Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen



Samankaltaiset tiedostot
Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)

Yhdistää puoli Suomea

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu

PIEKSÄMÄKI SAVONLINNA PARIKKALA- HENKILÖJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMISSELVITYS

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n)

Rataverkon kokonaiskuva

Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana

Ajankohtaista POS-ELYstä

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Kasvuyritykset Etelä-Savossa

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 2(6)

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset Maakuntajohtaja Jussi Huttunen

Turun lentoasemalla suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Kajaanin kaupunki Ote pöytäkirjasta 19/ ( 7) Kaupunginhallitus

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2017

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Liikkumiselle asetetut tavoitteet

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä

HIILINEUTRAALIN PÄIVÄN ILTA - NUMEROITA JA KOMMENTTEJA -

Savonradan palvelutasoa tulee kehittää henkilöjunien vuorotarjontaa lisäämällä ja liikenteen matkanopeutta parantamalla

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Asemalakkautusten vaikutus matka-aikaan 1 %

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille


Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet

Kestävä liikenne ja matkailu

Liikenne- ja viestintäministeriö PL VALTIONEUVOSTO

Junaliikenteen täsmällisyys. Tilannekatsaus

Suomen veturit ja moottorijunat Koonnut: Henri Hovi

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Yrityssalainen. VR ja Jyväskylä , Maisa Romanainen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

Henkilöliikenne maakuntauudistuksessa Itä-Suomessa

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Pienyritysten rakennetietoja vuodelta 2016 ja suhdannetietoja vuosilta Etelä- Savossa seutukunnittain

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 7/2017 1

2018 MATKAKISAN KÄYNTIKORTTI 1 SATAKUNTA HARJAVALLAN RAUTATIEASEMA (51)

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan?

KIERTOKIRJE KOKOELMA

Suomen veturit ja moottorijunat Koonnut: Henri Hovi

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja Maisa Romanainen, VR,

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

WGROUR ^ LVM LVM. Alka To klo 9-14 VR VR. Paikka. Palkalla

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

LUOTTAMUKSELLINEN Haukivuoren matkustajajunapysähdysten lopettaminen

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Puh

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Aluejärjestöraportti Etelä-Savon Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

Transkriptio:

1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki

2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat vaihtoyhteytenä Parikkalan kautta. Kiskobussilla liikennöitävästä yhteydestä on tullut suosittu hyvin toimivasta Parikkalan vaihtoyhteydestä johtuen. Lentoliikenne Helsinkiin toimii arkipäivinä ostosopimuksen voimin kahdella päivittäisellä vuorolla. Vuorot palvelevat lähinnä liikematkustajia. Yhteydet länteen ja pohjoiseen ovat puutteelliset; henkilöjunaliikennettä ei ole. Vastaavasti yhteydet Pieksämäeltä sekä kauempaa Kuopion ja Tampereen suunnilta Savonlinnaan ovat puutteelliset. Junayhteyden puuttuminen on vaikuttanut negatiivisesti mm. Savonlinnan oppilaitosten toimintaan Kaupungissa on yli 5 000 opiskelijaa. Yliopistokampus on tärkeä koko maakunnan kehittymisen kannalta. Osa opiskelijoista vaihtaa opiskelupaikkaa puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi. Huutokoski Savonlinna-rataosuus perusparannettiin vuonna 2008. LVM osti kaukojunaliikennettä vuonna 2010 noin 31,5 M :lla.

3 Liikenteen aloittamisen reunaehtoja Liikenne sovitetaan yhteen Pieksämäki Joensuutaajamajunien sekä Pieksämäen aseman kaukojunien aikataulujen kanssa. Näin muodostuvat vaihtoyhteydet neljälle eri ratasuunnalle. Huutokoski Savonlinna rataosa perusparannettiin vuonna 2008. Investoinnin kustannukset olivat noin 42 miljoonaa euroa. Radalla on tällä hetkellä vain tavaraliikennettä. Henkilöliikenteen aloittaminen edellyttää 11 tasoristeyksen varustamista varoituslaitoksilla sekä kulunvalvonnan uudelleenkoodausta. Toimenpiteiden kustannukset ovat noin 1,4 miljoonaa euroa. Liikennöintiä ei aikataulullisista ja kalustoteknisistä syistä voida kytkeä yhteen Savonlinna Parikkala kiskobussiliikenteen kanssa. Rataosalle on kaavailtu kolmea uutta henkilöliikennepaikkaa: Joroinen, Rantasalmi ja Kallislahti. Asemien infrastruktuurin rakentamiskustannukset ovat Joroisissa ja Rantasalmella noin 100 000 ja Kallislahdella noin 50 000.

4 Liikennöinti Liikennöinti esitetään aloitettavaksi kolmella edestakaisella vuorolla päivässä Matka-aika Savonlinnasta Pieksämäelle 1 h 10 min (nykyisin bussilla 2 h, henkilöautolla 1 h 44 min) Pieksämäellä vaihtoyhteydet Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Joensuun suuntien kaukojuniin Arvioitu matkustajamäärä on 58 000 matkustajaa vuodessa sen jälkeen kun liikenne on vakiintunut Liikennöinti aloitetaan Dv12-veturilla ja sinisillä vaunuilla (yksi kokoonpano), jotka voidaan myöhemmin vaihtaa Dm12- kiskobussikalustoon mikäli sellaista vapautuu Liikennöinnin alijäämä on 0,9 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. Alijäämä on samansuuruinen muihin vastaaviin yhteyksiin verrattuna.

5 Perusteluja liikenteen aloittamiselle Savonlinnan opiskelijat sekä yliopistokampuksen henkilökunta tarvitsevat junayhteyden pohjoiseen ja länteen Varsinkin yhteys Jyväskylään on tärkeä Liityntäyhteys Pieksämäelle antaa mahdollisuuksia junaliikenteen suosion lisäämiseen Myös pohjoisen ja lännen suunnilta Savonlinnaan matkustavat tarvitsevat yhteyttä Rataosan varrella olevien kuntien saavutettavuus paranee merkittävästi Yhteyden merkitys Savon ja Karjalan radat yhdistävänä ja uusia mahdollisuuksia esim. Venäjältä avaavana poikittaisena henkilöliikenneyhteytenä on koko maan rataverkkoa ajatellen merkittävä. Yhteys on tärkeä alueen matkailulle Alueella on useita suosittuja kesätapahtumia. Liikkumista alueelle olisi mahdollista siirtää henkilöautosta junaan. Vapaa-ajan asutuksen määrä on voimakkaassa kasvussa Matkailussa on paljon kasvupotentiaalia.