Tervetuloa Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistamisen yleisötilaisuuteen! 25.6.2018
Yleisötilaisuuden ohjelma 17.30 Tervetulosanat, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen 17.45 Kemin sellutehtaan esiselvitys, projektinjohtaja Timo Merikallio 18.00 Kestävä puunhankinta, metsäjohtaja Juha Mäntylä 18.15 Tehokas ja toimiva logistiikka, yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Voutilainen 18.30 Aikaa keskustelulle ja kysymyksille 18.45 Tilaisuuden yhteenveto ja loppusanat, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen 19.00 Median haastattelut, asiantuntijat tavattavissa 19.30 Tilaisuus päättyy
Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistaminen Ismo Nousiainen Toimitusjohtaja Metsä Fibre
Metsä Fibren tehokkuus on maailman huippua Olemme maailman johtava markkinahavusellun tuottaja Huolehdimme tehtaista ja tehokkuudesta oikea-aikaisin investoinnein elinkaarimallin mukaisesti Kehitämme toimintaamme ja tehtaitamme jatkuvan parantamisen periaatteella Tehtaiden investoinnit keskittyvät tuotantotehokkuuden ja ympäristösuorituskyvyn parantamiseen Tehtaat edustavat energiatehokkuudeltaan ja ympäristösuorituskyvyltään huippuluokkaa Meillä on neljä sellua tuottavaa tehdasta ja kuusi sahaa
Metsä Fibren ympäristötehokkuus huippuluokkaa
Metsä Groupin Kemin sellutehdas SÄHKÖENERGIAN OMAVARAISUUS 153 % PUUNKULUTUS 3,1 milj. m 3 Havua 73 % Koivua 27 % KAPASITEETTI 620 000 tn Markkinasellua 45% Kartongin valmistukseen 55% HENKILÖSTÖ 167 henkilöä 87 % prosessihenkilökuntaa
Valmistamme Kemissä sellua ja muita biotuotteita Valmistamme ECF-valkaistua Botnia Nordic havu- ja koivusellua Tehtaan muita biotuotteita ovat mäntyöljyä myyntiin 32 223 tn/v tärpättiä myyntiin 1 294 tn/v sähköä myyntiin 200 GWh kuorta myyntiin 73 GWh lämpöä myyntiin 531 GWh
Kemin sellutehtaan merkittävimmät investoinnit 1893 Trävarusaktiebolaget Kemi perustettiin 1991 Omistajana Metsä-Botnia 2012 Metsä Group Kemin tehtaat 1919 Sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1927 Sulfaattiselluloosatehdas käynnistettiin 1975 Tehtaan valkaisulaitos valmistui 1988 Kamyr 2 -keitin käynnistettiin 1990 Valkaisulaitos ja soodakattila uusittiin 1991 1996 Kuorimo ja turbiini TG5 uusittiin ja rakennettiin biologinen jätevedenpuhdistamo 1999 Tehtaan meesauuni uusittiin 2003 2016 Haihduttamo, kaustisointi, vesilaitos ja hakkeen vastaanotto uusittiin
Pitkä ja kestävä historia Kemissä Kemin sellutehdas on Metsä Fibren vanhin tehdas ja sen modernisointi tai korvaaminen uudella biotuotetehtaalla on nyt ajankohtaista Yli sata vuotta Kemissä, Metsä Groupilla pitkä ja kestävä historia Kemissä, vastuullinen toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa Tehtaiden toimintaa suunnitellaan niiden elinkaarten mukaisesti
Esiselvitysprojekti 2018 2019 Timo Merikallio Projektinjohtaja Metsä Fibre
Kaksi vaihtoehtoa Kemissä 1. Rakennetaan Kemiin uusi biotuotetehdas, joka on sellun tuotannoltaan, puun kulutukseltaan ja työllisyysvaikutuksiltaan selvästi nykyistä sellutehdasta suurempi. Sähköenergian omavaraisuusastetta nostetaan merkittävästi ja tehtaan biotuotevalikoimaa kasvatetaan. TAI 2. Pidennetään nykyisen tehtaan elinkaarta modernisoimalla useita osastoja ja säilytetään nykyinen tuotantokapasiteetti (620 000 tonnia/v havu- ja lehtipuusellua) ja puun käyttö (3 milj. m 3 /v) nykytasolla
Esiselvitys valmistuu kesällä 2019 Tutkimme erityisesti puuraaka-aineen saatavuutta sekä Kemin teollisen infrastruktuurin ja logististen yhteyksien kehitysmahdollisuuksia Päätös YVA- ja ympäristölupamenettelyjen käynnistämisestä tehdään kesällä 2019
Miksi juuri nyt? Sellunkysyntä tulee olemaan vahva, globaalit megatrendit, kuten väestönkasvu, kaupungistuminen ja digitalisaatio, vaikuttavat Vastaamme sellun kasvavaan kysyntään, varmistamme tarjonnan tehokkaalla ja kestävällä tuotantokapasiteetilla Kemin sellutehtaan elinkaari on siinä vaiheessa, että on juuri oikea aika aloittaa esiselvitysvaihe Meillä on Äänekoskella esimerkillisesti onnistunut biotuotetehdas, joka etenee suunnitellusti starttikäyrällä
Esiselvitys toteutetaan laadukkaasti Kemin sellutehtaan esiselvitys toteutetaan laadukkaasti vuoden 2019 kesään mennessä Esiselvityksen lähtökohtana on tarkastella edellytyksiä modernin biotuotetehtaan toteuttamiseksi, joka on energia-, materiaali- ja ympäristötehokkuudeltaan maailman huippua. Uusi ja isompi tehdas mahdollistaisi liiketaloudellisen ekosysteemin kehittämisen Kemissä samaan tapaan kuin Äänekoskella.
Kestävä puunhankinta Koko toimitusketjun metsästä tehtaalle on toimittava luotettavasti ja kustannustehokkaasti Vaihtoehdon valinnan keskeinen kysymys on puun saatavuuden varmistaminen Esiselvityksen tehtävänä on selvittää kestävästi hankitun puuraaka-aineen riittävyys kokonaan uudelle tehtaalle
Tehokas ja toimiva logistiikka Koko toimitusketjun metsästä tehtaalle ja tehtaalta asiakkaille on toimittava luotettavasti ja kustannustehokkaasti Esiselvityksessä tutkitaan tarpeita ja mahdollisuuksia kehittää sekä Kemin teollista infrastruktuuria että logistisia yhteyksiä maalla, satamassa ja merellä Kemin sataman ja Kemiin johtavien väylien kehittämisellä on tärkeä rooli tehokkaan tuotelogistiikan kannalta
Esiselvitysprojektin aikataulu 2018 2019
Kestävä puunhankinta Juha Mäntylä Metsäjohtaja Metsä Group
Toteutuneet hakkuut ja kestävät hakkuumahdollisuudet Milj. kuutiometriä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 26 +10 36 +10 36 35 +6 42 +9 44 8 Lisäyspotentiaalit verrattuna v. 2017 toteutuneeseen hakkuiden tasoon (milj. m 3 ) * Energiapuun hakkuumäärä v. 2016, mukana metsähake ja kotitalouksien polttopuu. Oksien ja kantojen hakkuulukuna on käyttömäärä v. 2016. ** KEIS-laskelmassa kantojen käyttö rajoitettu 1 milj.m 3 :iin. Ilman rajoitusta kantojen käyttöpotentiaali on kuvassa käytetty 5,7 milj.m 3 /v. -1 7 Tukkipuu Kuitupuu Energiarunkopuu* Oksat* Kannot** +2 10 3 +6 9 +5 8 Hakkuut 2017 Kestävät hakkuumahdollisuudet 2015-2024 2025-2034 1 +5 6 +5 6 Lähde: Luke, Kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan 2016 tehty laskelma.
Puunhankinnan lisäys uuden biotuotetehtaan kohdalla Koko Suomen kestävästä kuitupuun lisäyspotentiaalista suurin osa on Pohjois-Suomessa Uusi biotuotetehdas käyttäisi puuta noin 6,7 milj. m 3 vuodessa eli lisäys olisi 3,6 milj. m 3 vuodessa Lisäys vaikuttaisi puuvirtoihin koko Itämeren alueella ja tämä on myös suunnittelun lähtökohtana Valtaosa lisäyksestä hankittaisiin Suomesta, mutta myös tuonti lisääntyisi Kotimaan hankinnan lisäys kohdistuisi Lappiin, Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Pohjanmaalle Tuontipuuta Kemiin hankittaisiin Venäjältä ja Ruotsista Tuontipuu lisääntyisi myös eteläisen Suomen tehtailla (puuvirtojen muutos)
Puunhankinnan lisäys uuden biotuotetehtaan kohdalla Valtaosa lisäyspotentiaalista yksityismetsissä Pohjois-Suomen yksityismetsien puumarkkinoiden tulisi vilkastua selvästi Puunhankintaamme tukee Metsäliitto Osuuskunnan laaja jäsenpohja Lisääntyvä kuitupuun käyttö edellyttäisi myös tukin käytön merkittävää lisäystä Pohjois-Suomessa Yhteistyö paikallisen sahateollisuuden kanssa tärkeää Ekologiseen kestävyyteen kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, jos hakkuumäärät kasvavat Pohjois-Suomeen tulisi yli 500 uutta suoraa työpaikkaa puun korjuuseen ja kuljetukseen
Kuljetusmuotojen suunnittelua Rautatiekuljetuksen rooli suuri koko Pohjois-Suomessa Junalla Kemin tehtaan puusta toimitettaisiin yli puolet Lisäys junatoimituksissa olisi noin 2,0 milj. m 3 eli noin 1 400 junalastia vuodessa Suurin lisäys kohdistuisi Kainuun suunnan rautateille, mukaan lukien liikenne Vartiuksen kautta. Lisäys olisi suuri myös Lapin raiteilla, jotka jo nyt ovat vilkkaasti liikennöidyt. Kuljetusmäärät lisääntyisivät myös Pohjanmaan suunnan raiteilla.
Kuljetusmuotojen suunnittelua Rautateiden varsille tulisi rakentaa lukuisia uusia terminaaleja Rautatiekuljetuksen kehittämistä suunnitellaan yhteistyössä VR:n kanssa Autokuljetus lisääntyisi sekä Suomesta että Ruotsista Autokuljetuksen lisäys olisi noin 1,6 milj. m 3 eli 27 000 autolastia vuodessa Keskeisiä asioita autokuljetuksen lisäyksessä olisivat tehtaan lähiympäristön liikennejärjestelyt, HCT-reittien vahvistaminen Kuusamon suunnasta ja alempiasteisen tieverkoston parantaminen koko Pohjois-Suomessa
Tehokas ja toimiva logistiikka Jari Voutilainen Yhteiskuntasuhdejohtaja Metsä Group
Kuljetusten häiriöttömyys ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä tekijöitä päätöksenteossa Koko toimitusketjun metsästä tehtaalle ja tehtaalta asiakkaille on toimittava luotettavasti ja kustannustehokkaasti Raakapuukuljetukset Metsistä tehtaalle Kemin tehdas Tuotekuljetukset Tehtaalta satamaan ja maailmalle Raakapuu kuljetetaan metsästä tehtaalle junalla ja rekoilla Noin 8 junaa päivässä Noin 150 raakapuurekkaa päivässä Perusedellytys: Häiriötön puuhuolto Sellu kuljetetaan vientisatamaan rekoilla Tehdas ei varastoi tuotteita, joten satama toimii tehtaan vientituotevarastona Perusedellytys: Kuljetusten sujuvuus ja sataman luotettava toiminta
Keskeiset logistiikka-asiat Rataverkko Raakapuuliikenne Raakapuuterminaalit Ratapiha Tuoteliikenne etelään Tie- ja katuverkko Henkilöliikenne Raakapuuliikenne Kemikaaliliikenne Selluliikenne Ajokseen Satama Terminaali Kulkusyvyydet ja kapasiteetti Meriväylä Kulkusyvyys Metsä Fibre