Valitus (EM247) Viulu ja piano Sävelletty Käsikirjoitus Lisätietoja Ei tiedetä SibA Mel 15:99 (partituuri) Valitus, EM247 Tempomerkintä on Andante, mitään muita täsmentäviä merkintöjä ei käsikirjoituksessa ole. Vesper premanta (EM248) Vesper premanta, senkonsola hor Sävelletty 1913? Ei tiedetä Ensijulkaisu Julkaisussa Norda Prismo 1958:3, s. 165 Vesper premanta, EM248 Lisätietoja Esperantistien laulu, jonka julkaistussa nuotissa on tuntemattomasta syystä opusnumero 164:2 (opuksessa on kansanlaulusovituksia). Ei ole täysin mahdotonta, että kyse on jonkin kansanlaulun käännöksestä ja sovituksesta. Vuoden 1958 julkaisu on pohjoismainen esperantistien lehden Suomi-numero. Melartinin tiedetään harrastaneen myös esperanton kieltä, mutta laulun vaiheet ovat selvittämättä. Ajoitusarvio perustuu oletukseen, että Melartin teki esperantonkieliset laulunsa samoina aikoina. Esperanton kielessä vespero on ilta, verbi premi (jonka taivutusmuoto premanta on) tarkoittaa painamista, konsola tarkoittaa lohdutusta (etuliite sen ilmaisee jonkin puuttumista eli tässä suomennos olisi varmaan lohduton) ja horo on hetki tai tunti. Karkeasti suomennettuna alkusanat voisivat siten olla Illan tullessa, lohduton hetki. Variatsiooneja (EM249) Sävelletty Ensijulkaisu Lisätietoja 1906 tai aikaisemmin Julkaisussa nsoiton alkeiskurssi III, Apostol / Westerlund 1906, Nro 2035 (nro 36) Muunnelmat, piano, EM249 Melartin ilmaisee todennäköisesti tämänkin pianokappaleen teoslistauksessaan År 1906 yhteisotsikolla 10 stycken till skolan.
Venelaulu (EM250) Sävelletty Arokallio 12.8.1898 Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:1 Venelaulu, EM250 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on päiväys Arokallio 12.8.98. Vid gudstjänst i allmänhet (EM251) En dag i Herrens gårdar Sävelletty Käsikirjoitus Lisätietoja Ei tiedetä Raamattu SibM Vid gudstjänst i allmänhet, EM251 On epäselvää, onko käsikirjoituksen otsikko tarkoitettu nimeksi vai yleiseksi ilmaukseksi. on Raamatusta. Vindens visa (EM252) Sävelletty Lövdal 22.7.1918 Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:6 Vindens visa, EM252 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on signeeraus ja päiväys Lövdal 22/7 1918. Visan om Lappland (EM253) Sang om Lapland Sävelletty Ei tiedetä Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:6 Visan om Lappland, EM253 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on signeeraus. Tempomerkintä on Moderato allegretto ja sävellaji As-duuri/f-molli. Otsikon yläpuolelle on kirjoitettu lyijykynällä Sang om Lapland eli kappaleen nimi tanskaksi.
Voi, jos ilta joutuisi (EM254) Sovitettu 1901 tai aikaisemmin Käsikirjoitus KK Ms Mus 163 Melartin Ensijulkaisu Julkaisussa Suomen Laulu, H.N.M. 1901 (nro 4) Voi, jos ilta joutuisi, EM254 Lisätietoja Kyseessä on kansanlaulun sovitus. Vuoren uumeniin (EM255) Ei huipulle siintäville, vaan vuoren uumeniin Sekakuoro Sävelletty 1928 Lauri Viljanen Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 10) Vuoren uumeniin, EM255 Lisätietoja Julkaisu sisältää vain yksiäänisen melodianuotinnoksen. Lauri Viljanen (6.9.1900 29.9.1984) oli Tulenkantajiin kuulunut runoilija, kirjallisuudentutkija, kriitikko ja kääntäjä. Väinämöinen luo kanteleen (EM256) Väinämöinen muovailee kantelettaan Wäinämöinen danar sin Kantele Orkesteri Sävelletty 1906 Käsikirjoitus SibAO (orkesteriäänet) Ensiesitys 24.3.1906 Helsingissä, Helsingin filharmoninen orkesteri, johtajana Robert Kajanus. Väinämöinen luo kanteleen, EM256 Lisätietoja Kyseessä on Melartinin vastaus Kajanuksen pyyntöön säveltää musiikkia Helsingin konserttitalohankkeen hyväksi järjestettäviin arpajaisiin. Koska Melartin makasi Nummelan parantolassa, Kajanus tilasi varmuuden vuoksi musiikin samaan kuvaelmaan myös Selim Palmgrenilta. Kun molemmat saivat sävellystehtävän ajoissa valmiiksi, Kajanus joutui hankalaan tilanteeseen. Hän itse päätyi valitsemaan Palmgrenin musiikin, mutta orkesterin johtokunta tuki Melartinin valintaa. Kompromissina tämä Väinämöinen luo kanteleen soitettiin koko kuvaelman alussa. Melartin valitteli kohteluaan isälleen kirjoittamassa kirjeessä 27.3.1906: Minä tunnen pappenheimilaiseni, joten en ollut lainkaan yllättynyt tästä intrigoinnista. Minä olen niin usein aiemminkin saanut kokea sitä. (Siteerattu Ranta-Meyer 2004, s. 55) Kaikissa äänissä on Melartinin ex libris, vaikka ne lienevät kopistin käsialaa.
Väsyneen lapsen kehtolaulu (EM257) Vaggsång för ett trött barn Wiegenlied für ein müdes Kind Sävelletty 1927? Käsikirjoitus KK Ms Mus 163 Melartin Ensijulkaisu Westerlund 1927 (Suomalaisia pianosävellyksiä nuorisolle) Väsyneen lapsen kehtolaulu, EM257 Wie schön leuchtet der Morgenstern (EM258) Sovitettu Ei tiedetä Käsikirjoitus SibA Mel 17:208 Wie schön leuchtet der Morgenstern, EM258 Lisätietoja sovitus perinteisestä keskieurooppalaisesta joulunajan virrestä, jonka teksti on Philipp Nicolain käsialaa ja vuodelta 1597. Musiikin alkuperä on epäselvä, vaikka monet säveltäjät ovat sitä käyttäneet ja teos usein liikkuu mm. Michael Praetoriuksen nimissä. Virren sävelmä esiintyy myös Bachin kantaatissa BWV 1. Yhteistyöhön yhteisvoimin (EM259) Kuulkaa, kun kaikuu kalliorinta Sekakuoro Sävelletty 1928 Nimimerkki Rautakoura Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 25) Lisäjulkaisu Työväen laulukirja 1939 (nro 40) Yhteistyöhön yhteisvoimin, EM259 Lisätietoja Molemmat julkaisut sisältävät vain yksiäänisen melodianuotinnoksen. Nimimerkin takana saattaa olla päätoimittaja ja kirjailija Antti Leopold Hintikka (15.11.1891 15.4.1968), joka käytti kirjailijanimeä Johannes Rautakoura.
Ylösnousemus (EM260) Sekakuoro Sävelletty 1928 Pietari Salmenoja Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 10) Lisäjulkaisu Työväen laulukirja 1939 (nro 10) Ylösnousemus, EM260 Lisätietoja Molemmat julkaisut sisältävät vain yksiäänisen melodianuotinnoksen. Pietari Salmenoja (7.6.1893 31.5.1962) oli sosialidemokraattinen kansanedustaja. Yön tullessa (EM261) Sävelletty Pukinmäki 4.10.1918 Käsikirjoitus SibA Mel 18:287 Yön tullessa, EM261 Lisätietoja Käsikirjoitusluonnoksessa pianolle on otsikko Yön tullessa / Bxb / 4.10.1918. Å ruusorna visna (EM262) Och rosorna vissna Å rusarna visna ja lauluteksti Sävelletty 17.11.1912 Elin Golovin? Käsikirjoitus SibM (kolme erilaista) Omistus Till minne åt Elin [Golovin] Å ruusorna visna, EM262 Äiti armas, kaikkes annoit mulle (EM263) Sekakuoro Sävelletty 1929 tai aikaisemmin Martti Malmgren Ensijulkaisu Nuori Siion, Suomen Lutherilainen evankeliumiyhdistys 1929 Äiti armas, kaikkes annoit mulle, EM263
Äitien internationaali (EM264) Uusin soinnuin laulut raikuu Sekakuoro Sävelletty 1928 Suomennos tuntemattomasta alkutekstistä Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 108) Lisäjulkaisu Kansan laulukirja (Kansankulttuuri 1975) Äitien internationaali, EM264 Lisätietoja Julkaisu sisältää vain yksiäänisen melodianuotinnoksen. Tero Tuomisto on kertonut laulun taustasta hiukan enemmän (MaTaPuPu-lehti 5.5.1982): Suomessa tätä laulua onkin itse asiassa laulettu myös Erkki Melartinin sävelin ja hieman alkuperäisestä muutetuin sanoin. Melartin sävelsi Äitien internationalen varta vasten em. Työväenopiston laulukirjaa varten. On ilmeistä, että alkuperäisen laulun teksti innosti Melartinin säveltämään sen uudelleen. Äitini (EM265) Mi lempi kaikissa vaiheissamme Lauluääni Sävelletty 1909 tai aikaisemmin Alkuteksti Zacharias Topelius, suomennos Alpo Noponen Käsikirjoitus Ei tunneta Ensijulkaisu Kansanopiston laulukirja, Otava 1909 Äitini, EM265 Älfvan till flickan (EM266) Älvan till flickan Sävelletty 30.10.1902 Viktor Rydberg Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Älvan till flickan, EM266 Lisätietoja Käsikirjoituksessa ei ole tekstiä tai signeerausta, mutta päiväys 30.X.1902.
Öisiä ääniä kuunneltiin (EM267) Humalamäen sillalla nätin tytön rinnalla Sovitettu 14.4.1935 Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Öisiä ääniä kuunneltiin, EM267 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on merkintä Kansanlaulusta mukailtu / Erkki Melartin 14.4.1935. Lyijykynällä on joku lisännyt opusnumeron 164 nro 1 ja otsikon yläpuolelle sanat Vielä uusia niin että yläotsikko voidaan lukea muodossa Vielä uusia kansanlauluja. 7 canti popolari italiani (EM268) 7 italialaista kansanlaulua 7 italienska folkvisor Sette canti popolari italiani 1. Senti a me! 2. Quello che tu mi dici 3. La vera Sorrentina 4. Il Cavadenti 5. Padrona crudele 6. Lisa mia! 7. Marianne Sovitettu 1928? t Italialaisia kansanlauluja, suomennokset Jussi Snellman, ruotsinnokset Nino Runeberg Käsikirjoitus KK Ms Mus 163 Melartin Ensijulkaisu Westerlund 1929, R.E.W. 1575-1581 7 canti popolari italiani, EM268 Lisätietoja Ajoitusarvio perustuu kustannussopimuksen päivämäärään 11.10.1928. 1. Senti a me! Non mi far la sempicetta Kuule mua! (Luokses, armas, aina palaan) Hör på mig! (Låtsa ej så häpen blicka) Lisätietoja 7 canti popolari italiani, EM268. Nro 1, Senti a me! Käsikirjoituksessa on laulun alkuperäisenä nimenä Cannotella. 2. Quello che tu me dici Muut älä vaadi multa. Nej, nej! Kärlek som du bekänner Käsikirjoitus KK Coll. 530.57 (lauluääni, huilu ja piano) 7 canti popolari italiani, EM268. Nro 2, Quello che tu me dici 3. La vera Sorrentina Io la vidia Armaani (Ma tiedän sen) Den sköna från Sorrento (Det var festdag då vi mötes) 7 canti popolari italiani, EM268. Nro 3, La vera Sorrentina
4. Il cavadenti Sono un celebre dottore Hammastohtori (Tohtor oon ma mainehikas miesi) Tanddoktorn (Jag är doktorn, jag, den lärde) 7 canti popolari italiani, EM268. Nro 4, Il cavadenti 5. Padrona crudele Finestra bassa, e padrona crudele Julma nainen (Tuo tuttu ikkuna, tuo julma nainen) Den grymma flickan (Hur långt är fönstret och hur grym min tärna!) 7 canti popolari italiani, EM268. Nro 5, Padrona crudele 6. Lisa mia! V è què una giardiniera Liisa kulta! (Tuo kukkaistyttö tumma) Sköna Lisa! (Där bor en trädgårdsflicka) Sovitukset Lauluääni ja orkesteri (Eero Koskimies), käsikirjoitus Yle YN 4539 7 canti popolari italiani, EM268. Nro 6, Lisa mia! 7. Mariannina Te l ho detto tante volte non far baje col pompiere Taas mun täytyy sulle muistuttaa muita mielessäs ei olla saa Jag har sagt det tusen gånger: skämta ej med brandkåristen! 7 canti popolari italiani, EM268. Nro 7, Marianna 10 pikkulaulua (EM269) Sävelletty 1930-luku? Käsikirjoitus Kopio Yle YN C19/14 (paitsi osa 5) 10 pikkulaulua, EM269 Lisätietoja Käsikirjoitus on ollut Irma Melartinin hallussa, mutta olinpaikka on nyt tuntematon. Samantyyppinen kymmenen lastenlaulun kokonaisuus, Lapsille, op. 173, saattaa olla samaan aikaan syntynyt kokoelma. 1. Mansikkalaulu Mansikoita poimin Arvily 10 pikkulaulua, EM269. Nro 1, Mansikkalaulu 2. Lapselle Kun sa naurat aurinkoinen Annikki Setälä 10 pikkulaulua, EM269. Nro 2, Lapselle
3. Kauranteko Hiiri perheelleen teki Einari Vuorela 10 pikkulaulua, EM269. Nro 3, Kauranteko 4. Kevät Suvi armas, joudu jo Nimimerkki Inkeri 10 pikkulaulua, EM269. Nro 4, Kevät 5. Jouluaamuna Cartouche 10 pikkulaulua, EM269. Nro 5, Jouluaamuna 6. Kotitonttu Kotitonttu silmiänsä Annikki Setälä 10 pikkulaulua, EM269. Nro 6, Kotitonttu 7. Satu Eli kerran prinsessa nuori Elina Vaara 10 pikkulaulua, EM269. Nro 7, Satu 8. Laulu pikku veikolle Voikukkien keskellä Elina Vaara 10 pikkulaulua, EM269. Nro 8, Laulu pikku veikolle 9. Isän silmät Äiti pannessansa Lempi Vihervaara 10 pikkulaulua, EM269. Nro 9, Isän silmät 10. Orava Nimimerkki Pikku prinssi 10 pikkulaulua, EM269. Nro 10, Orava
Uus ajanjakso alkaa (EM270) Uus ajanjakso alkaa jo korpein helmassa Lauluääni Sävelletty 1911 tai aikaisemmin Niilo Mantere Käsikirjoitus Ei tunneta Ensijulkaisu WSOY Suomen nuorison laulukirja (5. painos, 1911) Uus ajanjakso alkaa, EM270