Kartiokeilatietokonetomografia(KKTT) Viranomaisohjeet ja lähetesuositukset v Tarkka leukojen, hampaiden ja kallon kuvantamiseen kehitetty menetelmä v Kliinisessä käytössä n.17 vuoden ajan v Toimintaperiaate sama kuin perinteisessä TT:ssä: kuvaus perustuu potilasta kiertävään röntgensäteilylähteeseen, josta säteily vastaanotetaan sensorille ja laskennallisesti luodaan kolmiulotteinen kuva; kuvauskohde on sijoitettu rotaation keskipisteeseen v Potilaasta otetaan suuri määrä 2D-projektioita, joista lasketaan 3D-volumetriset kuvat HLT, EHL Soili Kallio-Pulkkinen Ero TT:hen TT KKTT KUVAUSMENETELMÄ Dentoalveolaarinen KKTT (FOV korkeus < 10cm) Kraniofakiaalinen KKTT (FOV korkeus > 10 cm) EFEKTIIVINEN ANNOS (µsv) 11 674 Intraoraalikuvaus < 1,5 30 1073 Panoraamakuvaus 2.7 24.3 Kefalometrinen kuvaus < 6 Monileike-TTylä- ja alaleuan alueelta 280-1410 Säteilyannos Suomessa n. 10 µsv/vrk eli 3700 µsv/vuosi (3,7 msv/vuosi) Luonnosta saatava n. 3 msv/vusosi /STUK Gröndahl, Huumonen 2004 1
Vertailutasot aikuisille v Liian vähäinen määrä kuvausprojektioita Terävärajaisten reunojen ja pienten kohteiden väärinrekisteröityminen >>viiva-artefaktaa v Photon starvation l. fotonien vähäisyys Osa projektioista kohinaisempia, raita-artefaktaa < säteitä ei riittävästi läpi paksummista osista potilasta Rekonstruktioissa kohina vahvistuu ja tuottaa raita-artefaktaa v Kohina compton sironta tt:tä suurempaa -signaali-kohina suhde tt:tä huonompi >>> Kontrastierotuskyky tt:tä heikompi KKTT:n virhelähteet 1. Fysikaaliset syyt 2. Potilaasta johtuvat syyt 3. Kuvauslaitteesta johtuvat syyt 2. Potilaasta johtuvat syyt v Liikeartefakta v Metalliartefakta 3. Kuvauslaitteesta johtuvat syyt v Kuvauskentän reuna-alueiden vääristyminen v Kuvauslaitteesta johtuvat rengasartefaktat Aiheutuvat detektorin sensitiivisyys ja vahvistuseroista Korjataan kalibroinnilla 1.Fysikaaliset syyt v Beam hardeningl. säteilyn kovettuminen Matalaenergisten säteiden absorboituminen > viivamaista artefaktaa, mikä korostuu metallirekonstruktioiden yhteydessä Voidaan vähentää suodatuksella, kalibroinilla ja suodatusohjelmilla vosittaisesta säteilytyksestä johtuvat ongelmat Ei ole täydellistä vaimennusdataa >> TT:tä heikommat kontrastiominaisuudet Voidaan korjata korjausohjelmalla, jossa arvioidaan kuvauksen ulkopuollelle jääneiden kohteiden vaimennuskerroin KKTT-kuvantamisen suositukset SEDENTEXCT (Safety and Efficacy of a new and emeging Dental X-ray modality) 2009-2012 www.sedentexct.eu EADMFR (The European Academy of Dental and Maxillofacial Radiology) -perusperiaatteet perustuvat olemassa olevaan lainsäädäntöön ja ohjeistuksiin Euroopan alueella http://ec.europa.eu/energy/nuclear/radioprotection/doc/legislation/9629_en. http://ec.europa.eu/energy/nuclear/radioprotection/doc/legislation/9743_en. http://ec.europa.eu/energy/nuclear/radioprotection/publication/doc/136_en. -96/29/Euratom ja 97/43/Euratom direktiivit -nettikysely jäsenistölle >> STUK:n ohjeistus 2
SEDENTXCT-projektin lähettämissuositukset Turvallisuuslupahakemus Perustuvat evidence based eli näyttöön perustuvaan lääketieteeseen tutkimukseen - luokiteltu näytönasteen perusteella: v A-D = Vahva tutkimusnäyttöł niukka tutkimusnäyttö tai asiantuntijoiden tulkinta v GP= Good Practice v ED =Euroopan unioni uudisti säteilysuojelua koskevat direktiivinsä vuosina 1996 ja 1997 (säteilysuojelun perusnormit esittävä direktiivi 96/29/Euratom ja potilaiden säteilyturvallisuutta käsittelevä direktiivi 97/43/Euratom) v BP= suositus pohjautuu KKTT:n käytön perusperiaatteisiin (Basic principles CBCT, EADMFR) Säteilylaki 2018 Mikäli hammasröntgentoimintaan kuuluu myös kartiokeilakuvantaminen, voi STV:nä toimia hammaslääkäri Osoitettava toiminnanharjoittajalle hallitsevansa KKTT-kuvantamisen Toimintaa aloitettaessa on käytettävä sairaalafyysikkoa (STA/LFA) Myös toiminnan aikana on tarvittaessa konsultoitava sairaalafyysikkoa Kela-korvaus ehl/el lähetteellä ALARA: - Pienin mahdollinen kenttäkoko - Kuvausparametrit kuvattavan alueen ja indikaation mukaan (kirjallinen ohje) Viranomaisvaatimukset (STUK) KKTT laitteen käyttö edellyttää STUK:n myöntämää turvallisuuslupaa - Lisätietoa: Turvallisuuslupa-sivulta sekä ohjeesta ST 3.1. http://www.stuk.fi/stuk-valvoo/sateilyn-kayttajalle/toiminnanvalvonta/hammasrontgentutkimukset/muu-kuin-tavanomainenhammasrontgentoiminta Laadunhallintaa - Itsearvioinnit joka vuosi ja 5 vuoden välein ulkoinen auditointi - Säteilysuojelussa, optimoinnissa, laadunvarmistuksessa ja säteilyannosten mittausten suunnittelussa ja seurannassa on käytettävä lääketieteellisen fysiikan asiantuntijaa (Säteilylaki 2018 ja STM:n asetus, Säteilyturvakeskuksen ohje ST 3.1.) Toimenpidevastuussa oleva lääkäri Radiologian erikoishammaslääkäri tai radiologian erikoislääkäri tai hammaslääkäri tai lääkäri, joka on suorittanut yliopiston (hammaslääketieteen peruskoulutusta antavan oppilaitoksen) KKTT-koulutuksen 3
Toimenpidevastuussa oleva lääkäri Radiologian erikoishammaslääkäri tai radiologian erikoislääkäri tai hammaslääkäri tai lääkäri, joka on suorittanut yliopiston (hammaslääketieteen peruskoulutusta antavan oppilaitoksen) KKTT-koulutuksen Edellä mainitut voivat tehdä KKTT-tutkimuksia Toimenpidevastuussa oleva lääkäri harkitsee, soveltuuko KKTT lähetteen mukaisen ongelman ratkaisuun Hoitajille suunnattua KKTT-täydennyskoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut, ensivaiheessa erityisesti Metropolia Koulutuksen laajuus on 10 op ja se sisältää koulutuksen ja kirjallisen kuulustelun lisäksi KKTTpotilaskuvauksen näyttökokeena Koulutukseen liittyvä kuulustelu ja näyttökoe on suoritettava röntgenhoitajien koulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa Kun potilas tulee KKTT-kuvaukseen lähetteellä, on lähettävän hammaslääkärin sisällytettävä lähetteeseen riittävästi kliinistä tietoa (anamneesi ja kliininen tutkimus), jotta KKTT-kuvauksen suorittaja voi oikeuttaa kuvantamisen Kun on todennäköistä, että potilaan radiologisella tutkimuksella on tarpeen saada tietoa pehmytkudoksista, tulisi KKTT-kuvauksen sijaan käyttää tavanomaista tietokonetomografiaa, ultraääni- tai magneettitutkimusta Tutkimusta ei tule suorittaa ilman anamneesia ja kliinistä tutkimusta. Kuka saa suorittaa KKTTtutkimuksen? Lähetteen mukaisen kuvauksen voi itsenäisesti tehdä (STM:n asetus 423, 25 ) Röntgenhoitaja Toimenpidevastuussa olevan lääkärin ohjeistuksella shg tai lähihoitaja (KKTTtäydennyskoulutus ja näyttökoe suoritettu, kirjallinen kuvausohje, tmp vastuussa oleva lääkäri on oltava tavoitettavissa) Tutkimusta ei tule suorittaa ilman anamneesia ja kliinistä tutkimusta Tutkimukselta on odotettavissa lisätietoa potilaan hoidon tueksi Tutkimus tulee suorittaa vain, kun diagnostiseen kysymykseen ei saada vastausta pienemmän säteilyannoksen menetelmillä 4
Tutkimusta ei tule suorittaa ilman anamneesia ja kliinistä tutkimusta Tutkimukselta on odotettavissa lisätietoa potilaan hoidon tueksi Kuvaus tulee suorittaa vain, kun diagnostiseen kysymykseen ei saada vastausta pienemmän säteilyannoksen menetelmillä. Koko kuva ja sen sisältämä informaatio on analysoitava (radiologin lausunto) KKTT:n tutkimusindikaatioita Soveltuu hyvin: Implanttihoidon suunnitteluun Alaviisaudenhampaan ja mandibulaarikanavan keskinäisen suhteen selvittämiseen epäiltäessä hermovaurioriskin mahdollisuutta Leukojen alueen kystat ja tuumorit (mikäli epäily pehmytkudosinvaasiosta esim. TTtutkimus) Hammas- ja alveolimurtumien kuvantamiseen Sellaisten särkytilojen selvittelyyn, joihin ei perinteisin kuvantamismenetelmin ole löydetty syytä Voidaan käyttää tarveharkinnan mukaan: Puhkeamattomien hampaiden paikallistamiseen Poskiontelon hammasperäisten ongelmien selvittämiseen Leukanivelen luisten rakenteiden selvittämiseen (pehmytkudosmuutosepäilyssä MK) Periapikaalisen parodontiitin (erityisesti aiemmin juurihoidetut hampaat), juurikanavien poikkeavan anatomian ja resorptioiden sekä juurimurtumien selvittämiseen KKTT-KUVIEN TULKINTA KKTT-tutkimuksessa kuvatun alueen tulkitsee ja kirjallisen röntgenlausunnon laatii radiologian erikoishammaslääkäri tai erikoislääkäri Potilastapauksia.. KKTT:n tutkimusindikaatioita Soveltuu hyvin: Implanttihoidon suunnitteluun Alaviisaudenhampaan ja mandibulaarikanavan keskinäisen suhteen selvittämiseen epäiltäessä hermovaurioriskin mahdollisuutta Leukojen alueen kystat ja tuumorit (mikäli epäily pehmytkudosinvaasiosta esim. TT-tutkimus) Hammas- ja alveolimurtumien kuvantamiseen Sellaisten särkytilojen selvittelyyn, joihin ei perinteisin kuvantamismenetelmin ole löydetty syytä Referenssit Sedentex CT 2009-2011. http://www.sedentexct.eu/ STUK. STUK opastaa KKTT-laitteen käyttöön. http://www.julkari.fi/handle/10024/124962 http://www.stuk.fi/julkaisut/stuk-opastaa STUK. Hampaiston ja leukojenkartiokeilatietokonetomografiakuvaus. http://www.stuk.fi/aiheet/sateilyterveydenhuollossa/hammasrontgen/ 5