Biomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista. HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus

Samankaltaiset tiedostot
Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista

Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä?

Biomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?

Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline

Energiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöt. Ari Kotiharju

Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline

Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus. JaloJäte-päätösseminaari

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Raportti 1 (11) Biomassapotentiaali. Saija Rasi, Elina Virkkunen ja Sari Luostarinen

BIOMASSOJEN MATERIAALISELVITYS YHTEENVETO

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke

Avoimen datan ja kuntarekisteritiedon hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

1. Minkälaista biomassatietoa yrityksessänne käytetään nykyisin? * Pelto. Lanta. Metsä. Suo (sis. Turve) Yhdyskuntajäte.

MALPAKKA Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen arviointi

1 (6) Hankesuunnitelma Iisalmen elävä digitaalinen yleiskaava. Hankesuunnitelma

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Miksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Biomassa-atlas v1. Loppuraportti 1 (13) Muutoshistoria. Biomassa-atlas v1 Loppuraportti. Luonnonvarakeskus/Tietokeskus

Pohjois-Pohjanmaan pellettivarat ja käyttäjät paikkatietona. Toni Sankari Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö 11.4.

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Biokaasun jakelu Suomessa

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

PAIKKATIEDON MAHDOLLISUUDET MAATILOJEN BIOENERGIAPOTENTIAALIN KARTOITUKSESSA JA KÄYTÖN EDISTÄMISESSÄ: CASE POHJOIS- POHJANMAA

Perttu Anttila, Timo Muhonen & Eeva Lehtonen MAATALOUDEN PAINOPISTEALUERAJAUS KESKI-SUOMEN LIITOLLE

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

- Potentiaalia innovaatioiksi

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Tutkittua tietoa oletusten tilalle

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

KIERTOTALOUS käytäntöön

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Liikenteen biopolttoaineet

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

HSY Paikkatietoseminaari

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Resurssiviisas Lapinjärvi

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää?

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

KULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa


Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari Sanna Jylhä

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Biokaasun jakelu Suomessa

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Laatujärjestelmä ja kierrätyslannoitteiden sertifiointi biohajoavien jätteiden kierrätyksen edistäjänä

Biopolttoaineiden kestävyys

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Avoimen lähdekoodin karttapalvelu Oskarin hyödyntäminen HSY:ssä. Henna-Kaisa Räsänen HSY paikkatietoseminaari Finlandia-talo

Biomassat paikallisena voimavarana

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

Bioenergiapotentiaalien mallintaminen GIS-menetelmin. Toni Sankari, Oamk GIS-Seminaari, Oulun yliopisto

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kansallinen maastotietokanta tulevaisuuden paikkatiedot nyt!

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Transkriptio:

Biomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, 20.3.2019 Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus

Tarkkaa tietoa päätöksenteon pohjaksi Tarve: Muutos fossiilisesta biotalouteen Energia Liikenne Kemia Mitä vaihtoehtoisia materiaaleja lähistöltä löytyy? Paljonko maakunnassani on raakaaineita? BIOMASSA-ATLAS tutkimus, yhteiskunta, hallinto kansalaisjärjestöt biotalousstrategia, kiertotalous laitos-investoijat, biomassojen hankinta ja prosessointi, energia-asiantuntijat, Nim i lämpöyrittäjät, korjuu-urakoitsijat, biomassojen jalostajat, Mihin levitän käsittelyjäännöksen? Kuormitustekijät valumaalueella? Kuva: Harri Lehtonen

Biomassa-atlas parantaa biotalouden tietopohjaa: Uusi avoin palvelu ja dataa julkisista tietolähteistä Metsä- ja maatalouden biomassojen sekä yhdyskuntien ja teollisuuden biojätteiden määrät ja sijainnit dokumentoituna paikkatietona Noin 300 jaetta: maankäyttö ja biomassat taustakarttoja kestävän käytön arviointiin 1 km yhtenäinen ruututieto nopeuttaa tiedon käsittelyä Työkalut tiedon päivittämiseen ylläpito palvelusopimuksessa Tietoa urakoinnin, investointipäätösten, suunnittelun, energia- ja ympäristöpolitiikan tueksi Avoin karttakäyttöliittymä, analyysityökalut ja raportointi Jatkossa rajapintoja tiedonsiirtoon ja mallintamiseen www.biomassa-atlas.fi sivusto on avattu 14.6.2017 Tietokantaa hyödynnetään Ravinnelaskurissa Käyttöliittymä on pohjana Baltic Forbio hankkeessa kehitettävälle Forest Energy Atlakselle Lisätietoja: Eeva Lehtonen,, 029 5326 317 20.3.2019

Asutus ruututietokanta Tilastokeskus Ympäristöhallinto Ympäristölupavalvonnan tietokanta VAHTI Jätekertoimet Tiedot monesta lähteestä Biojäte kotitalouksista palveluista ja teollisuudesta Yritysten biohajoava jäte ja liete Monilähteinen valtakunnan metsien inventointi MVMI SYKE Metsävaranto ja maankäyttö Biomassaatlaksen paikkatietokanta 1 km 2 ruutu Massatyyppi Määrät (ha, t, m3) Ominaisuudet Taustakarttoja Lanta Eläinmäärät tiloilla ja kunnittain Puutarha ja pelto, kasvit ja sivuvirrat Metsähakepotentiaali EVIRA ja ja SYKE Lantakertoimet ja -järjestelmät Normilanta Peltoala ja kasvilajit Satotilasto Sivuvirtakertoimet MVMI, Mela- ja paikkatietomallit MAVI 20.3.2019 Eeva Lehtonen

Toiminnallisuuksia 5 29.3.2019

Paikkatieto voi olla henkilötietoa Biomassan lähtötietona on lohko, tilakeskus, metsäkuvio tai yritys. Tilakeskus on myös kotiosoite. Siihen sidottu tieto on määritelmän mukaisesti henkilötietoa. Tervettä järkeä ehdotettu käytettäväksi (tietosuojavaltuutettu, Paikkatietoalusta). Onko muodostuva lehmänlanta tai sen fosforipitoisuus henkilötietoa siksi, että sen sijainti on likimain sama, kuin viljelijän kotiosoite, joka on henkilötietoa? Avoimessa palvelussa ei ole mahdollista kysyä, mihin tarkoitukseen tietoa käytetään. Ei mahdollisuutta kontrolloida yhdistelläänkö tieto myöhemmin siten että siitä tulee henkilötietoa. Lantatiedot kuntatasolla. Jos kunnassa alle 3 saman tyyppistä tilaa, tietoja ei esitetä Biomassa-atlaksessa. 10 % tiedoista pois. Toisaalta peltotiedotkin voidaan yhdistää johonkin tiettyyn omistajaan, jos kunnassa on vain vähän tietyn kasvin viljelyä. Haittaako jos vadelmasato (arvio) on tiedossa, kun viljelijän saama hinta ei ole? Tasapainoilua Laki, käyttäjät, tiedon alkuperäinen omistaja 6 20.3.2019

Voiko tietoon luottaa? - Epävarmuustekijöitä Viljelytiedot viljelysuunnitelmista pinta-alaperusteista tukea hakevilta viljelijöiltä. Kattaa 98 % tiloista. Kesän mittaan tilanne muuttuu. Kylvetään lisää, tulee tuhoja, osa alasta jää korjaamatta. Satotasot yhdistetään viljelysuunnitelmien pinta-alaan, joka on yleensä isompi kuin korjuupinta-ala yliarvio. Toisaalta potentiaalia voi olla moninkertaisesti. Keskisadot pieniä. Sivuvirrat teoreettisia maksimisaantoja. Käyttäjän pitää osata arvioida todelliseen saantoon vaikuttavia tekijöitä: sää, kestävyys, tekniikka. Eläintiedot rekisteristä todellisia, tuotantotauot pyritty huomioimaan kuukausikeskiarvolla. Lannankäsittelyjärjestelmistä kysely. Lantamäärät erityskertoimiin perustuvia. Paikallisesti lantamäärä voi olla erilainen. Isossa kuvassa tasaantuu. Yritysten biohajoava jäte VAHTI / YLVA tietokannasta. Luotu valvonnan tarpeisiin. Yhdyskuntien biojäte laskennallinen: ruututietokannan väestö ja valtakunnallinen keskimääräinen biojätetuotto / hlö. Metsätiedot perustuvat MVMI-tietoihin, kasvumalleihin, hakkuutilastoihin. Malli metsäkeskustasolla. Jaetaan 1km ruudulle metsän määrän mukaan. 7 Eeva Lehtonen 20.3.2019

Jatkosuunnitelmat Päivitykset Pelto ja puutarhatiedot, lanta ja jätteet vuosittain. Edellisen vuoden satotilasto valmistuu alkuvuodesta. Kieliversiot suomi ruotsi englanti Uusia alueita Baltic ForBiohankkeessa metsäbiomassat Liettuaan, Latviaan, Viroon ja Ruotsiin Forest Energy atlas Anna palautetta Biomassaatlas@luke.fi 9 Eeva Lehtonen 19.3.2019 29.3.2019