Resurssiviisas Lapinjärvi

Samankaltaiset tiedostot
Kiertotaloudella resurssiviisautta kuntaan

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Laatujärjestelmä ja kierrätyslannoitteiden sertifiointi biohajoavien jätteiden kierrätyksen edistäjänä

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätysravinteista prosessoiduille lannoitevalmisteille

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

- Potentiaalia innovaatioiksi

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kiertoasuomesta.fi Markkinapaikka maatalouden sivuvirroille Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Ravinteiden kierrätyksen läpimurto - liiketoimintaekosysteemi

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Maatalouden biokaasulaitos

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Biobisnestä Pirkanmaalle

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Kiertokaari Oy. Hiilineutraali kiertotalouskeskus ja biokaasun hyödyntäminen. Pilotointien ja uusien liiketoimintamallien syntymisen edistäminen

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Lapinjärven biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitys. Henri Karjalainen Toni Taavitsainen

Etelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta

Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen

Ravinteiden kierrätys ja hiilen sidonta maatiloilla Nicholas Wardi

HELMET on saanut olla mukana edistämässä montaa eri kokoista kokonaisuutta.

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

ja sen mahdollisuudet Suomelle

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

MUOVIN ROOLI BIOKIERTOTALOUDESSA INDUSTRY SUMMIT 2019 / CIRCDAY Katri Luoma-aho Pöyry Finland Oy

ja sen mahdollisuudet Suomelle

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4.

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger

Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Biomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Alueraportti Saarijärvi

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Kiertotalous Oulu

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,

Suomen ravinnerikkaiden biomassojen kestävän käytön toimintasuunnitelman

Hyväksi havaitut lantahuoltoratkaisut tehokkaaseen käyttöön Seinäjoki

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Liikenteen biopolttoaineet

Kerääjäkasveista biokaasua

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puurakentamisen edistämishankkeet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Kuntien rooli vesitaloudessa

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Transkriptio:

Resurssiviisas Lapinjärvi - Yritystoiminnan mahdollisuuksien selvityshanke biokiertotalouden ekosysteemin kehittämiseksi 1.2.2018-31.12.2018

Globaalit haasteet: resurssien niukkeneminen, ilmastonmuutos, väestönkasvu, biodiversiteettikato EU:n ja kansalliset tavoitteet: Hallitusohjelma: Suomi bio- ja kiertotalouden edelläkävijä vuonna 2025 Uudenmaan maakuntastrategia: Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta Liiketoimintaa kiertotaloudesta Lapinjärven kunta: Biotalouden kehittäminen osa kuntastrategiaa Alueen elinvoimaisuuden kehittäminen Kokeilualusta Resurssiviisas Lapinjärvi -hanke

Hankkeen tavoitteet Selvittää mahdollisuudet biokiertotalouden ekosysteemin muodostamiselle Lapinjärvelle Kartoittaa, miten kunta voi omilla toimillaan edistää biokiertotaloutta Selvittää, miten resurssiviisautta voidaan edistää kunnan toiminnoissa Askelmerkit biokiertotalouden liiketoimintaekosysteemin luomiseksi

Yhteistyökumppanit Asiantuntijatahot: Yritykset: 1. Luonnonvarakeskus 2. Baltic Sea Action Group 3. Motiva 4. Suomen Metsäkeskus 5. EntoCube 1. Robbes Lilla Trägård 2. Helsingin Erikoishöyläys 3. Lapinjärven Farmarit osk. 4. Lapinjärven Leipomo 5. Porlammin Osuusmeijeri 6. Yli-Simola Oy 7. Mty Malén 8. Porlammin Potka 9. Guy Bosas

Biomassat Haastattelut Kysely Selvitys C Biokaasu Selvitys ostopalveluna C Ravinteiden kierrätys C Yhteistyö Yritykset Kunta C Kunta Haastattelut

Biomassa Määrä / vuosi Yksikkö Kok-N t/v Lanta 213,1 44,6 126,6 Naudan lietelanta 11 300 t Naudan kuivalanta 2 229 t Sian lietelanta 28 600 t Sian kuivalanta 150 t Muut maatalousbiomassat Nurmi 3 709 t 22,3 7,8 39,0 Olki 1 420 t 7,2 1,3 18,2 Elintarviketeollisuuden sivuvirrat Hera 1 000 t 3,0 0,5 1,4 Muut juustontuotannon sivuvirrat 6 t Leipomosivuvirrat 104 t 1,6 0,14 0,69 Puutarhatuotannon sivuvirrat 1 278 t Puutuoteteollisuuden sivuvirrat Hake / murskattu puu 500 m 3 Kutterinpuru 600 m 3 Metsäbiomassat Tukkipuu 40 139 m 3 Kuitupuu 50 798 m 3 Lämpölaitosten tuhkat 179 t 1,8 3,6 Jätevesilietteet 1 013 t 8,1 5,1 2,0 Yhdyskuntabiojäte 84 t 0,5 0,1 0,2 Kok-P t/v K t/v

Biokiertotalouden ekosysteemi Lapinjärvelle? Potentiaalia ekosysteemin muodostumiselle on o Riittävästi biomassoja o Kunnan tuki o Innostuneet, kehittämishaluiset yrittäjät

Lapinjärven biokiertotalouden ekosysteemi Rakentuu biokaasuntuotannon ympärille o Soveltuu hyvin alueen biomassojen käsittelyyn o Saadaan hyödynnettyä sekä biomassojen ravinteet että energiasisältö o Yhdistää useita toimijoita o Edistää ravinteiden kierrätystä

Lapinjärven biokiertotalouden ekosysteemi o Paikallista uusiutuvaa energiaa maatalouteen, teollisuuteen ja liikenteeseen o Kaasuntuotantopotentiaali noin 12 700 MWh vuodessa o Voidaan liittää uusia toimintoja esim. CO2 talteenotto, mädätteen jalostaminen ja myynti, hyönteistuotannon integrointi ekosysteemiin

Lapinjärven biokiertotalouden ekosysteemi Liikennepolttoainetta Puutarhatuotannon sivuvirrat Energiaa Metsätalouden sivuvirrat Energiaa Elintarviketeollisuuden sivuvirrat Mädäte Lannoite Rehu Energiaa Lannoite Tuhka Energiantuotannon sivuvirrat Lanta Olki Lannoite Maanrakennus Ylijäämänurmet Kuivike Puutuoteteollisuuden sivuvirrat

Biokiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen kunnassa Kunnan rooli on toimia esimerkin näyttäjänä, edellytysten luojana ja mahdollistajana o Resurssiviisauden edistäminen omissa toiminnoissa o Tiedon jakaminen o Bio- ja kiertotalousyrittäjien tukeminen Koordinaattorina toimiminen Huomioiminen hankinnoissa, kaavoituksessa ym.

Biokiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen kunnassa Kaavoitus o Alueiden varaaminen toiminnalle o Kiertotalousvaatimukset rakentamisen ohjauksessa Rakentaminen ja infra o Biokaasun huomioiminen kuljetushankinnoissa o Tankkausaseman rakentaminen o Kierrätysmateriaalit infrarakentamisessa (esim. tuhka / purkubetoni) o Puurakentaminen

Biokiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen kunnassa Kunnan omistamat pellot ja metsät o Kierrätysravinteet lannoituksessa o Kestävät viljelymenetelmät o Luonnon terveysvaikutusten huomioiminen Ruokapalvelut o Lähiruoka o Kierrätyslannoitteiden käyttö ja muut ympäristökriteerit o Kasvisruoan lisääminen o Ruokahävikin määrän seuranta

Biokiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen kunnassa Sivistyspalvelut o Kiertotalouskasvatuksen sisällyttäminen opetukseen ja varhaiskasvatukseen o Tiedon jakaminen kuntalaisille esim. teemapäivät Hyvinvointipalvelut o Luonnon terveysvaikutusten hyödyntäminen o Hyväkuntoiset eläkeläiset vetämään ryhmiä

Hankkeen tulokset ja jatko Biomassaselvitys Jonna Nygård Biokaasuselvitys Envitecpolis Oy Loppuraportti projektipäällikkö Rahoitushaku o Yritysten yhteistyöhanke ekosysteemin rakentamiseksi (Maaseuturahasto) o Kiertotalouskasvatus taidelähtöisin menetelmin hanke (OKM) o Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin hanke (EAKR)

Yhteenveto Biokiertotalouden ekosysteemin muodostamiselle hyvät edellytykset o Lisäselvityksiä ja investointeja o Yhteistyötä toimijoiden välillä Kunta voi edistää resurssiviisautta ja biokiertotaloutta monin tavoin o Suunnitelmallista kehittämistä o Resurssien varaamista kehittämiseen o Yhteistyötä toimijoiden välillä

Kiitos Lisätietoja:, projektipäällikkö Lapinjärven kunta tanja.poyhonen@lapinjarvi.fi 044 753 5314