0 >0 0 Happi mg/l 4,3 0,5 Hirvaskoski 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 31.3.11 20.9.11 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1.1.04 2011 Selkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 0,21 0,21 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,000 0,0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 50 Näkösyvyys 2 cm 50 Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Happi 1 mg/l 11,1 8,0 9,6 12,9 9,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 150 140 120 180 170 Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: 31.3.2010 Puhdistamolla ei ole vesimäärän mittausta, joten virtaama on arvioitu. Tutkimustulosten mukaan puhdistamo saavutti org. aineen lupaehtorajat, fosforin lupaehtorajoista puhdistamo jäi selvästi. 20.9.2011 Puhdistamolla ei ole vesimäärän mittausta, joten virtaama on arvioitu. Tutkimustulosten mukaan puhdistamo saavutti org. aineen lupaehtorajat, fosforin lupaehtorajoista puhdistamo jäi hieman. Kaustisella 21.2.2012 JAKELU: Hirvaskosken Vesiosuuskunta Oulunkaaren ympäristöpalvelut PÖYRY FINLAND OY Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Leskelä, FM Hirvaskoski 2011.xls Tulostettu / Printad 21.2.2012 Sivu 3/3

Liite 8 Puh. 010 33280 Fax. 010 33 28250 Tutkijantie 2A PL 20, 90571 Oulu Raasakan kalanviljelylaitos Kuormitustarkkailu v. 2011 Voimalohi Oy Projekti: 16WWE0275/PIV Jakelu: Voimalohi Oy Raasakka, tapio.lovikka@voimalohi.fi merja.kantola@voimalohi.fi Iin ympäristölautakunta, raimo.suomela@pudasjarvi.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ari.selin@ely-keskus.fi kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi Lupaehdot: PSY 11/05/1, 28.1.2005 Q <1000 l/s. Laskennallinen fosforikuormitus < 320 kg/a ja 1,9 kg/d kasvatuskaudella kuukausikeskiarvona laskettuna. Lämpötila 21.6.2011 13.7.2011 26.7.2011 ka VII 10.8.2011 25.8.2011 ka VIII 22.9.2011 kesän keskiarvo tuleva 17,2 21,5 20,8 17,5 15,5 11,6 lähtevä 17,0 21,1 21,0 17,4 15,4 11,4 Virtaama m 3 /s 0,545 0,600 0,620 0,620 0,620 0,630 m 3 /d 47088 51840 53568 53568 53568 54432 Pitoisuus Kok.P µg/l tuleva 19 24 21 23 20 24 lähtevä 31 35 33 43 52 42 Pitoisuus Kok.N µg/l tuleva 390 480 460 460 430 360 lähtevä 650 690 720 800 860 600 Kuormitus Kok.P kg/d 0,57 0,57 0,64 0,61 1,07 1,71 1,4 0,98 0,92 Kuormitus Kok.N kg/d 12,2 10,9 13,9 12,4 18,2 23,0 20,6 13,1 15,2 Lisätiedot: Lähtevästä vedestä 1 vrk:n kokoomanäyte tunnin välein.

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2011 16WWE0275 26.3.2012 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2011 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 2: VESISTÖTARKKAILU

16WWE0275 Iijoen alaosan yhteistarkkailu v. 2011 Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Osa 2: Vesistötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUN TOTEUTUS JA TULOSTEN TULKINTA... 1 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS... 2 4 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET... 4 4.1 Sadanta ja ilman lämpötila... 4 4.2 Virtaamat... 5 5 VEDEN LAATU JA KUORMITUKSEN VAIKUTUS... 6 5.1 Iijoki, Pudasjärven alue... 6 5.2 Pärjänjoki, Syöte... 8 5.3 Ranuanjärvi ja Ranuanjoki... 9 5.4 Iijoen alaosan alue... 12 6 VEDEN LAADUN KEHITYS... 13 7 AINEVIRTAAMAT... 15 8 YHTEENVETO... 16 VIITTEET... 18

16WWE0275 Liitteet 2 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Tarkkailupisteet, koordinaatit Pudasjärven alueen tarkkailupisteiden sijainti Syötteen alueen tarkkailupisteiden sijainti Syötteen purkuallas ja pohjavesiputket Ranuan tarkkailupisteiden sijainti Iijoen alaosan tarkkailupisteiden sijainti Menetelmäliite Iijoen pääuoman tarkkailutulokset Syötteen pohjavesitarkkailun tulokset Pärjänjoen tarkkailutulokset Ranuanjoen tarkkailutulokset Iijoki Kipinä (VP13200), Pudasjärvi ja Raasakan voimalaitos (VP13310), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkkailutulokset Ranuanjärvi, Lapin ELY-keskuksen tarkkailutulokset Uimavesitarkkailun tulokset, Ranua Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Lotta Lehtinen, MMM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

16WWE0275 1 1 JOHDANTO Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten tarkkailua toteutetaan vuosille 2006 2011 laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaan (Pöyry Environment Oy 2005). Ohjelman on hyväksynyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 21.2.2006 (Dnro 1195Y0315-103) sekä Lapin TE-keskus 24.4.2006 (dnro 3369/5723-2006) ja Kainuun TE-keskus eräin lisäyksin 6.3.2006 (dnro 1406/5723-2005). Tarkkailussa on ollut mukana seitsemän jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus, Hirvaskosken Vesiosuuskunta ja Niemitalon Juustola sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja Voimalohi Oy:n Raasakan laitos. Niemitalon Juustola ei ole ollut mukana tarkkailussa vuosina 2009 11. Tarkkailuvelvollisten lupapäätökset on esitetty raportin osassa 1 taulukossa 1 ja toimijoiden sijainti raportin osan 1 liitteessä 1. Tässä yhteistarkkailuraportin osassa 2 on esitetty vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2011. Raportissa on esitetty lisäksi lyhyt yhteenveto säätilasta ja virtaamista, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkkailutulokset Iijoen Kipinästä ja Raasakasta ja Lapin ELY-keskuksen tarkkailutulokset Ranuanjärvestä. Lisäksi on tarkasteltu veden laadun kehitystä Iijoessa Pudasjärvellä ja Raasakassa sekä Ranuanjoen suulla ja esitetty Iijoen ainevirtaamat Raasakassa. Toimijoiden kuormituksen vaikutusta vesistössä on arvioitu laskennallisesti laimentumissuhteen perusteella. Lisäksi on esitetty kuntien toimittamat uimavesiseurantojen tulokset sekä viranomaisten toteuttaman leväseurannan tulokset. Pudasjärven Vesiosuuskunnan, Yli-Iin Vesihuolto Oy:n ja Voimalohi Oy:n Raasakan kalanviljelylaitoksen kalataloudellisia vaikutuksia tarkkaillaan Voimalohi Oy:n toteuttaman ja raportoiman erillisen tarkkailun yhteydessä. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan turvetuot-tajien vuosille 2006 2015 laatiman ohjelman mukaisesti (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). Turvetuotannon tarkkailu raportoidaan erikseen. 2 TARKKAILUN TOTEUTUS JA TULOSTEN TULKINTA Tarkkailuohjelman mukaiset näytteet konsultin ja ELY-keskusten toimesta liitteessä 1 esitetyiltä pisteiltä. Kaikkien tarkkailupisteiden sijainti ilmenee raportin osan 1 (kuormitustarkkailu) liitteestä 1 ja tarkempi sijainti tämän osan liitteistä 2 6. Ohjelman mukaisesti vesinäytteet otettiin konsultin toimesta maalis-, heinä- ja elokuussa ja pisteeltä I109 lisäksi huhti-, touko- ja lokakuussa. Pintavesien ravinnetasoa on arvioitu Forsbergin ja Rydingin (1980) rehevyysluokituksen ja rajoittavaa ravinnetta (N ja P) Forsbergin ja Rydingin (1978) esittämien raja-arvojen perusteella. Seuraavassa on esitetty rehevyysluokittelu kokonaisravinteiden ja a-klorofyllipitoisuuksien mukaan sekä minimiravinneluokittelu epäorgaanisten ravinnepitoisuuksien suhteiden perusteella.

16WWE0275 Ravinteisuus Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) a-klorofylli (µg/l) Karu < 15 < 400 < 3 Lievästi rehevä 15 25 400 600 3 7 Rehevä 25 100 600 1500 7 40 Hyvin rehevä > 100 > 1500 > 40 2 Epäorg.N / Epäorg.P Minimiravinne < 5 N 5 12 N ja / tai P > 12 P 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Joki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjän rajaa ja laskee Perämereen 40 km Oulun pohjoispuolella. Iijoen valuma-alue kuuluu kallioperältään pääosin graniitti-gneissialueeseen. Vallitseva kivennäismaalaji on moreeni. Orgaanisista maalajeista ylivoimaisesti vallitsevin on turve. Tämän tarkkailun piiriin kuuluva alue alkaa Pudasjärveltä ja ulottuu Iijoen suulle. Suurimmat tälle alueelle laskevat sivujoet ovat Siuruanjoki (F=2 387 km 2 ) ja Livojoki (2 252 km 2 ). Suuria järviä Iijoen alaosan alueella on vähän, suurin Livojärvi (33 km 2 ) Livojoen latvoilla. Iijoen vesistöalueen pinta-ala Pudasjärvellä Kurenaluksen kohdalla on 7 934 km 2, järvisyys 7,9 % ja joen kokonaispinta-ala 14 191 km 2, järvisyys 5,7 %. Pudasjärven Kurenaluksessa keskimääräinen sademäärä vuosina 1971 2000 on ollut noin 590 mm vuodessa, kuukauden keskilämpötila <0 C marraskuusta huhtikuuhun ja vuoden keskilämpötila 1,2 C. Iijoen alaosasta 70 km on rakennettu voimatalouskäyttöön, joka hoidetaan viidellä voimalaitoksella, ylimpänä Haapakoski ja alimpana Raasakka. Iijoen ylä- ja keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Virtaaman (m 3 /s) keski- ja keskiääriarvot tarkkailualueen ylä- ja alaosalla ovat vuosina 1991 2005 olleet seuraavat: Kurenalus (Pudasjärvi) Raasakka (jokisuu) MQ 90,3 171 MHQ 382 846 MNQ 36,7 36,8 Veden humuspitoisuus ja ravinteisuus kasvavat Iijoen alaosaa kohden. Joen keskijuoksu on fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevöitynyt ja alaosa ajoittain melko rehevöitynyt. Kasviplanktonin kasvua rajoittaa jokisuulla useimmiten typpi, toisinaan loppukesästä myös fosfori. Ympäristöviranomaisten laatimassa vuosien 2000 2003 veden laatuun perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Iijoen pääuoma samoin kuin Livojoen keskija alaosa kuuluvat luokkaan hyvä. Livojoen yläosa ja Livojärvi on luokiteltu erinomaisiksi. Siuruanjoki ja muutamia Iijoen alaosan pieniä vesistöjä kuuluu luokkaa tyydyttävä. Ranuanjoen alue sekä osa Kivarinjokea ja Kivarinjärvi kuuluvat luokkaan välttävä (Ympäristöhallinnon www-sivut).

16WWE0275 EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyen Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella on vuosina 2003 ja 2004 kerätty tietoa pintavesien ominaispiirteistä sekä vesiin kohdistuvasta kuormituksesta ja muusta muuttavasta toiminnasta (Aronsuu & Isid 2006). Tarkastelun perusteella Iijoen ala- ja keskiosa kuuluivat erittäin suuriin humusjokiin ja sivujoista mm. Siuruanjoki ja Livojoki suuriin humuspitoisiin jokiin. Iijoen alueella ihmistoiminnan vaikutukset arvioitiin huomattaviksi Kipinän alapuolisessa Iijoessa voimatalousrakentamisesta johtuen. Iijoen vesistöalueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraavaksi tulee laskeuma ja sen jälkeen pistekuormitus, haja-asutus ja turvetuotanto. 3 Ympäristöhallinnon vuosien 2000 2007 seurantatuloksiin perustuvassa ekologisessa luokittelussa Iijoen pääuoma kuuluu ekologiselta tilaltaan pääosin luokkaan hyvä. Säännöstelystä johtuen Iijoen alaosa sekä Kostojärven ja Irnijärven alueet kuuluvat luokkaan keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vedet (kuva 1). Iijoen alaosalla säännöstellyn vesialueen tila suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan on arvioitu tyydyttäväksi ja yläosan säännöstellyillä järvillä hyväksi. Siuruanjoen ja Ranuanjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Livojoki on arvioitu ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma 2009) Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa vesistöjen tilatavoite vuoteen 2015 on hyvässä ekologisessa tilassa olevien vesistöjen osalta se, että nykytila ei heikkene. Tyydyttävässä tilassa olevilla alueilla pyritään saavuttamaan hyvä ekologinen tila. Iijoen alaosalla tilatavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on vaelluskalojen kulun turvaaminen Iijoen vesistön yläosalle. Iijoen alaosalla on suunnitteilla myös taajamien (Yli-Ii ja Ii) jätevesien johtaminen Haukiputaan kautta Ouluun. Myös Ranuanjoella tarvitaan kuormitusta pienentäviä lisätoimenpiteitä hyvän tilan saavuttamiseksi. Iijoen keski- ja alaosan alueella toteutetaan leväseurantaa ympäristöviranomaisten toimesta Ranuan Ranuanjärvellä ja Luiminkajärvellä (Ympäristöhallinnon wwwsivut). Kesällä 2011 Ranuanjärvessä todettiin sinilevää kesäkuun loppupuolelta syyskuun loppuun saakka. Elokuun lopussa ja syyskuun alussa levää todettiin runsaasti, muulloin sitä oli hieman. Leväseurantaa tehtiin 17 viikolla tasaisesti kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Luiminkajärvessä todettiin runsaasti levää kesäkuun lopussa, heinäkuun alussa ja elokuun lopussa, muulloin levää ei todettu. Seurantaa tehtiin 13 viikolla kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin, seuranta painottui loppukesään ja syksyyn. Iijoen suisto, Pudasjärvi ja Livojärvi kuuluvat Natura-2000 -verkostoon. Pudasjärvi kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Ympäristöhallinnon www-sivut).

16WWE0275 4 Iijoki Kuva 1 Iijoen vesistöalueen ekologinen luokitus (ympäristöhallinnon www-sivut) 4 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 4.1 Sadanta ja ilman lämpötila Sademäärien tarkasteluun käytettiin Raasakassa mitattuja sadannan arvoja vuodelta 2011 sekä jakson 1971 2000 keskimääräisiä kuukausiarvoja (kuva 2). Sadanta-arvot on saatu Suomen ympäristökeskuksen julkaisemista hydrologisista kuukausitiedotteista. Vuonna 2011 Raasakassa satoi yhteensä 707 mm, mikä on noin 14 % enemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin (622 mm). Keskimääräistä enemmän satoi lähinnä touko-heinäkuussa sekä loka- ja joulukuussa (kuva 2). Erityisesti joulu- ja heinäkuun sademäärät olivat selvästi (73 ja 64 %) tavanomaista suurempia. Kuivinta aikaa oli helmi-, huhti- ja marraskuussa, jolloin sademäärät olivat vain noin puolet ajankohdan tavanomaisesta tasosta. mm 140 120 100 80 60 40 20 0 Sadanta, Raasakka 2011 1971-2000 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2 Kuukausisadanta Iijoen Raasakassa v. 2011 sekä jaksolla 1971 2000 keskimäärin.

16WWE0275 Ilman lämpötilaa on tarkasteltu Ilmatieteenlaitoksen Pudasjärven havaintojen perusteella (Ilmastokatsaukset 2011). Vuoden 2011 keskilämpötila 3,1 C oli 1,9 C lämpimämpi kuin pitkän ajan keskiarvo. Erittäin kylmää helmikuuta lukuun ottamatta kaikki kuukaudet olivat keskimääräistä lämpimämpiä (kuva 3). Joulukuu oli suhteessa selvästi lämpimin keskilämpötilan oltua 8 C keskiarvoa korkeampi. Syksy oli kokonaisuudessaan lämmin ja kesälläkin lämpötilat olivat 1 3 C korkeampia kuin jaksolla 1971 2000. 5 C 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0 Lämpötila, Pudasjärvi 2011 1971-2000 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 3 Ilman lämpötila kuukausikeskiarvoina Pudasjärvellä v. 2011 sekä jaksolla 1971 2000 keskimäärin. 4.2 Virtaamat Vuoden 2011 päivittäisiä virtaamia on tarkasteltu Iijoen Kurenaluksessa (Pudasjärvi) ja Raasakassa (Ii) sekä Siuruanjoen suulla Leuvankoskessa. Vertailuarvoina on käytetty vuorokausivirtaamien keskiarvoja jaksolta 1991 2005 (kuva 4). Virtaamat on saatu ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta. Alhaisen järvisyyden omaaville jokivesistöille tyypilliset virtaamien vaihtelut ovat Iijoella suuret. Yläosan järvien säännöstely ja alaosan voimalaitokset tasaavat virtaamia hieman. Vuoden 2011 keskivirtaamat olivat vuositasolla 5 8 % keskimääräistä pienempiä: Kurenalus 83 m 3 /s, Leuvankoski 28 m 3 /s ja Raasakka 162 m 3 /s. Kurenaluksen virtaamatiedot puuttuvat jaksolta 17.11. 28.11.11, joten koko vuoden keskivirtaamatieto ei ole aivan tarkka. Tulvahuippu oli hieman tavanomaista aiemmin ajoittuen huhtikuun loppuun (kuva 4). Tulvanaikaiset maksimivirtaamat olivat jonkin verran keskimääräistä pienempiä. Maksimivirtaamat myös laskivat tavanomaista nopeammin. Toukokuun virtaamat olivat 36 51 % vuosien 1991 2005 keskiarvoista. Kesän tavanomaista suuremmat sademäärät näkyivät virtaamapiikkeinä esimerkiksi kesäkuun lopussa ja heinäkuun virtaamat olivat 25 40 % suuremmat kuin keskimäärin. Syksyllä selvin virtaamapiikki oli lokakuun puolenvälin tienoilla jolloin virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia. Virtaamat olivat keskimääräistä suurempia myös joulukuussa, joka oli leuto ja sateinen.

16WWE0275 6 m 3 /s 300 250 200 150 100 50 0 Kurenalus 2011 1991-2005 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. m 3 /s 250 200 150 100 50 0 Siuruanjoki, Leuvankoski 2011 1991-2005 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. m 3 /s 700 600 500 400 300 200 100 0 Raasakka 2011 1991-2005 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 4 Vuorokausivirtaamat Iijoen Kurenaluksessa ja Raasakassa sekä Siuruanjoen Leuvankoskessa v. 2011 sekä jaksolla 1991 2005 keskimäärin. 5 VEDEN LAATU JA KUORMITUKSEN VAIKUTUS 5.1 Iijoki, Pudasjärven alue Pudasjärven alueella veden laatua tarkkailtiin ohjelman mukaisesti Iijoen Kurenaluksessa (I109), Pudasjärvessä (Pud) ja Iijoen Petäjäkankaalla (I91). Analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 8. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartalla

16WWE0275 liitteessä 2, sekä osan 1 liitteessä 1. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus seurasi Iijoen veden laatua Kipinässä (VP13200 = I75) ja Pudasjärvessä. Ympäristöhallinnon seurantatulokset on esitetty liitteessä 12. Pudasjärven kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan Pudasjärven alapuolelle Siikaojaan, joka laskee Iijoen leventymään, Yli- Siikalampeen. 7 Iijoen vesi Pudasjärven alueella oli lievästi humusvaikutteista ja lievästi rehevää. Happitilanne oli alueella kaikissa näytteissä hyvä. Vesi oli yleisesti lievästi hapanta, alimmillaan mitattiin veden ph-tasoksi 6,6 maaliskuun alussa. Sähkönjohtavuudet olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa: enimmillään kevättalvella noin 4 ms/m ja alimmillaan kevättulvan jälkeen noin 2,5 ms/m. Kiintoainetta oli jokivedessä melko vähän pitoisuuksien vaihdellessa tasolla <1,0 4,4 mg/l. Ravinteista kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat alueella välillä 10 25 µg/l ja kokonaistypen pitoisuudet välillä 300 470 µg/l (kuva 5). Ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan kesällä ja Kurenalusessa (I109) myös huhtikuussa kevättulvan aikaan. Keskimääräiset kesän fosforipitoisuudet (19 23 µg/l) kuvastivat alueella lievää rehevyyttä samoin kuin Pudasjärven keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus (4,9 µg/l). Epäorgaanisten ravinteista fosfaattifosforin pitoisuudet olivat näytteissä pääosin varsin tasaisia vaihdellen välillä <2 9 µg/l. Korkeimmillaan pitoisuus oli Kipinässä syksyllä. Nitraattinitriittityppi muodosti veden kokonaistypestä talvella noin 30 %, mutta kesällä se oli sidottu tehokkaasti perustuotantoon ja pitoisuudet olivat Kipinää lukuun ottamatta alle määritysrajan. Ammoniumtypen pitoisuuksissa ei ollut suuria eroja havaintopaikkojen välillä, mutta Petäjäkankaan (I91) kohdalla pitoisuudet olivat kuitenkin maaliskuussa ja elokuussa hieman suurempia kuin ylempänä. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella ei useimmiten voitu päätellä kesällä perustuotantoa rajoittavaa minimiravinnetta. Fekaalisten kolibakteerien havaitut tiheydet olivat Iijoen Pudasjärven alueella varsin pieniä 0 16 kpl/100 ml ja veden hygieeninen laatu oli siten yleensä erinomainen. µg/l 30 25 Fosfori III_2011 VII_2011 VIII_2011 µg/l 500 450 400 Typpi III_2011 VII_2011 VIII_2011 20 15 10 5 0 I109 Pud I91 I75 350 300 250 200 150 100 50 0 I109 Pud I91 I75 Kuva 5 Veden ravinnepitoisuudet Iijoessa Pudasjärven alueella v. 2011. Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita.

16WWE0275 Pudasjärven Vesiosuuskunnan jätevesien vaikutus kohdistuu Siikaojaan ja Iijoen Siikahaaraan. Iijoessa kuormituksen vaikutus ei ole hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen juurikaan havaittavissa. Vuoden 2011 kuormitus lisäsi Iijoen kokonaistyppipitoisuutta laskennallisesti arvioituna vuoden 2011 keskivirtaamatilanteessa (112 m 3 /s) noin 5 µg/l ja syyskuun alivirtaamatilanteessa (86 m 3 /s) noin 6 µg/l, jos jätevedet johdettaisiin Siikahaaran liittymän alapuolelle. Virtaama arvioitiin Kurenaluksen virtaaman perusteella valuma-alueen koon suhteessa. Fosforipitoisuuteen kuormituksella ei ollut sanottavaa vaikutusta teoreettisen pitoisuuslisäyksen ollessa alivirtaamatilanteessakin vain 0,1 µg/l. 8 5.2 Pärjänjoki, Syöte Syötteen matkailukeskuksen jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan purkualtaaseen, josta ei ole suoraa purkua vesistöön, vaan vedet haihtuvat ja imeytyvät maaperään ja pohjaveteen altaan ympäristöön. Jätevesien vaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 2004 lähtien säännöllisesti kerran vuodessa loppukesästä. Joka toinen vuosi (parilliset vuodet) näytteet otetaan yhteensä seitsemästä pohjavesiputkesta sekä purku/varastoaltaasta. Joka toinen vuosi näytteet otetaan vain kahdesta altaan ja Pärjänjoen välillä sijaitsevasta putkesta (AK14 ja AK20). Jätevesien mahdollisia vaikutuksia Pärjänjoessa tarkkailtiin purkualtaan ylä- (Pär6) ja alapuolella (Pär7) ja Pärjänjoen suulla (Pär0) kolme kertaa v. 2011. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteistä 3 ja 4 sekä osan 1 liitteestä 1. Tarkkailutulokset ovat liitteissä 9 ja 10. Purkuallas ja pohjavedet Purkuallasta lähempänä sijaitsevassa pohjavesiputkessa Ak20 vesi oli yleisesti ottaen selvästi heikompilaatuista kuin lähempänä Pärjänjokea sijaitsevassa putkessa Ak14. Putkessa Ak20 typpipitoisuudet olivat edelleen koholla, mutta pisteellä Ak14 typpeä oli enää murto-osa putken Ak20 tasosta. Myös pohjaveden ph oli alentunut ja sähkönjohtavuus kohonnut purkualtaan läheisyydessä. Myös fosforipitoisuus oli selvästi koholla putkessa Ak20. Vesi oli tummaa molemmissa putkissa. Fekaalisia kolibakteereja ei todettu kummassakaan putkessa. Pärjänjoki Happitilanne oli Pärjänjoessa sekä kesällä että talvella hyvä. Hieman alhaisemmat hapen kyllästysasteet pisteillä Pär6 ja 7 kevättalvella johtuivat kylmästä vedestä. Vesi oli pisteillä Pär6 ja 7 kevättalvella neutraalia ja kesällä hieman emäksistä. Pärjänjoen suulla pisteellä Pär0 veden happitilanne oli parhaimmillaan ja veden ph korkeimmillaan maaliskuussa. Sähkönjohtavuudet olivat normaalia luonnonvesien tasoa, maaliskuussa noin 6 ms/m ja kesällä noin 3 ms/m. Pisteen Pär0 sähkönjohtavuusarvo oli hieman koholla maaliskuussa (12,6 ms/m). Veden väriarvot olivat maaliskuussa melko alhaisia, mutta kesällä hieman koholla ilmeisesti voimakkaiden sateiden aiheuttamien huuhtoumien seurauksena. Kiintoainepitoisuudet olivat kaikissa näytteissä hyvin pieniä, määritysrajan tuntumassa tai sitä pienempiä.. Pärjänjoen vedessä oli tavanomaiseen tapaan typpeä yleensä selvästi vähemmän (130 320 µg/l) kuin Iijoessa, mikä johtuu pohjavesien vaikutuksesta. Poikkeuksena kuitenkin Pärjänjokisuulla maaliskuussa mitattu huomattavasti kohonnut typpipitoisuus (kuva 6), joka ei johtunut Syötteen jätevesistä. Pisteen Pär0 läheisyydessä on mm. peltoalueita ja asutusta ja ilmeisesti hajakuormitus aiheutti havaitut maaliskuun

16WWE0275 pitoisuuspiikit. Typpipitoisuuksissa ei ollut juuri eroa Syötteen purkualtaan ylä- ja alapuolella, joskin maaliskuussa pitoisuus oli hieman korkeampi yläpuolella. 9 Fosforipitoisuudet olivat Pärjänjoessa likimain samaa tasoa kuin Iijoessa vaihteluvälin ollessa näytteissä 10 22 µg/l. Fosforipitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla suurimmat Pärjänjokisuulla ilmentäen valuma-alueelta tulevaa huuhtoumaa. Syötteen jätevesien purku/varastoaltaan kohdalla fosforipitoisuus kasvoi maaliskuun tarkkailukerralla, mutta muutoin ylä- ja alapuolisten pisteiden välillä ei ollut eroa. Pärjänjoki luokittui kesäajan keskimääräisten fosforipitoisuuksien (12 19 µg/l) perusteella karuksi/lievästi reheväksi. µg/l 25 Fosfori III_2011 VII_2011 VIII_2011 µg/l 600 Typpi 1200 20 15 500 400 III_2011 VII_2011 VIII_2011 300 10 200 5 100 0 0 Pär6 Pär7 Pär0 Pär6 Pär7 Pär0 Kuva 6 Veden ravinnepitoisuudet Pärjänjoessa v. 2011. Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Pärjänjoessa suhteellisesti melko suuria ja osuus kokonaisfosforista oli maaliskuussa noin 40 60 % ja heinä-elokuussa noin 30 40 %. Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat kesällä hyvin pieniä, nitraattinitriittitypen pitoisuudet olivat tuolloin poikkeuksetta alle määritysrajan. Maaliskuussa pitoisuudet olivat selvästi korkeampia ja korkeimmillaan pisteellä Pär0. Laskennallinen minimiravinne kesällä oli Pärjänjoessa selkeästi typpi. Fekaalisten kolibakteerien tiheydet olivat pieniä (0 14 kpl/100 ml). Purkualtaan yläja alapuolen pisteiden välillä ei ollut juuri eroa. Pärjänjoen veden laadussa ei ollut havaittavissa viitteitä Syötteen jätevesistä. 5.3 Ranuanjärvi ja Ranuanjoki Ranuanjoen veden laatua tarkkailtiin puhdistamon yläpuolella (R30) ja kolmella pisteellä puhdistamon alapuolella (R26, R24 ja R1), joista alin sijaitsee lähellä joen suuta (liite 5 ja osan 1 liite 1). Lisäksi on tarkasteltu Lapin ympäristökeskus seurantatuloksia Ranuanjärven länsiosan syvänteeltä (Ranuanjärvi25). Ranuanjoen tulokset on esitetty liitteessä 11 ja Ranuanjärven tulokset liitteessä 13. Ranuanjärvi Ranuanjärvi on matala, humusvaikutteinen ja rehevä järvi, joka on kärsinyt happikadosta ja järveä hapetetaan talvisin. Järvessä on ollut kaksi pinta- ja kaksi pohjailmas-

16WWE0275 tinta. Ilmastuksesta johtuen järven länsiosan syvänteellä pohjanläheinen vesi pysyi hapellisena ympäri vuoden (kuva 7). Happitilanne oli kesällä ja syksyllä samaa tasoa pinnassa ja pohjan läheisyydessä; enimmillään happipitoisuuden vertikaalinen ero oli tällöin 0,2 mg/l. Maaliskuussa happitilanteessa oli selvä ero eri vedenkorkeuksissa: 4,5 m syvyydessä happea oli 3,1 mg/l (kyll. % 23) ja 1 m syvyydessä 9,3 (kyll. % 65). Kesällä ja syksyllä happitilanne oli hyvä kaikissa vedenkorkeuksissa (kyll. % yli 80). 10 0,0 Happi 0 2 4 6 8 10 12 mg/l 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 m 9.3.2011 4.8.2011 13.10.2011 Kuva 7 Vesipatsaan happipitoisuus Ranuanjärven länsosan syvänteessä (Ranuanjärvi 25) vuonna 2011. Ranuanjärven vesi oli tavanomaiseen tapaan tummaa ja rautapitoista. Kesällä kokonaisfosforipitoisuudet (45 52 µg/l) ilmensivät rehevyyttä. Epäorgaaninen, perustuottajille käyttökelpoinen fosfaattifosfori muodosti kokonaisfosforista talvella 42 49 %, kesällä elokuussa 10 16 %. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat Ranuanjärvessä välillä 850 1000 µg/l siten, että suurimmat pitoisuudet mitattiin lokakuussa. Nitraattinitriittityppi ja ammoniumtyppi yhteensä muodostivat kokonaistypestä talvella noin 40 %, kesällä vain 4 %. Ravinteiden sisäistä kuormitusta ei ollut pohjan läheisessä vedessä juurikaan havaittavissa, koska alusvesi pysyi hapellisena ilmastuksen ansiosta. Kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet vaihtelivat melko paljon: elokuussa pitoisuus oli suuri (42 µg/l), mutta lokakuussa melko pieni 9,1 µg/l. Keskimäärin klorofyllipitoisuus oli fosforin tavoin reheviksi luokiteltavien vesistöjen tasoa. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotantoa rajoittivat ilmeisesti molemmat pääravinteet yhdessä. Hygieeniseltä laadultaan vesi oli erinomaista. Ranuanjärven vedet laskevat Takajärveen ja edelleen Ranuanjokeen. Ranuan kunnan toimesta on tarkkailtu viiden uimarannan veden laatua. Seurantatulokset on esitetty liitteessä 14. Hygieenisen laadun puolesta vedet täyttivät uimavedelle asetetut laatuvaatimukset. Ranuanjärven Multilahden ja Leirintäalueen uima-

16WWE0275 rannoilla sekä Luiminkajärven Pihlajaharjun leirikeskuksen uimarannalla havaittiin sinilevää heinäkuun alussa. 11 Ranuanjoki Ranuanjoessa ei ollut juuri havaittavissa Ranuan jätevesien vaikutuksia. Ravinnepitoisuuksissa oli pientä eroa vain elokuussa jolloin alapuolisella, joskaan ei välittömästi purkupaikan alapuolisella, pisteellä R24 todettiin hieman korkeampia ravinnepitoisuuksia kuin yläpuolisella pisteellä R30. Jokisuulla (R1) kokonaisravinnepitoisuudet olivat pienempiä kuin puhdistamon yläpuolella. Happitilanne oli joen yläosalla heikompi kuin jokisuulla. Talvella happea oli joen yläosalla välttävästi pitoisuuden oltua noin 3 4 mg/l ja kyllästysasteen noin 20 30 %. Jokisuulla tilanne oli sen sijaan hyvä. Heinäkuussa happitilanne oli yläpuolisella pisteellä hyvä ja parempi kuin alapuolisilla pisteillä, mutta jokisuulla tilanne oli jopa hieman parempi kuin yläpuolisella pisteellä. Elokuussa tilanne oli samanlainen (välttävä) sekä yläpuolisella että alapuolisella pisteellä R26. Pisteellä R24 tilanne oli vielä heikompi, mutta jokisuulla tilanne oli hyvä. Ravinnepitoisuudet ilmensivät Ranuanjoella rehevää vettä. Maaliskuussa ravinteiden pitoisuus pieneni puhdistamoon jälkeen fosforin osalta 10 µg/l (kuva 8). Typen osalta eroa ei ollut. Heinäkuussa fosforipitoisuus pieneni puhdistamon jälkeen 2 9 µg/. Typpipitoisuus nousi pisteelle R26 70 µg/l, mutta pisteellä R24 pitoisuus oli 60 µg/l pienempi kuin puhdistamon yläpuolella. Elokuussa kokonaisfosforipitoisuus oli välittömästi purkupaikan alapuolella pienempi kuin yläpuolella, mutta seuraavalla havaintopaikalla pitoisuus oli hieman yläpuolista tasoa korkeampi. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat elokuussa samat purkupaikan ylä- ja alapuolella, mutta suuremmat sitä seuraavalla havaintopaikalla. Joen alajuoksulle tultaessa oli selvästi havaittavissa ammoniumtypen hapettumista nitraatiksi. µg/l 160 140 120 Fosfori III_2011 VII_2011 VIII_2011 µg/l 2000 1600 Typpi III_2011 VII_2011 VIII_2011 100 80 60 1200 800 40 20 400 0 R30 R26 R24 R1 0 R30 R26 R24 R1 Kuva 8 Veden ravinnepitoisuudet Ranuanjoessa v. 2011. Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. Ranuanjoen kiintoainepitoisuudet olivat talvella pieniä, mutta kesällä joen yläosalla selvästi koholla (14 22 mg/l). Ylä- ja alapuolen kiintoainepitoisuuksissa ei ollut juuri eroa, mutta jokisuulla pitoisuudet olivat selvästi pienimmät. Ranuanjoen vesi oli hyvin tummaa, erityisesti yläosalla maaliskuussa veden väriarvot olivat suuria. Heinä-

16WWE0275 kuussa veden väriarvoissa oli havaittavissa lievää kasvua purkupaikan alapuolisilla pisteillä. Bakteeritiheys oli suurin maalis- ja heinäkuussa puhdistamon alapuolella ja elokuussa sitä seuraavalla pisteellä. Erot eivät kuitenkaan olleet kovin suuria. Maaliskuussa joen yläosan vesi oli hygieeniseltä laadultaan tyydyttävän ja välttävän rajalla ja heinä-elokuussa hyvää ja yläpuolella elokuussa erinomaista. Jokisuulla veden hygieeninen laatu oli kaikkina ajankohtina erinomainen. Vesi täytti kaikkien näytteiden osalta uimavedelle asetetut vaatimukset. Ranuan jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Ranuanjoen yläosalle. Ranuan vuoden 2011 jätevesikuormituksen laskennallinen vaikutus Ranuanjoen yläosalla oli merkittävä. Kokonaisfosforipitoisuus kasvoi laskennallisen arvion perusteella vuoden 2011 keskivirtaamatilanteessa (1,3 m 3 /s) 0,8 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 61 µg/l. Alivirtaamatilanteissa pitoisuuskasvu oli jonkin verran suurempaa, 1,6 µgp/l ja 128 µgn/l. Virtaama arvioitiin Siuruanjoen Leuvankosken vuoden 2011 virtaamista valuma-alueen koon suhteessa. Ranuan jätevedenpuhdistamolta v. 2011 vesistöön kohdistunut ravinnekuormitus oli aiempaa pienempää. 12 5.4 Iijoen alaosan alue Iijoen alaosalle johdetaan Yli-Iin ja Iin taajamien käsitellyt jätevedet ja lisäksi lähellä jokisuuta on kaksi kalankasvatuslaitosta, Myhkyri Oy:n ja Voimalohi Oy:n Raasakan kalanviljelylaitos. Veden laatua seurattiin seitsemällä pisteellä, joista ylin (I36) sijaitsee Siuruanjoen ja Yli-Iin jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella, seuraavat I12 ja I10 Myhkyrin ja VP13310 (Raasakka) ja I9 Raasakan kalanviljelylaitoksen ylä- ja alapuolella. Ii7 sijaitsee Iijoen tulvauomassa ja alin piste I3 Iin jätevesien purkupaikan alapuolella. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastasi seurannasta Raasakan voimalaitoksen kohdalla 14 kertaa vuonna 2011. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 6 ja osan 1 liitteessä 1. Iijoen pääuoman yhteistarkkailutulokset on esitetty liitteessä 8 ja ympäristöhallinnon seurantatulokset liitteessä 12. Happitilanne oli Iijoen alaosalla hyvä. Sähkönjohtavuus oli normaalia luonnontilaisten vesien tasoa, noin 2 5 ms/m. Veden ph oli lievästi hapan tai neutraalin tuntumassa. Veden alkaliniteetti eli puskurointikyky happamuutta vastaan oli Raasakan mittausten perusteella pääosin hyvää tasoa, talvella ja syyskuussa erinomaista. Vesi oli kesällä erittäin humuspitoista. Kiintoainepitoisuudet olivat pieniä. Fosforipitoisuudet vaihtelivat tarkkailualueen alaosalla välillä 12 35 µg/l (kuva 9). Suurin arvo mitattiin Raasakassa kevättulvan aikaan huhtikuun lopussa. Yli-Iissä (I36) maaliskuun kohonneeseen pitoisuuteen (26 µg/l) vaikuttivat mahdollisesti Siuruanjoesta tulevat ravinnepitoiset vedet, sillä pitoisuus oli alaosalla selvästi pienempi. Jokiveden kesäaikainen fosforitaso kuvasti lievää rehevyyttä/rehevyyttä. Maaliskuussa fosforipitoisuudet olivat heinä- ja elokuuta pienempiä johtuen vähäisistä valumista ja huuhtoumista valuma-alueelta. Fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli talvella noin 50 70 % ja kesällä yleensä noin 10 30 %. Typpipitoisuudet olivat alueella pääasiassa arvojen 300 500 µg/l välillä. Pitoisuudet olivat pienimmillään maaliskuussa ja korkeimmillaan yleensä kesällä. Raasakassa pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikaan ja loppusyksyllä. Pitoisuuksissa ei ollut merkittäviä alueellisia eroja. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat tasaisen pieniä, suurimmillaan pitoisuudet olivat useimmiten maaliskuussa. Nitraattinitriittitypen

16WWE0275 pitoisuudet olivat kesällä Raasakkaa lukuun ottamatta alle määritysrajan. Yhteensä epäorgaaniset typpiyhdisteet muodostivat kokonaistypestä kesäaikana vain alle 10 %. Tuotantoa rajoittavaksi minimiravinteeksi muodostuikin epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella yleisimmin typpi, joskin lähes yhtä usein minimiravinteena olivat sekä typpi että fosfori. Veden hygieeninen laatu oli Iijoen suualueella erinomainen (fek. kolif. bakt. < 10 kpl/100 ml). lukuun ottamatta pistettä I10 elokuussa, pistettä I7 maaliskuussa ja pistettä I3 elokuussa jolloin laatu oli hyvä. Lisäksi pisteellä I7 veden hygieeninen laatu oli heikentynyt elokuussa, jolloin se oli tyydyttävän ja välttävän rajalla (fek. kolif. bakt. 110 kpl/100 ml). Kuormittajien (Myhkyrin kalalaitos, Raasakan kalalaitos ja Iin jätevedenpuhdistamo) kohdalla oli havaittavissa ajoittain pientä ravinnepitoisuuksien kasvua. Vedenlaadun muutokset olivat kuitenkin hyvin pieniä ja epäsäännöllisiä eikä kuormituksen vaikutuksia voida erottaa muista alueen veden laatuun vaikuttavista tekijöistä. Toimijoiden vuoden 2011 kuormituksen laskennallinen vaikutus Iijoen veden laatuun laimentumissuhteen perusteella laskettuna oli pieni. Laskennallinen vaikutus fosforipitoisuuteen oli enimmillään syyskuun alivirtaamatilanteessa Myhkyrin laitoksen kohdalla noin 0,4 µg/l. Keskivirtaamatilanteessa fosforilisäykset olivat 0,01 0,2 µg/l. Vaikutus typpipitoisuuteen oli keskivirtaamatilanteessa noin 0,5 5 µg/l ja vastaavasti alivirtaamatilanteessa noin 1 10 µg/l. Suurin laskennallinen typpilisäys muodostui Iin kohdalle. Iin puhdistamon kuormitus on ollut viime vuosina 2010 ja 2011 ohitusten vuoksi tavanomaista suurempaa. Virtaamana laskelmassa käytettiin Yli-Iin Maalismaan ja Raasakan vuoden 2011 arvoja. 13 µg/l 30 25 Fosfori III_2011 VII_2011 VIII_2011 µg/l 600 500 Typpi III_2011 VII_2011 VIII_2011 20 400 15 300 10 200 5 100 0 0 I36 I12 I10 Raasakka I9 Ii7 I3 I36 I12 I10 Raasakka I9 Ii7 I3 Kuva 9 Veden ravinnepitoisuudet Iijoen alaosalla v. 2011. Katkoviiva kuvaa epäorgaanisia ravinteita. 6 VEDEN LAADUN KEHITYS Veden ravinnepitoisuuksien kehitystä vuosina 1995 2011 on tarkasteltu Iijoessa tarkkailualueen yläosalla Pudasjärjellä (I109) ja alaosalla Raasakassa (VP13310) sekä Ranuanjoen suulla (R1). Epäorgaanisten ravinteiden osalta mukana ovat vain kesän tulokset. Kehityskuvissa esitetyt lineaariset trendiviivat ovat suuntaa antavia, eikä niille ole esitetty selitysasteita.

16WWE0275 Iijoen ravinnepitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (kuva 10). Fosfaattifosforin pitoisuuksissa on havaittavissa nousua Raasakassa ja lievempänä myös Pudasjärven kohdalla. Toisaalta epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on havaittavissa laskua molemmilla havaintopaikoilla, selvimmin Pudasjärven kohdalla. Ranuanjoessa typpipitoisuudet ovat hieman pienentyneet, kun taas fosforipitoisuudet ovat hieman kasvaneet (kuva 11). 14 µg/l Kok.P µg/l Kok.N 120 1600 100 1400 1200 80 1000 60 800 40 600 400 20 200 0 0 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Pudasjärvi I109 Linear (Pudasjärvi I109) Raasakka Linear (Raasakka) µg/l PO 4 -P µg/l Eo.N 25 200 180 20 160 140 15 120 100 10 80 60 5 40 20 0 0 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Pudasjärvi I109 Linear (Pudasjärvi I109) Raasakka Linear (Raasakka) Pudasjärvi I109 Raasakka Pudasjärvi I109 Raasakka Linear (Pudasjärvi I109) Linear (Raasakka) Linear (Pudasjärvi I109) Linear (Raasakka) Kuva 10 Veden ravinnepitoisuuksien kehitys Iijoessa Pudasjärvellä ja Iin Raasakassa v. 1995 2011.

16WWE0275 15 µg/l Fosfori Kok.P µg/l Typpi Kok.N 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 PO4-P 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Eo.N 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1995 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 11 Veden ravinnepitoisuuksien kehitys Ranuanjoen suulla v. 1995 2011. 7 AINEVIRTAAMAT Ainevirtaamia tarkasteltiin Iijoen Raasakan voimalaitoksen (VP13310) virtaamien ja vedenlaatuaineiston perusteella. Ainevirtaamat ovat suurimmillaan tulvan aikana, joten vesinäytteet on pyritty ottamaan tulvahuipun aikoihin (kuva 12). Vuoden 2011 ainevirtaamat laskettiin aiempaan tapaan integraatiomenetelmällä, eli vuoden jokaisen vuorokauden ainevirtaamat laskettiin vuorokautisista virtaamista (m 3 /s) kutakin ajankohtaa lähimpänä olleen pitoisuushavainnon perusteella. Ainevirtaamat noudattelevat virtaaman vaihtelua (kuva 12). Mereen kulkeutuneet ainemäärät olivat v. 2011 pääosin edellisvuosia pienempiä (taulukko 1), mikä johtui ennen muuta tavallista pienemmistä virtaamista keväällä (kuva 4).

16WWE0275 16 m 3 /s Virtaama v. 2011 Raasakka t/d Kiintoaine 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 kg/d 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Fosfori Kok.P PO4-P kg/d 25000 20000 15000 10000 5000 0 Typpi Kok.N Eo.N 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 12 Iijoen Raasakan virtaama ja ainevirtaamat v. 2011. Taulukko 1 Ravinteiden ja kiintoaineen ainevirtaamat (t/a) lähellä Iijoen suuta Raasakan voimalaitoksen kohdalla v. 2000 2011. Kok.P PO 4 -P Kok.N Eo.N Kiintoaine Iijoki, Raasakka 2011 118 37 2083 257 19838 2010 118 40 2230 259 21232 2009 116 46 2019 298 27417 2008 178 67 2986 351 24734 2007 140 51 2640 402 18733 2006 122 33 2151 367 15415 2005 138 56 2879 446 19319 2004 132 52 2430 342 18681 2003 132 54 1948 292 16046 2002 88 28 1522 195 8112 2001 114 41 1715 320 17317 2000 199 75 2978 483 34740 8 YHTEENVETO Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten tarkkailu toteutettiin v. 2011 vuosille 2006 2011 laaditun Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailussa on mukana seitsemän jätevedenpuhdistamoa: Ii, Yli-Ii, Pudas-

16WWE0275 järvi, Ranua, Syötteen matkailukeskus, Hirvaskosken Vesiosuuskunta, Niemitalon Juustola sekä kaksi kalankasvatuslaitosta: Myhkyri Oy:n Iin laitos ja Voimalohi Oy:n Raasakan laitos. Niemitalon Juustolan tarkkailua ei v. 2011 tehty. Iijoki on Suomen kuudenneksi suurin joki. Humusvaikutus ja ravinteisuus kasvavat jokisuuta kohden. Ihmistoiminnan vaikutukset on arvioitu huomattaviksi Kipinän alapuolisessa Iijoessa voimatalousrakentamisesta johtuen. Iijoen vesistöalueella maaja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraavaksi tulee laskeuma ja sen jälkeen pistekuormitus, haja-asutus ja turvetuotanto. Vesinäytteet otettiin v. 2011 pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa toimijoiden kuormituspisteiden ylä- ja alapuolelta. Muutamilla pisteillä tarkkailu oli tiheämpää. Iijoen suulla Raasakan voimalaitoksen kohdalta näytteet otettiin 14 kertaa vuodessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta. Vuosi 2011 oli sääoloiltaan keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Keskivirtaamat olivat kuitenkin vuositasolla noin 5 8 % tavanomaista pienempiä. Tulvahuippu oli hieman tavanomaista aiemmin ajoittuen huhtikuun loppuun. Tulvanaikaiset maksimivirtaamat olivat jonkin verran keskimääräistä pienempiä. Maksimivirtaamat myös laskivat tavanomaista nopeammin. Toukokuun virtaamat olivat selvästi pienempiä kuin keskimäärin. Kesän tavanomaista suuremmat sademäärät näkyivät virtaamapiikkeinä esimerkiksi kesäkuun lopussa ja heinäkuun virtaamat olivat selvästi suuremmat kuin keskimäärin. Syksyllä selvin virtaamapiikki oli lokakuun puolenvälin tienoilla.virtaamat olivat keskimääräistä suurempia myös joulukuussa, joka oli leuto ja sateinen. Iijoen ainevirtaamat Raasakassa olivat v. 2011 pääosin edellisvuosia pienempiä. Iijoessa happitilanne oli pääsääntöisesti hyvä. Kesän fosforipitoisuudet ja Pudasjärven kesän keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus olivat pääosin lievästi reheville vesille tyypillisiä. Tarkkailualueella ei ollut havaittavissa selkeitä säännöllisiä veden laadun muutoksia vaan pitoisuudet vaihtelivat ajoittain ja paikoittain mm. virtaamatilanteen mukaan. Hygieenisen laatunsa puolesta vedet soveltuivat pääosin hyvin uimiseen, mutta Illinsuvannossa hygieeninen laatu oli elokuussa välttävän ja tyydyttävän rajalla. Pääuomassa toimijoiden kuormituksen havaitut vaikutukset jäivät melko satunnaisiksi ja vähäisiksi. Laimentumissuhteen perusteella Iin taajaman jätevedet nostivat typpipitoisuutta enimmillään kesän alivirtaamatilanteessa noin 11 µg/l ja Pudasjärven noin 6 µg/l. Pääuoman purkualueilla kuormituksen vaikutus veden fosforitasoon jäi vähäiseksi laskennallisen pitoisuuslisäysten ollessa alivirtaamatilanteessakin alle 0,5 µg/l. Ranuanjoessa ei ollut juuri havaittavissa Ranuan jätevesien vaikutuksia. Ravinnepitoisuuksissa oli pientä eroa vain elokuussa jolloin alapuolella, joskaan ei välittömästi purkupaikan alapuolella, todettiin hieman korkeampia ravinnepitoisuuksia kuin yläpuolella. Talvella happitilanne oli joen yläosalla huono. Kesän ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillisiä. Ranuanjokisuulla veden laatu oli pääosin samaa tasoa tai parempaa kuin puhdistamon yläpuolella ja jätevesien vaikutuksia oli nähtävissä lähinnä epäorgaanisen nitriittinitraattitypen pitoisuuskasvuna ammoniumtypen hapettuessa. Ranuajärvessä happitilanne oli ilmastuksen ansiosta kohtalainen. Järvi oli fosforitasoltaan rehevä ja siellä havaittiin elo-syyskuussa runsaita leväkukintoja. Syötteen matkailukeskuksen jätevedet suotautuvat maaperään, ja jätevesien vaikutus oli havaittavissa purkualtaan läheisyydessä sijaitsevassa pohjavesiputkessa kohonneena sähkönjohtavuutena ja typpipitoisuutena. Pärjänjokea kohden pitoisuudet las- 17

16WWE0275 kivat. Pärjänjoen veden laadussa ei ollut havaittavissa viitteitä Syötteen jätevesistä. Pärjänjoella veden laatu oli heikoin jokisuulla, etenkin maaliskuussa. Iijoen kokonaisravinnepitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua eikä selvää kehityssuuntaa ole pitoisuuksissa juuri havaittavissa. Fosfaattifosforin pitoisuuksissa on havaittavissa nousua Raasakassa ja lievempänä myös Pudasjärven kohdalla. Toisaalta epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on havaittavissa laskua molemmilla havaintopaikoilla. Ranuanjoella typpipitoisuudet ovat hieman pienentyneet, kun taas fosforipitoisuudet ovat hieman kasvaneet (kuva 11). 18 VIITTEET Aronsuu, K. & Isid, D. (toim.) 2006. Pintavesien tilaa muuttavat tekijät Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueella. Suomen ympäristö 801. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, Å. 1978. Water chemical analyses and/or algal assay? -Sewage effluent and polluted lake studies. Mitt. Int. Ver. Limnol. 21, 352-363. Forsberg, C. & Ryding, S.-O 1980. Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89:189-207. Lapin Vesitutkimus Oy 2002. Iijoen yhteistarkkailun tulokset v. 2001 ja yhteenveto vuosilta 1997-2001. Osa D: Kalataloustarkkailu. Moniste. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. 2009. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. PSV-Maa ja Vesi Oy 2004. Ranuanjoen sähkökoekalastukset v. 2004. Moniste. PSV-Maa ja Vesi Oy 2006. Iijoen yhteistarkkailu v. 2005. Osa 3: Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu. Moniste. Pöyry Enivonment Oy 2005. Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v. 2006 2011. Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. 9M050622. Moniste. Oulu. Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2015. Moniste. Oulu. www-sivut: ympäristöhallinto (internet-sivut osoitteessa: http://www.ymparisto.fi ja Herttatietokanta osoitteessa http:/wwwp2.ymparisto.fi)

Liite 1 Seurantapisteet Iijoen alaosalla ja Ranuanjoessa Seurantapiste Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue Kunta (nro) Pudasjärven alue Iijoki 20-tien silta I 109 7252100 3499580 61.133 Pudasjärvi (615) Pudasjärvi Pud 7254330 3496270 61.133 Pudasjärvi (615) Iijoki Petäjäkangas I 91 7250880 3487600 61.132 Pudasjärvi (615) Syötteen alue Pärjänjoki Kivikangas, Syöte yp Pär6 7276290 3523440 61.592 Pudasjärvi (615) Pärjänjoki Petäjäkoski, Syöte ap. Pär7 7277100 3521730 61.592 Pudasjärvi (615) Pärjänjoki Alapää silta Pär0 7277630 3508300 61.591 Pudasjärvi (615) Ranuan jätevesien tarkkailu Ranuanjoki RI purkup. yp R 30 7312400 3479720 61.462 Ranua (683) Ranuanjoki R2 purkup. ap R 26 7312340 3479620 61.462 Ranua (683) Ranuanjoki 6 R 24 7310060 3479770 61.462 Ranua (683) Ranuanjoki R3 alaosa R1 7292050 3484200 61.462 Ranua (683) Iijoen alaosan alue Iijoki, Yli-Ii silta I 36 7252650 3445240 61.121 Yli-Ii (972) Iijoki 851-tien silta, Myhkyri yläp. I 12 7248780 3431270 61.111 Ii (139) Iijoki Myhkyrin kalal ap I 10 7249324 3429613 61.111 Ii (139) Iijoki I9 4 tien s I 9 7249347 3424508 99.71 Ii (139) Iijoki Illinsuvanto Ii 7 7249081 3424836 99.71 Ii (139) Iijoki Iin jätevesipurkup ap I 3 7248643 3422472 99.71 Ii (139) Ohjelmaan kuuluvat ympäristökeskusten seurantapisteet Iijoen alaosalla ja Ranuanjoen alueella Seurantapiste Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue Kunta (nro) Ranuanjoen alue Ranuanjärvi 25 (LAP) Raj25 7315700 3478740 61.463 Ranua (683) Iijoki Iijoki Kipinä 13200 (PPO) I75 7243100 3478800 61.131 Pudasjärvi (615) Iijoki Raasakan voimalaitos (PPO) 13310 7249687 3426186 61.111 Ii (139) LAP = Lapin ympäristökeskus, PPO = Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Syötteen pohjavesitarkkailun havaintoputkien koordinaatit Ak4 7275924-3522188 Ak5 7276062-3522324 Ak6 7276024-3522428 Ak14 7276175-3522680 Ak17 7276620-3522590 Ak 20 7276129-3522361 Ak 21 7276296-3522388

Liite 2

Liite 3

Liite 4

Liite 5

Liite 6

Liite 7 1(1) MENETELMÄLIITE, Nab Labs Oy Oulun laboratorio 27.5.2011 Analyysi Yksikkö Menetelmä Määritysraja Mittausepävarmuus Happi mg/l SFS-EN 25813:1996 0,2 - Happi, kyll. % % SFS-EN 25813:1996 1 - Fekaaliset kolim. bakt kpl/100 ml SFS 4088:200 - - Kiintoaine mg/l SFS-EN 872:2005 1 18 % Klorofylli-A µg/l SFS 5772:1993 1 20 % Kok. N luonnonvesi µg/l O-Y-088 100 10 % Kok. P luonnonvesi µg/l O-Y-089 3 15 % NH4-N luonnonvesi µg/l O-Y-77 5 10 % NO2,3-N luonnonvesi µg/l O-Y-78 5 10 % ph SFS 3021:1979 0,2 PO4-P luonnonvesi µg/l O-Y-079 2 15 % Sähkönjohtavuus ms/m SFS-EN 27888 0,5 5 % Väri komp. mg Pt/l SFS-EN ISO 7887:1995 5 5 10 Nab Labs Oy www.nablabs.fi Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 Laskutusosoite PL 280 00101 Helsinki Otakaari 3 02150 Espoo Tikkalantie 2 26100 Rauma Nevantie 21 86710 Kärsämäki Nuottasaarentie 17/ovi 302 90400 Oulu Harjutie 14 69600 Kaustinen Vuoksenniskantie 35 55800 Imatra Asiakaspalvelu: maa p. 02074 79102, vesianal. p. 02074 79106, prosessianal. 02074 79111, mikrobiologia p. 02074 79116, päästömittaukset p. 02074 79115

Iijoen alaosan yhteistarkkailu, jäteveden puhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Vesistötarkkailu 2011, Iijoen pääuoma Näytteenotto ja analyysit Nab Labs Oy Tunnus Otto- Otto- lämpö- happi happi ph sähkön- Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N kiinto- Fek. a-kloro- näkö- kok. pvm syv. tila johtavuus NO 3 -N aine kolit fylli syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/100 ml µg/l m m Iijoki 20-tien silta I109 31.3.2011 1,0 0,1 11,0 75 6,9 4,0 50 12 4 300 100 13 <1 0 0,8 2,5 Iijoki 20-tien silta I109 18.4.2011 0,4 11,6 80 6,8 3,3 80 25 7 400 68 <5 3,3 8 1,3 3,0 Iijoki 20-tien silta I109 24.5.2011 12,1 8,7 81 6,9 2,6 80 16 3 330 <5 27 2,8 0 1,5 3,0 Iijoki 20-tien silta I109 6.7.2011 1,0 19,8 7,9 87 7,0 2,8 80 23 < 2 370 < 5 36 3,4 2 Iijoki 20-tien silta I109 3.8.2011 1,0 19,5 7,6 83 6,9 2,8 95 18 5 440 < 5 10 2,1 10 1,0 2,0 Iijoki 20-tien silta I109 3.10.2011 7,4 9,9 82 7,1 3,2 90 16 3 360 <5 9 1,9 6 1,5 3,0 Pudasjärvi Pud 31.3.2011 1,0 0,3 10,9 75 6,9 4,0 45 12 3 320 97 36 <1 2 0,6 2,0 Pudasjärvi Pud 6.7.2011 1,0 20,0 7,4 82 7,0 3,4 100 23 3 430 < 5 27 4,0 4 1,1 1,7 Pudasjärvi Pud 6.7.2011 0-1,6 5,0 Pudasjärvi Pud 3.8.2011 1,0 19,5 8,2 89 6,8 2,8 95 15 3 450 < 5 19 4,4 16 1,0 3,0 Pudasjärvi Pud 3.8.2011 0-1,6 4,8 Iijoki Petäjäkangas I91 31.3.2011 1,0 0,3 10,6 73 6,8 4,1 45 12 4 350 100 56 < 1 0 0,8 3,0 Iijoki Petäjäkangas I91 6.7.2011 0,3 20,4 7,6 84 6,9 2,8 90 25 2 410 < 5 11 4,3 0 0,6 0,6 Iijoki Petäjäkangas I91 3.8.2011 0,3 20,0 7,4 81 6,8 2,8 110 20 5 470 < 5 24 2,7 4 0,8 0,8 Iijoki Yli-Ii silta I36 31.3.2011 1,0 0,2 11,4 78 6,7 5,1 80 26 18 410 190 9 < 1 4 0,7 2,8 Iijoki Yli-Ii silta I36 6.7.2011 1,0 20,6 7,0 78 6,8 2,7 110 24 4 430 < 5 17 3,4 2 Iijoki Yli-Ii silta I36 3.8.2011 1,0 20,0 7,7 85 6,7 2,8 120 21 4 460 < 5 28 3,7 4 1,0 2,0 Iijoki 851-tien silta I12 31.3.2011 1,0 0,2 10,6 73 6,6 4,4 60 13 9 350 140 26 < 1 0 0,7 7,5 Iijoki 851-tien silta I12 6.7.2011 1,0 21,0 7,2 81 6,8 2,7 110 24 3 470 < 5 10 < 1 4 Iijoki 851-tien silta I12 3.8.2011 1,0 20,0 7,4 81 6,8 2,8 140 22 5 470 < 5 12 2,2 2 1,0 4,0 Iijoki Myhkyrin kalal ap I10 31.3.2011 1,0 0,2 10,6 73 6,6 4,3 55 13 9 340 140 20 < 1 0 0,7 9,0 Iijoki Myhkyrin kalal ap I10 6.7.2011 1,0 20,7 6,9 76 6,7 2,7 120 23 3 460 < 5 9 3,6 6 Iijoki Myhkyrin kalal ap I10 3.8.2011 1,0 20,0 7,3 80 6,6 2,8 140 24 5 510 < 5 31 3,7 12 1,0 4,0 =Analyysin viiveaika on ylittynyt, alkuperäinen tulos on tarkistettu. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. Liite 8.1

Iijoen alaosan yhteistarkkailu, jäteveden puhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Vesistötarkkailu 2011, Iijoen pääuoma Näytteenotto ja analyysit Nab Labs Oy Tunnus Otto- Otto- lämpö- happi happi ph sähkön- Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N kiinto- Fek. a-kloro- näkö- kok. pvm syv. tila johtavuus NO 3 -N aine kolit fylli syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/100 ml µg/l m m Iijoki I9 4-tien s I9 30.3.2011 1,0 0,2 10,2 70 6,7 4,3 55 14 8 310 140 16 < 1 4 1,5 3,0 Iijoki I9 4-tien s I9 6.7.2011 1,0 20,8 6,9 77 6,8 2,7 110 28 3 470 < 5 15 3,7 2 Iijoki I9 4-tien s I9 3.8.2011 1,0 20,0 7,4 81 6,7 2,8 120 23 6 480 < 5 7 2,9 4 1,0 1,2 Iijoki Illinsuvanto Ii7 30.3.2011 1,0 0,3 10,9 75 6,9 5,2 50 16 11 370 150 20 < 1 22 0,7 1,9 Iijoki Illinsuvanto Ii7 6.7.2011 1,0 23,2 7,2 84 7,0 3,3 110 26 4 480 < 5 10 4,2 6 1,3 1,8 Iijoki Illinsuvanto Ii7 3.8.2011 1,0 20,0 7,7 85 7,1 3,7 110 26 5 450 < 5 < 5 3,9 110 1,0 2,0 Iijoki jätevesipurk p ap I3 30.3.2011 1,0 0,2 10,4 72 6,7 4,4 55 13 7 350 150 35 < 1 4 0,7 2,7 Iijoki jätevesipurk p ap I3 6.7.2011 1,0 21,2 7,3 82 6,8 2,7 110 28 3 470 < 5 9 5,1 6 1,5 Iijoki jätevesipurk p ap I3 3.8.2011 1,0 20,0 7,2 79 6,8 2,8 120 25 4 460 < 5 17 3,6 14 1,0 4,0 Liite 8.2

TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Syötteen pohjavesi Tarkkailukierros: elokuu Tilaaja: Pöyry Finland Oy Jakelu: lotta.lehtinen@poyry.com pirkko.virta@poyry.com Havaintopaikka Ottopiste Näytenumero Otto pvm Tulo pvm Tutkimuksen lopetus pvm Näytteenottaja Syötteen pohjavesi Ak14 Ak14 12121-1 1.9.2011 2.9.2011 6.9.2011 EPK Lisätiedot Syötteen pohjavesi Ak20 Ak20 12122-1 1.9.2011 2.9.2011 6.9.2011 EPK Vesi ei kirkastunut 13.9.2011 Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi 040-7661734 * = Akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 Laskutusosoite PL 280 00101 Helsinki Betonimiehenkuja 1 A 02150 Espoo Tikkalantie 2 26100 Rauma Nevantie 21 86710 Kärsämäki Nuottasaarentie 17 90400 Oulu Harjutie 14 69600 Kaustinen Tarkastamonkuja 3 55800 Imatra Puh. maa-analytiikka 02074 79102, vesianalytiikka 02074 79106, prosessianalytiikka 02074 79111, mikrobiologia 02074 79116, ilmapäästömittaukset 02074 79115 Sivu 1/2

Tarkkailu: Syötteen pohjavesi Tarkkailukierros: elokuu Tilaaja: Pöyry Finland Oy Lämpökestoiset koliformiset bakteerit ph Sähkönjohtavuus, 25 C Väriluku, liuk. Kok. N liuk. NH4-N liuk. NO2,3-N liuk. Kok. P liuk. Vedenkorkeus Sentrifugointi SFS 4088:2001 SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio SFS-EN ISO 7887:1995 Sis. men. O-Y-088 Sis. men. O-Y-077 Sis. men. O-Y-078 Sis. men. O-Y-089 * * * * * * Havaintopaikka Ottopiste Näytenumero m pmy/100 ml ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l Syötteen pohjavesi Ak14 Ak14 12121-1 -3,30 0 5,9 2,63 125 640 48 290 36 suoritettu Syötteen pohjavesi Ak20 Ak20 12122-1 -1,50 0 5,1 10,86 75 4 700 2 300 650 220 suoritettu * = Akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 Laskutusosoite PL 280 00101 Helsinki Betonimiehenkuja 1 A 02150 Espoo Tikkalantie 2 26100 Rauma Nevantie 21 86710 Kärsämäki Nuottasaarentie 17 90400 Oulu Harjutie 14 69600 Kaustinen Tarkastamonkuja 3 55800 Imatra Puh. maa-analytiikka 02074 79102, vesianalytiikka 02074 79106, prosessianalytiikka 02074 79111, mikrobiologia 02074 79116, ilmapäästömittaukset 02074 79115 Sivu 2/2

Iijoen alaosan yhteistarkkailu, jäteveden puhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Vesistötarkkailu 2011, Pärjänjoki Näytteenotto ja analyysit Nab Labs Oy Tunnus Otto- Otto- lämpö- happi happi ph sähkön- Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N kiinto- Fek. näkö- kok. pvm syv. tila johtavuus NO 3 -N aine kolit syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/100 ml m m Pärjänjoki Kivikangas, Syöte yp. Pär6 30.3.2011 0,3 0,2 12,1 83 7,0 5,6 30 10 6 170 57 45 < 1 0 0,5 0,5 Pärjänjoki Kivikangas, Syöte yp. Pär6 5.7.2011 0,5 17,4 9,0 94 7,4 3,2 80 12 4 240 < 5 6 < 1 14 0,9 0,9 Pärjänjoki Kivikangas, Syöte yp. Pär6 3.8.2011 0,5 16,0 9,4 95 7,2 3,2 95 13 4 260 < 5 9 < 1 12 1,0 1,0 Pärjänjoki Petäjäkoski, Syöte ap. Pär7 30.3.2011 0,3 0,2 10,7 73 7,0 5,5 25 15 8 130 53 8 < 1 0 0,5 0,5 Pärjänjoki Petäjäkoski, Syöte ap. Pär7 5.7.2011 0,2 16,9 8,9 92 7,3 3,2 80 12 5 240 < 5 7 1,8 6 0,4 0,4 Pärjänjoki Petäjäkoski, Syöte ap. Pär7 3.8.2011 0,2 16,0 9,0 91 7,2 3,2 105 13 4 250 < 5 14 1,6 14 0,3 0,3 Pärjänjoki Alapää silta Pär0 30.3.2011 0,5 0,2 13,5 93 7,2 12,6 40 22 9 1200 250 140 2,4 2 0,5 1,0 Pärjänjoki Alapää silta Pär0 6.7.2011 0,2 16,3 9,0 91 7,1 3,3 80 19 7 280 < 5 6 < 1 6 0,3 0,3 Pärjänjoki Alapää silta Pär0 3.8.2011 0,2 15,5 7,9 79 7,0 3,3 120 17 7 320 < 5 7 < 1 6 1,0 1,0 Liite 10

Iijoen alaosan yhteistarkkailu, jäteveden puhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Vesistötarkkailu 2011, Ranuanjoki Näytteenotto ja analyysit Nab Labs Oy Tunnus Otto- Otto- lämpö- happi happi ph sähkön- Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N kiinto- Fek. näkö- kok. pvm syv. tila johtavuus NO 3 -N aine kolit syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/100 ml m m Ranuanjoki R1 purkup. yp. R30 1m 29.3.2011 0,7 0,3 3,7 25 6,3 5,7 225 140 98 1700 270 720 3,5 100 0,3 0,9 Ranuanjoki R1 purkup. yp. R30 1m 5.7.2011 0,5 19,4 7,8 85 6,6 2,9 140 82 10 930 < 5 71 18 14 0,4 0,9 Ranuanjoki R1 purkup. yp. R30 1m 3.8.2011 0,5 18,0 5,8 61 6,4 3,4 160 88 12 1300 < 5 110 19 8 0,6 0,8 Ranuanjoki R2 purkup. ap. R26 1m 29.3.2011 1,0 0,2 3,2 22 6,2 6,2 225 130 100 1700 360 810 3,8 120 0,3 1,3 Ranuanjoki R2 purkup. ap. R26 1m 5.7.2011 0,4 19,3 5,6 60 6,7 3,5 160 80 10 1000 < 5 9 18 26 0,4 0,8 Ranuanjoki R2 purkup. ap. R26 1m 3.8.2011 0,4 18,5 5,6 60 6,4 3,6 160 82 18 1300 < 5 110 15 14 0,6 0,6 Ranuanjoki 6 R24 1m 29.3.2011 1,1 0,2 2,5 17 6,2 6,1 225 130 97 1700 350 740 6,0 106 0,3 1,4 Ranuanjoki 6 R24 1m 5.7.2011 0,5 19,0 7,1 76 6,5 3,1 150 73 21 870 < 5 21 14 12 0,4 1,0 Ranuanjoki 6 R24 1m 3.8.2011 0,5 16,0 4,4 45 6,4 3,9 160 100 24 1400 < 5 260 22 26 0,6 1,5 Ranuanjoki R3 alaosa R1 1m 29.3.2011 0,3 0,2 11,8 81 6,7 6,0 140 78 65 1000 590 43 <1 0 0,4 0,6 Ranuanjoki R3 alaosa R1 1m 5.7.2011 0,5 16,9 8,5 88 6,9 3,1 150 73 23 740 29 14 6,5 6 0,7 0,9 Ranuanjoki R3 alaosa R1 1m 3.8.2011 0,5 16,0 8,9 90 7,1 4,1 160 63 42 930 290 15 1,3 6 0,5 0,5 Liite 11

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Aika otto- t alkali- ph S-joht. Sa- Väri- Happi Happi COD Mn Kok.P Kok.P PO 4 PO 4 Kok.N NO 2+3 NH 4 Fe SO 4 Klor. Kiinto- Kiinto- Fek. Fek. Näkö- Kok. syv. niteetti meus luku -P -P -N -N -a aine aine enterok. kolif. syv. syv liuk. liuk. hieno karkea bakt. m C mmol/l ms/m FNU mg Pt/l mg/l kyll.% mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l mg/l kpl/100ml kpl/100ml m m Iijoki Kipinä 13200 3.3.2011 1 0,3 0,28 6,6 4 1,2 50 11,4 79 8,2 10 6 300 89 16 520 0,2 1,1 31.5.2011 1 12 0,14 6,9 2,5 2,3 100 10 93 14 18 3 330 12 3 750 3,5 1,1 30.8.2011 1 16,5 0,20 7,1 3 2,8 80 9,1 93 11 19 5 340 9 780 2,3 1,1 1.11.2011 1 3,9 0,15 6,9 2,7 2,0 140 12,5 95 16 17 9 390 49 8 920 2,4 1,1 Iijoki Raasakan voimalaitos 17.1.2011 1 0,2 0,26 6,6 4 2 65 11,2 77 9,3 12 8 7 5 340 70 18 820 1,7 1,4 7.3.2011 1 0,2 0,29 6,7 4 2,2 65 11,2 77 8,1 13 12 7 7 330 110 15 740 1,8 1,7 26.4.2011 1 0,7 0,11 6,9 2,2 4,7 140 13,3 93 14 35 18 12 8 450 64 1 1300 1,2 10 3.5.2011 1 3,9 0,11 6,6 2,3 3,9 130 12,7 97 17 27 10 8 4 430 36 3 1100 1,1 3,3 10.5.2011 1 7,4 0,13 6,8 2,4 3,1 120 11,7 98 15 24 10 7 4 390 23 1 430 1,3 1,0 18.5.2011 1 10,4 0,14 6,8 2,6 2,7 110 10,4 93 13 21 11 5 3 340 11 3 960 1,4 6,8 24.5.2011 1 11,4 0,15 6,8 2,8 3,3 130 10,1 92 15 25 12 9 3 390 21 1 1200 1,5 2,1 31.5.2011 1 12,8 0,14 6,8 2,6 2,6 120 9,8 93 15 21 10 5 3 380 21 3 940 1,5 2,6 7.6.2011 1 14,6 0,13 6,8 2,6 2,5 140 9,5 93 17 30 9 9 1 400 13 3 850 1,4 3,3 13.6.2011 1 19,4 0,15 7,1 2,7 2,3 110 8,4 91 15 21 13 5 2 370 3 2 760 1,4 3,5 22.8.2011 1 15,3 0,16 6,9 2,8 2,3 140 8,9 89 17 20 12 6 4 400 24 7 1000 1,1 2,8 28.9.2011 1 8,9 0,22 7,1 3,4 3,7 130 10,8 93 14 25 12 12 8 410 31 5 1500 1,5 6,1 18.10.2011 1 4,5 0,10 6,4 2,2 3,5 160 11,9 92 25 23 12 8 5 490 49 3 1300 1,4 3,8 15.11.2011 1 1,5 0,16 6,8 2,8 3,2 150 12,5 90 17 5 3 420 72 7 1100 1,6 2,4 Liite 12

Lapin ympäristökeskus (nyk. Lapin ELY-keskus) Ranuanjärvi 25, kokonaissyvyys 5,5 m Aika otto- t alkali- ph S-joht. Sa- Väri- Happi Happi COD Mn Kok.P PO 4 Kok.N NO 2+3 NH 4 Fe Chl Fek. Fek. Näkö- Kok. syv. niteetti meus luku -P -N -N -a enterok. kolif. syv. syv bakt. m C mmol/l ms/m FNU mg Pt/l mg/l kyll.% mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100ml kpl/100ml m m 9.3.2011 1,0 1,0 6,2 3,5 1,5 160 9,3 65 52 22 890 320 7 2300 5,5 9.3.2011 2,5 2,7 5,7 42 5,5 9.3.2011 3,5 3,2 3,7 28 5,5 9.3.2011 4,5 3,7 6,0 4,3 4,1 180 3,1 23 51 25 850 290 7 2600 5,5 4.8.2011 0-2 42 1,4 5,5 4.8.2011 1,0 19,6 0,15 6,7 3,0 9,2 160 7,6 83 18 45 7 900 7 26 1900 0 1 1,4 5,5 4.8.2011 2,5 19,6 0,15 6,7 3,0 11 150 7,7 84 20 52 5 900 7 29 1900 1,4 5,5 4.8.2011 5,0 19,6 0,15 6,7 3,0 9,0 150 7,7 84 20 49 6 980 7 30 2000 1,4 5,5 13.10.2011 0-2 9,1 5,5 13.10.2011 1,0 4,6 0,15 6,7 3,1 5,8 140 10,5 81 17 65 18 1000 130 95 2100 1 2 5,5 13.10.2011 2,5 4,6 0,15 6,7 3,1 5,8 150 10,7 83 17 64 18 980 130 92 2100 5,5 13.10.2011 5,0 4,5 0,15 6,7 3,2 5,8 150 10,6 82 17 64 18 1000 130 95 2200 5,5 Liite 13

Yhteenveto Iijoen vesistön alaosan (Siuruanjoen vesistön) uimarantojen ja -paikkojen näytetuloksista 2011, Ranua Analyysit on tehnyt Rovaniemen kaupungin elintarvikelaboratorio Näytteenotto PVM Veden lt, C Lämpökestoiset koliformiset bakteerit, pmy/100 ml Fekaaliset streptokokit, pmy/100 ml Aistinvaraiset havainnot +/- Huom! Ranuanjärvi (142.8): Multilahden uimaranta 7.6.2011 15,8 9 0 Ranta on valtak. levätarkkailup. 5.7.2011 19 3 0 sinilevää + Leirintäalueen uimaranta 7.6.2011 13,8 1 0 5.7.2011 18 1 1 sinilevää + Kuhajärvi (155.6): Kuhan uimaranta 7.6.2011 14,7 2 0 Luiminkajärvi (150.7): Pihlajaharjun leirikesk. uimarant 7.6.2011 15 1 0 Ranta on valtak. levätarkkailup. 5.7.2011 18,9 0 0 sinilevää + Saarijärvi (177.0): Saariharjun uimapaikka 5.7.2011 18,5 2 0 7.3.2012 Anna-Maija Seppänen, lähde: Labtium Oy:n testausselosteet Liite 14

Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A PL20, 90571 Oulu Puh. 010 33280 Fax. 010 33 28250 etunimi.sukunimi@poyry.com Iijoen alaosan yhteistarkkailu v. 2011 Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Oheisena lähetämme velvoitetarkkailun vuosiraportin 2011. Osa 1 Osa 2 Käyttö- ja kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Oulussa 16.4.2012 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Jakelu: Pudasjärven Vesiosuuskunta/ Salmela Paavo Pudasjärven kaupunki, Syöte/ Partanen Pentti Ranuan Vesihuolto Oy/ Kauhanen Lauri Yli-Iin Vesihuolto Oy/ Alaoja Tuomo Iin kunta/ Paaso Pekka Hirvaskosken Vesiosuuskunta/ Tuohimaa Kari Myhkyri Oy, kalankasvatuslaitos/ Piispanen Jukka Voimalohi Oy, Raasakka/ Lovikka Tapio Pudasjärven kaupunki, ympäristöpalvelut Iin ja Yli-Iin kunta, ympäristöpalvelut Ranuan kunta, ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat 3 kpl Kainuun ELY-keskus, kalatalous Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat 3 kpl Lapin ELY-keskus, kalatalous Suomen ympäristökeskus/ YT-yksikkö