PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖNSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA Vesi-, jäte- ja ympäristönsuojelulaki
Sisältö PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖNSUOJELUN... 1 VALVONTASUUNNITELMA... 1 Vesi-, jäte- ja ympäristönsuojelulaki... 1 KESKEISET LYHENTEET... 4 JOHDANTO... 5 1 TIEDOT ALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA... 8 2 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA JÄTELAIN VALVONTASUUNNITELMA... 8 2.1 Valvonnalle asetetut tavoitteet... 8 2.2 Valvonnan tehtävät ja tehtävien priorisointi... 10 2.3 Ympäristölupavelvolliset toiminnot Pirkanmaalla... 12 2.3.1 Ympäristölupavelvollisuuden peruste... 13 2.3.2 Laitokset toimialoittain... 13 Puolustusvoimien toiminta ja ampumaradat... 13 Jätevedenpuhdistamot... 13 Eläinsuojat ja kalankasvatus... 13 Jätteenkäsittely... 13 Kaivosteollisuus... 14 Satamat ja lentokentät... 14 Elintarviketeollisuus... 14 Energiantuotanto... 14 Kemianteollisuus ja varastot (polttoaine, kemikaali)... 14 Metalliteollisuus... 14 Metsäteollisuus... 14 a) Kemiallinen puunjalostusteollisuus... 14 b) Mekaaninen puunjalostusteollisuus... 14 Tekstiiliteollisuus... 15 Turvetuotanto... 15 2.4 Tarkastukset... 15 2.5 Muu laitosvalvonta... 16 2.5.1 Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet... 16 2.5.2 Tarkkailusuunnitelmat... 16 2.5.3 Kemikaalilain edellyttämä valvonta... 17 2.6 Valvonnan maksullisuus... 18 2.7 Lausunnot... 19 2.8 Jätelain valvonta... 20 2.8.1 Roskaantuminen... 20 2.8.2 Jätteen ammattimainen kuljettaminen... 20 2.8.3 Jätteen ammattimaisen kuljettamisen valvonta... 21 2.8.4 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta... 21 2.8.5 Jätteenkäsittelyn seuranta ja tarkkailu... 22 2.9 Ympäristönsuojelulain mukaiset ilmoitukset... 22 2.9.1 Ilmoitukset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ja puhdistuksien valvonta.. 22 2.10 Hallintopakkoasiat ja tutkintapyynnöt... 23 2.11 Tietojärjestelmät... 24 2.12 Viranomaisyhteistyö ja tiedottaminen... 24 2.13 Osaamisen ylläpito ja kehittäminen... 25 2.14 Valvontasuunnitelman tarkistaminen ja valvontaohjelma... 26 3 VESILAIN VALVONTASUUNNITELMA... 27 3.1 Lainsäädännöllistä taustaa... 27 2/38
3.2 Valvonta ja valvontaviranomaiset... 27 3.3 Yleisen ja yksityisen edun valvonta... 28 3.4 Ennakkovalvonta... 28 3.5 Laillisuusvalvonta... 30 3.6 Jälkivalvonta... 30 3.7 Valvonnan työkalut ja valvontatoimet... 31 MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN SISÄLTÖ... 32 PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2019... 35 3/38
4/38 KESKEISET LYHENTEET Direktiivilaitos ELY-keskus E-PRTR IED/IE-direktiivi (teollisuuspäästödirektiivi) LSSAVI SYKE VAHTI YLVA MATTI teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluva laitos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (tässä Pirkanmaan ELY-keskus) Euroopan päästö- ja siirtorekisteri Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi teollisuuden päästöistä, 2010/75/EU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Suomen ympäristökeskus ympäristönsuojelun tietojärjestelmän operatiivinen osa, ns. valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä ympäristönsuojelun valvonnan sähköinen asiointijärjestelmä maaperän tilan tietojärjestelmä
5/38 JOHDANTO Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma kattaa ympäristönsuojelulain, kemikaalilain, jätelain, maa-aineslain ja vesilain sekä niiden nojalla annettujen säännösten mukaiset valvontatoimet, joista vastaa ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen ympäristönsuojeluyksikkö, lukuun ottamatta valtakunnallista tuottajavastuuvalvontaa. Tämän valvontasuunnitelman tavoitteena on mm. yhtenäistää ja tehostaa valvontaa ELY-keskuksen toimialueella. Ympäristölupien käsittelyyn ja valvontaan tuli 1.1.2010 alkaen merkittäviä muutoksia. Valtion ympäristölupien käsittelyyn liittyvät tehtävät keskitettiin aluehallintovirastoihin ja lupien valvonta-asiat ELY-keskuksiin. Muutoksen myötä ympäristölupien valvonnassa tapahtui merkittäviä henkilöstö- ja tehtävämuutoksia, jotka ovat jatkuneet eläköitymisten ja hallinnollisten muutosten vuoksi. Myös uusi 1.9.2014 voimaan tullut ympäristönsuojelulaki ja sen muutokset ovat aiheuttaneet muutoksia sääntelyyn ja viranomaisten toimivaltajakoon. Uudessa ympäristönsuojelulaissa on mm. otettu huomioon vuonna 2013 voimaan tullut IE- eli teollisuuspäästödirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi teollisuuden päästöistä 2010/75/EU). Viimeisimpiä muutoksia lainsäädännössä on ollut mm. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017), joka astui voimaan 1.1.2018. Asetuksen tavoitteena on helpottaa eräiden jätteiden käyttöä maarakentamisessa ja näin tukea kiertotalouden tavoitteita. Asetuksen soveltamisalan laajeneminen uusiin käyttökohteisiin ja jätemateriaaleihin on lisännyt ilmoitusten määrää ja niiden määrä tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan. Osaltaan merkittävä muutos valvontaviranomaisen toiminnassa on ollut osan valvontatoimista maksullisuuden piiriin tuominen. Tätä maksullisuutta on vuoden 2019 alusta laajennettu, ja maksullisuus kattaa jatkossa entistä suuremman osan valvontaviranomaisen suorittamista valvontatoimenpiteistä. Uusimpana mukaan tuotin pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn päätöksen maksullinen valvonta. Seuraava merkittävä muutos valvontaviranomaiset toiminnassa tapahtuu vuosien 2019 ja 2020 aikana. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (1166/2018) on säädetty tulemaan voimaan 1.2.2019 ja tämän muutoksen myötä osan laitoksista siirtäminen lupamenettelystä uuteen ilmoitusmenettelyyn tulee tarkasteluun laitoksen toiminnan olennaisen muuttamisen tai luvan muutoksen hakemisen yhteydessä. Osa uuden ilmoitusmenettelyn piiriin siirtyvistä toiminnoista siirtyy uudistuksen myötä valtion valvonnasta kunnan valvonnan piiriin. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä velvoitetaan ELY-keskus laatimaan valvontasuunnitelma ympäristönsuojelulain mukaista säännöllistä valvontaa varten. Tämän valvontasuunnitelman laadinnassa on huomioitu - Ympäristövalvonnan ohje (Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2016) - Ohje riskinarvioinnista ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan suunnittelussa (Ympäristöministeriö 20.12.2017) - Ympäristönsuojelulainsäädännön laillisuusvalvontaopas 2014 (Elina Linnove (toim.), Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon ohjeita 9/2014)
6/38 - Ympäristönsuojelun valvonnan kehittämistyöryhmän (VALSU) ehdotukset valvonnan kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (VALSU-työryhmän loppuraportti, 14.12.2010) - Ympäristöriskien arviointi valvontaohjelman laadinnassa (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28/2013) - Euroopan Unionin neuvoston suositus ympäristötarkastuksille asetettavista vähimmäisvaatimuksista (2001/331/EY, 4.4.2001) - Suomen ympäristökeskuksen laatima Kansainvälisten jätesiirtojen tarkastussuunnitelma 2017 2019 Ympäristönsuojeluyksikössä tehdään jäte-, vesi-, kemikaali- ja ympäristönsuojelulain mukaista laillisuus- ja yleisen edun valvontaa. Laillisuusvalvontaa toteutetaan säännösten ja päätösten noudattamisen valvonnan kautta, joka käytännössä tarkoittaa esimerkiksi päätösten täytäntöönpanon valvontaa, valvontaan liittyviin kirjeisiin ja lausuntopyyntöihin vastaamista, velvoite- ja vaikutustarkkailuohjelmien hyväksymistä, teollisuuslaitosten mittaussuunnitelmien ja -raporttien tarkastamista ja hyväksymistä, kontrollinäytteenottoa sekä valvonta- ja määräaikaistarkastusten tekemistä. Valvonta-asioissa annetaan myös neuvontaa ja ohjausta puhelimitse ja sähköpostitse yrityksille, kuntien viranhaltijoille ja yksityisille kansalaisille. Yleisen edun valvonta merkitsee yksityistä intressiä laajempien etukysymysten valvontaa. Yleisen edun valvojana ELY-keskus edustaa ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilain nojalla valtiota tuomioistuimissa, aluehallintovirastoissa sekä muissa viranomaisissa. Yleisen edun valvontaa toteutetaan mm. antamalla lausuntoja aluehallintovirastoille (LSSAVI, ESAVI) ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille lupahakemuksista ja käyttämällä tarvittaessa valitusoikeutta näiden antamista päätöksistä. Lisäksi ELY-keskuksella on ympäristönsuojelu-, vesi- ja jätelakien mukaan rikosasioissa asianomistajan asema, jos yleistä etua on loukattu. Ympäristönsuojeluyksikkö vastaa myös Pirkanmaan alueen ELY-keskukselle kuuluvista öljyntorjuntatehtävistä. Tehtäviin kuuluu muun muassa toimiminen asiantuntijana öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa. Lisäksi ELY-keskus ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan sekä antaa lausuntoja Öljynsuojarahastolle osoitetuista korvaushakemuksista. Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) kumoaminen ja vastaavien säännösten siirtäminen pelastuslakiin tulee vaikuttamaan ELY-keskusten öljyntorjuntatehtäviin vuonna 2019. Pelastuslakiin on tarkoitus tehdä tarkistuksia, jotka koskevat muun muassa öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa. Yksikössä käsitellään lisäksi erilaisia ilmoituksia koskien pilaantuneita maita, tilapäistä melua ja poikkeuksellisia tilanteita sekä jätteen hyödyntämistä maarakentamisessa. Lisäksi päätöksiä tehdään jätehuoltorekisteriin hyväksymistä koskevista hakemuksista. Ympäristönsuojelu-, kemikaali- ja jätelain valvontaan käytetään vuosittain noin 8 henkilötyövuotta (HTV) ja vesilain valvontaan noin 2 HTV. Ympäristönsuojelulain mukaisessa valvonnassa painopiste on ennakkovalvonnassa, eli lausuntoja antamalla pyritään vaikuttamaan toimintojen ympäristölupapäätöksiin ja ympäristövaikutusten minimoimiseen jo ennakolta. Määräaikaistarkastusten osuus kokonaisvalvonnasta on noin 1,6 HTV. Monet valvonta-asiat tulevat vireille ennalta arvaamatta ja ne on käsiteltävä nopealla aikataululla. Lausunnot on annettava ja ilmoitukset käsiteltävä määräaikojen puitteissa.
7/38 Lisäksi tehdään ympäristölupavelvollisten laitosten valvontaan liittyvää säännöllistä ennalta suunniteltua valvontaa. Säännöllistä valvontaa varten laaditaan vuosittain valvontaohjelma, jossa esitetään mm. luettelo määräaikaistarkastuksen kohteena olevista laitoksista (liite 2). Suunnitteilla olevan aluehallintouudistuksen myötä ELY-keskukset ja aluehallintovirastot lakkautettaisiin vuoden 2021 alusta lähtien, jolloin valtion lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävät siirtyisivät valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon (Luova). ELY-keskusten valvontaviranomaiset ovat osallistuneet uuden viranomaisen tehtäviä valmisteleviin työryhmiin ja valmistautuvat siirtymään alueellisesta valtakunnalliseen valvontatehtävään, mikäli alueuudistus toteutuu.
8/38 1 TIEDOT ALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaan keskus ja kuuluu kolmen Suomen nopeimmin kehittyvän alueen joukkoon. Pirkanmaahan kuuluu 22 kuntaa. Pirkanmaa on väestöltään ja taloudelliselta toimeliaisuudeltaan Suomen toiseksi suurin maakunta. Väkiluku kasvaa muuttovoiton tuodessa maakuntaan jatkuvasti lisää väkeä. Vilkkaassa maakunnassa rakentaminen, energiantuotanto, teollisuus ja liikenne kuormittavat ympäristöä, ja luonnonvarojen kulutus on suurta. Kehityksen ohessa lähiympäristön suojelu maakunnassa on edennyt hyvin viime vuosikymmeninä. Pahimmat paikalliset päästölähteet sekä ilmaan että vesiin on saatu kuriin, ja näin ollen ilman ja pintavesien laatu on valtaosin hyvä. Ilmanlaatuongelmia aiheuttavat lähinnä ruuhkainen liikenne ja keväinen katupöly. Pintavesiä rehevöittää merkittävimmin hajakuormitus, joka paikoin näkyy laajoina leväesiintyminä sekä pienissä järvissä että reittivesillä. Ympäristön tilan seuranta Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella painottuu vesiympäristön seurantaan. Vesiympäristön säännöllisissä seurannoissa tarkkaillaan sekä vesien laatua että hydrologiaa. Seurantaohjelmat on laadittu vesipuitedirektiivin mukaisesti. ELY-keskuksen oman seurannan lisäksi vesistövaikutuksia seurataan velvoitetarkkailuissa. Velvoitetarkkailut perustuvat vesistöä kuormittaville laitoksille myönnettyihin jäteveden laskulupiin, joissa laitokset on velvoitettu tarkkailemaan jätevesiensä vaikutusta vesistössä. Tarkkailujen tuloksista raportoidaan ELY-keskukselle. Pohjaveden seuranta perustuu vesienhoitolainsäädännön velvoittamaan seurantaohjelmaan. Ohjelmaan sisältyy pohjaveden ottajien, teollisten toimintojen ja ELY-keskuksen suorittamat tarkkailut. Valvonnassa otetaan huomioon myös Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma (ELSU), Pirkanmaan ympäristöohjelma sekä vesienhoitosuunnitelma. 2 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA JÄTELAIN VALVONTASUUNNITELMA 2.1 Valvonnalle asetetut tavoitteet Ympäristönsuojelulain 167 :n mukaan valvontaviranomaisen tulee järjestää valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä, tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvontaviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti. Ympäristövalvonnalla varmistetaan ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten noudattaminen sekä haitallisten ympäristömuutosten estäminen tai poistaminen. Valvonnalla seurataan toimintojen lainmukaisuutta, toimintojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja olosuhteissa tapahtuvia muutoksia. Valvonnalla varmistetaan, että ELYkeskuksen toiminta-alueella toimitaan lakien, asetusten, lupien, ilmoituksien ja päätösten mukaisesti. Valvonnan avulla vähennetään päästöjä pinta- ja pohjavesiin, ilmaan sekä maaperään, edistetään meluntorjuntaa sekä vähennetään haitallisten aineiden
9/38 käyttöä. Valvonnalla ja tarkastuksilla välitetään tietoa lainsäädännön vaatimuksista, ympäristön pilaantumisherkkyydestä, toiminnan ympäristövaikutuksista, parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä (BEP). Valvontaa tehdään suunnitelmallisesti ja riippumattomasti, ja toiminnassa pyritään keskittymään ympäristövaikutuksiltaan merkittäviin ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen kannalta keskeisiin valvontatehtäviin. Työssä korostetaan puolueettomuutta, esteettömyyttä, avoimuutta sekä hyvää asiakaspalvelua. Asiakkaiden kanssa tehtävä tiedonvaihto on siirtynyt valtaosin sähköpostin välityksellä tehtäväksi, mikä edellyttää myös sähköpostin välityksellä hoidettujen asioiden ja viestien asianmukaista kirjaamista ja arkistointia. ELY-keskus tekee valvontaa yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten, mm. TUKESin ja pelastuslaitoksen, kanssa. Yhteistyötä on kuvattu tarkemmin luvussa 2.12. Valvonnassa esiin tulevat ongelmatilanteet ratkaistaan ensisijaisesti toiminnanharjoittajaa kuulemalla ja sopimalla tarvittavista korjaustoimista. Valvonnan hallinnollisina keinoina käytetään kirjallista kehotusta ja sen jälkeen tarvittaessa hallintopakkoa. Kaikista valvontatoimista tehdään kirjallinen dokumentti, joka kirjataan tietojärjestelmään tai asianhallintajärjestelmään. Asiasta riippuen se voi olla esimerkiksi tarkastusmuistio, puhelinmuistio tai sähköpostiviesti. Ongelmatilanteiden ratkaiseminen edellyttää valvojilta riittävää asiantuntemusta. Valvonnan tukena toimivien tietojärjestelmien sekä yksikön käytössä olevien erilaisten taulukoiden sisältö pidetään ajantasaisena. Tietojärjestelmiin tallennettavat tiedot pyritään saamaan tietojen toimittajilta sähköisesti. Tietojärjestelmien kehittämiseen vaikutetaan osallistumalla työryhmiin, kuten esimerkiksi YLVAn kehittämisen työryhmään. Lupahakemuksista annettavilla lausunnoilla välitetään ELY-keskuksella oleva tieto laitoksesta ja sen ympäristöolosuhteista olennaisilta osilta lupaviranomaiselle. Lausunnoilla pyritään myös ehkäisemään mahdollisia tulevia ympäristöongelmia. ELY-keskus tekee myös luvantarpeen harkinnan aluehallintoviraston luvittamien laitosten osalta. Akuutteihin valvontatapauksiin, kuten laitosten häiriöilmoituksiin, häiriötilanteisiin, havaittuihin tai epäiltyihin lupamääräysten rikkomisiin, ympäristövahinkoihin sekä asukkaiden tekemiin valituksiin ja ilmoituksiin, reagoidaan ympäristöministeriön asettamien tavoiteaikojen mukaisesti esim. tarkastuksilla, näytteenotoilla ja selvityspyynnöllä toiminnanharjoittajalta. Erityistä huomiota kiinnitetään päästöjen määrittämiseen sekä päästöjen vaikutusten arviointiin ja seurantaan. Määräaikaistarkastuksia tehdään vuosittaisen valvontaohjelman mukaisesti. Luvan myöntämisen jälkeen tehdään tarpeen mukaan tarkastus, jossa käydään läpi uuden ympäristöluvan määräykset. Vireille tulevat ilmoitukset käsitellään lainsäädännön edellyttämissä aikatauluissa. Pilaantuneiden maiden puhdistamisesta tehtyjen ilmoitusten hyväksymispäätöksillä, puhdistuskohteiden valvonnalla ja loppuraporttien tarkastamisella varmistetaan puhdistusten hyvä ympäristönsuojelullinen taso. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen parantaa maaperän tilaa ja rakennettavien alueiden osalta valvonnalla pyritään
10/38 takaamaan elinympäristön hyvä laatu ja turvallisuus. Pirkanmaan ELY-keskus vastaa oman alueensa maaperätietojen kokoamisesta ja päivittämisestä maaperän tilan tietojärjestämään (MATTI-tietojärjestelmä). Järjestelmässä on tällä hetkellä noin 26 700 kohdetta, joista 2119 sijaitsee Pirkanmaalla. 2.2 Valvonnan tehtävät ja tehtävien priorisointi Valvontaan liittyviä työtehtäviä joudutaan priorisoimaan ja pääpaino priorisoinnissa on ennakkovalvonnassa, mikä vähentää jälkivalvonnan osuutta. Ennakkovalvontaa toteutetaan arvioimalla luvanvaraisuutta, antamalla lausuntoja lupahakemuksista, käsittelemällä ilmoituksia, osallistumalla luvan käsittelyyn liittyviin tarkastuksiin ja neuvotteluihin sekä käyttämällä tarvittaessa muutoksenhakua. Ennakkovalvontaan liittyy myös toiminnanharjoittajan informointi ja ohjaus nykyisestä ja valmisteilla olevasta lainsäädännöstä ja lainsäädännön edellyttämistä suunnitelmista. Lausunto- ja ilmoitusmenettelyillä pyritään ehkäisemään ympäristöhaittoja jo ennakolta ja vähentämään työlästä jälkivalvontaa, kuten onnettomuuksia ja rikostapauksia. Priorisointi tehdään ympäristönsuojelullisen vaikuttavuuden ja toiminnan riskien perusteella. ELY-keskusten sopeuttamistoimissa on kannustettu priorisointiin myös lausuntojen antamisen tarpeellisuushankinnassa ja annettavien lausuntojen laajuudessa. Lausuntoja ja niitä koskevia priorisointeja on käsitelty tarkemmin luvussa 2.7. Jälkivalvonta on laillisuusvalvontaa, joka käsittää valvontaviranomaisten toimet ympäristölainsäädännön noudattamisen, tarvittavien lupien ja lupamääräysten valvomiseksi toiminnan aikana ja toiminnan lopettamisen jälkeen. Ympäristölupien jälkivalvonta kohdennetaan ensisijaisesti ympäristön pilaantumisen kannalta keskeisiin ja kiireellisiin valvontatehtäviin, kuten poikkeuksellisiin tilanteisiin, luparikkomuksiin ja yleisöilmoitusten käsittelyyn. Esille tulleiden tapausten selvittäminen vie merkittävästi työaikaa, mikä vähentää vastaavasti suunnitelmallisen säännönmukaisen valvonnan osuutta. Säännönmukainen valvonta käsittää valvontaohjelman mukaiset määräaikaistarkastukset ja toiminnanharjoittajien luvan mukaisten määräaikaisraporttien ja tarkkailutulosten seurannan. Määräaikaistarkastusten tiheys määritetään Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 29 :n edellyttämällä tavalla ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella. Arvioinnissa käytetään mm. seuraavia perusteita: 1) toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys; 2) ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupamääräysten, noudattaminen toiminnassa; 3) toiminnanharjoittajan osallistuminen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään; 4) muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan ympäristönsuojelulain mukaista valvontaa.
11/38 Ympäristöministeriö on antanut ohjeen riskinarvioinnista ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan suunnittelussa. Ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää ELY-keskusten tekemää riskinarviointia ja auttaa mitoittamaan ja kohdentamaan valvontaresursseja riskinarviointiin perustuen. Yhteinen riskinarviointimenetelmä auttaa sijoittamaan toiminnot valvontaluokkiin maan eri osissa samojen periaatteiden mukaisesti ja turvaa myös toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun. Laitoskohtainen riskinarviointi tehdään nykyisin YLVA:ssa. Lainsäädäntö velvoittaa tekemään määräaikaistarkastuksen teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluville ns. direktiivilaitoksille toiminnan riskitason mukaisesti 1-3 vuoden välein. Tällaisella laitoksella on tehtävä 6 kuukauden kuluessa ylimääräinen tarkastus, jos valvonnassa havaitaan, että laitokselle ympäristönsuojelulaissa tai sen nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia on huomattavasti rikottu. Valvottavat laitokset on jaettu neljään valvontaluokkaan riippuen tarvittavasta tarkastustiheydestä. Valvontaluokan määrittämiseen vaikuttavat toiminnan laajuus, sijainti, riskit ja ympäristövaikutukset. Valvontaluokat otetaan huomioon vuosittaista valvontaohjelmaa laadittaessa. Luokittelu eri valvontaluokkiin on tehty ympäristöministeriön ohje ja valtioneuvoston asetuksessa ympäristönsuojelusta 29 :ssä säädetty huomioon ottaen seuraavien kriteerien pohjalta: - toiminta ja sen laajuus (kapasiteetti, varastomäärät, prosessit ja raaka-aineet, kemikaalit, vaaralliset jätteet) - sijaintipaikka ja sen ympäristö (pohjavesialue, vesistövaikutukset, luontoarvot, häiriintyvien kohteiden etäisyys, muut päästölähteet) - ympäristövaikutukset (päästöjen määrä ja laatu) - häiriöilmoitusten ja yleisöilmoitusten määrä ja niihin reagoiminen - toiminnan luvanmukaisuus, huomautukset tarkastuksilla ja niihin reagoiminen, mahdolliset kehotukset - toimialakohtainen ja laitoskohtainen riskinarviointi Valvontaluokat ovat valvontaluokka 1 (0,5 % laitoksista) valvontaluokka 2 (12 % laitoksista) valvontaluokka 3 (62 % laitoksista) valvontaluokka 4 (25,5 % laitoksista) tarkastus vähintään kerran vuodessa tarkastus vähintään kerran kahdessa vuodessa tarkastus vähintään kerran kolmessa vuodessa tarkastus satunnaisotantaan tai riskinarviointiin perustuen (pyritään tarkastamaan 5-10 v. välein) Toimialakohtaiset valvontaluokkaoletukset ja laitoskohtainen arviointipohja on YLVAtietojärjestelmässä. Myös valvontaluokkaan 4 kuuluvien laitosten osalta tarkastustarve määritetään riskinarvioinnin perusteella. Satunnaisotantaan perustuvia tarkastuksia ei
12/38 toistaiseksi ole tehty. Jokaisella laitokselle on nimetty vastuuvalvoja. Yksittäisen laitoksen valvontaan osallistuu tarpeen mukaan useamman alan asiantuntijoita, esimerkiksi pohja- ja pintavesien sekä meluntorjunnan asiantuntija. Muiden yksiköiden asiantuntemusta hyödynnetään valvonnassa esimerkiksi luonnonarvojen ja maankäytön muutoksien osalta. Yleisen edun valvonnan tehtäviä ovat: lausunnot lupa- ja muutoksenhakuviranomaisille ympäristövahinkoasiat ympäristörikosasiat Laitosvalvonnan tehtäviä ovat: ympäristövaikutusten kannalta merkittävien häiriö- ja yleisöilmoitusten käsittely luparikkomuksiin liittyvät valvontatoimenpiteet määräaikaistarkastukset luvassa määrättyjen selvitysten sekä kuukausi-, osavuosi- ja vuosiraporttien tarkastaminen ympäristönsuojelulain 186 :n mukaisten vireillepanojen käsittely E-PRTR -asetuksen (Euroopan päästö- ja siirtorekisteri) mukainen raportointi Ilmoituksien käsittelyn ja valvonnan tehtäviä ovat: ilmoituksien ja hakemusten käsittely pilaantuneiden maiden (PIMA) loppu-, tarkkailu- ja riskinarviointiin liittyvien raporttien tarkastaminen ympäristön kannalta merkittävien tai suunnitellusta poikkeavien maaperän kunnostusten valvonta ja tarkastuskäynnit Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusten ja loppuraporttien tietojen päivittämien maaperän tilan tietojärjestelmään Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella on ympäristölupavelvollisia, ELY-keskuksen valvonnassa olevia laitoksia tällä hetkellä noin 316 kpl, joista ns. direktiivilaitoksia on noin 22 %. Vaikka suurin osa luvanvaraisista laitoksista ei ole direktiivilaitoksia, ovat ne ympäristövaikutuksiltaan niin merkittäviä, että niissä vaaditaan säännöllisiä tarkastuksia (esim. kaivosteollisuus, jätevedenpuhdistamot ja turvetuotanto). Määräaikaistarkastuksia pyritään sovittamaan luvittamisen yhteyteen, ennen luvan 89 :n mukaisen muuttamistarpeen harkintaa (tarkistamismenettelyn kumoamisen siirtymäaikana) sekä erityisesti uusien toimintojen osalta ajankohtaan, jolloin toiminta alkaa. Tarkastuksissa huomioidaan myös mahdolliset laitoksen toimintaan kohdistuneet valitukset ja kantelut. 2.3 Ympäristölupavelvolliset toiminnot Pirkanmaalla ELY-keskuksen valvontaan kuuluvat laitokset Pirkanmaalla jakautuvat monipuolisesti eri toimialoille käsittäen pääasiassa teollisuutta, jätteenkäsittelyn laitoksia, puolustusvoimien toimintoja sekä maataloutta ja turvetuotantoa.
13/38 2.3.1 Ympäristölupavelvollisuuden peruste Laitosten ympäristölupavelvollisuus määräytyy teollisuuspäästödirektiivin tai sen ulkopuolella kansallisen lainsäädännön (ympäristönsuojelulaki) mukaan. Teollisuuspäästödirektiivin mukaisia ns. direktiivilaitoksia on Pirkanmaalla tämän hetkisen tiedon mukaan 68 kpl, joista eniten kuuluu energiatuotannon, teollisuuden ja jätteenkäsittelyn toimialoille. Eläinsuojista direktiivilaitoksiin kuuluu broilerkasvattamoita ja sikaloita. Direktiivilaitosten ulkopuolisia ns. kansallisia lupavelvollisia laitoksia ovat esim. turvetuotanto, eläinsuojista nautakarjatilat, kaivosteollisuus sekä jätevedenpuhdistamot, jotka aiheuttavat merkittävää kuormitusta ympäristöön. Myös suurteollisuudesta osa kuuluu tähän kategoriaan, mm. rengastehdas. 2.3.2 Laitokset toimialoittain Puolustusvoimien toiminta ja ampumaradat ELY-keskuksen valvottavia puolustusvoimien toimintoja on tällä hetkellä 4 kpl. Niihin sisältyy mm. ampumarata sekä polttonesteiden ja kemikaalien varastointia ja Satakunnan lennoston toiminnot. Puolustusvoimien toiminnoiksi on luokiteltu myös ns. polttonesteiden varmuusvarastot. Tällä hetkellä myös yksi siviiliampumarata on ELY-keskuksen valvonnassa. Jätevedenpuhdistamot Valvottavia yhdyskuntajäteveden puhdistamoita on tällä hetkellä 29 kpl. Lukumäärä tulee vähentymään alueellisten ja seudullisten keskuspuhdistamoiden sekä yhdys- ja siirtoviemärien rakentamisen myötä. Eläinsuojat ja kalankasvatus Eläinsuojia on 60 kpl, joista maito- ja nautakarjatiloja on 30 kpl, sikaloita 16 kpl, broilerikasvattamoita 13 kpl ja turkistarhoja 1. Lisäksi on yksi kalankasvattamo. Jätteenkäsittely Erilaisia jätteenkäsittelylaitoksia on Pirkanmaalla noin 70 kpl ja niiden määrä on ollut kasvava. Lupavelvolliset jätteenkäsittelylaitokset Pirkanmaalla ovat pääasiassa yhdyskuntajätteen, teollisuuden ja puhtaan maa-aineksen kaatopaikkoja, kierrätyspolttoaineita valmistavia ja materiaalikierrätystä harjoittavia suurehkoja laitoksia, pienempiä hyötyjätteenkäsittely- ja siirtokuormausasemia, kompostointilaitoksia, betonijätteen murskaamoja sekä jätemateriaalien käyttöä maanrakentamisessa harjoittavia yrityksiä. Suuria, monia jätteenkäsittelytoimintoja harjoittavia jätteenkäsittelykeskuksia Pirkanmaalla on kaksi kappaletta, Tarastenjärven ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukset, jotka toimivat myös jätteiden loppusijoitusalueina. Toiminnassa olevia teollisuuskaatopaikkoja on myös kaksi. Vuoden 2016 alusta rajoitettiin biohajoavan ja muun orgaanisen yhdyskuntajätteen sekä rakennus- ja purkujätteen sijoittamista kaatopaikalle sekä tällaisen jätteen hyödyntämistä maantäytössä. Pirkanmaalle valmistui vuoden 2016 alussa jätteenpolttolaitos, jonne toimitetaan syntypaikkalajiteltu sekajätejae, joka aiemmin sijoitettiin kaatopaikalle.
14/38 Pirkanmaan ELY-keskuksen valvottavia maankaatopaikkoja on neljä kappaletta. Valvottavien maankaatopaikkojen määrä on viime vuosina vähentynyt, sillä pienet maankaatopaikat on siirretty kuntien valvottaviksi. Suljettuja yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja on yli 21 kpl, jotka myös työllistävät valvontaa. Valvonta keskittyy vesistövaikutusraporttien tarkistamiseen ja tarvittaessa tehtävään vesinäytteenottoon paikan päällä. Kaivosteollisuus Pirkanmaalla toimii yksi kultakaivos Orivedellä ja lisäksi Valkeakoskelle on myönnetty ympäristölupa kultakaivokselle, joka aloittaa toimintansa vuoden 2019 aikana. Sastamalassa toimii rikastamo, jossa rikastetaan näiden molempien sekä Huittisten Jokisivun kaivosten tuotanto. Satamat ja lentokentät Tampere-Pirkkalan lentokenttä on ns. yhteistoimintalentokenttä, jossa on sekä puolustusvoimien että siviililentotoimintaa. Ympäristölupavelvollisia satamia ei Pirkanmaalla ole. Elintarviketeollisuus Elintarvikealan teollisuuslaitoksia on 3 kpl. Kahdessa suurimmassa laitoksessa valmistetaan lihavalmisteita ja valmisruokia. Lisäksi Pirkanmaalla toimii yksi mylly. Energiantuotanto Energiantuotantolaitoksia on tällä hetkellä 17 kpl. Suuri osa näistä on teollisuuslaitosten yhteydessä toimivia laitoksia. Pirkanmaalla on käytetty varsin paljon maakaasua energiantuotannossa, mutta sen käyttö on kuitenkin tällä hetkellä vähentymässä ja maakaasun sijaan lisätään puuperäisten polttoaineiden käyttöä. Puupolttoaineet ovat osin korvanneet myös turpeen käyttöä. Jätteenpolttolaitoksen toiminta käynnistyi vuoden 2016 alusta. Kemianteollisuus ja varastot (polttoaine, kemikaali) Kemianteollisuudeksi luokiteltuja laitoksia on 27 kpl. Varsinaisen kemikaalien valmistuksen, käytön ja varastoinnin lisäksi tähän kuuluvat myös haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävät ns. VOC-laitokset sekä polttonesteiden ja kemikaalien varastointi. Pirkanmaalle on keskittynyt myös kemianteollisuuteen luettavaa kumiteollisuutta, johon kuuluvia laitoksia on 9 kpl. Metalliteollisuus Metalliteollisuuslaitoksia on 12 kpl. Laitokset ovat pääasiassa valimoita ja pintakäsittelylaitoksia. Metsäteollisuus a) Kemiallinen puunjalostusteollisuus Kemialliseksi puunjalostusteollisuudeksi luokiteltavia laitoksia on tällä hetkellä 5 kpl, joista kaksi on pehmopaperitehtaita, kaksi kartonkitehtaita ja yksi paperitehdas. Selluntuotantoa ei Pirkanmaalla enää ole. b) Mekaaninen puunjalostusteollisuus Mekaanisen puunjalostusteollisuuden laitoksia on 8 kpl. Näihin kuuluu mm. vaneritehdas, sahoja sekä kyllästämöjä.
15/38 Tekstiiliteollisuus Pirkanmaalla toimii yksi tekstiilikuitujen esikäsittelylaitos. Turvetuotanto Pirkanmaalla on 68 turvetuotantoaluetta. Uuden ympäristönsuojelulain myötä kaikki turvetuotanto kotitarveottoa lukuun ottamatta muuttui luvanvaraiseksi, ja tämän myötä valvottavien turvetuotantoalueiden määrä lisääntyi usealla alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueella. 2.4 Tarkastukset Tarkastustoiminnassa huomio kohdistuu laitoksiin ja toimintoihin, joilla todetut ympäristövaikutukset ja arvioidut riskit ovat suurimmat. Määräaikaistarkastuksella tarkoitetaan suunnitelmallisesti määräajoin tehtävää tarkastusta, jossa käydään läpi laitoksen toimintaa, päästöjä ja ympäristövaikutuksia ottaen huomioon laitoksen toiminnan luonne. Tarkastuksella varmistetaan, että toiminta on ympäristöluvan mukaista. Tapauksesta riippuen määräaikaistarkastuksella käydään läpi koko toiminta tai osa toiminnasta. Ympäristönsuojelulakia muutettiin niin, että valvontaviranomainen arvioi luvan tarkistamisen tarpeen vuoden kuluessa luvassa määritetyn tarkastamisajan päättymisestä ja muutoin säännönmukaisen valvonnan yhteydessä. Määräaikaistarkastukselle kutsutaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muut asioiden läpikäynnin kannalta tarpeelliset viranomaiset. Tarkastuksen aika ja asialista sovitaan etukäteen toiminnanharjoittajan ja tarvittaessa muiden tarkastukselle osallistuvien viranomaisten kanssa. Muistilista määräaikaistarkastuksella käsiteltävistä asioista on liitteenä 1. Määräaikaistarkastuksien kohteet ja tiheys määritellään ympäristöriskien arvioinnin perusteella. Tarkastuksia tehdään valvontaluokkien mukaisessa tiheydessä. Määräaikaistarkastuksia tehdään noin 80-90 kpl vuodessa. Ympäristönsuojelulain 169 :n mukaiset tarkastukset (tarkastus onnettomuus-, haitta ja rikkomustilanteissa) tulevat vireille ja hoidetaan ympäristönsuojelulain 169 ja 186 :n mukaisesti. Muita tarkastuksia tehdään tarpeen mukaan mm. liittyen laitoksilla tapahtuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin, yleisöilmoituksiin, kaatopaikkarakentamiseen sekä ympäristöluvassa ja muissa päätöksissä, laeissa sekä asetuksissa asetettujen määräysten rikkomistapauksiin. Tarkastuksia tehdään tarvittaessa myös toiminnanharjoittajan pyynnöstä. Tarkastuksesta laaditaan aina muistio. Vuosittain tehdään muita tarkastuksia noin 40-50 kpl. Tarkastusten lisäksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuslaitoksien jätevesistä otetaan kontrollinäytteitä vuosittain tehtävien näytteenottosuunnitelmien mukaisesti. Kontrollinäytteitä otetaan myös tarpeen mukaan poikkeuksellisissa tilanteissa sekä riitatilanteissa. Vesistöistä valvontanäytteitä otetaan tarvittaessa esimerkiksi pilaantumistapauksissa. Näytteenotossa ja mittaustoiminnassa käytetään konsulttia.
16/38 2.5 Muu laitosvalvonta Tarkastusten lisäksi valvontaa suoritetaan tarkastamalla toiminnanharjoittajan toimittamia raportteja, kuten mittaus-, kuukausi-, osavuosi- ja vuosiraportit sekä ympäristöluvassa edellytettyjä selvityksiä. Päästötietojen, tarkkailutulosten, toiminnan vuositietojen ja kirjallisten vuosiraporttien tarkastaminen on keskeinen osa luvanvaraisten laitosten valvontaa. Tavoitteena on saada jatkossa kaikki YLVA-tietojärjestelmään talletettavat tiedot toiminnanharjoittajilta sähköisinä. Määräaikaisraportit, esimerkiksi vuosiraportit, tarkastetaan ja käsitellään ympäristöministeriön asettamien tavoiteaikojen puitteissa. Raporteista ja tarkkailusuunnitelmista tarkastetaan, että ne sisältävät luvassa määrätyt tiedot ja ne on tuotettu luotettavilla menetelmillä. Päästöjen kehitykseen ja ylityksiin kiinnitetään huomiota. Määräaikaisraporteissa oleviin puutteisiin ja virheisiin puututaan. Merkittävä osa laitosten raportointia on myös vaikutustarkkailun, esim. vesistövaikutusten, raportointi. Myös kuntien ja teollisuuslaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailutyöryhmiin (Tampere) osallistuu ELY-keskuksen edustaja ja raportit tulevat neljännesvuosittain ELY-keskukseen. Ympäristöluvissa on määrätty tehtäväksi ja valvontaviranomaiselle toimitettavaksi erilaisia selvityksiä. Osa selvityksistä on määrätty toimitettavaksi hyväksyttäväksi ja osa tiedoksi. Hyväksyttäväksi määrätyt selvitykset käsitellään hallintolain mukaisesti. Tiedoksi määrätyt selvitykset käydään läpi, ja tarvittaessa niihin reagoidaan valvonnan keinoin. Kaikkia selvityksiä käsitellään tarkastuksella, paitsi jos se on asian luonteen vuoksi tarpeetonta. 2.5.1 Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet Toiminnanharjoittajilla on velvollisuus toimittaa ilmoitus viipymättä valvontaviranomaisille poikkeuksellisesta tilanteesta, kuten onnettomuudesta tai tuotantohäiriöstä, jos siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisvaaraa. Tiedot häiriötilanteista ja poikkeuksellisista tilanteista tallennetaan YLVA-tietojärjestelmään. Merkittävistä poikkeustilanteiden ilmoituksista ELY-keskus antaa erillisen päätöksen. Toiminnanharjoittajat on ohjeistettu tekemään ilmoitukset häiriötilanteista ensisijaisesti ne, jotka koskevat laitoksen toimintaa ja siitä aiheutuneita ympäristövaikutuksia. Ilmoituksien käsittelemiseksi pyydetään tarvittaessa lisäselvityksiä asiasta toiminnanharjoittajalta. 2.5.2 Tarkkailusuunnitelmat Ympäristökuormituksen seuraamiseksi päätöksissä määrätään tarkkailusta. Pääsääntöisesti tarkkailusuunnitelmat hyväksytään päätöksen yhteydessä, mutta osan tarkkailusuunnitelmista hyväksyy valvontaviranomainen. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmien käsittelyaikataulussa huomioidaan muutoksen tarpeellisuus ja kiireellisyys.
17/38 Uusien toimintojen tarkkailusuunnitelmat, yhteistarkkailusuunnitelmien uusimiset ja olemassa olevien suunnitelmien laajat muutokset on priorisoitu etusijalle. Päästö- ja vesistötarkkailujen sisältöä tarkistetaan ohjelmia käsiteltäessä erityisesti haitallisten aineiden ja ekologisen luokittelun edellyttämien biologisten tutkimusten osalta. Tarkkailusuunnitelmapäätökset tehdään ympäristönsuojelulain 96 :ää noudattaen. Ilmanlaadun yhteistarkkailua tehdään tällä hetkellä vain Tampereella. Tarkkailu toteutetaan kaupungin ja lupavelvollisten laitosten yhteistyönä. Tarkkailun käytännön toteutuksesta ja raportoinnista huolehtii kaupunki. ELY-keskus hyväksyy viiden vuoden välein uusittavan tarkkailuohjelman lausuntomenettelyllä ja ELY-keskuksen edustaja on mukana ilmanlaadun tarkkailun työryhmissä. 2.5.3 Kemikaalilain edellyttämä valvonta Uusi kemikaalilaki (599/2013) tuli voimaan 1.9.2013. Lain 11 :n mukaan ELY-keskus valvoo toiminnanharjoittajan velvoitetta huolehtia ympäristöhaittojen ehkäisemisestä ja torjumisesta kemikaalin käytössä ja varastoinnissa. Velvoitteina ovat seuraavat: 1) kemikaalilain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattaminen 2) biosidiasetuksen 17 artiklassa tai kemikaalilain 30 :ssä tarkoitetussa hyväksymispäätöksessä biosidivalmisteen käytölle asetettujen ehtojen ja edellytysten noudattaminen 3) POP-asetuksen (asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä) aineen käyttöä koskevien 3 ja 4 artiklan noudattaminen 4) REACH-asetuksen aineen käytön olosuhteita ja turvallisuustoimia koskevan 14 ja 37 artiklan, luvanvaraisten aineiden käyttöä koskevan VII osaston ja aineen rajoituksia koskevan 67 artiklan säännösten noudattaminen. Lisäksi ELY-keskus ohjaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaista em. valvonnassa. Käytännössä kemikaalilain mukainen valvonta tehdään ns. REACH-valvontana lähinnä määräaikaistarkastusten yhteydessä. Tarkastuksella selvitetään mm. onko laitokselle toimitettu kemikaalien altistumisskenaarioita ja onko toiminta niiden mukaista (artiklat 14 ja 37), käytetäänkö laitoksella REACH-asetuksen liitteessä XIV mainittuja luvanvaraisia aineita, onko käytölle asianmukaiset luvat ja noudatetaanko niiden ehtoja sekä käytetäänkö laitoksella asetuksen liitteessä XVII mainittuja kiellettyjä ja käyttörajoitettuja aineita ja noudatetaanko rajoituksia. Tarkempi ohjeistus asiasta löytyy REACHvalvontaoppaasta ympäristönsuojeluviranomaiselle (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2014). REACH-asetuksen rinnalla toimii CLP-asetus (asetus aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta), jonka tuntemus on oleellista kemikaalilain mukaisessa valvonnassa. Kemikaalilain edellyttämän valvonnan lisäksi laitosvalvonta pitää sisällään myös perinteisen ympäristönsuojelulakiin ja ympäristölupapäätöksiin nojautuvan kemikaalivalvonnan, joka kattaa mm. kemikaalien varastoinnin, purun ja lastauksen sekä VOC-päästöt.
18/38 2.6 Valvonnan maksullisuus Osa valvonnasta on maksullista. Maksullisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin, jonka mukaisista maksuista on annettu tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2019 ja 2020 (1372/2018). Valvontamaksuja käytetään valvonnan kehittämiseen ja niillä turvataan laadukkaat valvontapalvelut sekä valvontasuunnitelman mukaiset valvontatehtävät. Maksullisia valvontasuoritteita ovat: a) ympäristönsuojelulain 205 :n mukaisesti viranomaisen hyväksyttyyn valvontaohjelmaan perustuva luvanvaraisen, ilmoituksenvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastus ja niiden muu ohjelmaan perustuva säännöllinen valvonta; b) tarkastus onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteessa (ympäristönsuojelulaki 169 ), c) tarkastus kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan lopettamista koskevan päätöksen noudattamisen valvomiseksi (ympäristönsuojelulaki 175, 176 ja 181 ), sekä d) valvontatoimista, jotka ovat tarpeen pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksesta annetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi (ympäristönsuojelulaki 136 ) Lupavelvolliset ja rekisteröitävät toiminnot jaetaan arvioidun työmäärän perusteella kolmeen ryhmään. Valvontatoimenpiteet jakautuvat niiden osalta edelleen työmäärän perusteella kahteen luokkaan. Toiminnot jakautuvat ryhmiin seuraavasti: A. Isot IED-laitokset, muut isot laitokset, isot laitoskokonaisuudet B. Pienet IED-laitokset, keskisuuret muut laitokset C. Pienet muut lupavelvolliset ja rekisteröintivelvolliset laitokset Ryhmiin A, B ja C jaettuihin laitoksiin ja toimintoihin kohdistuvat valvontatoimenpiteet jaetaan niistä aiheutuvan työmäärän ja kuluvan työajan perusteella laajoihin ja suppeisiin. Eniten työpanosta tarvitsevaksi laajaksi tarkastukseksi katsotaan sellaiset määräaikaistarkastukset, jolloin tarkastetaan paikalla käyden kaikki laitoksen osatoiminnot ja käydään läpi lupapäätös tai paneudutaan isoon ongelmatilanteeseen. Myös ympäristönsuojelulain 169 :n mukaisessa tilanteessa tehtävä tarkastus on laaja toimenpide, jos tilanne voi aiheuttaa terveyshaittaa tai päästön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista. Suppeaksi luettavia valvontatoimenpiteitä ovat esimerkiksi määräaikaistarkastus, jossa käydään läpi vain osa laitoksen toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista, ympäristöluvassa määrätyn selvittämisvelvollisuuden täyttämiseksi toimitetun raportin tarkistaminen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet, sekä tarkastus tai laajuudeltaan siihen rinnastettava asian muu selvittäminen ympäristönsuojelulain 169 :n mukaisessa tilanteessa, milloin kyse ei ole edellä kuvatusta laajasta toimenpiteestä. YSL:n muutos YSL 205 (HE 94/2018 vp) valvonnan maksullisuudesta on tullut voimaan 1.1.2019 lähtien. Lakimuutoksen myötä pilaantuneen maaperän kunnostamisesta annetun päätöksen valvonta tulee maksulliseksi. Tämä tuo mukanaan muutoksia
19/38 vuoden 2019 jälkeen vireille tulleiden ilmoitusten ja niistä annettavien päätösten sekä kunnostusten loppuraporttien käsittelyyn ja laskutukseen. 2.7 Lausunnot Lupa- ja valitusasioista annettavissa lausunnoissa keskitytään ympäristön kannalta olennaisimpiin ja vaikuttavuudeltaan keskeisimpiin asioihin. Lausuntoja ympäristölupahakemuksista annetaan lupaviranomaisille, joita ovat aluehallintovirastot ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Ympäristölupien valitusasioissa lausuntoja ja vastineita annetaan Vaasan hallinto-oikeudelle ja Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lausuntoihin kootaan valvonta-asioiden lisäksi asiantuntemusta kaikista vastuualueen yksiköiden asioista, kuten luonnonsuojeluun sekä kaavoitukseen ja alueiden käytön tavoitteisiin liittyvät asiat. Aluehallintovirasto pyytää kalatalousviranomaiselta oman erillisen lausunnon. Aluehallintoviraston pyytämät lausunnot ympäristölupahakemuksista pääsääntöisesti annetaan, paitsi jos käsiteltävästä asiasta ei ole välitettävissä lupaviranomaiselle oleellista lisätietoa. Asian esittelijä ja ratkaisija arvioivat yhdessä lausunnon antamisen tarpeen aina tapauskohtaisesti. Lupaviranomaiselle ilmoitetaan, jos hakemuksesta ei anneta lausuntoa. Ympäristönsuojelulain mukaisia lausuntoja annetaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, aluehallintovirastoille ja hallinto-oikeuksille vuodessa noin 100 kpl. Maa-ainesten ottaminen ja tähän liittyvä louhinta ja murskaus voidaan käsitellä yhteiskäsittelynä ympäristönsuojelulain mukaisesti. Ympäristönsuojelulain mukaisia lausuntoja hakemuksista, joissa on mukana myös maa-aineslain mukainen asia, annetaan kuntien lupaviranomaisille noin 25 kpl vuodessa. Tämän lisäksi annetaan maa-aineslain mukaisia lausuntoja vuosittain noin 30 kpl. Lupaviranomaiselle annettavissa lausunnoissa keskitytään käsiteltävän asian kannalta olennaisen tiedon välittämiseen. Lausunnossa esitetään käsitys, millä edellytyksillä lupa voidaan myöntää sekä tarvittaessa käsitys annettavista päästöraja-arvoista. Lausunnossa esitetään kooste ympäristön kannalta olennaisista häiriöilmoituksista ja yleisövalituksista. Tarvittaessa esitetään näkemys siitä, millä aikataululla päästöjä on tarpeen vähentää sekä käsitys mahdollisista yhteisvaikutuksista alueen muiden luvanvaraisten toimijoiden kanssa. Lausunnossa otetaan kantaa, onko laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmia tarpeen muuttaa tai kehittää. Lupamääräysten tarkistushakemuksista annettavissa lausunnoissa arvioidaan lupamääräysten ajantasaisuus. Erityisen tärkeää lausunnoissa on korostaa seikkoja, joita ei ole kerrottu ympäristölupahakemuksessa. Alueen kunnille ympäristölupahakemuksista annettavia lausuntoja on vähennetty. Ensisijaisesti lausunnot annetaan vain pohjavesialueilla sijaitsevista ja yleisen edun kannalta merkittävistä toiminnoista. Lausunnoissa keskitytään maaperä- ja pohjavesivaikutuksiin sekä maaperän ja pohjaveden suojaamiseen. Muita huomioitavia asioita voivat olla esimerkiksi luontoarvot, vesistövaikutukset ja maankäyttö.
20/38 Lupaviranomaisten myöntämät ympäristölupapäätökset sekä tuomioistuinten päätökset käydään läpi ja arvioidaan päätöksien ympäristönsuojelullisen tason riittävyys, sekä niiden lainmukaisuus. Tarvittaessa päätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen. Lupaviranomaisten lisäksi annetaan asiantuntijalausuntoja mm. TUKESille ja poliisille, sekä säädöslausuntoja ministeriöille. Lausuntoja annetaan myös alueellisille jätehuoltoviranomaisille kunnallisista jätehuoltosuunnitelmista sekä kunnille ympäristönsuojelumääräyksistä. 2.8 Jätelain valvonta 2.8.1 Roskaantuminen Vaikeiden roskaantumistapauksien ja laittomien kaatopaikkojen selvittämisessä tehdään yhteistyötä kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijoiden kanssa. Poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tehdään yhteisiä tarkastuksia luvattomille jätteiden sijoituspaikoille. Valvontaa pyritään tehostamaan jatkamalla yhteistyön kehittämistä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Jätelain mukaisen valvonnan työnjakoa kuntien kanssa parannetaan ja pyritään näin varmistamaan tehokas resurssien käyttö. 2.8.2 Jätteen ammattimainen kuljettaminen Jätelain mukaan sen, joka aikoo harjoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista tai toimia jätteen välittäjänä, on tehtävä jätelain 94 :n mukainen hakemus toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin. Rekisteröitymisvelvollisuus koskee sekä toiminnanharjoittajia, jotka toimivat pelkästään jätehuoltoalalla, että esimerkiksi kuljetusyrittäjiä, jotka muun kuljetustoiminnan ohessa kuljettavat myös jätteitä. Rekisteröitymisvelvollisuus koskee sekä omia että muiden jätteitä kuljettavia toiminnanharjoittajia. Hyväksymismenettelyllä varmistetaan jätteen kuljetus- ja käsittelyketjun asiantuntemus jätejakeiden oikeasta käsittelystä ja sijoittamisesta. Hakemus tehdään Pirkanmaan ELY-keskukselle, jos suurinta osaa jätteen kuljettajan tai välittäjän toiminnasta harjoitetaan Pirkanmaan alueella. Jätteen ammattimaista kuljettamista ja välittämistä koskevat hakemukset käsitellään ja hyväksytään päätöksellä, sekä merkitään jätehuoltorekisteriin. Pirkanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on käsitellä uudet hakemukset viikon kuluessa siitä, kun toiminnanharjoittajalta on saatu kaikki riittävät tiedot. ELY keskus voi muuttaa päätöstä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, tai hyväksymisen perusteiden myöhemmin todetaan olleen olennaisesti erilaiset kuin päätöstä annettaessa on edellytetty. Toimintaa ei saa aloittaa ennen päätöksen myöntämistä. Päätökseen on kirjattu mitä jätteitä kyseisellä jätekuljettajalla on lupa kuljettaa ja jätekuljetuksia koskevat määräykset. Jätehuoltorekisteriin hyväksymispäätöksen yhteydessä toiminnanharjoittaja saa myös jätehuoltorekisteriotteen, joka on pidettävä mukana jätekuljetusten aikana. Jätehuoltorekisteriotteeseen on merkitty tärkeimmät tiedot jätehuoltorekisterin hyväksymispäätöksestä. Jätehuoltorekisteriotteen ajantasaisuus tarkistetaan valvontaviranomaisen toimesta aina kolmen vuoden välein. Jätehuoltorekisterissä on Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueella tällä hetkellä 185 jätteen ammattimaista kuljettajaa, joista vain muutama toimii jätteen välittäjänä. Yhteensä 79 kpl laitoksista ja yrityksistä, jotka harjoittavat jätteenkuljetusta, on merkinnyt
21/38 kuljettavansa vaaralliseksi luokiteltuja jätteitä. Jätehuoltorekisteriin rekisteröityneistä 11 kpl on ilmoittanut harjoittavansa myös jätteen kuljettamista ulkomaille. Uusia hakemuksia toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin tulee vuosittain 10-20 kpl. 2.8.3 Jätteen ammattimaisen kuljettamisen valvonta Vuoden 2018 alussa astui voimaan jätelain 124 :n muutos, jonka mukaan ELY-keskuksen oli laadittava jätteen ammattimaisen kuljettamisen ja jätteen välittämisen valvontatarkastuksia varten suunnitelma. Pirkanmaalla tämä valvontatehtävä hoidettiin projektiluonteisena, jonka aikana luotiin pohja suunnitelmallisen valvonnan toteuttamiselle jatkossa, kerättiin tietoa valvontaan liittyvistä ongelmakohdista ja mahdollisista kehitystarpeista, sekä saatettiin valvontatehtävä alkuun aloittamalla jätekuljettajia- ja välittäjiä koskevat määräaikaistarkastukset. Jätelain 124 :n muutoksen mukaan valvontaviranomaisen on määräajoin asianmukaisesti tarkastettava sellaiset laitokset ja yritykset, joiden toiminnassa: 1. harjoitetaan jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä, 2. syntyy vaarallista jätettä, 3. harjoitetaan jätteen ammattimaista kuljettamista tai keräystä, 4. toimitaan jätteen välittäjinä tai 5. toteutetaan jätteen kansainvälisiä siirtoja. Jätekuljettajan toiminnan tarkastuskäynnillä tarkastetaan: 1. Toimintaa koskevien määräysten noudattaminen 2. Jätehuoltorekisterin hyväksymispäätöksen mukainen vuosiraportti 3. Jätekirjanpito (jätteiden ominaisuudet ja koostumus, vaaralliset jätteet, jätteiden luovuttajan ja vastaanottajan yhteystiedot, jätteiden vastaanoton ja luovutuksen päivämäärät) 4. Siirtoasiakirjat (koskee vaarallista jätettä, sako-ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietettä, rakennus- ja purkujätettä ja pilaantunutta maa-ainesta) (Jätelaki 121 ) 5. Kuljetusvälineiden soveltuvuus jätteiden kuljettamiseen 6. Kansainvälisiin jätesiirtoihin liittyvät asiakirjat (jätteensiirtoasetuksen liite IB ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisen lupapäätökset 7. Vihreiden jätteiden siirroissa on mukana jätteensiirtoasetuksen Liite VII (siirtoasiakirja) 2.8.4 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta Jätelain muutoksella (1518/2015) lakiin lisättiin säännökset valvontaviranomaisten velvollisuudesta laatia riskinarviointiin perustuva suunnitelma sellaisten laitosten ja yritysten tarkastuksista, joiden toimintaan liittyy tai voidaan perustellusti olettaa liittyvän jätteen kansainvälisiä siirtoja. Suomen ympäristökeskus on laatinut Kansainvälisten jätesiirtojen tarkastussuunnitelman vuosille 2017-2019 (29.12.2016). Pirkanmaan ELY-keskus valvoo omalta osaltaan kansainvälisiä jätesiirtoja yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Tullin kanssa osallistumalla pyydettäessä tarkastuskäynneille. Ympäristöluvanvaraisten toi-