JOOL ACADEMY 1
2
HISTORIAA saivat alkunsa Yhdysvalloissa ja kehittyivät käsi kädessä modernin yrittäjyyden ja pääomamarkkinoiden kehityksen kanssa. Aluksi lähinnä suuret ja vakaat yhtiöt hakivat rahoitusta yritysobligaatioilla. 5-luvun lopulla taloustieteilijä W. Braddock Hickman vertasi korkean luottoluokituksen saaneiden yhtiöiden liikkeeseen laskemien obligaatioiden tuottoa matalampaan luottoluokkaan kuuluvien yhtiöiden obligaatioihin. Nykyisin luokista käytetään nimityksiä investment grade ja high yield. Tutkimus osoitti yllättävästi, että matalampaan luottoluokkaan kuuluvien yhtiöiden liikkeeseen laskemat obligaatiot tuottivat korkeampaan luottoluokkaan kuuluvien yhtiöiden obligaatioita paremmin, vaikka maksukyvyttömyystilanteita (maksujen keskeyttämiset ja konkurssit) oli enemmän. Suurempi tuotto selittyi sillä, että korkeampi kuponkikorko ja recovery value (maksukyvyttömyystilanteen jälkeinen jäännösarvo) kompensoivat maksukyvyttömyystilanteiden suuremman määrän. Tämä oivallus loi perustan high yield -markkinoiden kehitykselle. Markkinat kasvoivat 197-luvun jälkipuoliskolla ja 198-luvun alkupuoliskolla 15 miljardista dollarista 125 miljardiin dollariin. Obligaatioiden myyntivolyymi laski 199-luvun alun laman aikana, mutta notkahdus oli väliaikainen. 199-luvun puolivälissä yritysobligaatiomarkkinat lähtivät uuteen kasvuun, ja liikkeessä olevien obligaatioiden volyymi on kasvanut sen jälkeen lähes yhtäjaksoisesti. Tuolloin myös eurooppalaiset yritysobligaatiomarkkinat alkoivat kehittyä euron käyttöönoton myötä. Aiemmin kansallisista markkinoista tuli eurooppalaiset. Esimerkiksi saksalainen yhtiö pystyi hankkimaan pääomaa Saksan markkinoiden lisäksi koko euroalueelta. ovat selvinneet niin finanssikriiseistä kuin varallisuuskuplistakin, ja useimmat toimialat ovat tänä päivänä edustettuina. Kasvu on rakenteellista, ja eurooppalaiset markkinat ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän amerikkalaisia markkinoita toimialojen tasaisemman jakautumisen ja eri toimialojen liikkeeseenlaskijoiden määrän suhteen. LIIKKEESSÄ OLEVIEN OBLIGAATIOIDEN MAAILMANLAAJUINEN VOLYYMI MRD. USD 14 12 1 8 6 4 2 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Investment grade VUODEN 28 FINANSSIKRIISI High yield i Pankkien työttömille ja vähätuloisille myöntämät asuntolainat käynnistivät finanssikriisin. Nämä niin sanotut subprime-lainat strukturoitiin uudelleen riskien hajauttamiseksi, ja niitä myytiin erityisesti institutionaalisille sijoittajille ja pankeille. Markkinaosapuolet arvioivat riskit väärin, ja kuplan puhjettua näytti siltä, että koko talousjärjestelmä oli pahasti velkaantunut. Samalla luottojohdannaismarkkinat ja strukturoidun luoton markkinat (katso sivu 41) olivat kasvaneet nopeasti ilman riittävää riskienhallintajärjestelmää. Kupla oli viedä mukanaan koko amerikkalaisen ja osittain myös eurooppalaisen pankkijärjestelmän. Tilanne huipentui syksyllä 28, kun Lehman Brothers ei enää selviytynyt maksuistaan. Suuria luottoluokituslaitoksia (Moody s, S&P ja Fitch) arvosteltiin voimakkaasti subprime-lainasalkkujen luokituksista. Vaikka lainat oli hajautettu ympäri Yhdysvaltoja, niiden riskit olivat samat, mikä johti odotettua huonompaan riskien hajautukseen. Luottokriisin jälkeen pankkijärjestelmässä on otettu käyttöön uudet aiempaa tiukemmat vakavaraisuussäännöt (Basel III) ja luottojohdannaismarkkinoiden valvonta on parantunut. 3
POHJOISMAISET HIGH YIELD -MARKKINAT Pohjoismaissa luottomarkkinoiden sääntelyä purettiin 197- ja 198-luvuilla, ja yritysten kansainvälinen lainanotto mahdollistettiin. Suuret pohjoismaiset yritykset, kuten Volvo, Statoil, UPM Kymmene ja Maersk, näkivät mahdollisuuksia tässä uudessa rahoitusmahdollisuudessa, ja ne ovat olleet siitä asti mukana obligaatiomarkkinoilla. Pienet ja keskisuuret pohjoismaiset yhtiöt tulivat tosissaan yritysobligaatiomarkkinoille vasta vuoden 28 finanssikriisin jälkeen. Varsinkin pohjoismaisten öljyalan palvelutuotantoyhtiöiden pääomantarve vauhditti pohjoismaisten high yield -markkinoiden kasvua 2- luvun alussa. Vielä vuonna 211 yli 5 prosenttia uusmerkintöjen volyymista tuli öljypalvelualalta. Toisen ja ehkä vielä tärkeämmän liikkeellepanevan voiman muodostivat uudet tiukemmat vakavaraisuussäännöt. Säännöt velvoittavat pankkeja varaamaan enemmän omaa pääomaa rahoittaessaan toimintaansa yrityslainoilla, minkä vuoksi kyseinen toiminta ei ole yhtä kannattavaa kuin ennen. Tämän vuoksi markkinan kasvu on rakenteellista, eikä sitä voida selittää pelkillä suhdannevaihteluilla. Syksyllä 214 alkanut ja talveen 216 kestänyt öljyn hinnan romahdus hidasti pohjoismaisten markkinoiden kasvua. Muut toimialat, kuten kiinteistömarkkina ja merenkulku, ovat sittemmin kasvaneet suurimmiksi toimialoiksi, vaikka öljypalveluala onkin tekemässä paluuta. Nykyään pohjoismaisilla high yield -markkinoilla vallitsee parempi tasapaino eri toimialojen välillä eikä mikään yksittäinen ala ei ole hallitseva. Vuonna 217 uusmerkintämarkkinoilla rikottiin vuoden 214 ennätys, ja markkinat ovat kasvaneet 29 prosenttia vuoden 21 jälkeen. Ruotsin high yield -markkinat ovat kokoluokaltaan vastaavat kuin Norjassa, kun taas Suomessa ja Tanskassa kasvu on vasta alkanut. POHJOISMAISTEN HIGH YIELD -OBLIGAATIOIDEN VUOTUINEN LIIKKEESEENLASKUVOLYYMI KUMULATIIVISESTI PER KUUKAUSI (MRD. SEK) 12 1 8 6 4 2 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 21 217 POHJOISMAISTEN HIGH YIELD -OBLIGAATIOIDEN LIIKKEESEENLASKUVOLYYMI ERI VUOSINA (MRD. SEK) 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 Norja Ruotsi Suomi Tanska 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähde: Stamdata, JOOL Markets AS on jälkikäsitellyt tiedot. 17 POHJOISMAISTEN HIGH YIELD -OBLIGAATIOIDEN TOIMIALAKOHTAINEN JAKAUMA Öljy ja kaasu Muut Rahoitus Kalateollisuus IT Öljy- ja kaasuntuotantopalvelut Merenkulku Raskasteollisuus Kiinteistömarkkina Kuljetus- ja liikennepalvelut 27 217 4
5