Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien määrä Avointen työpaikkojen määrät olivat työvoimatoimistoissa selvässä ja tasaisessa kasvussa vuodesta 2004 lähtien aina vuoden 2008 alkuun asti, jolloin kasvu taittui. Tammikuussa 2009 työvoimatoimistoissa on kuukauden aikana ollut avoinna yhteensä noin 65 000 työ, näistä noin 1 500 oli työvoimatoimistojen mukaan sellaisia, että niihin oli vaikea löytää sopivaa työvoimaa. Rekrytointiongelmien määrä on jatkanut vuonna 2008 alkanutta laskuaan. Rekrytointiongelmat ovat olleet huipussaan vuoden 2007 loppupuolella. Tuolloin työvoimatoimistot raportoivat lähes 4 000 avoimeksi ilmoitetusta paikasta, joihin oli ollut vaikeuksia löytää työvoimaa. Kuvio 1. Avointen työpaikkojen ja rekrytointiongelmien määrät 7000 100000 6000 Rekrytointiongelmat Paikat kk:n aikana 90000 80000 5000 70000 4000 3894 3966 60000 3000 2000 1000 0 2939 2722 2588 2275 1950 2010 00/1 00/5 1707 3010 1911 2560 2368 2039 1912 00/9 01/1 01/5 01/9 02/1 02/5 02/9 03/1 03/5 03/9 04/1 3170 1920 1586 3423 2680 2022 2967 2849 2534 04/5 04/9 05/1 05/5 05/9 06/1 06/5 06/9 07/1 07/5 07/9 2719 3268 2543 1476 08/1 08/5 08/9 09/1 50000 40000 30000 20000 10000 0
2 2. Rekrytointiongelmien määrien muutokset eri aloilla ja alueilla Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrät ovat vuodentakaiseen tilanteeseen nähden vähentyneet erityisesti teollisuudessa, palvelutyössä ja kuljetus- ja liikennetyössä. Teollisuuden alalla oli tammikuussa 2008 vielä lähes 600 työ, kun vastaava luku tammikuulta 2009 oli vain noin 90 työ. Taulukko 1. Rekrytointiongelmien määrät ammattialoittain tammikuussa 2008 ja 2009 Amm attiala Rekrytointiongelmat Muutos tammi.08 tammi.09 Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ 163 92-71 Terveydenhuolto, sosiaalialan työ 549 449-100 Hallinto- ja toimistotyö 79 67-12 Kaupallinen työ 184 246 62 Maa- ja mets ätaloustyö 110 20-90 Kuljetus- ja liikennetyö 320 118-202 Rakennustyö, kaivostyö 134 10-124 Teollinen työ 588 90-498 Palvelutyö 592 384-208 0 0 Kaikki alat 2 719 1 476-1243 Eniten vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrät ovat vuoden aikana vähentyneet Varsinais- Suomessa, jossa ongelmat erityisesti tuotantotyöntekijöiden osalta ovat vähentyneet selvästi. Aivan kaikilla alueilla rekrytointiongelmien vähenemää ei kuitenkaan ole tapahtunut. Hämeessä rekrytointiongelmien määrät ovat lisääntyneet vuodentakaisesta tilanteesta yli 70:llä. Rekrytointiongelmien lisäystä on Hämeessä tapahtunut erityisesti myyntineuvottelijoiden kohdalla. Taulukko 2. Rekrytointiongelmien määrät TE-keskuksittain syyskuussa 2008 ja 2007 TE-keskus Rekrytointiongelmat Muutos tammi.08 tammi.09 Uusimaa 554 365-189 Varsinais-Suomi 443 188-255 Satakunta 73 39-34 Häme 136 209 73 Pirkanmaa 366 226-140 Kaakkois-Suomi 148 85-63 Etelä-Savo 107 28-79 Pohjois-Savo 155 69-86 Pohjois-Karjala 41 13-28 Keski-Suomi 94 46-48 Etelä-Pohjanmaa 156 34-122 Pohjanmaa 143 40-103 Pohjois-Pohjanmaa 52 14-38 Kainuu 43 11-32 Lappi 208 109-99 Koko maa 2 719 1 476-1 243
3 3. Avoimet työpaikat ja rekrytointiongelmat eri ammateissa Avointen työpaikkojen määrät ovat vähentyneet vuoden 2008 tammikuusta kaikilla pääammattialoilla. Eniten työpaikkojen määrät ovat vähentyneet vuodentakaiseen tilanteen nähden teollisuudessa ja palvelutyön alalla. Tammikuussa 2009 on vaikeasti täytettäviä työpaikkoja ollut lukumääräisesti eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan sekä palvelutyön ammateissa. Suhteellisesti eniten vaikeasti täytettäviä työpaikkoja ammattialan työpaikoista on ollut kuljetus- ja liikennealalla. Taulukko 3. Avointen työpaikkojen ja vaikeasti täytettävien paikkojen määrät tammikuussa 2009 ammattialoittain Amm attiala Avoimet Vaikeasti Vaikeasti täytettävien työpaikat täytettävät työpaikat paikkojen osuus Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ 5 475 92 1,7 % Tervey denhuolto, sosiaalialan työ 13 888 449 3,2 % Hallinto- ja toimistotyö 5 312 67 1,3 % Kaupallinen työ 15 231 246 1,6 % Maa- ja mets ätaloustyö 2 590 20 0,8 % Kuljetus- ja liikennetyö 2 215 118 5,3 % Rakennustyö, kaivostyö 1 125 10 0,9 % Teollinen työ 8 039 90 1, Palvelutyö 10 803 384 3,6 % Kaikki alat 64 678 1 476 2,3 % Ongelmallisimpien ammattien lista on muuttunut vuoden 2008 tammikuusta. Listan kärkeen on noussut myyntineuvottelijan ammatti. Teollisuuden ammatit ovat pudonneet kymmenen ongelmallisimman ammatin listalta kokonaan. Vaikeasti täytettävien siivoojien paikkojen määrät ovat vähentyneet myös selvästi. Taulukko 2. Ongelmallisimmat ammatit tammikuussa 2008 ja tammikuussa 2009 Ongelmallisimmat ammatit tammi.08 tammi.09 lkm. lkm. Sairaanhoitaja 133 Myyntineuvottelija 109 Tarjoilija 103 Sairaanhoitaja 106 CNC-koneistaja 98 Lähihoitaja 91 Siivooja 97 Kokki 89 Kokki 93 Parturi-kampaaja 52 Linja-autonkuljettaja 80 Tarjoilija 48 Perushoitaja 79 Myyntiedustaja 40 Parturi-kampaaja 74 Taksinkuljettaja 38 Hitsaaja 70 Ilmaislehtien jakaja 32 Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja 69 Hammaslääkäri 27
4 4. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eri ammateissa Työvoimatoimistoissa oli tammikuussa 2009 jokaista avointa työ kohden keskimäärin noin 4 työtöntä työnhakijaa. Eniten työvoiman tarjontaa suhteessa kysyntään on ollut rakennusalalla ja vähiten kaupallisen työn alalla. Taulukko 3. Avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrät tammikuussa 2009 ammattialoittain Ammattiala Avoimet Työttömät Työttömät / työpaikat työnhakijat paikka Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ 5 475 27 742 5,1 Terveydenhuolto, sosiaalialan työ 13 888 21 456 1,5 Hallinto- ja toimistotyö 5 312 29 092 5,5 Kaupallinen työ 15 231 18 849 1,2 Maa- ja metsätaloustyö 2 590 9 702 3,7 Kuljetus- ja liikennetyö 2 215 8 209 3,7 Rakennustyö, kaivostyö 1 125 21 953 19,5 Teollinen työ 8 039 54 792 6,8 Palvelutyö 10 803 26 974 2,5 Kaikki alat 64 678 260 994 4,0 Työttömien työnhakijoiden määrät suhteessa avoimiin työpaikkoihin ovat lisääntyneet selvästi vuodentakaiseen tilanteeseen nähden. Tammikuussa 2008 oli jokaista avointa työ kohden noin 3 työtöntä työnhakijaa. Eniten työttömien työnhakijoiden määrät suhteessa ammattialan avoimiin työpaikkoihin ovat vuoden aikana kasvaneet rakennustyön ammattialalla. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhde on pysynyt vuodentakaisella tasolla terveydenhuollon ja sosiaalialan työn sekä kaupallisen työn aloilla. Työvoiman tarjonnassa on varsin paljon sellaisia henkilöitä, jotka on tilastoitu ammattitaidottomiksi tai he ovat vaihtamassa ammattia. Työttömiä on lisäksi runsaasti mm. toimistotyöntekijän, myyjän ja laitossiivoojan ammateissa. Taulukko 4. Ammatit, joissa on eniten työttömiä työnhakijoita tammikuussa 2008 ja tammikuussa 2009 Amm atit, joihin on tilastoitu eniten työttömiä tammi.08 tammi.09 muutos Ammattitaidoton 22 099 24 569 2 470 Toimistotyöntekijä 8 822 8 521-301 Myyjä 4 792 4 875 83 Laitossiivooja 4 752 4 409-343 Sekatyöntekijä (rakennusala) 3 895 4 055 160 Kirvesmies 3 100 4 049 949 Ammatinvaihtaja 3 537 3 714 177 Keittiötyöntekijä 3 422 3 240-182 Rakennustyöntekijä 2 010 3 239 1 229 Varastotyöntekijä 2 704 3 125 421 Työttömät yhteensä (pl. lomautetut) 209 173 219 833 10 660
5 5. Rekrytointiongelmien syyt Yleisin syy rekrytointiongelmiin oli tammikuussa 2009 edelleen se, että avoinna olleeseen työn ei ollut lainkaan hakijoita, mikä samalla merkitsee työvoimapulaa. Noin 27 prosenttia työpaikkojen täyttövaikeuksista johtui työnhakijoiden puutteesta. Seuraavaksi yleisimpiä rekrytointiongelmien syitä olivat palkkaus, työn tilapäisyys ja työn osa-aikaisuus. Työvoimapulan osuus rekrytointiongelmien syynä on kasvanut vuodentakaiseen tilanteeseen nähden. Enemmän rekrytointiongelmia aikaisempaan tilanteeseen nähden on myös aiheuttanut palkkaus ja työn tilapäisyys. Kysyntäpuolen asiat ovat siis edelleen kasvattaneet osuuttaan rekrytointiongelmien syissä. Kuvio 2. Rekrytointiongelmien syyt tammikuussa 2008 ja 2009 Työvoimapula 24 % 27 % Palkkaus 6 % 13 % Työn tilapäisyys 5 % 12 % Työn osa-aikaisuus 1 10 % Muut työpaikan ominaisuuksista johtuvat syyt 9 % 10 % Riittämätön työkokemus 5 % 13 % Työttömyysturva 0 % 5 % Erityisosaamisen puute 5 % 6 % Riittämätön koulutus 4 % 1 Epäsopivat työajat 3 % 7 % Työmatka / toimipaikan sijainti 2 % Henkilökohtaiset ominaisuudet Riittämätön kielitaito 0 % 4 % tammi.09 Monitaitoisuuden vaatimukset Muut työnhakijaan liittyvät syyt tammi.08 Tietotekniset vaatimukset 0 % 0 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Rekrytointiongelmien syyt vaihtelevat suuresti sen mukaan, minkä ammattialan tai ammatin avoimesta työpaikasta on ollut kyse. Työvoimapula vaivaa eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialaa. Työnhakijoiden ominaisuudet 1 vaikeuttavat erityisesti rakennustyön työpaikkojen täyttöjä. Työpaikan ominaisuudet 2 ovat merkittävä rekrytointiongelmien syy kaupallisen työn ja palvelutyön ammateissa. (Kuvio 3) 1 Riittämätön ammatillinen peruskoulutus, riittämätön työkokemus, työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien sopimattomuus, tehtävän vaatiman erityisosaamisen puute, riittämätön kielitaito, monitaitoisuuden vaatimukset, tietotekniikkaan liittyvät vaatimukset ja muut ammattitaitoon tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyneet syyt. 2 Työn osa-aikaisuus, työn tilapäisyys, vuorotyö tai muuten epäsopivat työajat, työmatkaan/toimipaikan sijaintiin liittyvät syyt, palkkaukseen liittyvät syyt ja muut työpaikan ominaisuuksista johtuvat syyt.
6 Kuvio 3. Rekrytointiongelmien pääasialliset syyt ammattialoittain tammikuussa 2009 Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hallinto- ja toimistotyö Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö Kuljetus- ja liikennetyö Rakennustyö, kaivostyö Teollinen työ Palvelutyö Kaikki alat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työnhakijan ominaisuus Työpaikan ominaisuus Työvoimapula 5. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne Suomen seutukunnissa Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudessa on kaksi ääriulottuvuutta: työvoimapula (avoimiin paikkoihin ei ole riittävästi hakijoita) tai suuri työvoiman ylitarjonta (kaikille työtä hakeville ei riitä työpaikkoja). Kohtaanto-ongelmia voi ilmetä alueellisesti ja/tai ammatillisesti. Alueellinen kohtaamattomuus tarkoittaa sitä, että työttömät työnhakijat ja avoimet paikat ovat sijoittuneet eri alueille. Ammatillisessa kohtaamattomuudessa on kyse siitä, että työvoiman kysyjän hakema ja tarjoajan olemassa oleva osaaminen ja ominaisuudet eivät kohtaa. Seuraavilla sivuilla olevissa kartoissa on kuvattu työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellista kohtaantotilannetta tammikuussa 2009. Tarkastelu tehdään työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät tule työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Tarkastelutasoina ovat seutukunnat ja pääammattiryhmät. Kohtaantotilanteen kuvauksessa käytetään neljää eri ryhmää: 1) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden on alle 2 työtöntä (Tässä tilanteessa alkaa yleensä ilmetä työvoiman saatavuusongelmia) 2) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden 2 alle 5 työtöntä (Tässä tilanteessa kysyntä ja tarjonta on ) 3) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden 5 alle 10 työtöntä (Tässä tilanteessa ammattialan työttömien on jo vaikea löytää työtä työssäkäyntialueeltaan) 4) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa kohden vähintään 10 työtöntä (Tässä tilanteessa ammattialan työttömän on hyvin vaikea löytää työtä työssäkäyntialueeltaan).
7 Kuviot 4-13. Työvoiman kohtaantotilanne pääammattiryhmittäin Suomen seutukunnissa Kaikki ammatit yhteensä Tieteell. tekn. ja taiteellinen työ Terveydenhuolto, sos. alan työ Hallinto- ja toimistotyö
8 Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö Kuljetus- ja liikennetyö Rakennustyö, kaivostyö
9 Teollinen työ Palvelutyö Työvoiman kysyntä- ja tarjontatilanteen tarkastelu seutukunnittain ja pääammattialoittain osoittaa, että tilanne vaihtelee suuresti alueittain. Sellaisenkin ammattiryhmän kohdalla, jossa avointa työ kohden on vähän työttömiä ja työvoiman rekrytointiongelmat ovat yleisiä (esim. terveydenhuolto- ja sosiaaliala), on alueita, joissa näyttäisi olevan työvoiman ylitarjontaa. Mikäli tarkastelua tarkennettaisiin ja tehtäisiin tarkasteluja tarkemmilla ammattiluokitteluilla, muuttuisivat karttakuvat vielä kirjavimmiksi; kysyntä ja tarjonnan alueellinen kohtaamattomuustilanne näyttäsi vielä suuremmalta. Alueellisen liikkuvuuden edistämistavoite on edellä esitetyn tarkastelun pohjalta varsin perusteltu. Tarkempia ammattikohtaisia tarkasteluja kysynnän ja tarjonnan suhteista vaikeuttaa se, että useat seutukunnat ovat pieniä ja tarkasteltavassa ammatissa ei ole lainkaan kysyntää tai tarjontaa.
10 Liite SEUTUKUNNAT 2009 197 196 194 193 191 192 173 178 171 181 174 177 175 182 162 154 176 111 161 125 152 146 113 151 138 112 142 144 135 122 153 115 114 141 133 131 105 124 044 061 069 134 132 103 043 064 101 072 068 062 093 041 063 051 024 091 025 053 071 081 052 082 023 212 213 022 202 011 201 211 021 014 011 Helsinki 014 Raasepori 021 Åbolan d-turunmaa 022 Salo 023 Turku 024 Vakka-Suomi 025 Loimaa 041 Rauma 043 Pori 044 Pohjois-S atakunta 051 Hämeenlinna 052 Riihimäki 053 Forssa 061 Luoteis-Pirkanmaa 062 Kaakkois-Pirkanmaa 063 Etelä-Pirkanmaa 064 Tampere 068 Lounais-Pirkanmaa 069 Ylä-Pirkanm aa 071 Lahti 072 Heinola 081 Kouvola 082 Kotka-Hamina 091 Lappeenranta 093 Imatra 101 Mikkeli 103 Savonlinna 105 Pieksä mäki 111 Ylä-Savo 112 Kuopio 113 Koillis-Savo 114 Varkaus 115 Sisä-Savo 122 Joensuu 124 Keski-Karjala 125 Pielisen Ka rjala 131 Jyväskylä 132 Joutsa 133 Keuruu 134 Jämsä 135 Äänekoski 138 Saarijä rvi-viitasaari 141 Suupohja 142 Seinäjoki 144 Kuusiokunnat 146 Järviseutu 151 Kyrönmaa 152 Vaasa 153 Sydösterbottens kustregion 154 Jakobstadsregionen 161 Kaustinen 162 Kokkola 171 Oulu 173 Oulunkaari 174 Raahe 175 Siikalatva 176 Nivala-Haapajärvi 177 Ylivieska 178 Koillismaa 181 Kehys-Kainuu 182 Kajaan i 191 Rovaniemi 192 Kemi-Tornio 193 Torniolaakso 194 Itä-Lap pi 196 Tunturi-Lappi 197 Pohjois-Lappi 201 Porvoo 202 Loviisa 211 Marienhamns stad 212 Ålands landsbyg d 213 Ålands skärgård