FINISH LANGUAGE VERSION THE SUMMARY OF THE BASE PROSPECTUS

FINISH LANGUAGE VERSION OF THE SUMMARY OF THE BASE PROSPECTUS dated 28 November 2011 1

TIIVISTELMÄ Yhteenveto on poimittu perusrahastoesitteen loppuosasta. Tiivistelmässä olevat tiedot on luettava ja käsitettävä johdantona perusrahastoesitteeseen. Tiivistelmää on luettava yhdessä perusrahastoesitteen ja sovellettavien lopullisten ehtojen kanssa. Mahdollisten arvopaperisijoittajien kannattaa perustaa sijoituspäätöksensä seuraavien tietojen lisäksi myös muihin perusrahastoesitteen tietoihin riippumatta siitä, sisältyvätkö ne itse rahastoesitteeseen vai viitataanko niihin. Kaikki Saksan liittotasavallassa ( Saksa ) käytävät oikeudenkäynnit ovat Saksan siviiliprosessioikeuden (Zivilprozessrecht) alaisia siten kuin saksalaiset oikeusistuimet soveltavat lakia, joka, muun muassa mutta tähän rajoittumatta, voi edellyttää vieraskielisten asiakirjojen kääntämistä saksan kieleen, ei edellytä asiakirjojen esittämistä ja voi edellyttää kulujen jakamista osapuolten kesken muista lainkäyttöalueista poikkeavalla tavalla ja muuten kuin perusrahastoesitteeseen kuuluvissa asiakirjoissa on todettu. Sen mukaisesti, mikäli perusrahastoesitteen kaltaisessa arvopaperirahastoesitteessä oleviin tietoihin liittyvä kanne tuodaan saksalaiseen tai muun Euroopan talousalueen jäsenvaltion ( ETA-valtio ) oikeusistuimeen, kantaja voi joutua niin Saksan kuin kyseisen ETA-valtion kansallisen lainsäädännön perusteella vastaamaan tarvittavissa määrin käännöskuluista, jotka aiheutuvat perusrahastoesitteen kääntämisestä saksaan ja/tai muuhun asianmukaiseen kieleen, tapauksesta riippuen, ennen oikeusprosessin käynnistämistä. Kaikki Sveitsin konfederaatiossa ( Sveitsi ) käytävät oikeudenkäynnit ovat asianmukaisen kantonin siviiliprosessioikeuden (Zivilprozessordnung) alaisia kantonissa, joissa käynnistetään tällaiset oikeustoimet, jotka, muun muassa mutta tähän rajoittumatta, voivat edellyttää vieraskielisten asiakirjojen kääntämistä johonkin Sveitsin virallisista kielistä (saksa, ranska ja italia), eivät edellytä asiakirjojen esittämistä ja voivat edellyttää kulujen jakamista osapuolten kesken muista lainkäyttöalueista poikkeavalla tavalla ja toisin kuin perusrahastoesitteeseen kuuluvissa asiakirjoissa on todettu. Samoin, jos perusrahastoesitteen kaltaisen arvopaperirahastoesitteen sisältämiä tietoja koskeva kanne tuodaan sveitsiläiseen oikeusistuimeen, kantaja voi joutua sovellettavan kantonin siviiliprosessioikeuden (Zivilprozessordnung) mukaan vastaamaan tarvittavissa määrin kuluista, jotka aiheutuvat perusrahastoesitteen kääntämisestä asianmukaiseen Sveitsin viralliseen kieleen, tapauksesta riippuen, ennen oikeusprosessin käynnistämistä. Liikkeeseenlaskija ja kuka tahansa henkilö, jonka aloitteesta tai aiheuttamana tämä tiivistelmä on käännetty, ottaa vastuun tämän Tiivistelmän sisällöstä, myös sen käännöksestä, mutta vain siinä määrin kuin tämä Tiivistelmä on harhaanjohtava, epätarkka tai ristiriitainen luettaessa sitä muiden osien tai muiden perusrahastoesitteeseen liittyvien tietojen yhteydessä. Kuka on liikkeeseenlaskija? Tiivistelmä UBS AG tytäryhtiöineen (UBS AG myös liikkeeseenlaskija tai "yritys" ja yhdessä tytäryhtiöineen "UBS-konserni", "konserni" tai UBS ) tarjoaa varainhallintaa yksityishenkilöyritys- ja institutionaalisille asiakkaille Sveitsissä. UBS pyrkii toimittamaan laadukkaita rahoitusalan ratkaisuja yhdistämällä varainhallinnan, sijoitupankkitoiminnan ja omaisuudenhallinnan liiketoimintaansa Sveitsissä. UBS.n pääkonttori sijaitsee Sveitsin Baselissa ja Zürichissä. UBS:llä on toimipisteet yli 50 maassa, esimerkiksi kaikissa merkittävissä rahoituskeskuksissa.. 30. syyskuuta 2011 UBS:n BIS Tier 1-suhde 1 oli 18,4 %, sijoitettu pääoma 2 025 miljardia Sveitsin frangia, UBS:n osakepääoma 52 857 miljoonaa frangia ja markkina-arvo 40 390 miljoonaa frangia. Samana päivänä UBS:n palveluksessa oli 65 921 työntekijää 2. 1 BIS Tier 1-suhde tarkoittaa hyväksyttävän Tier 1 -pääoman suhdetta BIS-riskipainotettuun varallisuuteen Basel II -standardien mukaan laskettuna. Hyväksyttävä Tier 1 -pääoma muodostuu osakepreemioista saatavista jakamattomista pääomatuloista, joihin kuuluvat kuluvan vuoden voitto, valuuttamuunnokset, trustien etuoikeutetut arvopaperit (innovatiiviset ja ei-innovatiiviset pääomainstrumentit) ja vähemmistöosuudet, joista on vähennetty pitkäaikaiset nettosijoitukset omiin osakkeisiin, goodwill-arvo, aineeton omaisuus ja muut esim. arvopaperistamisessa vähennettävät osuudet. Siitä on vähennetty oman luotonannon vaikutus vastuisiin täydestä arvosta, ja vaikutukset on pääomitettu. 2 Täysipäiväisinä työntekijöinä laskettuna. 2

Taloudellisia tietoja konsernista UBS on antanut seuraavat tiedot taloudestaan (i) vuoden 2010 vuosikertomuksessaan, joka sisältää tilintarkastetut tiedot 31. joulukuuta 2010 päättyneeltä tilivuodelta (mukana vertailuluvut 31. joulukuuta 2009 ja 2008), sekä (ii) konsernin tarkastamattomassa vuoden 2011 kolmannen neljänneksen neljännesvuosikatsauksessa (30.9.2011), joka sisältää vertailuluvut 30. syyskuuta 2010. UBS:n konsernitilinpäätös on laadittu Sveitsin frangeissa noudattaen kansainvälisiä IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemaa IFRS-standardia. Päättynyt vuosineljännes Päättynyt tilivuosi Miljoonaa Sveitsin frangia, ellei toisin ole ilmoitettu 30.9.11 30.9.10 31.12.10 31.12.09 31.12.08 tarkastamaton tilintarkastettu, ellei toisin ole ilmoitettu Konsernin tulokset Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan kulut Liikevoitto UBS:n osakkeeomistajien osuus 6 412 6 658 31 994 22 601 796 5 432 5 840 24 539 25 162 28 555 980 818 7 455 (2 561) (27 758) 1 018 1 664 7 534 (2 736) (21 292) Osakekohtainen voitonjako (CHF) 0,27 0,43 1,96 (0,75) (7,63) Keskeiset tunnusluvut, tase ja pääomanhallinta Ajanjakso 01.01. 30.09.11 Päättynyt tilivuosi 01.01. 30.09.10 31.12.10 31.12.09 31.12.08 Tehokkuus Oman pääoman tuotto, % (ROE) 10,7 17,6 16,7* (7,8)* (58,7)* Riskipainotetun varallisuuden bruttotuotto (%) 2 14,4 15,9 15,5* 9,9* 1,2* Varallisuuden bruttotuotto (%) 3 2,3 2,3 2,3* 1,5* 0,2* Päättynyt vuosineljännes Päättynyt tilivuosi Kasvu Liikevoiton kasvu (%) 4 Uusi varainhankinta (miljardia CHF) 5 Tehokkuus Kustannusten ja tulojen suhde (%) 6 30.9.11 30.9.10 31.12.10 31.12.9 31.12.8 * 0,3 (17,0) * * 4,9 1,2 (14,3) (147,3) (226,0) 83,6 88,1 76,5* 103,0* 753* Tilanne Miljoonaa Sveitsin frangia, ellei toisin ole ilmoitettu 30.9.11 30.6.11 31.12.10 31.12.09 31.12.08 Pääomavahvuus 3

BIS tier 1 -suhde (%) 7 FINMA-suhde (%) 8 Tase ja pääomanhallinta Vastaavaa yhteensä UBS:n osakkeeomistajien osuus BIS-kokonaissuhde (%) Riskipainotettu BIS-varallisuus BIS tier 1 -pääoma 18,4 18,1 17,8* 15,4* 11,0* 5,4 4,8 4,4* 3,9* 2,5* 1 446 845 1 236 770 1 317 247 1 340 538 2 014 815 51 817 47 263 46 820 41 013 32 531 20,0 19,5 20,4* 19,8* 15,0* 207 257 206 224 198 875* 206 525* 302 273* 38 121 37 387 35 323 31 798 33 154 Tilanne Miljoonaa Sveitsin frangia, ellei toisin ole ilmoitettu 30.9.11 30.6.11 31.12.10 31.12.09 31.12.08 Muut tiedot Investoidut varat (miljardia CHF) 2 025 2 069 2 152 2 233 2 174 Henkilöstö kokoaikaiseksi henkilöstöksi muunnettuna 65 921 65 707 64 617* 65 233* 77 783* Markkina-arvo 40 390 58 745 58 803* 57 108* 43 519* *Tarkastamaton 1 UBS:n osakkeenomistajien osuus nettovoitosta päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta (tarvittaessa annualisoituna) / keskimääräinen UBS:n osakkeenomistajien osuus (päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta). 2 Liiketoiminnan tuotot ennen luottotappioita (kuluja) tai niiden palautumisia päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta (tarvittaessa annualisoituna) / keskimääräinen riskipainotettu varallisuus (päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta). 3 Liiketoiminnan tuotot ennen luottotappioita (kuluja) tai niiden palautumisia päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta (tarvittaessa annualisoituna) / keskimääräinen kokonaisvarallisuus (päivämäärää edeltävältä vuoden mittaiselta ajanjaksolta). 4 Muutos UBS:n osakkeenomistajien osuudessa jatkuvan liiketoiminnan nettovoitosta meneillään olevan ja vertailuajanjakson välillä / UBS:n osakkeenomistajien osuus jatkuvan liiketoiminnan nettovoitosta meneillään olevan ja vertailuajanjakson välillä. Ei merkityksellistä, jos meneillään oleva ajanjakso tai vertailuajanjakso on tappiollinen. 5 Sijoitettujen varojen kassavirta uusilta ja nykyisiltä asiakkailta vähennettynä nykyisten asiakkaiden sijoitusten lunastuksilla ja asiakasmenetyksillä. Ei sisällä korko- ja osinkotuottoja. 6 Toimintakulut / palkkiotulot ennen luottotappioita (kuluja) tai niiden palautumisia. 7 BIS tier 1 -pääoma / riskipainotettu BIS-varallisuus. 8 FINMA tier 1 -pääoma / keskimääräiset oikaistut varat Sveitsin finanssivalvonnan (FINMA) määritelmän mukaisesti. Tietoa yhtiöstä Yrityksen rekisteröity toiminimi on UBS AG. Yritys on 28.2.1978 perustettu nimellä SBC AG rajoittamattomaksi ajaksi ja rekisteröity Baselin kaupungin kantonin kaupparekisteriin kyseisenä päivänä. Yritys vaihtoi 8.12.1997 nimensä UBS AG:ksi. Yritys nykyisessä muodossaan perustettiin 29.6.1998, jolloin Union Bank of Switzerland (perustettu vuonna 1862) ja Swiss Bank Corporation (perustettu vuonna 1872) fuusioituivat. UBS AG on rekisteröity Zürichin kantonin ja Baselin kaupungin kantonin kaupparekistereihin rekisterinumerolla CH-270.3.004.646-4. UBS AG on rekisteröity Sveitsissä, joka on sen päätoimipaikka. Se toimii Sveitsin velvoitelain ja pankkilain mukaisena Aktiengesellschaftina eli yhtiönä, joka on laskenut liikkeeseen kantaosakkeitaan sijoittajien merkittäviksi. UBS AG:n yhtiöjärjestyksen ( yhtiöjärjestys ) 2. pykälän mukaan UBS AG:n tarkoitus on pankkitoiminta. Sen toimialaan kuuluu kaikenlainen pankki-, rahoitus-, neuvonta-, välitys- ja palvelutoiminta Sveitsissä ja ulkomailla. UBS AG:n osakkeet noteerataan Sveitsin SIX-pörssissä ja New Yorkin pörssissä. UBS AB:n kahden rekisteröidyn toimipaikan ja päätoimipaikan osoitteet ja puhelinnumerot ovat: Bahnhofstrasse 45, CH-8001 Zürich, Switzerland, puhelin +41 44 234 1111; ja Aeschenvorstadt 1, CH- 4051 Basel, Switzerland, puhelin +41 61 288 5050. Yrityksen organisaatiorakenne 4

UBS AG on UBS-konsernin emoyhtiö. UBS:n konsernirakenteen tavoitteena on tukea yrityksen liiketoimia oikeudellisten vaatimusten, verotuksen, lainsäädännön ja rahoituksen kannalta tehokkaalla rakenteella. Mikään näistä UBS:n yksittäisistä liiketoimintayksiköistä tai konsernin keskushallinto ei ole oikeudellisesti itsenäinen yksikkö, vaan ne hoitavat liiketoimiaan emopankin kotimaisten ja ulkomaisten toimistojen kautta. Emopankkirakenne auttaa hyödyntämään täysin kaikkien liiketoimintaoyksikköjen tuottamat edut käyttämällä yhtä ainoaa juridista yksikköä. Mikäli toiminta emoyhtiön kautta on mahdotonta tai tehotonta paikallisen oikeuden, verotuksen tai lainsäädännön vuoksi tai mikäli konserniin liitetään uusia yksiköitä yrityskaupoilla, liiketoiminnasta huolehtivat paikan päällä konserniin kuuluvat itsenäiset yritykset. Ajankohtaista Seuraavat tiedot on julkaistu UBS:n kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa 25.10.2011. Globaalin talouskasvun mahdollisuudet vaikuttavat vähäisiltä euroalueen valtionvelkojen, pankkialan epävarman tilanteen, Yhdysvaltojen talouskasvun ja Yhdysvaltojen liittovaltion budjettivajeen vuoksi. Jos kehityssuunta ei muutu, tilanne markkinoilla ja kaupankäynnin vilkkaus eivät todennäköisesti kehity myönteisesti, jolloin kasvu ja uuden pääoman virtaaminen markkinoille jäävät odottamaan tulevaisuutta. Tästä huolimatta UBS palvelee asiakkaitaan tuottaen kilpailuetuja omaisuudenhoidossa keskittymällä sijoituspankkitoimintaan. Asiakaskeskeisen strategian ottaminen käyttöön vähentää liiketoimintaan liittyvää monimutkaisuutta ja tehostaa pääoman tuottoa, joten UBS:n osakkaat pääsevät nauttimaan tuotosta. UBS:n talous-, pääoma- ja rahoitustilanne pysyvät vakaina. UBS arvioi, että nyt aloitetut toimenpiteet vahvistavat sitä, joten asiakkaat ja osakkaat saavat lisäarvoa. UBS suhtautuu tulevaisuuteensa myönteisesti. Liikkeeseenlaskijan hallinto-, johto- ja valvontaelimet UBS AG on hallintotavan suhteen sovellettavien sveitsiläisten sääntelyvaatimusten alainen ja noudattaa niitä täysin. Lisäksi UBS AG noudattaa New Yorkin pörssissä (NYSE) listattuna ulkomaalaisen yrityksenä kyseisen pörssin ulkomaalaisten listautuneiden yritysten sääntöjä ja hallintotapaa. UBS AG toimii tiukasti kahden hallituksen rakenteella, aivan Sveitsin pankkilain mukaisesti. Tämä rakenne auttaa tekemään tarkastuksia ja tasapainotuksia sekä säilyttää yhtiön hallituksen ( BoD ) toiminnallisen riippumattomuuden yrityksen operatiivisesta johdosta, jonka vastuu on delegoitu konsernin hallitukselle ( GEB ). Operatiivisen johdon seuranta ja valvonta ovat yhtiön hallituksen vastuulla. Hallituksen jäsen ei voi toimia kuin toisessa näistä hallintoelimistä. UBS AG:n yhtiöjärjestys ja organisaatiota koskevat määräykset liitteineen määrittelevät näiden kahden elimen kaiken toimivallan ja vastuut. Tilintarkastajat UBS AG:n varsinainen yhtiökokous valitsi 28. huhtikuuta 2011 Ernst & Young Ltd:n, Aeschengraben 9, 4002 Basel, Sveitsi ( Ernst & Young ) UBS AG:n tilinpäätöksen ja UBS-konsernin yhdistetyn tilinpäätöksen tilintarkastajiksi jälleen uudeksi vuoden kestäväksi kaudeksi. Ernst & Young Ltd., Basel, on Zürichissä sijaitsevan Sveitsin tilintarkastajien ja veroneuvojien yhdistyksen jäsen. Miten liikkeeseenlaskija käyttää nettotuotot? Liikkeeseenlaskun nettotuotot käytetään UBS-konsernin rahoitustarkoituksiin, eikä liikkeeseenlaskija käytä niitä Sveitsissä. Liikkeeseenlaskija käyttää arvopapereiden myynnin nettotuotot liiketoiminnan yleisiin tarkoituksiin. Erillistä rahastoa ("erillistarkoituksiin") ei perusteta. Liittyykö liikkeeseenlaskijaan riskejä? Koska UBS AG on maailmanlaajuinen rahoituspalveluiden tarjoaja, sen liiketoimiin vaikuttaa voimassa oleva markkinatilanne. Erilaiset riskitekijät voivat heikentää UBS AG:n kykyä toteuttaa liiketoimintastrategioitaan ja samalla suoraan sen tuottoja. Siksi UBS AG:n tulot ja tuotot ovat ja ovat olleet alttiita heilahteluille. Tietyn jakson tulo- ja tuottoluvut eivät siis kerro tulevista tuloksista. Ne voivat vaihdella vuodesta toiseen ja vaikuttaa UBS AG:n kykyyn saavuttaa strategisia tavoitteitaan. Yleinen maksukyvyttömyysriski 5

Kukin arvopapereiden haltija kantaa yleisen riskin siitä, että liikkeeseenlaskijan taloudellinen tilanne voi heikentyä. Arvopaperit muodostavat liikkeeseenlaskijalle välittömän, vakuudettoman ja samanarvoisen vastuun, joka, varsinkin liikkeeseenlaskijan menettäessä maksukykynsä, ovat keskenään ja liikkeeseenlaskijan muiden kaikkien nykyisten ja tulevien vakuudettomien velvoitteiden kanssa samanarvoisia, poikkeuksena ne, jotka ovat etuoikeutetussa asemassa lakisääteisten ehtojen vuoksi. Mikään talletustakuu- tai korvausmenettelyjärjestelmä ei turvaa liikkeeseenlaskijan arvopapereista johtuvia velvollisuuksia. Mikäli liikkeeseenlaskija menettää maksukykynsä, arvopaperien haltijat saattavat vastaavasti menettää arvopaperisijoituksensa kokonaan. Liikkeeseenlaskijan luottoluokituksen laskun vaikutus Yleisarvio liikkeeseenlaskijan luottoluokituksesta voi vähentää arvopapereiden arvoa. Tämä arvio riippuu yleensä liikkeeseenlaskijan tai sen tytäryhtiöiden saamista luokituksista, joita antavat Standard & Poor sin, Fitchin ja Moody sin kaltaiset luokituslaitokset. UBS:llä on riskisijoituksia, joita voi heikentää rahoitusmarkkinoiden tilanne Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin vaikutukset UBS AG:hen olivat vakavat, kuten moniin muihinkin finanssialan yrityksiin. Kriisin alussa alkanut finanssimarkkinoiden heikentyminen oli historian valossa erittäin vakavaa, ja UBS kirjasi huomattavia tappioita kiinteätuottoisista sijoituksista varsinkin vuonna 2008, hieman vähemmän vuonna 2009. UBS on vähentänyt huomattavasti riskisijoituksiaan vuosina 2008-2010, mikä johtuu osittain siirroista Sveitsin keskuspankin hallinnoimaan rahastoon vuosina 2008 ja 2009. UBS:llä on edelleenkin isoja vanhoja riskisijoituksia, jotka ovat alttiita rahoituskriisin lisäämille, järjestelmän ja vastapuolen aiheuttamille yleisriskeille. Useimmat näistä vanhoista riskisijoituksista ovat edelleen epälikvidejä, mikä vaikeuttaa niiden vähentämistä. Finanssikriisin aikana UBS:lle koitui suuria tappioita (toteutuneita ja markkinahinnan muutoksia) Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoihin liittyvistä arvopaperisijoituksista. Vaikka UBS vähensi sijoituksiaan näillä markkinoilla merkittävästi vuosina 2008-2010, yhtiö on yhä hieman alttiina tällaisille tappioille, varsinkin erikoistuneisiin vakuutusyhtiöihin tekemiensä sijoitusten vuoksi. Finanssikriisi vaikutti myös muihin varallisuusluokkiin ja vaikuttaa niihin edelleen. Vuosina 2008 ja 2009 UBS kirjasi alaspäin muita varallisuuseriä käypään arvoon, esimerkiksi ARS-arvopapereita ("ARS", takaisin ostettavat arvopaperit), velkarahalla tehtyjä rahoitussitoumuksia, kaupallisia asuntolainoja Yhdysvalloissa sekä asuntolainavakuudellisia ja omaisuusvakuudellisia arvopapereita Yhdysvaltain ulkopuolella. UBS:llä on laaja valikoima ARS-arvopapereita, joiden markkina-arvo muuttuu. UBS:n ARS-arvopaperit on luokiteltu lainoiksi ja saataviksi, joiden arvo voi heiketä markkinoilla tapahtuvien muutosten ja muiden tekijöiden vuoksi. UBS:llä on sijoituksia, jotka liittyvät kiinteistöihin Yhdysvaltain ulkopuolisissa maissa, esimerkiksi sveitsiläisiin asuntolainoihin keskittyvä erittäin painava salkku, ja yhtiö voi kärsiä tappioita näistä sijoituksista. UBS on alttiina myös rahaston vastapuoliin perustuvalle kaupankäynnille, käänteisille reposopimuksille ja luottotappioriskiä vähentäville toimille, sillä sen varallisuuden arvo ja likviditeetti, jota vastaan UBS antaa rahoitusta, saattaa pudota nopeasti. Mahdolliset eturistiriidat Liikkeeseenlaskija tytäryhtiöineen voi osallistua arvopapereihin liittyvään kaupankäyntiin jollakin tavalla, joko omissa nimissään tai asiakkaan nimissä. Tällainen kaupankäynti ei ehkä hyödytä arvopaperinhaltijaa ja voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti kohde-etuuden (määritelty jäljempänä) arvoon, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön luottokelpoisuuteen ja siten myös arvopapereiden arvoon. Mitä arvopaperit ovat? Perusrahastoesitteen mukaisesti UBS AG ( liikkeeseenlaskija tai UBS AG ), joka voi toimia myös Jerseyn sivukonttorinsa ( UBS AG, Jerseyn sivukonttori ) tai Lontoon sivukonttorinsa ( UBS AG, Lontoon sivukonttori ) kautta, voi aika ajoin laskea liikeeseen arvopapereita (arvopaperit tai "arvopaperi"). Jos arvopapereiden asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on määritelty, arvopaperit voivat perustua osakkeen, indeksin, valuuttakurssin, arvometallin, raaka-aineen, korkotason, muun arvopaperin kuin osakkeen, rahasto-osuuden, futuurisopimuksen tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen määritelmien mukaisesti, viitekurssin (mukaan lukien mutta kuitenkaan rajoittumatta:korkotason vaihtosopimukset, valuuttojen vaihtosopimukset tai, tapauksesta riippuen, luottotappioiden vaihtosopimusten tasot) sekä sijoituskorin tai -salkun tuottoon, jos kori tai salkku sisältää 6

edellä mainitut varallisuuserät (kukin näistä erikseen on "kohde-etuus" tai yhteiseltä nimeltään kohdeetuudet, jolloin termi kohde-etuus tarkoittaa myös kaikkia kohde-etuuksia). Vaihtoehtoisesti, ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, arvopaperit voidaan sitoa ns. luottotapahtumaan eli tapahtumiin, joilla on vaikutusta viiteyksikön luottokelpoisuuteen (myös "luottosidonnaiset arvopaperit"). Näihin luottotapahtumiin voidaan sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti lukea viiteyksikön konkurssi, viiteyksikön kyvyttömyys suorittaa tiettyjä maksuja niiden erääntyessä tai jokin muu laiminlyönti velvollisuuksien suorittamisessa. Asema Arvopaperit ovat samanarvoisia kuin liikkeeseenlaskijan kaikki muut suorat, samanarvoiset, rajoituksettomat ja vakuudettomat sitoumukset. Sovellettava lainsäädäntö Lopullisissa ehdoissa määritellään aina liikkeeseen laskettavan arvopaperin kohdalla näihin arvopapereihin sovellettava lainsäädäntö, joka on joko Saksan, Englannin tai Sveitsin lainsäädäntö, Saksan ja Ruotsin lainsäädäntö, Saksan ja Suomen lainsäädäntö, Saksan ja Norjan lainsäädäntö tai Saksan ja Tanskan lainsäädäntö. Tässä yhteydessä lopullisissa ehdoissa määritellään kunkin liikkeeseen laskettavan arvopaperin kohdalla, missä oikeusistuimessa liikkeeseenlaskusta syntyvät oikeustapaukset käsitellään. Paikka on joko Frankfurt am Main (Saksan lain alaiset arvopaperit) tai Zürich (Sveitsin lain alaiset arvopaperit). Miten arvopapereita tarjotaan? Arvopapereita voidaan laskea liikkeeseen antihintaan, joka vastaa nimellisarvoa tai on alle tai yli sen.liikkeeseenlaskuhinta ei voi ylittää arvopaperin markkina-arvoa asianmukaisten lopullisten ehtojen julkaisupäivänä (kuten on määritelty yhtiön omissa hinnoittelumalleissa, jotka perustuvat UBS AG:n, UBS AG:n Jerseyn sivukonttorin ja UBS AG:n Lontoon sivukonttorin tunnettuihin rahoitusperiaatteisiin). On sovittu, että arvopapereiden liikkeeseenlaskupäivänä tai sen jälkeen UBS AG, UBS Limited tai toinen salkunhoitaja asettaa arvopapereita myyntiin liikkeeseenlaskuhintaan, kuten lopullisissa ehdoissa on määritelty, ehdoilla, jotka saattavat muuttua. Liikkeeseenlaskuhintaan voidaan sisällyttää myös yhdelle tai useammalle salkunhoitajalle ja/tai jakelijalle maksettavat palkkiot. Onko arvopapereiden myynnille joitakin rajoituksia? Arvopapereita voidaan tarjota, myydä tai toimittaa lainkäyttöalueen sisällä tai sieltä pois, mikäli sovellettavat lait ja asetukset tämän sallivat eikä liikkeeseenlaskijalle koidu tästä mitään lisävelvoitteita. Arvopapereiden tarjonnalle ja myynnille sekä tarjousaineiston jakelulle on erityisrajoituksia Euroopan talousalueella ja Yhdysvalloissa sekä muita rajoituksia, joita sovellettava laki voi edellyttää tiettyjen arvopapereiden liikkeeseenlaskun tarjonnan ja myynnin yhteydessä. Hyväksytäänkö nämä arvopaperit pörssiin? Arvopapereiden liikkeeseenlaskuun liittyvissä lopullisissa ehdoissa ilmoitetaan, noteerataanko arvopaperit pörss(e)issä, mukaan lukien pörssien säätelemättömät markkinat, vai ei, tai saako niillä käydä lainkaan kauppaa. Mitä arvopapereiden haltija saa arvopapereista? Ostaessaan (1) arvopaperin * sijoittaja saa oikeuden tiettyjen ja arvopapereita koskevien ehtojen mukaisesti, pyytää liikkeeseenlaskijaa maksamaan lunastussumman lunastusvaluutassa tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen määrittelyiden mukaisesti, toimittamaan oikean määrän fyysisiä kohdeetuuksia ( arvopaperiin liittyvä oikeus ). Kunkin arvopaperin liikkeeseenlaskun lopullisissa ehdoissa määritellään, vastaako arvopapereista maksettava lunastushinta (i) joka tapauksessa vähintään pääomasuojattua vähimmäismäärää vai, tapauksesta riippuen (ii), vähintään pääomasuojattua vähimmäismäärää, jonka enimmäismäärä on kuitenkin sovittu vai, tapauksesta riippuen, (iii) sovittua enimmäismäärää. * The notation of the Securities will be substantiated and determined in the Final Terms. 7

Mikäli asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on niin määritelty, arvopapereiden haltijalla on lisäksi oikeus saada tietyin ehdoin ja arvopapereiden ehtojen mukaisesti tietty bonussumma, lisäpalkkio tai, tapauksesta riippuen, tietty korkopalkkio tai muu summa, joka perustuu pohjana toimivan varallisuudern tuottoon. Mikäli asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa ei ole erikseen määritelty, mihinkään arvopaperiin ei liity oikeutta saada kiinteää tai vaihtelevaa korkoa tai osinkoa, joten ne eivät tuota säännöllistä tuloa. Onko arvopapereiden haltijan maksettava veroa arvopapereistaan? Mahdollisten sijoittajien on oltava tietoisia siitä, että heidän on ehkä maksettava veroa, muuta asiakirjapalkkiota tai tullia sen maan tai lainkäyttöalueen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti, mihin arvopaperit siirretään. Joillakin lainkäyttöalueilla ei ole saatavilla veroviranomaisten virallisia lausuntoja tai oikeuden päätöksiä arvopapereiden kaltaisista rahoitusinstrumenteista. Sijoittajien kannattaa kysyä veroneuvojaltaan neuvoja henkilökohtaista verotustaan koskevia arvopapereiden hankintaa, myyntiä ja lunastusta varten. Vain tällaiset asiantuntijat kykenevät tarkastelemaan mahdollisen sijoittajan henkilökohtaista tilannetta. Mitä riskejä liittyy arvopaperisijoittamiseen? Arvopaperisijoittaminen aiheuttaa sijoittajalle tuotekohtaisia riskejä. Arvopaperin arvo ei määräydy ainoastaan kohde-etuuden hinnan vaihtelujen mukaan, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön luottokelpoisuuden mukaan, vaan se riippuu myös monista muista tekijöistä. Siksi arvopapereiden hinta voi laskea, vaikka kohde-etuuden arvo, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla viiteyksikön luottokelpoisuus, pysyy vakaana. Mahdollisten sijoittajien on huomattava, että arvopaperin kohde-etuuden arvonmuutos tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla viiteyksikön luottokelpoisuus (tai jopa ennakoidut mutta toteutumattomat muutokset) voivat alentaa arvopaperin hintaa. Tämä riski on olemassa riippumatta liikkeeseenlaskijan taloudellisesta tilanteesta. Arvopapereiden ehtojen, kohde-etuuden hinnanvaihteluiden (volatiliteetin) tiheys ja voimakkuus, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla viiteyksikön viiteobligaatio ja luottokelpoisuus, voimassa oleva korkotaso ja maksettujen osinkojen taso tai, tapauksesta riippuen, valuuttamarkkinoiden yleisten kehityssuuntien lisäksi seuraavat olosuhteet voivat liikkeeseenlaskijan mielestä olennaisesti vaikuttaa arvopapereiden hintaan ja synnyttää tiettyjä riskejä arvopaperisijoittajalle. Kunkin mahdollisen sijoittajan on määriteltävä oman harkintakykynsä ja kyseisissä oloissa sopivien asiantuntijaneuvojen perusteella, että arvopapereiden hankinta vastaa täysin tämän (tai jos tämä hankkii arvopapereita edunsaajan puolesta) taloudellisia tarpeita, tavoitteita ja tilannetta, kaikkia tähän sovellettavia sijoitusperiaatteita, ohjeita ja rajoituksia (hankkipa tämä arvopapereita itselleen tai edunsaajan puolesta) ja on tämän kannalta sopiva, oikea ja asiallinen (tai jos tämä hankkii arvopapereita edunsaajan puolesta), huolimatta arvopapereihin sijoittamiseen tai niiden omistamiseen liittyvistä selvistä ja huomattavista riskeistä. 1. Arvopaperin rakenteellisiin erityisominaisuuksiin liittyvät erityisriskit Ennen arvopaperisijoittamista mahdollisten sijoittajien on otettava huomioon, että arvopapereiden seuraavat erityispiirteet, jos ne on määritelty asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa, voivat vaikuttaa arvopapereiden hintaan tai, tapauksesta riippuen, mahdolliseen määrään, joka ehtojen mukaan arvopapereista on maksettava tai, tapauksesta riippuen, toimitukseen joka koskee oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia, ja että arvopapereilla on tästä johtuen erityiset riskiprofiilinsa: Luottosidonnaisiin arvopapereihin sovelletaan seuraavaa kohtaa: Riippuvaisuus luottotapahtuman toteutumisesta Luottosidonnaiset arvopaperit eroavat tavallisista velkakirjavakuuksista mahdollisesti siten, että arvopaperien ehtojen mukainen maksettava riippuu siitä, onko luottotapahtuma toteutunut ja että maksut (eräpäivänä tai aikaisemmin) käynnistyvät luottotapahtuman toteutumisen ja toteutumatta jäämisen mukaan ja että maksu voi olla pienempi kuin arvopaperien haltijan täysimääräinen alkusijoitus, mikä voi johtaa siihen, että arvopaperien haltija ei saa takaisinmaksua liikkeeseenlaskuhinnasta, tai, tapauksesta riippuen, takaisin sijoittamaansa ostohintaa. Mikäli luottotapahtuma ei toteudu, luottosidonnaiset arvopaperit erääntyvät arvottomina, tai, tapauksesta riippuen ja sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti, arvopaperin haltija 8

saa mahdollisen käteissumman, joka on joka tapauksessa alkusijoitussummaa pienempi. Tässä tapauksessa arvopaperien haltijoilla ei ole takaumisoikeutta viiteyksikköä tai liikkeeseenlaskijaa kohtaan menetysten kattamiseksi. Luottotapahtuman toteutumista ei voida varsinkaan määrittää takautuvasti eli luottosidonnaisten arvopaperien erääntymisen jälkeen, kuten arvopaperien ehdoissa ja/tai asiaa koskevissa lopullisissa ehdoissa on määritetty. Luottosidonnaisten arvopaperien riski on siten verrattavissa luottotapahtuman toteutumiselta suojautumiseen suhteessa viiteyksikköön, jossa luottosidonnaisen arvopaperin haltija altistuu myös liikkeeseenlaskijan luottoriskille. Siten arvopaperien haltijat altistuvat sekä liikkeeseenlaskijan luottoriskille että viiteyksikön luottoriskille. Luottosidonnaiset arvopaperit eivät ole viiteyksikön takaamia eiväkä sen velvoitteiden turvaamia. Jos jokin tapahtuma vaikuttaa viiteyksikön luottokelpoisuuteen myönteisesti, luottosidonnaisten arvopaperien arvo voi laskea. Sellaisella hetkellä luottosidonnaiset arvopaperinsa myyvät arvopaperien haltijat voivat siksi menettää koko sijoittamansa pääoman. Osakkuustekijän, vipuvaikutustekijän tai -kertoimen kohdalla sovelletaan tapauskohtaisesti seuraavia kohtia: Osakkuuden laajuus Osakkuus- tai vipuvaikutustekijän tai kertoimen käyttö sekä mikä muu osuustekijä tahansa arvopaperioikeuden erääntymisessä johtaa tapauksesta riippuen siihen, että arvopaperit ovat taloudellisesti katsottuna samanlaisia kuin suorat sijoitukset kohde-etuuksiin tai, luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatioon, mutta nämä eivät kuitenkaan ole täysin verrattavissa sellaiseen suoraan sijoitukseen varsinkaan sen tähden, että arvopaperien haltijat eivät tule osallisiksi tuotosta 1:1 suhteessa, vaan osakkuus- tai vipuvaikutustekijän tai kertoimen suuruussuhteessa sopullisissa ehdoissa määritetyllä tavalla tapauksesta riippuen. Käänteiseen rakenteeseen sovelletaan seuraavaa kohtaa: Käänteisen rakenteen vaikutus Mahdollisten sijoittajien on otettava lisäksi huomioon, että kun arvopapereilla on asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaan niin sanottu käänteinen rakenne, arvopapereiden (riippumatta muista arvopapereihin liittyvistä ominaisuuksista tai niiden arvon kannalta tärkeistä tekijöistä) hinta laskee, jos kohde-etuuden hinta nousee. Siksi sijoitettu pääoma voi pienentyä, jos kohde-etuuden hinta nousee vastaavasti. Lisäksi kunkin arvopaperin mahdollinen tuotto on periaatteessa rajoitettu, koska kohde-etuuden negatiivinen tuotto ei voi olla yli 100 %. Pikarakenteeseen sovelletaan seuraavaa kohtaa: Pikarakenteen vaikutus Mahdollisten sijoittajien on otettava huomioon, että kun arvopapereihin kuuluu asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaan niin sanottu pikarakenne, arvopaperit voivat ehtojensa mukaan tietyissä olosuhteissa erääntyä ennen eräpäivää ilman, että liikkeeseenlaskijan tai arvopapereiden haltijan on annettava asiasta ilmoitusta. Mikäli arvopaperit erääntyvät ennen eräpäivää, arvopapereiden haltijalla on oikeus vaatia tiettyä käteissummaa, ja jos lopullisissa ehdoissa on näin määritetty, fyysisiä kohdeetuuksia määränä, joka on suhteessa aikaistettuun eräpäivään. Arvopapereiden haltijalla ei ole silti oikeutta vaatia mitään lisämaksuja arvopapereista eikä, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, toimitusta joka koskee oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia aikaistetun eräpäivän jälkeen. Arvopaperien haltija kantaa sen riskin, ettei pääse osalliseksi kohdeetuuden tuotosta, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatiosta, odotetussa laajuudessa eikä odotettuna aikana. Mikäli arvopaperit erääntyvät aikaisin, arvopapereiden haltija kantaa myös niin sanotun uudelleensijoitusriskin. Arvopapereiden haltija pystyy ehkä sijoittamaan uudelleen liikkeeseenlaskijan maksaman summan eräpäivän mahdollisesti aikaistuessa vallitsevissa markkinaoloissa, jotka eivät ole yhtä suotuisat kuin arvopapereiden hankinnan aikaan. Tiettyihin kynnysarvoihin, rajoihin tai tasoihin sovelletaan seuraavaa kohtaa: Tiettyjen kynnysarvojen, rajojen tai tasojen soveltamisen vaikutus 9

Mahdollisten sijoittajien on otettava huomioon, että lunastussumma tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia koskevan toimituksen arvo riippuu siitä, vastaako kohde-etuuden arvo, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukainen viiteyksikön luottokelpoisuus lopullisissa ehdoissa määriteltyä tiettyä kynnysarvoa, rajaa tai luokitusta ja/vai jääkö se tämän alle tiettynä ajankohtana tai tapauksesta riippuen tiettynä ajanjaksona, joka on määritelty arvopapereiden ehdoissa. Vain sillä ehdolla, että kyseistä kynnysarvoa, rajaa, tasoa tai luokitusta ei ole saavutettu ja/tai on jääty sen alle tai se on vastaavasti ylitetty arvopapereiden ehdoissa määriteltynä ajankohtana tai ajanjaksona, arvopapereiden haltija saa lunastussumman, joka on määritelty etukäteen arvopapereiden ehdoissa. Muutoin arvopaperien haltija saa osuutensa kohde-etuuden tuotosta, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatiosta, ja kantaa siten sijoitetun pääoman menettämisen riskin. Enimmäismäärään sovelletaan seuraavaa kohtaa: Mahdollisten tuottojen rajoittaminen enimmäismäärään Mahdollisten sijoittajien on lisäksi otettava huomioon, että lunastussumma tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia koskevan mahdollisen toimituksen arvo rajoittuu enimmäismäärään, joka on määritelty arvopapereiden ehdoissa. Toisin kuin suorassa sijoittamisessa kohde-etuuteen, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla viiteyksikön viiteobligaatioon sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti, mahdollinen tuotto arvopapereista rajoittuu siten enimmäismäärään. Asianmukaisiin kohde-etuuksiin sovelletaan seuraavaa kohtaa: Kohde-etuuteen yhdistämisen seuraus Lunastussumman tason laskeminen tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, oikeaa määrää fyysisiä kohde-etuuksia koskevan mahdollisen toimituksen arvo viittaa ainoastaan asianmukaisen kohde-etuuden tuottoon ja näin ollen kohde-etuuteen, osoittaen tiettyä ennalta määrättyä tuottoa, esimerkiksi heikointa tuottoa tarkastelujaksolla. Mahdollisten sijoittajien onkin otettava huomioon, että vain yhteen kohde-etuuteen liittyviin arvopapereihin verrattuna näihin arvopapereihin liittyy suurempi riski. Tätä riskiä ei ehkä pienennä jäljellä olevien kohde-etuuksien positiivinen tai, tapauksesta riippuen, negatiivinen tuotto, koska jäljellä olevia kohde-etuuksia ei oteta huomioon laskettaessa lunastussumman tasoa eikä, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, toimitettavan fyysisen kohde-etuuden arvoa. Kohde-etuudesta muodostuvaan koriin tai kohde-etuuksista muodostuvaan salkkuun sovelletaan seuraavaa kohtaa: Koriin tai, tapauksesta riippuen, salkkuun yhdistämisen seuraus Arvopapereiden erityisominaisuus on se, että lunastussumman tason laskeminen riippuu useista tekijöistä koostuvan korin tuotosta tai, tapauksesta riippuen ja asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti, useista kohde-etuuksista muodostuvan salkun tuotosta. Sen seurauksena korin yhden osatekijän arvonvaihtelu, tai tapauksesta riippuen, ja sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti, yhden kohde-etuuden arvonvaihtelu voi johtaa korin muiden osatekijöiden suurempiin arvonvaihteluihin, tai tapauksesta riippuen, salkun arvonvaihteluun. Vaikka yhden tai useamman osatekijän tulos olisi positiivinen, korin tulos, tai tapauksesta riippuen ja sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti, salkun tulos kokonaisuudessaan, voi olla negatiivinen, jos muiden osatekijöiden tulos on suuressa määrin negatiivinen. Lisäksi myös korin osatekijöiden tai, tapauksesta riippuen, kohde-etuuksien riippuvuus toisistaan eli korrelaatio on tärkeä laskettaessa lunastussumman tasoa. Kun korin osatekijöihin, tai tapauksesta riippuen ja sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti, salkkuun kohdistuu suuri korrelaatio, minkä tahansa koriin kuuluvan osatekijän tai tapauksesta riippuen salkun mikä tahansa epäsuotuisa kehitys voi vaikuttaa koriin tai tapauksesta riippuen salkkuun yli osuutensa ja siten merkittävästi arvopaperien tulokseen. Fyysiseen selvittelyyn sovelletaan seuraavaa kohtaa: Fyysisen kohde-etuuden mahdollisen toimittamisen vaikutus 10

Siinä määrin kuin arvopapereiden lopullisissa ehdoissa sovitaan selvittelystä fyysisen kohde-etuuden toimituksella, mahdollisten arvopaperisijoittajien on otettava huomioon, että arvopapereiden eräpäivänä ei fyysisestä kohde-etuudesta makseta lunastussummaa vaan kohde-etuuksia toimitetaan mahdollisesti arvopapereiden ehdoissa kuvaillulla tavalla ja oikea määrä. Mahdollisten sijoittajien onkin siksi otettava huomioon, että mikäli arvopaperit lunastetaan toimittamalla oikea määrä fyysistä kohde-etuutta, sijoittajat eivät saa käteistä vaan oikeuden kyseiseen fyysiseen kohde-etuuteen, joka on siirrettävissä eteenpäin asianmukaisten säilytysjärjestelmien ehdoilla. Koska arvopapereiden haltijoille koituu fyysisestä kohde-etuudesta tällaisessa tapauksessa liikkeeseenlaskijaan ja arvopaperiin liittyviä riskejä, mahdollisten arvopaperisijoittajien on tutustuttava mahdollisesti toimitettavaan fyysiseen kohde-etuuteen ennen arvopapereiden ostamista. Lisäksi sijoittajien ei kannata luottaa siihen, että he pystyisivät myymään fyysisen kohde-etuuden arvopapereiden lunastuksen jälkeen tietyllä hinnalla, varsinkaan hinnalla, joka vastaa heidän arvopapereiden hankintaan sijoittamaansa pääomaa. Fyysinen kohde-etuus, jota on toimitettu tietty määrä, voi tietyissä olosuhteissa menettää arvostaan suuren osan, jopa kaiken. Tällaisessa tapauksessa arvopapereiden haltija kantaa riskin arvopapereiden ostoon sijoittamansa pääoman menetyksestä (mukaan lukien kaupankäyntikulut). Mahdollisten arvopaperisijoittajien on myös otettava huomioon, että arvopapereiden haltija kantaa riskin fyysisen kohde-etuuden hinnan mahdollisista heilahteluista arvopapereiden eräpäivän ja selvittelypäivänä tapahtuvan fyysisen kohde-etuuden varsinaisen toimituksen välillä. Arvopapereiden haltija vastaa fyysisen kohde-etuuden hinnanlaskusta arvopapereiden eräpäivän jälkeen. Valuuttakurssiriskiin sovelletaan seuraavaa kohtaa: Valuuttakurssiriski Mikäli asianmukaisten arvopapereiden lopullisissa ehdoissa on niin määritelty, arvopapereiden haltijan arvopapereihin, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatioon, liittyvä oikeus määritellään muun kuin lunastusvaluutan, valuuttayksikön tai laskentayksikön perusteella ja/tai myös kohde-etuuden arvo määritellään tuossa valuutassa, joka poikkeaa lunastusvaluutasta, valuuttayksiköstä tai laskentayksiköstä. Mahdollisten sijoittajien onkin siksi otettava huomioon, että näihin arvopapereihin kohdistuviin sijoituksiin voi liittyä riskejä, jotka johtuvat valuuttakurssien heilahteluista, ja että tappioriski ei johdu ainoastaan kohde-etuuden tuotosta, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatiosta, vaan myös ulkomaan valuutan, valuuttayksikön tai laskentayksikön arvon epäsuotuisasta kehityksestä. Tällainen kehitys voi lisäksi kasvattaa arvopapereiden haltijoiden riskialttiutta, koska kyseisen valuutan epäsuotuisa kurssikehitys voi vastaavasti vähentää ostettujen arvopapereiden arvoa niiden juoksuaikana tai, tapauksesta riippuen, lunastussumman tasoa tai, tapauksesta riippuen, oikeaa määrää fyysistä kohde-etuutta koskevan mahdollisen toimituksen arvoa. Valuuttakurssit riippuvat kysyntä- ja tarjontatekijöistä kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla, jotka puolestaan ovat riippuvaisia taloudellisista tekijöistä, spekuloinnista sekä valtioiden ja keskuspankkien toimenpiteistä (esimerkiksi rahapoliittinen valvonta tai rajoitukset). Valuuttakursseihin, raaka-aineisiin tai arvometalleihin liittyviin arvopapereihin sovelletaan seuraavaa kohtaa: Valuuttakursseihin, raaka-aineisiin tai, tapauksesta riippuen, arvometalleihin liittyvien arvopapereiden erityispiirteitä Mikäli kohde-etuutena käytetään valuuttakursseja, raaka-aineita tai, tapauksesta riippuen, arvometalleja, on huomattava, että näillä käydään kauppaa ympäri vuorokauden Australian, Aasian, Euroopan ja Amerikan aikavyöhykkeillä. Mahdollisten arvopaperisijoittajien on siksi tiedostettava, että arvopapereiden ehdoissa kuvaillut vastaavat rajat tai, tapauksesta riippuen, kynnysarvot voidaan saavuttaa, ylittää tai olla saavuttamatta milloin tahansa ja jopa liikkeeseenlaskijan, laskentaedustajan tai salkunhoitajien noudattaman paikallisen ajan tai työajan ulkopuolella. Pääoman suojaukseen sovelletaan seuraavaa kohtaa: Pääoman suojauksen tapauksessa sovelletaan seuraavaa kohtaa: 11

Mikäli asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on määritelty vähimmäissumma, arvopapereiden pääoma on suojattu juoksuajan loputtua aina vähimmäismäärään asti (ilman mahdollista liikkeeseenlaskupalkkiota), eli sijoittaja saa juoksuajan loputtua joka tapauksessa vähimmäissumman riippumatta kohde-etuuden, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaation, varsinaisesta tuotosta. Mikäli mahdollinen sijoittaja hankkii arvopapereita tätä vähimmäismäärää korkeammalla hinnalla, on hänen tiedostettava, että (suhteellisella) pääoman suojauksella viitataan ainoastaan pienempään vähimmäismäärään. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että pääoman suojaus on voimassa vasta juoksuajan päätyttyä, jos arvopapereiden eräpäivää ei ole aikaistettu. Maksettava käteissumma tai, tapauksesta riippuen, oikeaa määrää fyysistä kohde-etuutta koskevan mahdollisen toimituksen arvo voi jäädä arvopapereiden aikaistetussa lunastuksessa huomattavasti alle tuon summan, joka vähintään maksettaisiin arvopapereiden juoksuajan päätyttyä, jos pääoman suojaus on yhtä suuri kuin vähimmäissumma. Mahdollisten arvopaperisijoittajien on lisäksi huomattava, että huolimatta vähimmäismäärään asti taatusta pääoman suojauksesta, sijoittaja kantaa liikkeeseenlaskijan taloudellisesta tilanteesta johtuvan riskin. Mahdollisten sijoittajien onkin siksi valmistauduttava kestämään se, että heidän sijoittamansa pääoma vähenee osittain tai jopa kokonaan. Arvopapereiden ostajien on joka tapauksessa arvioitava taloudellinen tilanteensa varmistaakseen, että he kykenevät kantamaan arvopapereihin liittyvät tappioriskit. Arvopapereihin, joilla ei ole etukäteen määriteltyä kestoaikaa, sovelletaan seuraavaa kohtaa: Arvopaperien etukäteen määrittelemätön kestoaika Jos arvopaperien lopullisissa ehdoissa niin määritellään, arvopapereilla ei ole - toisin kuin arvopapereilla, joilla on määritelty kestoaika - etukäteen määriteltyä eräpäivää, eikä siten myöskään etukäteen määriteltyä kestoaikaa. Sen tähden arvopapereiden haltijalle uskottu oikeus arvopapereihin on lunastettava kyseisen arvopaperinhaltijan toimesta tiettynä lunastuspäivänä arvopaperien ehdoissa kuvatun lunastusmenettelyn mukaisesti, jos oikeuksia arvopapereihin halutaan puolustaa. Jos vaadittavaa lunastusilmoitusta ei ole saatu asianmukaisesti kyseiseen lunastuspäivään mennessä, arvopapereita ei voida lunastaa ennen arvopaperien ehdoissa mainittua seuraavaa lunastuspäivää. Jos arvopaperioikeuden lunastusta rajoittaa vähimmäislunastusmäärä, sovelletaan seuraavaa kohtaa: Arvopaperioikeuden lunastamista koskeva vähimmäislunastusmäärä Jos arvopaperien lopullisissa ehdoissa niin määritellään, jokaisen arvopaperien haltijan täytyy arvopaperien ehtojen mukaisesti tarjota tietty vähimmäismäärä, ns. vähimmäislunastusmäärä, arvopapereita voidakseen lunastaa arvopapereihin uskotun oikeuden. Jos haltijalla on määritettyä vähimmäislunastusmäärää vähemmän arvopapereita, hänen tulee joko myydä arvopaperinsa tai ostaa lisää arvopapereita (mistä aiheutuu käsittelykuluja kussakin tapauksessa). Arvopaperien myynti edellyttää, että markkinatoimijat ovat halukkaita ostamaan arvopaperit tiettyyn hintaan. Jos halukkaita markkinatoimijoita ei ole, arvopaperien arvoa ei voida realisoida. 2. Yleiset arvopapereihin liittyvät riskit Mahdollisten sijoittajien on otettava huomioon, että arvopapereihin liittyvät seuraavat yleiset riskit voivat vaikuttaa arvopapereiden hintaan tai, tapauksesta riippuen, mahdolliseen määrään, joka tulee maksettavaksi arvopaperien ehtojen mukaisesti tai, mikäli niin määritellään lopullisissa ehdoissa, fyysisten kohde-etuuksien toimituksen oikean määrään: Kun liikkeeseenlaskija aikaistaa eräpäivän tai lunastaa arvopaperit ennenaikaisesti Mahdollisten arvopaperisijoittajien on lisäksi tiedettävä, että liikkeeseenlaskijalla on oikeus arvopapereiden ehtojen mukaisesti aikaistaa eräpäivä tai lunastaa kaikki arvopaperit ennen eräpäivää. Mikäli liikkeeseenlaskija aikaistaa eräpäivän ja lunastaa arvopaperit ennen eräpäivää, arvopapereiden haltijalla on oikeus vaatia tiettyä summaa, joka on suhteessa aikaistettuun eräpäivään. Arvopapereiden haltijalla ei ole silti oikeutta vaatia lisämaksuja arvopapereista asianmukaisen eräpäivän jälkeen. Arvopaperien haltija kantaa sen riskin, ettei pääse osalliseksi kohde-etuuden tuotosta, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaatiosta, odotetussa laajuudessa eikä odotettuna aikana. 12

Mikäli liikkeeseenlaskija aikaistaa arvopapereiden eräpäivän, arvopapereiden haltijalla on uudelleensijoitusriski eli sijoittajalla on riski, joka aiheutuu liikkeeseenlaskijan mahdollisesti maksaman summan uudelleen sijoittamisesta vallitsevissa markkinaoloissa, jotka ovat epäsuotuisammat kuin arvopapereiden hankintahetkellä. Arvopapereiden haltijalla ei ole oikeutta aikaistaa eräpäivää. Ei oikeutta aikaistaa eräpäivää Arvopapereiden haltijoilla ei ole oikeutta aikaistaa eräpäivää, eli he eivät voi näin ollen aikaistaa arvopapereiden eräpäivää kesken kestoajan. Ennen arvopapereiden eräpäivää arvopapereiden (tai osan niistä) mahdollisen taloudellisen arvon realisointi on siksi vaikeaa, ja lukuun ottamatta tapausta, jossa liikkeeseenlaskija aikaistaa eräpäivän tai lunastaa arvopaperit tai, tapauksesta riippuen, jos asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on niin määritelty, on arvopapereiden haltijan arvopaperioikeuden harjoittaminen arvopapereiden ehtojen mukaisesti mahdollista vain myymällä arvopaperit. Kohde-etuuden mahdollinen arvonmuutos arvopapereiden juoksuajan päätyttyä Mikäli liikkeeseenlaskija aikaistaa arvopapereiden eräpäivän arvopapereiden ehtojen mukaisesti, mahdollisen arvopaperisijoittajan on huomattava, että arvopapereiden haltijat kantavat riskin kohdeetuuden arvonmuutoksesta eräpäivän aikaistamisesta koskevan liikkeeseenlaskijan ilmoituksen ja kohde-etuudesta maksettavan käteissumman laskemisen välillä. Arvopaperioikeuden muutosten negatiivinen vaikutus Ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kohde-etuus joutuu ns. mahdollisten muutostapahtumien eli sellaisten tapahtumien tai (muiden kuin liikkeeseenlaskijan) toimien kohteeksi, jotka mahdollisesti johtavat kohde-etuuden tai kohde-etuuden käsitteen muutoksiin. Esimerkiksi osakeyhtiön, jonka osaketta/osakkeita käytetään kohde-etuutena, osakejaossa (jossa osakkeiden nimellistä määrää vähennetään ja niiden lukumäärää lisätään vastaavasti ilman osakepääoman muutoksia), jonka seurauksena osuudenomistaja on oikeutettu kahteen osuuteen yhtä jakamatonta osuutta kohti, osuuden hinnan oletetaan puolittuvan jaon jälkeen (ottamatta huomioon taloudellisia tekijöitä). Mahdollisten muutosten tapauksessa liikkeeseenlaskijalla on oikeus tehdä muutoksia arvopapereiden ehtojen mukaisesti, mikäli arvopapereiden asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa on niin määritelty näiden tapahtumien tai toimien osalta. Nämä muutokset voivat alentaa arvopapereiden hintaa. Lisäkustannusten negatiivinen vaikutus Arvopapereiden ostosta tai myynnistä aiheutuvat komissiot tai muut palvelumaksut voivat johtaa varsinkin alhaisen toimeksiantohinnan yhteydessä veloituksiin, jotka vähentävät arvopapereista mahdollisesti maksettavaa lunastussummaa. Ennen arvopapereiden hankkimista mahdollisten sijoittajien tulisikin ottaa selvää kaikista arvopapereiden myyntiin tai ostoon liittyvistä kuluista, kuten säilytyspankin palkkioista arvopapereiden oston ja erääntymisen yhteydessä. Riskin poistavat tai sitä pienentävät kaupat Mahdollisten arvopaperisijoittajien ei tule luottaa siihen, että he voisivat käydä arvopapereilla milloin tahansa niiden juoksuaikana kauppaa asianmukaisten riskien välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Tämä riippuu markkinatilanteesta ja voimassa olevista olosuhteista. Riskin välttämiseksi tai rajoittamiseksi suunnitellut kaupat saattavat onnistua vain epäsuotuisalla markkinahinnalla, joka tuottaa tappiota sijoittajalle. Arvopaperikauppa / Heikko likviditeetti On mahdotonta ennustaa, syntyykö arvopapereille jälkimarkkinat, missä määrin ne kehittyvät tai millä hinnalla arvopapereita myydään jälkimarkkinoilla tai ovatko nämä markkinat likvidit vai eivät. Mahdollisten sijoittajien ei tule siksi luottaa kykyynsä myydä arvopapereita tiettynä ajankohtana tai tietyllä hinnalla. 13

Arvopapereiden muoto ja säilytys Perusrahastoesitteessä kuvattuja arvopapereita voidaan laskea liikkeeseen joko fyysisinä haltijamuotoisina arvopapereina (esimerkiksi Sveitsin globaalit velkakirjat ja pysyvät globaalit arvopaperit) tai aineettomassa ja sähköisessä muodossa, jolloin ne rekisteröidään arvo-osuuksina (mukaan lukien aineettomat arvopaperit (Wertrechte; "aineettomat arvopaperit" Sveitsin velvoitelain (Obligationsrecht) artiklan 973c mukaisesti)), kun taas Sveitsin lakien mukaisia sveitsiläisiä globaaleja velkakirjoja ja aineettomia arvopapereita lasketaan liikkeeseen vain välitettyjen arvopaperien muodossa. Lisäksi arvopaperit, joitä välittävät Euroclear Sweden AB, Euroclear Finland Ltd, Verdipapirsentralen ASA tai VP Securities A/S, lasketaan tapauksesta riippuen liikkeeseen aineettomassa ja sähköisessä muodossa, jolloin niiden rekisteröimisen suorittavat tapauksesta riippuen Euroclear Sweden AB, Euroclear Finland Ltd, Verdipapirsentralen ASA tai VP Securities A/S CAsääntöjen mukaisesti. Kyseiset arvopaperit ovat Saksan, Englannin tai Sveitsin lain alaisia, lukuun ottamatta arvopaperiehtojen kohtia 4 (1), (3) ja (4), jotka ovat tapauksesta riippuen, asianmukaisten lopullisten ehtojen mukaisesti Ruotsin lain alaisia (kun arvopapereita välittää Euroclear Sweden AB), Suomen lain alaisia (kun arvopapereita välittää Euroclear Finland Ltd), Norjan kuningaskunnan alaisia (kun arvopapereita välittää Verdipapirsentralen ASA) tai Tanskan kuningaskunnan alaisia (kun arvopapereita välittää VP Securities A/S). Arvopapereiden muodosta riippumatta liikkeeseenlaskijalle ei ole missään oloissa muodostu velvollisuutta eikä korvausvelvoitetta selvittelijän tai, jos näin on määritelty asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa, säilytysedustajan tai FISA:n säilytysyksikön toimista tai laiminlyönneistä eikä mahdollisista tappioista, joita arvopapereiden haltijalle voi aiheutua tällaisista toimista tai laiminlyönneistä yleensä, eikä arvopapereiden edunsaajiin liittyvistä asiakirjoista tai maksuista. Arvopapereiden hinnoittelu Päinvastoin kuin useiden muiden arvopapereiden hinnoittelu, näiden arvopapereiden hinnoittelu ei järjestelmällisesti vastaa arvopapereiden kysynnän ja tarjonnan periaatetta, koska jälkimarkkinoiden välittäjät voivat tehdä itsenäisiä osto- ja myyntitarjouksia. Hinnoittelu perustuu markkinoiden hinnanlaskentamalleihin, kun taas arvopapereiden teoreettinen hinta määräytyy periaatteessa kohdeetuuden, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön viiteobligaation, ja muiden arvopapereihin liittyvien ominaisuuksien arvon perusteella.kukin näistä ominaisuuksista voidaan taloudellisesti mitattuna esittää muun johdannaisinstrumentin avulla. Mahdollinen osto- tai myyntitarjous ei vastaa välttämättä välittäjän määrittelemää arvopapereiden reaaliarvoa. Osto- ja myyntitarjousten eron kasvaminen Tietyssä markkinatilanteessa, liikkeeseenlaskijan ollessa täysin kykenemätön suojaamaan arvopapereita tai suojauksen ollessa erittäin vaikeaa, osto- ja myyntitarjousten välinen ero voi laajentua väliaikaisesti liikkeeseenlaskijan riskin rajoittamiseksi. Siksi arvopapereiden haltijat, jotka haluavat myydä arvopapereitaan pörssissä tai OTC-listalla, voivat myydä arvopapereita myyntihetkellä vallitsevaa hintaa huomattavasti alemmalla hinnalla. Velkarahoitus Jos arvopapereiden hankinta rahoitetaan velkarahalla eivätkä sijoittajien odotukset toteudu, heille aiheutuu arvopapereista tappiota, mutta lisäksi heidän on maksettava korkoa ja lyhennettävä lainaansa. Tämä kasvattaa sijoittajien tappioriskiä huomattavasti. Arvopaperisijoittajien ei tule koskaan luottaa siihen, että he pystyisivät lunastamaan arvopaperinsa ja maksamaan lainankorkonsa arvopaperikaupasta saamillaan tuotoilla. Ennen kuin sijoittajat hankkivat arvopapereita velkarahalla, heidän kannattaa arvioida taloudellinen tilanteensa, kykynsä maksaa korkoa tai lainansa takaisin välittömästi, mikäli heille koituu tappiota odotetun tuoton sijaan. Liikkeeseenlaskijan suojaustoimien vaikutus arvopapereihin Liikkeeseenlaskija voi käyttää arvopapereiden myynnistä saamansa tulot kokonaan tai osittain arvopapereiden liikkeeseenlaskusta johtuvilta riskeiltä suojautumiseen. Tällaisessa tapauksessa liikkeeseenlaskija tai jokin sen tytäryhtiöistä voi tehdä kauppoja, jotka vastaavat liikkeeseenlaskijalle arvopapereista koituvia sitoumuksia. Yleisesti ottaen tällaista kauppaa käydään ennen arvopapereiden 14

liikkeeseenlaskupäivää tai sen jälkeen, vaikka niitä voidaan tehdä myös liikkeeseenlaskun jälkeen. Liikkeeseenlaskija tai jokin sen tytäryhtiöistä voi milloin tahansa ryhtyä tarvittaviin toimiin suojaustoimien lopettamiseksi. Joissakin tapauksissa nämä kaupat voivat vaikuttaa myös kohdeetuuden arvoon tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikön luottokelpoisuuteen ja viiteobligaation arvoon. Arvopapereiden verotukseen liittyvät muutokset Tässä rahastoesitteessä käsitellyt arvopapereiden verotusasiat kuvaavat liikkeeseenlaskijan kantaa esitteen julkaisupäivän oikeustilanteessa. Veroviranomaiset ja oikeusistuimet voivat käsitellä verotusta muullakin tavalla. 3. Kohde-etuuteen liittyvät riskit Kyseiseen kohde-etuuteen, tai luottosidonnaisten arvopaperien kohdalla sovellettavien lopullisten ehtojen määrityksen mukaisesti viiteyksikköön ja/tai viiteobligaatioon, voi liittyä muitakin riskejä, jotka määritellään asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa. Siksi mahdollisen sijoittajan kannattaa tutustua erityisesti tässä rahastoesitteessä kuvatun tuotelajin riskiprofiiliin ja pyytää tarvittaessa neuvoja asiantuntijalta. Mahdollisten sijoittajien on ymmärrettävä erityisesti, että arvopaperit ovat riskisijoitus, joka voi johtaa sijoitetun pääoman menetykseen. Vaikka asianmukaisissa lopullisissa ehdoissa suojattaisiinkin pääoma eräpäivään asti vähimmäismäärään asti ja rajoitetaan näin alun perin tappioriskiä, sijoittajalla on riski liikkeeseenlaskijan taloudellisen tilanteen heikkenemisestä. Mahdollisten sijoittajien onkin siksi valmistauduttava kestämään se, että heidän sijoittamansa pääoma pienenee osittain tai jopa kokonaan. Arvopapereiden hankinnasta kiinnostuneiden sijoittajien on arvioitava taloudellinen tilanteensa varmistaakseen, että he kykenevät kantamaan arvopapereihin liittyvät tappioriskit. 15