EDUKUNNAN PANKKIVALTUUMIETEN KERTOMU VUODELTA EDUKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELINKI 1928 VALTIONEUVOTON KIRJAPAIN O
isältö: iv. Taloudellmien kehitys v.... 3 Y leisiä piirteitä... 3 T u o ta n to... Hinnat... ^ Ulkomaankauppa... *> Rahamarkkinat... 12 uomen Pankin toiminta... ->5 Ijainausliike... 15 Valtion sitou m u k set... 16 Ulkomaiset suhteet... 16 etelinanto... I 7 Lainain emissioita... 17 Pankin tilinpäätös... 18 Erinäisiä PanlckmaltvMmiesten käsittelemiä asioita...... Kahdenkymmenen markan seteli... Asioimisto K ajaaniin... Toimenpiteitä jotka koskevat yksityisten sitoumuksia Pankille... Tilintarkastus... Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastus Oscar Finnen rahaston luovutus... Virka- ja toimihenkilöiden palkkaus... Eläke- ja avustusasioita... Johtokunta... Haarakonttorien valvojat... Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat iv. 18 23 Yleisiä piirteitä. Viime vuosi oli samoin kuin monet edelliset uomessa taloudellisesti edullinen. Maanviljelyksen tulokset muodostuivat syysarviointien mukaan suunnilleen samoiksi. kuin edellisenä vuonna karjatalouden tulokset ilmeisesti paremmiksi. Teollisuuden kokonaistuotanto on niinikään metalliteollisuuden pitkällisestä seisahduksesta huolimatta arvioitu edellisen vuoden tulosta vähän suuremmaksi. Ulkomaankauppa jätti viime vuodelta samoinkuin edelliseltäkin pienen tuontiylijäämän joka kuitenkin on korvautunut muista tuloista niin että maamme maksutase ei ole häriytynyt. Erikoista huomiota herättää pääoman muodostuksen voimakkuus. Maailmansodan edellisenä viitenä vuotena lisääntyivät talletuksia ottavien rahalaitosten talletukset vuosittain keskimäärin n. 47 miljoonalla silloisella markalla. V. kerääntyi samanlaisiin laitoksiin uusina talletuksina lähes 1700 milj. markkaa nykyistä rahaa eli siis kolme kertaa enemmän. Taloudellinen kehitys v.. Tuotanto. ato oli viime vuonna kuten jo mainittiin suunnilleen samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. Tosin syksyllä tehdyn ennakkolaskelman lopputulokset muodostuivat niittyheinää lukuunottamatta jonkun verran pienemmiksi kuin vuoden satotulokset lopullisen arvioinnin mukaan. adon arvo on lopullisten laskelmien mukaan ollut v. 4555 milj. mk v. 5086 milj. mk ja v. 4962 milj. mk. Mainitun ennakkolaskelman mukaan sen arvo viime vuonna olisi ollut 4640 milj. mk. Mutta kun ennakkolaskelmat yleensä viime vuosina ovat osoittautuneet liian alhaisiksi on syytä olettaa että lopulliset laskelmat vuoden sadosta johtavat jokseenkin edellisen vuoden tulosten tasalle. euraavansa yhdistelmässä ilmoitetaan maataloushallituksen suorittamiin ennakkolaskelmiin ja lopullisiin laskelmiin perustuvat satomäärät vuodelta sekä saman viraston ennakollisesti lasketut satomäärät vuodelta.: Ruis... 267070 tonnia Ohra... 137064 Kaura... 495600 Peruna.... 752189 Peltoheinä.... 1919115 Niittyteinä f.. 443.376 ato v. ennakkolaskelmani lopullisten tietojen mukaan mukaan 302490 tonnia 156100 592726 851008 2353850 464314 ato v. ennakkolaskelmani mukaan 291200 tonnia 1400 538700 624500 2338400 654600
4 Maidon tuotanto oli viime vuonna ilmei sesti suurempi kuin minään edellisenä. itä osoittaa m. m. entisestään huomattavasti kasvanut voin ja juuston vienti. Voita vie tiin viime vuonna 15070000 kg (v. 13.2.000 kg) ja juustoa 2949000 kg (v. 2887000 kg). Vientiteollisuuden haaroista ovat etenkin puutavara- puuvanuke- ja selluloosateollisuus viime vuonna lisänneet tuotantoaan. Vientinumerot osoittavat että salaamatto man puutavaran vienti oli viime vuonna 4.368.000 m3 mikä määrä on 23.5 % suu rempi kuin edellisenä vuonna ja 38.i % suurempi kuin v. 1913. ahatun puutava ran vienti kohosi niinikään huomattavasti nousten 5995000 m3:iin mikä määrä on 14 % suurempi kuin v. ja 42.l % suu rempi kuin v. 1913. ahatun puutavaran kokonaisvalmistus arvioidaan viime vuonna 1460000 1470000 standertiksi. Puu tava raa kokonaisvienti yli 10 milj. m3 oli huo mattavasti suurempi kuin milloinkaan en nen. Verrattuna vuoden 1913 vientiin se oli 40 % suurempi. kuunottamatta toiminut varsin menestyk sellisesti. Metalliteollisuudellekin vuosi al koi hyvin entein; mutta toukokuussa tämä teollisuus työriidan johdosta joutui suurim maksi osaksi seisahdukseen jota kesti joulu kuuhun saakka. Puuvilla- villa- ja pellavateollisuuksissa on tuotanto jonkun verran kasvanut ja vuoden tulokset ilmoitetaan tyydyttäviksi. Kenkäteollisuus on niinikään voinut muutamalla prosentilla lisätä tuo tantoaan mutta vuoden tulosta ei pidetä niin tyydyttävänä kuin edellämainituissa teollisuuden haaroissa. Lasiteollisuuden markkinain ilmoitetaan olleen normaalit. Kuten pankkivaltuusmiesten kertomuksessa vuodelta mainittiin on tämä teollisuus murroskaudessa kunnes uudet tehokkaam mat valmistustavat ovat yleisesti tulleet käytäntöön. Fajanssi- ja porsliiniteollisuuden tuotanto kohosi viime vuonna n. 15 %. Makeisteollisuudelle ja hattuteollisuudelle ilmoitetaan vuoden olleen edellisiä epäedul lisemman. Teollisuuden kokonaistuotanto joka v. oli 10126 milj. mk ja v. 10935 m ilj. mk arvioitiin viime vuonna 11300 milj. markaksi. Tuotannon niettoarvo joka v. 192;.) oli 4.717 milj. mk ja v. 5049 milj. mk on viime vuodelta arvioitu 5250 milj. markaksi. Tämän mukaan olisi viime vuonna teollisuuden tuotannon bruttoarvo ollut 46 % ja nettoarvo 61 % suurempi Puuvanukkeen tuotannon lisääntymiseen vaikutti viime vuonna m. m. se seikka että neljä uutta puuhiomoa sillein aloitti toimin tansa. Puuvanukkeen: vienti kohosi 72912 tonnista v. 102185 tonniin v. eli 40.1 % elluloosatehtaita valmistui niin ikään viime vuoden aikana neljä uutta. kuin v. 1913. elluloosan kokonaistuotanto oli v. Työttömyyttä esiintyi sikäli kuin työn 432.715 tonnia ja v. 485985 tonnia. välitystoimistoihin tulleiden työnhakemusmainittakoon vertaukseksi että Ruotsin ten ja tarjottujen paikkojen erotusta voiselluloosan tuotanto laskettiin v. daan pitää arvosteluperusteena viime 1450000 tonniksi ja v. 1551000 ton vuonna yleensä vielä jonkun verran vähem niksi sekä Norjan v. 368000 tonniksi. män kuin edellisenä. Työttömien luku eri Vientinumeroiden mukaan oli paperin kuukausina vaihteli jokseenkin tarkalleen tuotanto viime vuonna vähän suurempi samoin kuin v.. Enimmän oli työttö mutta rullien ja pahvin tuotanto vähän pie miä nyt kuten aina vuoden alkukuukau nempi kuin v.. sina. Tammikuun lopussa oli työnvälitys toimistojen! kirjoissa 3633 työtöntä. it Kotimaista kiihotusta varten työskente temmin työttömien luku pieneni kesään levä teollisuus on metalliteollisuutta ja mennessä niin että se heinäkuun lopussa paria pientä teollisuuden haaraa lu oli 882. Marraskuun lopussa työttömiä oli 2449 ja joulukuun lopussa 2152. Työttämyyttä on siis edelleen ollut maasamme suhteellisen vähän. On kuitenkin huomattaya että viime vuonna sattuneen metalliteollisuuden seisahduksen' aiheuttama työttömyys ei näkyne edellä mainituissa numeloissa. Hmnat. Maamme tukkuhinta-indeksi lasketaan nykyjään paitsi entisellä tavalla myös siten että se ilmaisee kullan ostokyvyn verrattuna siihen mikä se oli vuoden 1913 vastaavana kuukautena (silloinen tavaranhinta kullassa = 1 0 0 ). Elinkustannusindeksi sen sijaan vertaa edelleen nykyisen uomen markan ostokykyä siihen mikä markalla oli v. 1913 (silloiset hinnat = 100) mutta tämäkin indeksi ilmaisee kyllä kultahintojen vaihtelun kunhan ote taan huomioon että uomen nykyinen rahayksikkö edustaa ainoastaan 0.13 entisen yksikön kultamäärästä. Nämä. indeksit kehittyivät viime vuonna seuraavasti: Tukkuhinta- Kuukausi- Joulukuu... Tammikuu... Helmikuu... Maaliskuu... Huhtikuu... Toukokuu... Kesäkuu $... H ein äk u u... Elokuu... yyskuu....lokakuu... Marraskuu... Joulukuu... f Hintataso on siis viimeisin vuonna pysynyt joksenkin vakaana. Vuoden loppupuolella tavallisesti tapahtuva nousu oli kuitenkin viime vuonna siksi tuntuva että vuoden tukkuhinta-iindeksi kohosi 145 :een kun se edellisellä vuonna oli ollut 142. Vastaavat elinkustannusindeksin luvut ovat 1207 ja 1183. Ulkomaankauppa. Ulkomaankauppamme on aina vuodesta 19 saavuttanut varsin tyydyttäviä tulok- siä. Viime vuosi liittyi edelleen tähän edullisten vuosien sarjaan. indeksi muutos Kuukau-si- " muut s -j-1 1197 -f- 4 143 143 142 147 148 148 149 148 1-1 -f- 2 3 -j-1 1 1 10 -j- 2 6 10 7 - f - 18 - f - 19 - f 34 7 -f- 7 14 8 indeksi 1187 1189 1183 1173 1166 1184 1203 1237 1230 1237 1251 1243 alaamattoman puutavaran vienti lisään tyi kuten jo mainittiin viime vuonna erittäin tuntuvasti. Englannin hiililakko oli v. haitannut kaivospylväiden ja paalujen menekkiä siinä määrin että niiden vienti silloin tuntuvasti väheni. Viime vuonna tämä vienti jälleen kohosi niin että se oli jokseenkin täsmälleen kaksi kertaa niin suuri kuin v.. Kaivospylväitä ja paaluja vietiin uomesta v. 1245000 m3 v. 934000 m3 ja v. 1869000 m3. Viennin kohoaminen viime vuonna johtui osittain siitä että englantilaiset ostajat edellisenä vuonna hiililakon aiheuttaman häiriötilan vallitessa jättivät varastoja uo
o 7 meen. Mutta vuosien ja yhtei sestä viennistä laskettu vuotuinen keski määräkin on suurempi kuin vastaava vienti v.. Viime vuonna kaivosp ylväiden ja paalujen vienti oli jo vähän suurempi kuin v. 1913 jolloin se oli 1818000 m3. Hinnat pysyivat viime vuoden vakaina vähän koho ten vuoden loppupuolella. Helmikuulla parhaasta tavarasta maksettiin noin 65 shil linkiä ja sekalaisesta 6 2 1/ 2 shillinkiä eng lantilaiselta kuutiosyleltä fob Eteläuomen satamissa. Vuoden lopulla ja nyt kuluvan vuoden alussa lienee tämän vuoden laivaukselle myytäessä saatu vastaavasti 70 ja 65 shillinkiä engl. kuutiosyleltä. Paperipuiden vienti päinvastoin kuin propsin väheni viime vuonna jonkun ver ran edelliseen vuoteen verraten ollen 1650500 m3. Tämä määrä on yli kolme kertaa niin suuri kuin vastaava vienti v. 1913. Paperipuiden hinnat ovat viime aikoina huomattavasti kohonneet. Vuoden 3926 kuluessa laski puolipuhtaan paperipuun hinta 590 625 mk:aan engl. kuutiosyleltä mutta kohosi sitten niin että kun viime kesänä myynti tämän vuoden laivauk selle alkoi puolipuhtaasta paperipuusta saa tiin 670 700 mk ja kokopuhtaasta 770 800 mk engl. kuutiosyleltä. Tämän jälkeen ovat hinnat vieläkin nousseet niin että vuo den vaihteessa on saatu puolipuhtaasta ta varasta 760 mk ja kokopuhtaasta $80 mk engl. kuutiosyleltä. ahatun puutavaran vienti. Vuoden lopulla myytiin sahattua puutavaraa harvi naisen paljon vuoden laivausta varten. Ennakkomyyntien määrä kohosi n. 660000 standerttiin. Vuoden aikanakin jatkui vat myynnit tyydyttävästi niin että ensim mäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä vuoden laivaukselle oli myyty määrä n. 835000 standerttia; toisen vuosineljän neksen lopussa vastaava määrä oli n. 965000 standerttia ja kolmannen n. 1136000 stan derttia. Tällöin alkoivat jo myynnit kulu van vuoden toimitukselle. Vuoden loppuun mennessä nämä myynnit käsittivät n. 360000 standerttia mitä määrää pidetään normaalina vaikka se orakin edellisen vuo den vastaavaa määrää paljon pienempi. Puuta vana markkinoita häiritseviä tapahtu mia joita voisi verrata edellisenä vuonna Englannissa vallinneeseen hiililakkoon ei kuluneena vuonna sattunut. Ainoastaan Tanskan puutavaramarkkinoita haittasivat jonkun verran sikäläiset pitkälliset työselk kaukset. Hinnat kohosivat viime vuonna jonkun verran. Johtavien etelä-suomalaisten laivaajien hinnoista mainittakoon seuraavat esimerkit: Avaushinnat v varten Lajittelematon mänty 3X 2 V2X 2X 1X 9" 7" lankut...... n. soirot... skamtlingit...... pikkulaudat...... Avauskinnat v. 1928 varten 14. / 1 3.5 / 12.10/ 12.10/ n 16.-/ - n. 14. / - 1 3.-/12. 15- Lajittelematon kuusi 3X 2 V2X 2X 1X 9" 7" lankut...... 11. soirot... skantlingit... pikkulaudat...... Puutavaranhintojen yleinen noususuunta lienee osaltaan vaikuttanut siihen. että ko- 13.15/ 13. / 12.5 / 12:5 / 13.5 / -» 12j 5 / 12.5 / - timainen raaka-aineen hinta niinikään viime syksynä tuntuvasti kohosi. Virallisen tilaston mukaan oli sahatun: puutavaran vienti viime vuonna lopullista! ta rki stusta vailla olevan laskelman mukaan kaikkiaan 1283100 standerttia eli 157000 standerttia suurempi kuin v.. elluloosan markkinat ovat viime vuosina olleet jossakin määrin epävakaiset. V. 1023 selluloosan hinnat alenivat huomattavasti. euraavana vuonna aleneminen pysähtyi ja vaihtui vähäiseen nousuun. V. nousu- suunta jatkui maitta vaihtui seuraavana vuonna hintojen alenemisen jota on jatku nut vielä viimekin vuonna. Europan markkinoilla olivat eri selluloosalaatujen hinnat viime vuoden lopussa 1.10/------ 2. / tonnilta alhaisemmat kuin vuoden alussa Hintojen alenemista cif Englannin satamissä kuvaavat seuraavat engl. tonnin hinnat: Hinta vuoden alussa Hinta vuoden lopussa Vahva sulfiittiselluloosa... 12.15/ 10.10/-----10.16/ Helposti valkaistava (vaalea) sulfiitti selluloosa... 13.15/ 11-10/ Vahva sulfaattiselluloosa.... 12.15/- 10.10/Hintojen alenemiseen on vaikuttanut ankara kilpailu. elluiloosan menekki oli kuitenkin viimekin vuonna tyydyttävä. Jo vuoden alkaessa kuussa pidettiin Helsingissä Pohjoismaiden puuvamuketeollisuuden harjoittajäin kokous jossa tehtiin sopimus tuotannon rajoittamisesta v. 1028. oli n. 60 % vuoden tuotannosta myyty. eiluloosan kokoruaisvienti oli 363572 tonnia mikä määrä 011 9.3 % suurempi kuin vienti v. ja lähes viisi kertaa (482 % ) niin suuri kuin tämän tavaran vienti v. 1913. uurin määrä selluloosaaimme ostettiin edelleen Englantiin. Toisella ostajasijalla oli.... v»t» k m v t a - *» Y M ysval- Kuivan puuvanukkeen hinnat ovat koko TUI0(Jen pysyneet jonkun verran vakaammärän ja hinta parani vuoden lopulla. Vuoden vaihteessa olivat maamme puuvanuketehtaat myyneet yli puolet kulu-yan vuoden tuotannosta... Puuvanukkeen vienti oli viime vuonna m ^ _^ la lrk otoa n m lk Vanaja Puuvanukkeen markkinat olivat viime tt n o vuonna epavakaat. Vuoden alkaessa uo. men tehtaat olivat myyneet noin puolet vuo den tuotannosta. Märän vanukkeen hinta oli vuodenvaihteessa noin 3.15/ tonnilta cif Englannin satamassa. Mutta sitten aikoivat) hinnat laskea. Englannissa oli paperitehtailla 'hiililakon ajoilta suuria varastoja Ranska sai sotakorvauksena aksalta suuria paperimääriä joten vanukkeen kysyntä siellä heikkeni ja tuotantoa lisättiin sekä kandinaviassa- etitä uomessa. Märän massan tarjonta lisääntyi niin että Ruotsin ja Norjan tehtaat tekivät sopimuksen tuotannon supistamisesta. uomen tehtaille tarjottiin neuvotteluja samassa tarkoituksessa. Hinnat laskivat niin että eräät kandinavian tehtaat möivät syksypuoleen märkää vanuketta. 2.5/ tonnilta. Loka- o» 40 % sm m m pi ta i v. ja yli kaksi.......... r kertaa (8 % ) mm suun kuin taman tava. ran vienti v. 1913. Paperin markkinoilla ovat. häiritsevinä tekijöinä olleet Englannin sanomalehdenkustantajain jatkuva trustiutuminen ja tästä johtunut paperihankinnan uusi järjestely Ranskan sotakorvauksena saama suuri sanomalehtipaperin määrä ja tulli joka Ranskassa viime vuonna pantiin voi* maan käärepaperille sekä vielä Kiinan sisallinen sota. Paperin myynti on kuitenkin sujunut suurin piirtein normaalisesti vaikkakin hinnat ovat. jonkun verran alentuneet. Hintojen alenemista maailman markkinoilla kuvaa seuraava yhdistelmä jossa on ilmoitettu kunkin paperilaadun hinta fob. uomen satamassa engl. tonnilta (1016 k g ) :
8 Hinta vuoden alussa anomalehtipaperi (rullissa)..... 12.5 / Ohut paperi (arkeissa)... 1 5. 1 0 / Vqiiqaperi...... 2 0.1 7 / Tavallinen ruskea käärepaperi.. 11- / Voipaperi...... 2 3.1 0 / K iinft-eap... ilkkipaperi...... 3 7.-/Puuvapaa painopaperi...... 2 4 4 0 /- Vuonna Vienti /o vuoden 1913 viennistä 69.0 19 93.5 94. s 112.7 123.9 127.4 143.1 lih a ssa oli vienti v. (fcjh-arvo) 63.o milj- mlk oltuaan v. 5.636.r> milj. mlv. euraavasta yhdistelmästä näkyy miten maamme tärkeimpien vientitavarani viennin paljous on vv. 19 kehittynyt : Vienti /joissa vuoden 1913 viennistä 68 94 115 244 46 132 80 99 100 140 263 44 119 57 93 113 7 364 61 126 78 113 115 163 390 95 145 123 112 125 162 441 79 116 138 142 8 482 71 153 130 Vuosien 19 luonti ryhmiteltynä laatunsa mukaan ja verrattuna vuosien 1911 1913 tuontiin. [ 19 Tuonnin laatu g 3 C"' < 5 5O5. g 5 9? o 05 '* TT < g? n 1 s? < g l< *r s 0 3 2 p? I -MgP B= ie 7?a u ti 53 co s5 r l O0 i l ge K s-» K i»ot s~ f 'w o3» - «le B J V- vuos. 1911191; tuonnista 88 62 marraskuussa minkä jälkeen ne taas äkkiä putosivat. Vuoden voimarkkinat olivat yleensä hintasuhteisiinsa nähden luonnolli semmat kuin edellisenä vuonna jolloin Eng lannin hiililakko häiritsi markkinoita. Voin ja juuston vientinumerot on jo edellä mainittu. Näiden tavarain vienti oli v. 11.2 % suurempi kuin v. ja 30 % suurempi kuin v. 1013. Viennin paljous eli volyymi kohosi viime vuonna hyvin huomattavasti edellisiin vuo siin verraten. Viennin paljouden kehitys näkyy seuraavasta yhdistelmästä: :% P a p e r i...... V oi ja ju u s t o...... 3 2.-/ 2 4.-/- rullien indeksit sen sijaan jonkun verran kohosivat. Tuonnissa joka yleensä viime vuonna muodostui normaaliseksi kiinnittävät huo miota etenkin kulutettavaksi aiottujen teol lisuustuotteiden sekä kuljetusneuvojen ko neiden työkalujen y. m. s. tuotantovälinei den tuonnin suuri enemmyys edelliseen vuo teen verraten. Myöskin raaka-aineiden tuonti oli melkoista suurempi kuin edellisenä vuonna. en sijaan elintarpeiden ja nau tinto-aineiden tuonti lisääntyi vain vähän. elluloosa... 2 2.-/- 2 0.-/- 26 71 1 0.-/- % vuos. 19111913 tuonnista u haamuton puutavara...... ahattu puutavara...... 19 1 3.-/ 1 8.1 0 /- Wieniihk4a-indeksi joka lasketaan fobiiinnoista uomen markoissa oli viime vuosina aivan sama kuin. V. 19 vientihhita-itkiefoi samnattä huippukohtansa ja sen jälkeen on sen kehitys ollut seuraava: v. 19 13 v. 1180 v. 1145 v. 1090 v. 1111 y. 1092 ja v. 10.92. Eri tavarain vientihintaindekseistä voin kuivan selluloosan puupahvin ja paperin alenivat jonkun verran kuivan puuvanukkeen indeksi huomatta vammin ; juuston puutavaran ja rihma- Tavaran laatu 11.5 / Keskimäärin 11913 milj. mk. Pankkivaltuusmiesten kertomuksessa vuo delta mainittiin että Englanti oli säätänyt tullin käärepaperille. Kuluneen vuoden aikana on huomattu että tämä seikka on suhteellisen vähän häitanut Pohjoismaiden paperinvientiä Englantiin. anomalehtipaperin vienti oli viime vuonna 155446 tonnia eli 8 % suurempi kuin v. 192-6 ja yli kaksi kertaa (2 % ) niin suuri kuin vuoden 1913 vienti. Muun pape rin Alenti oli1 68020 tonnia s. o. 2.8 % enemmän kuin v ja 90 % vuoden 1913 viennistä. Karjataloustuotteet. Voimarkkinoilla oli tilanne vuoden alkaessa europalaiselle voille suotuisa sillä hintataso Englannissa oli tyydyttävä ja Australian tuotannon kilpailu oli heikkenemässä. Mutta maalis kuulla Uusi eelanti muutetulla myyntitavallaan muutti markkinat. Alimmillaan hinnat olivat toukokuun alkupuolella. Hei näkuun lopulla alkoivat hinnat jotka siilien mennessä olivat pysytelleet yleensä (tammi kuuta lukuunottamatta) 1 3 mk vuoden hintoja alemipinla tuotannon vähen tyessä nousta. yyskuussa ne olivat jo 3 4 mk edellisen vuoden syyskuun hintoja ylempänä. Korkeimmilleen hinnat kohosivat Hinta vuoden lopiysa Elintarpeet ja nau tintoaineet... 187 1577 101 54 1450 126 67 1474 153 8ä 1666 167 89 2062 186 99 1477 140 7d 1538 147 79! Kulutettaviksi ajotut teollisuustuotteet. 88 682 65 74 802 81 92 1087 132 150 937 104 118 999 108 123 1.260 143 163 1482 178 202 Raaka-aineet... 151 834 74 49 1272 1 81 1461 158 105 1527 160 106 1759 169 112 2016 207 137 2163 234 155 Kuljetusneuvot ko neet työkal. y.m.s. tuotantovälineet. 44 493 491111 4461 55: 125 578 79 180 583 76 173 700 81 184 914 105 236 1184 136 309 Kahvin ja sokerin tuonti esiintyy vuosien johtuen siitä että tämänkin tavaran tullin ja tuontitilastossa jonkun verran alentaminen oli keskustelun alaisena. Nämä liian pienenä sen vuoksi että vuoden seikat on huomioonotettava arvosteltaessa alussa voimaan tulleet tulliko roitukset ai seuraavia tietoja. heuttivat edellisien vuoden lopulla ennakkookerin tuonti lisääntyi viime vuonna tuontia jpka muuten olisi tullut vuoden edelliseen vuoteen verraten lähes 100 %. tilastoon ja vuoden 1928 alussa odotet Vastaava kahvin tuonnin lisäys oli 15.o %. tavissa olevien tullialennusten vuoksi huo Vuoteen 1913 verraten kahvin tuonti on mattava osa. vuoden loppukuukausien lisääntynyt 18.7 %. Tupakan tuonti oli tuonnista siirtyi vuoden 1928 aikana tullat- myöskin viime vuonna jonkun verran suu tayaksi esiintyen vasta tämän vuoden tilas rempi kuin edellisenä mutta on sittenkin tonsa. Myöskin vehnäjauhojen tuonti oli vii vasta. 75.2 % tupakan tuonnista v. 1913. Ru meksi mainitusta syystä v. normaalista kiin ruisjauhojen riisin ja riisiryynien pienempi. Rukiin tuonti saattaa myös vuo rehukakkujen leseiden ja takkiraudan den 1 tilastossa esiintyä liian pienenä tuonti oli huomattavasti pienempi kuin v. 783 28 2
10. Vehnäjauhojen ja -ryynien tuonti oli hyvin vähän sementin tuonti tuntuvasti sekä maanvilj elyskoneiden ynnä kivihiilen ja koksin tuonti lähes 100 % suurempi kuin v... Tuonnin paljous lisääntyi huomattavasti edelliseen vuoteen verraten. Kehitys näkyy seuraajasta yhdistelmästä: Vuonna Tuonti % v:n 1913 tuonnista 74.7. 101.5 99.3. 105.9. 116.1. 136.0 Rahassa oli tuonti viime vuonna 6367.g milj. mk oltuaan v. 5667.7 milj. mk. Tuontitavaroin liinta-indeksi kohosi viime vuoden alkukuukausina mutta aleni sitten niin että koko vuoden indeksiksi tuli 945 kun edellisen vuoden indeksi oli ollut 984 (1913 v :n indeksi = 1 0 0 ) 2). Tuontihintaindeksi oli korkeimmillaan v. 1920 ja on siitä lähtien kehittynyt seuraavasti: Vuonna Tuontihinta-indeksi 1920 1387 19 1329... 1072 915 058 1052 984.... 945 Tuonti milj mlc. Eri tavararyhmäin tuontihinta-indekseistä kautsun ja kumin mineraalien puuvillat a- varain sekä kahvin ja eläimistä saatujen ruokatavaroin indeksit alenivat viime vuonna huomattavasti suolan siementen lannoitusaineiden maanviljelyskoneiden öljyjen ja värien jonkun verran. Kohonneet ovat viljan ja viljatuotteiden hedelmien säilykkeiden sokerin nahkatavarain turkistavarain ja karjanrehun tuontihinta- indeksit. Kauppataseemme osoitti viime vuonna 45 miljoonan markan tuontienemmyyden. Edellisenä vuonna tuontienemmyys oli ollut 31.2 milj. mk. Ennen maailmansotaa ja sodan jälkeen on vienti ollut prosenteissa tuonnista: Vv. 1909- -1913 74.0 % V. 1919 1920 19 35.1 80.7 94.5 112.5 95.5 105.4 101.o 99.5 99.3 Tuonnin ja viennin arvo eri kuukausina sekä tuonnin tai viennin enemmyys vuosina 1913 ja käy ilmi seuraavasta taulukosta: Vienti milj. mk JLUU Viei Kuukausi 1913 1913 1913 Tammikuu 20.9 287.8 393.3 13.0 l»7.o 255.2 16.9 Helmikuu 26.o 272.5 364.7 14.2 181.3 236.8 12.4 Maaliskuu 30.o 383.0 452.9 13.6 8.9 237.2 16.4 Huhtikuu 32.3 481.5 466.0 17.3 279.3 267.3 15.o Toukokuu 52.e 484.7 605.8 36.0 286. s 411.0 l(6.o Kesäkuu 43.o 51*2.9 600.4 49.i 580.7 670.4. 6.i 90.8 91.2 154.1 202.2 107.9 67.8 x) Tässäkin on siis verrattu toisiinsa hintoja aikaisemmissa ja nykyisissä uomen markoissa huomioon niiden kulta-arvon erisuutuisuutta. 138.1 127.9 15.7 --- 108.7 194-8 - f 70. o ottamatta Kuukausi Heinäkuu Elokuu yyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tuonti milj. mk. 1913 43.5 471.2 516.8 40.3 499.9 574.4 51.8 537.2 6.9 61.4 572. i 608.8 48.4 611.5 617.3 35.0 503.4 545.3 Vienti milj. mk. 1913 56.6 851.4 52.1 649.3 50.3 646.1 42.9 711.7 32.3 586.9 26.8 545.1 930.6 874. s 827.0 675.3 549.6 387.4 Tuontienemn^ys Vientienemmyys 1913 -f- 13.i -f- 380.2 -f- 413.8 - f - 1.1.8 149.4 - j - 300.4 1.5 1 0 8.9 2 0 5.1 18.5 139.6 66.5 16.1 42.6 67.7-8.8 98.3 157.9 495.4 5667.7 6367.0 404.8 5636.5 63.6 90.6 _ 3 i.2 45.0 Eräitä muita tietoja viime vuoden taloudesta. Muista talouden kehitystä osoittavista ilmiöistä voidaan mainita että apulantojen tuonti on huomattavasti kasvanut rautateiden kuljettama tavaramäärä lisääntynyt clearingliike kasvanut ja arvopaperipörssin liikevaihto kaksinkertaistunut edelliseen vuoteen verraten. Toiselta puolen ovat vararikkojen ja vekseliprotestien luvut myös jonkun verran kohonneet. Rakennustoiminta on ollut viime vuonna erittäin vilkasta yksistään pääkaupungissa valmistui vuoden kuluessa noin 11500 uutta asuinhuonetta mikä määrä on suurempi kuin koskaan ennen m.m. 23 % suurempi kuin v. ja lisäksi oli vielä vuoden lopussa rakenteilla asuntotaloja niin. paljon että niihin pitäisi tulla huoneita suunnilleen yhtä paljon kuin vuoden aikana valmistuneisiin. Rakennustoiminnan vilkkautta osoittaa sekin että kotimaan tiilenvalmistus ei ole voinut tyydyttää kysyntää niin että tiiliä oli tuotava ulkoa. Myöskin sementin tuonti on lisääntynyt vaikka kotimainen sementintuotanto on samaan aikaan kohonnut. n
18 Rahamarkkinat. kan nettosaamisekai. Helmi heinäkuulla pankit olivat jälleen velkaa ulkomaille enimmän toukokuun lopussa jolloin nettovelka oli 168.G milj. mk mutta vuoden lop pupuolella suhde muuttui uudelleen nettosaamiseksi joka vaihteli kuukausi kuukau delta ja oli vuoden lopussa 7.2 milj. mark kaa. Yksityispankkien ja uomen Pankin yhteinen ulkomaisten suhteiden tase osoitti nettqsaatavaa vuoden alussa 1024.0 miljmk ja vuoden lopussa 1296.3 milj. mk. Yksityispankkien lainanotto kasvoi viime vuonna 80.3 milj. mk (vastaava määrä edellisenä vuonna oli 636.5 milj. mk). Lai nananto lisääntyi 1027.3 milj. mk (v. 583.9 milj. m k ). Kun siis lainanamto kasvoi huomattavasti enemmän kuin lainanotto suureni lainanannon ja lainanoton välinen erotus absoluuttisesti mutta niiden välinen suhde pysyi jokseenkin entisellään. euraavasti taulukosta näkyy miten tämä lainanotto ja -anto on vaihdellut: Kalin-asema helpottui maassamme viime vuonaa huomattavasti iilien vaikutti osit tain ulkomaalta saatu pääoma. mutta suu rimmalta osalta se oli seurausta voimak kaasta kotimaisesta pääojnanmuodostuksesta. Ulkomaista pääomaa toi maahamme vuoden aikana syntynyt uomen Asuntohypoteekkipankki joka heti otti 2 miljoonan punnan ulkomaisen lainan. Valtio ei sanottavasti vähentänyt ulkomaista velkaansa muuta kuin siten että aikaisempia velkoja viime vuodon aikana maksettiin edellisenä vuonna otetulla ulkomaisella valtiolainalla. Muita kaan ulkomaisia velkoja ei vuoden kuluessa huomattavammin lyhennetty ja vientiteolli suuden lyhytaikaisen ulkomaisen luoton määrä näyttää vuoden lopussa olleen suun nilleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Maan kokonaisvelka ulkomaille pysyi to dennäköisesti jokseenkin ennallaan. Yksityispankkien ulkomainen nettovelka oli vuo den lopussa 51 milj. mk. Viime vuo den tammikuussa se vaihtui 55.s milj. marlainananto kasvanut (-f) tai vähentynyt () Vnosi Lainanotto kas vanut ( ) tai vähentynyt () Lainanannon ja lainanoton erotus kasv. ( ) tai väbentyn. () 29 milj. 9.. 175.. 348 609.. 657 63 637 880 23 milj. 825 244 175 114.. 755 315 53 147 1913...... 6 1920... 1 0 5 4 milj. 19... 419... 1 1 7 3.... 723... 98... 252..... 584 1(927...... 1 0 2 7-1 - Lainanotto %:ssa lainan:innostit vuodoi lopussa 91 65 63 67 69 80 84 86 86 «äästöpankkien säästö- ja juoksevat tilit kasvoivat. viime vuonna jos vuoden lopussa pääomaan lisätyt korot otetaan huomioon en nakkolaskelman mukaisina 594.9 milj. mk. Vastaava lisäys edelisenä vuonna oli 424.3 milj. mk. Mainittujen tilien yhteinen määrä oli vuodm lopussa näin laskettuna 3102.4 milj. mk. Talletukset osuuskauppojen säästökassoissa lisääntyivät viime vuonna 90.6 milj. mk (edellisenä vuonna 59.3 milj. mk) ja olivat vuoden lopussa; 345.0 milj. mk. Osuuskassoissa ja Osuuskassojen Keskuslainarahastossa talletukset lisääntyivät 93.3 milj. mk (edellisenä vuonna 53.5 milj. mk) ollen vuoden lopussa 5.3 milj. mk. Postisäästöpankissa talletukset lisääntyivät 14.o milj. mk (edellisenä vuonna.2 milj. mk). Yhteinen talletusten kasvu kaikissa edellä mainituissa rahalaitoksissa oli (osittain ennakkolaskelmain mukaan niinkuin edelli sestä käy ilmi) 1673.1 milj. mk. Vastaava määrä edellisenä vuonna oli 1195.4 milj. m k.1) Rahan ostokyvyn mukaan laskien oli yksityispankeissa säästöpankeissa ja Postisäästöpankissa vuoden 1913 lopussa talle tuksia 11179 milj. nykyistä markkaa (984.t milj. silloista kultamarkkaa). Viime vuoden lopussa edellämainittujen rahalaitosten sekä osuuskauppojen säästökassojen osuuskasso jen ja Osuuskassojen Keskuslainarahaston talletusten yhteinen määrä oli 10841 milj. nykyistä markkaa. Tämän mukaan siis talletukset rahalaitoksissa alkavat olla jokseenkin samassa määrässä mitä talle tukset vuoden 1913 lopussa ostovoiman mukaan laskien vastasivat. Jos vertausperusteena käytetään kulta-arvoja on talle tusten määrä nykyjään suurempi kuin v. 1913. *) Aikaisemmissa Pankkivaltuusmiesten kertomuksissa ei säästöpankkien säästö- ja juoksevain tilien kasvuun ole otettu vuoden lopussa pääomaan lisättyjä korkoja. Tämän vuoksi on vuodelta ilmoitettu summa tältä vuodelta annetussa kertomuksessa toinen. Mainittakoon vielä että pankit ovat viime vuonna lisänneet osa kepäom iansa kaik kiaan n. 290 milj. mk. Raha-aseman helpponemisen johdosta kat soi uomen Pankki viime vuonna voivansa kolme kertaa alentaa korkojansa. Maalis kuun päivänä Pankkivaltuusmiehet Johtokunnan esityksen mukaisesti päättivät että Pankin korkomääriä oli kauttaaltaan alennettava 1/2 prosentilla. Elokuun 10 päi vänä tehtiin samanlainen päätös ja marras kuun 24 päivänä alennettiin Pankin korkoja jälleen 1/2 % :11a. Pankin korkomäärät tuli vat tämän jälkeen olemaan 6 % diskontattaessa puhtaita liikevekseleitä joilla maksupäivään ei ole kolmea kuu kautta pitempi aika; 6 1/ 2 % diskontattaessa samanlaisia vekseleitä joilla maksupäivään on pitempi aika kuin kolme kuukautta; 7 % diskontattaessa muita vekseleitä riippumatta siitä onko niillä maksupäivään pitempi vai lyhyempi aika; 6 y ä 7 % riippuen vakuudesta myön nettäessä hypoteekkilainoja ja kassakreditiivejä panttia vastaan; jonka ohessa kassakreditiivien sisäänkirjoitusmaksu on laskettava puolen prosentin mukaan vuodelta. Yksityispankkienkin korkomäärät alenivat viime vuonna jonkun verran. Eräät pienem mät pankin alensivat kesäkuussa korkeimpia talletuskorkojaan ja heinäkuussa alensivat pankit yleensä pitempiaikaisista talletuksista maksettavia korkoja 1/i V % :11a. Vuoden vaihteessa alenivat pitempiaikaisten talle tusten korot uudelleen yleensä 1/ 4 % :11a ja juoksevan tilin korko vähän enemmän. Lainanantokorot alenivat vuoden kuluessa 1/ i 1 % :11a. Lainananto- ja lainanottokorkojen erotus on muutamissa tapauksissa vä hän pienentynyt. Vuoden lopussa olivat suurpankkien lainanantokorot luoton ja vakuuden laadun