Tinan ja koboltin tuotanto elektroniikkaan Kongon demokraattisessa tasavallassa Päivi Pöyhönen/FinnWatch
FinnWatchin raportteja Connecting Components, Dividing Communities Tin production for consumer electronics in the DR Congo and Indonesia Joulukuu 2007
Kongon demokraattinen tasavalta - mineraalirikas, rutiköyhä Kolmasosa maailman koboltista kaivetaan Etelä-Kongon Katangasta 2-3 % tinasta kaivetaan Itä-Kongon maakunnista, mm. Pohjois-Kivusta Kongosta tulee myös kultaa, kuparia, timantteja, koltaania (tantaalia) jne. Kongo on maailman 10 köyhimmän maan joukossa
Kongo ja koboltti Kongon ja Sambian Kuparivyöhyke tuottaa yli puolet maailman koboltista Kiinasta on tullut suurin ostaja Kobolttia tuottavat sekä suuryhtiöt että pienkaivajat Arviolta Katangan 100.000-140.000 kaivostyöläisestä 50.000 on lapsia
Kongo ja tina Kongossa tinamalmia kaivavat nk. epävirallisen sektorin pienkaivajat, joita yhteensä 2 miljoonaa Useimmat näistä kaivostyöläisistä työskentelevät vaarallisissa oloissa ja tienaavat 1-2 euroa päivässä Tinamalmin kaivuu on korvannut coltanin (tantaalimalmin) kaivuun
Suurin tinakaivos Bisie Yksi suurimmista tinakaivoksista on Bisie Pohjois-Kivun maakunnassa 1000 kaivajaa, lapsityövoima yleistä 10 kuolemaan johtanutta onnettomuutta v. 2006 Kaivosta kontrolloi tällä hetkellä aseellinen ryhmittymä 1/100 tinan arvosta jää paikallisille
Suurin tinakaivos Bisie Nicholas Garrett
Suurin tinakaivos Bisie Nicholas Garrett
Pohjois-Kivun konflikti Viime vuonna 370 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa sodan vuoksi Armeija, sotilas- ja sissiryhmittymät taistelevat keskenään Suurin sotaherra Laurent Nkunda piti hallussaan Bisietä v. 2004 Tällä hetkellä Bisie tuottaa 300 000 USD/kk sitä kontrolloiville ryhmille
Miten Kongon tina ja koboltti liittyvät elektroniikkaan? 35 % maailman tinasta käytetään elektroniikkateollisuuden juotteisiin piirilevyissä osa tulee kaivoksista kuten Bisie 25 % maailman koboltista käytetään kannettavien laitteiden kuten kännyköiden ja sylimikrojen litiumion-akuissa 1/3 tulee Katangasta
Tinan matka Bisie-kaivoksesta elektroniikkaan (1) Tinamalmi kannetaan Bisiestä 50 kg:n säkeissä viidakon läpi 45 km:a Paikalliset kauppiaat lennättävät malmin Goma-kaupunkiin (24 vuoroa/päivässä) Gomasta malmi kuljetetaan rekoilla Ugandan ja Rwandan läpi Kenian ja Tansanian satamiin
Tinan matka Bisie-kaivoksesta elektroniikkaan (2) Lähinnä belgialaiset firmat myyvät malmin Aasian suurille tinantuottajille Nämä myyvät tinametallin elektroniikkajuotevalmistajille (n. 20 yritystä valmistaa suurimman osan maailman elektroniikkajuotteista) tai suoraan brändiyhtiöille (Samsung, LG, Motorola jne.)
Suurimmat tinantuottajat
Tinan hinta moninkertaistunut kysynnän kasvaessa Lähes kaikkien metallien hinnat ovat kohonneet viime vuosien aikana Tinan hinta on yli viisinkertaistunut vuoden 2001 tasosta vuoden 2008 puoliväliin mennessä (3.500 USD/t -> 20.000 USD/t) Hyötyjiä ovat suuret tintantuottajat, eivät pienkaivajat
Juotevalmistajat eivät kysy tinan alkuperää In general, as our customers are price driven, we therefore are required to select our suppliers heavily on price as well. - Kester Solder, jolla on 7 %:n osuus Euroopan juotemarkkinoista
Elektroniikkayhtiöiden palaute 3/2007: kertoivat olevansa marginaalisia metallien käyttäjiä, eivät tunnistaneet vastuuta kaivostasolle asti 1/2008: vahvistivat epäsuorasti makeitfairin tulokset, teettivät oman selvityksen metalleista 9/2008: 17 yhtiötä vastasi makeitfairin kaivosaloitteeseen, järjestävät kokouksen kaivosasioista 11/2008
Toimi Nyt! Lähetä online-kirje isoimmille elektroniikkayhtiöille kaivostyöläisten elinolojen parantamiseksi osoitteessa: http://makeitfair.org/takeaction/email-action-fi
www.makeitfair.org