Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta

Samankaltaiset tiedostot
Lumijälkilaskenta

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Suurpetotutkimus/RKTL

Susisovittelijan arki

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

1 of :11

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla

SUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

YLEISTÄ REKISTERÖITYMINEN KIRJAUTUMINEN UNOHTUIKO SALASANASI? ALOITUSSIVU LISÄÄ HAVAINTO...

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Vastaus kirjalliseen kysymykseen Luonnonvarakeskuksen toiminnan avoimuudesta

Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET KEMIJÄRVEN RIISTANHOITOYHDISTYS 2016

Karhupalaveri Ristijärven Metsästysseuran majalla klo 18.00

1. Yhdistys järjesti metsästäjätutkintotilaisuuksia vuonna 2008 kpl. 2. Yhdistyksessä metsästäjätutkintoon osallistui vuonna 2008 henkilöä

Yhdistysluettelo 2018

Yhdistysluettelo 2017

9) esitetään ja hyväksytään riistanhoitoyhdistyksen vuoden 2014 toimintakertomus

Riistapäivät Vantaa

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

PÄÄTÖS 1 (4)


Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Mikä on kansalaisten tekemien havaintojen merkitys ympäristön- ja luonnonvarojen seurannassa vuonna 2022?

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

KUNNANHALLITUS No 08/2017

Lasten SUURPETO-OPAS

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1109/01.03/2016

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Päivitetty KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari P

Suurpedot ja luonnonsuojelu. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1127/01.03/2017

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous klo 15:00 Läsnä 20 jäsentä

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

SUURPETOVIERAILUN OHJE KOULUVIERAILIJALLE. Lyhyemmät osioiden kuvaukset löytyvät erillisellä paperilla.

Lumijälkilaskenta suurpetokantojen seurantamenetelmänä

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.

Kainuun suurpetojen lumijälkilaskenta 2008

Luke LUONNONVARAKESKUS

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1088/13/2015

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet

Laskentakoordinaattorin vuodenkierto. Kim Kuntze ja Esko Gustafsson

Susien ulostenäytekeräys vuonna Hankkeesta yleisesti. 2. Ulostekeräyksen käytännön toteutus. Luke/Riistakeskus

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016

POHJANMAAN ELY-KESKUS LASTEN JA NUORTEN PAIKALLISEN HARRASTUSTOIMINNAN AVUSTUKSET VUONNA 2013 ETELÄ-POHJANMAA. Alajärven 4H-yhdistys ry

SML:N POHJANMAAN PIIRIN PM-KILPAILUT ÄHTÄRISSÄ

OTTEITA LUONNOKSESTA SUOMEN SUSIKANNAN HOITOSUUNNITELMAKSI:

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty )

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Poliisihallitus 1 (5) /2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI)

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti)

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste

Turun hallinto-oikeuden päätös

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

Esitys vieraspetojen metsästyksen tehostamiseksi

Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella

Talven 2002 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Transkriptio:

Rapo Po3 Hirvitalousalue Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta 19 20.1.2019 Rapo-Po3 Hirvitalousalue käsittää seuraavat Riistanhoitoyhdistykset: Isojoki-Karijoki, Jalasjärven, Jurvan, Kauhajoen, Kurikan, Laihian, Lapväärtinseudun, Maalahdenseudun, Närpiönseudun ja Teuvan. Petolaskennassa oli lisäksi mukana Parkano Karvian ja Ilmajoen Riistanhoitoyhdistystykset. Hirvitalousalueen Kevätkokouksessa 2018 päätettiin uusia Suurpetojen lumijälkilaskennasta koko Hirvitalousalueella samanaikaisesti. Suurpetokantojen kehitys havaintojen perusteella on ollut seuraava: Kaikki suurpeto Susi Vuosi Havainnot kpl Havainnot kpl 2015 1401 302 2016 2435 1459 2017 3216 2601 2018 4609 3975 Marraskuun lopussa yhdistykset pitivät kokouksen ja sopivat käytännön järjestelyistä. Jokainen yhdistys laskee alueellaan sekä koordinoi laskennan lumi tilanteen näin salliessa. Jälki laskenta suoritettiin 19 21.1.2019 aikana kun lumi satoi maahan viikolla ja uutta lunta saatiin vielä Lauantain aikana. Jälkien etsijöinä toimivat jokaisen Metsästysseuran metsästäjät alueillaan. Jälkien ja kappalemäärä tarkastajina toimivat Yhdistysten Suurpetoyhdyshenkilöt, jotka kävivät tarkistamassa sekä mittaamassa ilmoitetut jäljet, sekä tallensivat havainnot tassuun. Jäljet pyrittiin saamaan mottiin, ettei niitä laskettaisi moneen kertaan. Tässä muutamissa kohdissa onnistuttiinkin mutta seuranta jakson aikana motista tuli ulos enemmän jälkiä kuin motitukseen meni. Siitä syystä tämän motin seuranta olikin tärkeä. Tapahtumaan osallistui 679 metsästäjää niin miehiä kuin naisiakin. Kun jokainen laskija käytti omaa aikaa noin 2h, näin saadaan tuntimääräksi 1358 h joka muunnettuna päiviksi niin saadaan 170 työpäivää. Laskenta alue oli noin 850 000 ha. Havaintoja kirjattiin seuraavasti 19-20.1 välisenä aikana 126 kpl jotka jakautuivat seuraavasti: Ahma 11 kpl, Ilves 28 kpl ja Susi 87 kpl.

Torstaina 24.1. Kokoontuivat yhdistysten jälkitarkastajat sekä toiminnassa mukana olleet henkilöt vetämään tuloksia yhteen. Tässä tilaisuudessa käytiin jokainen merkintä yksitellen läpi. Katsottiin havainto aika, suunta, jälkien koko ja määrä. Näin suljimme päällekkäisyyksiä pois. Loppu laskennassa toteamme, että alueella liikkui ja on suurpetoja seuraavasti: Ahmoja 8 kpl, Ilveksiä 25 kpl joista pentueita 3 kpl sekä Susia 38 kpl joista laumoissa 29 kpl. Laumoja alueelta löytyy 4 kpl ja uusia pareja 3 kpl. Lisäksi useassa pari ja lauma havainnossa oli myös merkintä kiimatiputtelusta. Tämä on maastolaskennan tulos joka muodostui rinkiin kierretyistä suurpedoista. Viimevuotiseen laskentaan verrattuna Ilves ja Ahma havainnot lisääntyvä vähän mutta vastaavasti Susi havainnot laskivat hieman. Tämä johtuu osittain myös siitä, että painopiste Susissa on siirtynyt laskenta alueen etelä osaan ja Pohjois-Satakunnan Pohjaisosiin. Pentu tuotto ei ole löydetyissä havainnossa samalla tasolla kuin vuosi sitten. Tällä laskennalla on se tarkoitus, että metsästäjät ja varsikin metsästyskoirien omistajat tietävät millä alueella on laumoja ja mahdollisia tulevia uusia laumoja. Karjankasvattajat saavat saman tiedon ja voivat valmistautua seuraavaan laidunkauteen ennakkoon anomalla petoaitatarvikkeita Riistakeskukselta. Asukkaille ja varsinkin lapsiperheille tällä alueella on hyvä tietää millä alueilla on mahdollisuus tavata susia liikkuessaan maastossa tai kylänraitilla. Korostamme ettei tämä ole kanta-arvio. Luonnonvarakeskus antaa sen kevät kesällä eikä tällä laskennalla ole vaikutusta poikkeuslupien myöntämiseen.laskenta on tarkoitettu laskenta alueen käyttöön julkisesti. Laskenta alueen Riistanhoitoyhdistykset ja Suomen Metsästäjäliitto Pohjanmaanpiiri kiittää mukana olleita metsästäjiä, sekä muistuttaa Tassu merkintöjen tärkeydestä jatkossakin lisäksi kannustamme ja muistutamme meneillään olevasta Suden DNA keräyksestä. Liitteenä on kartta jossa on arvioidut reviirialueet sekä susi määrät niissä.