SAV RA KE NTAM S E N E D sta M S E KS SAVYHDSTYS RY Tiissii numerossa mm. Lasten rakennusleiri 2000 Hirsitalojen savirappaus Raportti NOL:n syyskokouksesta Pdlkky-savis avusaunan kilas Kattotiilien valmistusta Virossa vuosr 2C,cL / ffie
PAASKYNEN - SA\TYHDSTYS ry.:n jasenlehti / Lerbyggarfcireningena medlemstidning - nr 1-2l 2001 Lehtitoimikunta :Ann-Mari Braxen-Frcmmer, MaJita Klen-Launonen,Pekka Hippi Peaskyseen tuleva aineist osoiteella: Pekka Hippi, Tupasvillanpolku 14, 65710 Singsby tai suoraan siihkdpostitse: pekka.hippi @ suomi24.fi Seuraavaan lehteen tuleva aineisto lii4;1t!0.2001 mate al till tidningen till ovansteende postadrcss eller e-mail. Material ti nasta nummer senast den 20.10.2001 SAVNDSTYKSEN ALLTUS 2OO1 Sinikka Siekl(eli, puheenj ohtaja/ordfttrande Ratarinne 5, 02610 ESPOO 09,5127884, 050-5658798 Teuvo Ranki, varapuheenjoht./viceordfdrande Humalistonkatu 7 b, 20100 TURKU 02-233 5402, 050-322 4401 teuvo.ranki@kolumbus.fi Ann-Marie Bm,\6n-Fronmer, siht"/seketerare Bocksintie 44, 08700 VRKKALA 019-342407, 0400429 503 amihaxen@jippii.fi Paavo J?iryinen, rahastonhoitaja/kassdr Sikila PL108, 07280 LOLAa 04G5130190 paavo jarvinen@hkr.hel.fi Mikko Kyliimarkula Podntie 800, 31640 HUMPPLA 03437 8323; O4ffi-l2l6O mikko.kylamarkula@nic.fi lkka Lempinen Nopolantie 4,32200 Loimaa 02-762 4252 Mikko Tuononen Asemantie 428, 36100 KANGASALA as 040-53594r'/ m.tuononen@kolumbus.fi Varaj asenet/suppleantei Timo Lehtonen \titatie 35,21830 KUMLA 02-4863030 tj.lehtonen@kolumbus.f YHDSTYKSEN ALUEELLSET YHTEYSHENKLOT neuvovat savi- ja olkipaalirakentamista koskevissa asioissa Hame nlinna: Leo Jzirvenpae Lal*imaeffie 89, 13330 HARVATA 03-619636'7 Jyvaskyla: Hafi wig Reuter Vaindlanrie 12, 40420 JWASKYLA Ol4-(A4 859; 019-644860 (myijs faksi) 040432 42t5 Kotka: Heikki Pennanen Saksalantie 145, 49300 TAVASTLA 040-5953928 Nivala: Kyiisti Kangas Maliskyftintie 1243, 85640 MALSKYLA 08-4454U Porvoo/Borge: Robert Holmberg 07320 JAKAR 019-654180; 0400-491441 byggnads @ ony.fi OBS! NFORMATON PA SVENSKA Vaasa: Pentti Okkonen, Tupasvillanpolku 10, 65710 SNGSBY 06-3581353 pentti.okkonen @ vaasa.fi SSALTO - NNEHALLET Puhenjohtajan tervehdys...,...3 loiset lapset rakeltavat omen ekomej a[sa...3 Hirsitalojen savirappaus...6 NOL:n syyskokous Solboryissa...7 Pdlkky-savisavisaunan kiuas...,.9 Olkipaalisuoja hevosile...,...10 Kattotiilien ja kiisinlyiityjen tiilien valnistusta Vircssa...12 Sihteedlta...-.-...14 Kursseja./ilmoituksia...15 Leena Lommi Lylynlykky 3 B 4, 06530 KERKKOO 0400-77'7 559
HE SAVRAKENTAJAT! Uutena puheenjohtajana tervehdin teite iloisin mielin ja savisin kasin viisi vuotta on kulunut siiti kun aloitimmejoten on juhlan aika - SKOL! Kiiran kaikkiajotka omalla aktiivisuudellaan ovat pitaneet Saviyhdistysta pystyssaja toivonkin ett:i tulevaisuudessa saamme lisaa akdivisia saviralentajia YriHnkin omalta osaltani pitta enempi yhteyttii yhdyshenkil6ihin ja kysella kuulumisia. Kaikille lukiioille iloista kevaiin tuloal Terv. Sinikka Siekkeli F $.,\ LOSET LAPSET RAKENTAVAT OMAN EKOMAJANSA Annica Cranvik- Htig gblom, Mafiafiifuundet Vanhat kasityolaistaidot ja perinteet Luonnonkauniilla paikalla Suomenlahden rannalla Helsingin kulttuurikaupungis- ovat asioita joita me martat mielellamme vaalimme ja katsomme olevan tarkeata sa lapsille joka puolelta ruotsinkielista antaa tietoa niista nuoremmille sukupolville. Myoskin M-kerhot haluavatehda ta- saakka - tarjottiin mahdollisuus kahden Suomea - lta-uudellamaalta Pohjanmaalle men ja koska haluamme myos panostaa kauniln kesakuisen viikon aikana tutustua ekologisuuteen. ja meilla oli paljon uusia ja itse kokeilla rakentamista jo kauan ideoita, jarjestimme toisen ekologisen tunnettuja ja hyvaksi todettuja luonnonmaleriaaleja ja menetelmia rakentamisen leirin. kayttaen
Jo kesalla 1999 M-kerhot ia paperikoreista, jotta saadaan hieno ja Marthafdrbudnet aloittivat yhteistyon Snellman-korkeakoulun Ekologisen rakentami- visusti huomioon ia kaytimme huomatta- ke$ava rappauspinta. TamA otettii nyt sen yksikon kanssa ensimmaisen leirin vasti enemman hiekkaa ja paperimassaa muodossa. Silloin osanottajat saivat oppia savisekoituksessa - osittain olimme rakentamaan etupadssa saviolki-tekniikal-rapanneela. Pieni mdkki, jonka lapset itse olivat edellisena vuotena - kun nyt korjasimme kokonaan ilman paperimassaa rakentaneet ihan alusta alkaen rakennettiin rinta rinnan aikuisten rakentaman virheitamme. Ekoateljeen kanssa. Lapsille oli suurl Se etta seinan rappaaminen ei tarkoita elamys huomala, eta he voivat rakentaa vain hieman saven levittemista oli seikka samaa luonnonmateriaalia kawaen ja joka luli lapsiile hyvin selvaksi. Melko saman periaatteen mukaan kuin suuri nodeasti tulee vahinko tai huolimattomuus modernia toimiva talo. esiin kun savi kuivuu. Kannattaa siis panostaa kunnon tyohdn alusta alkaen, ja Ensimmaisen kesan aikana leirilaiset tama oli seikka jota lapset oppivat arvostamaan kun he nakivet lopputuloksen. elvet ehtineet saada kaikkea valmiiksi. vaikka tyotahti oli kova. -Saven ja oljen lisaksi he saivat mm. oppia haapakaton MyOs muihin asioihin kuin vain vanhojen erehdysten korjaamiseen leirilaiset tekoa, seinien muuraamisla, kalkkivarilla maalaamista, kivilattian tekoa. saivat paneutua. Eras kohokohdista oli kylla tutustuminen pareeseen. Pare on Mutta on niin paljon muuta opittavaa kutentiedetean puulastua, joka valmistetaan haavasta. mannysta tai kuusesta ja kun on kyse ekologisesta, vanhojen perinteiden mukaisesla rakentamisesta. Kun jota etupaassa kayteteen kattoihin ja seiniin. Tyossemme kaytimme pereite meren- tema oli leirilaisista lisaksi hauskaa niin paatimme jarjestaa viele toisenkin leirin puoleisen ulkoseinan vuoraukseen joka on seuraavana kesana. Osallistuiat olivat eniten saan armoilla. Parelden kanssa osittain samoja kuin edellisene kesene, tydskentely ei ole aina sita kaikkein helpointa. Taytyy katsoa etta pereet ovat ler- mutta mukaan tuli mydskin uusia lapsia. Koska samanaikaisesti jarjestettiin ekologisen rakentamisen kurssi Snellman- haluaa saada siistin ja kedavan pinnan veet ja etta niissa ei ole esim. lahoa. Jos korkeakoululla, meilla kavi my6s vierailevia lapsia jotka osallistuivat tyohon ja niin etta saadaan kaunis pinta, jossa pareetulee asetlaa osittain paallekkain samalla saivat pienen kielikylvynkin naulat iaavat seuraavan pareen alle. Kun sitten aloitetaan seuraavaa rivia on kuin Talven aikana pieni ekomajamme oli mosaiikin laittamista, kun pareet asetetaan hieman kersinyt, osittain koska siite puuttui ovi ja osittain ilkivallan seurauksena. tavalla saadaan elava mutta ennen kaik- Daallekkain vastakkaiseen suuntaan' Talla Koska teimme myoskin kokeiluja savimassan koostumuksen suhteen saimme reiden latominen oli kylla hauskaa mutta kea sadetta ja muuta kestava pinta. Pe- nyt tilaisuuden analysoida ja muuttaa kaikilla ei ollut siihen vaadittavaa kestavyytta ja jotkut halusivat mielellaan hieman koostumusta. Leirilaisille oli jannaa muistella miten olimme menetelleet edellisena luskata". He eivat laittaneei parei ihan kesana ja sitten katsoa mika oli kestavea niin tiiviisti kuin olisi pitenyt jotta pinta olisi ia mika vehemman. Eras seikka tuli sef tullut tiiviiksi. vaksi. nimittain etta saveen pitaa sekoittaa suhteellisen paljon hiekkaa ja efla tarvitaan kuitua, esim.kopiopaperia kun seine oli valmis ja totesivat rahallisesti Lapset huomasivat kylle erehdyksensa Manhalorbudetin kolleegojen efia seuraavalla kerralla kannattaa kylla
olla tarkempi, vaikkakin se kestaa kauemmin. Toinen savirakentamisen metodi jota leirilaisel saivat kokeilla leiriviikkojen aikana oli nk. sukkatekniikka- Sen kanssa on hauska tyoskennella pienemmassa mittakaavassa ja se tarjoaa myos paljon eri mahdollisuuksia imporvisointiin ja luovaan iloon, mutta se on niinkin tyolas etta on oltava kunnon apuvalineet jos sita haluaa kayttaa suuremmassa mittakaavassa. Sukkamenetelmassa teytetaan pitka - esim. pumpulikankaasta ommeltu - kangastunneli savi-olkimassalla ja sitten"makkara' kiedotaan tukikeppien ympari. llman toimivaa jettisuppiloa on erittain hankala tayttaa metrikaupalla kapeita kangasmakkaroita ja lisaksi makkarat ovat hyvin painavia ja sotkuisia kun niita pitaa siirtaa ja kietoa. Vaikkakin leirilaiset saivat oppia monta uutta mielenkiintoista asiaa kahden leiriviikon aikana on viele paljon muuta, jota emme joidenkin pettymykseksi ehtineet keyda lapi. Eras niista on ekologisesti valmistetut lattialaatat, mutta ehka niiden tekoonkin viele loytyy aikaa, silla ekologinen ajattelu ja rakentaminen on tullut jaadakseen - nein ainakin uskon ja toivon lahtokohtana se kiinnostus joka ennen kaikkea on herannyt lapsissa ja nuorissa. Toivon ette tema ei ollut viimeinen kerta kun lapset saavat kokea sen riemun jonka leirilaiset kokivat kun he rakensivat ja samalla tiedostivat efia ovat olleet mukana kytuamassa pienen ke$avan kehityksen siemenen ja samalla vaalineet vanhoja tyotapoja! Tata taytyy saada tehda taas! Miten hauskaa se kuitenkin on voi kokea kun sekoittaa ma*aa savea, olkea/ heinaa ja hiekkaa puuroksija Uyttaa esim. polvisukan/sukkahousun sekoituksella ja sitten muotoilee sen kissaksi, linnuksi, possuksitai miksi vain haluaa. Luomuksen annetaan kuivua ja jos se maalataan ilmastonkestevalla varilla siite saa hienon patsaan puutarhaan. Tuoretta pajua voi myos kayttaa ekorakentamisessa. Siita voi punoa hienoja aitoja jotka voivat olla somisteena sellaisina kuin ovat, tai sitten sita voi kayftea saviseinan tukirakenteena. Myos tahen menetelmean leirilaiset saivat tutustua. Se on sinansd helopoa mutta vaatii kuitenkin kestavyytte ja maaretynlai$a paattavaisyytte kun on kerafieva ainekset, muotoiltava ja kudottava tasainen pinta. Kun materiaali on keratty ja on paa$y alkuun itse kutominen kay melko vaivattomasti. Tyd vaatii yhteistydkykya ja uskon etta tama oli eras niistd ty6momenteista joista lapset pitivat eniten, kun he saivat seista meren rannalla pajua punomassa. Ajatellapa vain ette saisi asua talossa jossa voi hyvin ja jonka voi yksinkertaisesti kompostoida kun se on palvellut aikansa, lluontoa kuormittamatta.
b HRSTALOJEN S AVRAPPAUS Hirsitalojen sis,iilman parantamisen tunnettu ja hyv?iki pakuus vaihtelee. Jos listat ja vuomuslaudat on poistettu ne tulee nyt laittaa takaisin paikoilleen. Ne saavat todettu menelellna on sisaseinien vuomu savella. Savi tlihenlaij \eloa ja parantaa huoneiden kosteuslasapainoa. toimia rappauslinjaaleina. Toinen kerros laitetaan 5-10 Savi myiis erisua A?intaja suojaa palolta. Meneteha mm pa,ksuisenaja siihen ei tule halkeaniajo se on toimii yht?i hyvin t?in?i?inkin. oikein tehty. Savi on eras vadhimpia rakennusmateriaaleja joita Kun toinen kerros on kuivunut voidaan pinta tapetoida, ihminen on kaydinyt. Riippuen saven saaavuudesta ja maalata tai kaakeloida. Ennen tapetointia savi voidaan ilmaslosta on kehinynyl monla eri tekniikkaa aikojen sivella tapettiliisterila vfienriim?iiin sen imemiskykye. kulussa, mytis tiiaue Pohjolassa. Joskusavi on ollut kanravaa, muna useimmi! rid on keyleny dyncj-ja Rappauslaasti, eritoten vanhanmallinen, mukailee vuorausmateriaalina. Ennen hyvin tavallinen tapa oli hetposti puun liikkeita. Ne v?ihaiset halkeaaat, jotka hirsiseiniin sisiipuolen savirappaus. ovat saattaneet muodostua, on tavallisesti naalattu umpeen, usejn liimavfi a. Ongelma, johon savilaasli tuo mtkaisun on ensisljaisesti veto. Km seinat saadaan tiiviiksi, paraneenergiatalous Perinleisesli sa \ ijdppau\tyd on tuoritettu l:impim?jj)ii huomattavasti. Toisia savirappauksen etuja on silh vuodenaikanaja silloin ei tarvitse kuin tuulettaa paa$iikseen eroon kosteudesta, jota on tuor essa lappaukessa. saatava silea pinta maalaustaja tapetointia varten seke mate.iaalin edullisurrs- Viimemainitulla seikalla oli Jos ryi; tehdiiiin talvikautena tulee huolehtia hyva$ii histoiallisesti katsottunasuurempi merkityskuin tenean. tuuletuksesta ja liinnnityksest:i, jotta saven on mahdollr'ra Luit ua. Tulee rnldtkin huomioida mihn lammin, (Usein kuulee e$a savella on myds hyva kimpda ensdva ominaisuus, mutta tiima ei pida paikkaansa.) kostea ilma kulkee ja jaiihtyy, ettei johonkin huonoon paikkaan muodostu kondenssivefi e. Jotta.appaus olisi saatu tarttumaan hiniseinaan puuhun hakattiin usein kirv ella lovia. RaPpausta uusinaessa vor Ohje lsman korvala naulaamalld ohuen rimoilutsen risliin Rappaussekoituken ohje voi vaihdella suuresti Sarisekoirus voi suuesli vaihdella erilai'len savien rakennuspaikastariippuen. Siksi onkin liirkeet?ikokeilla ominaisuukista dippuen ja koska sekoitukiin kaytettiin triin kauan ett?i oikea sekoitus ldjtyy. TAlainen voi olla sita mita saatavilla oli. Nykya:in kiiltetiian enenmiin krtrkean rappaulsen - l. kenosta varten _ sekoitusohje: hiekkaa sekoitulgessa kuin ennen. Ennen kayteftiin taas 1 osa savea, 3 osaa hiekkaa, - osa kutterinpurua, osa paljon sahanpuluja, silputtua olkea, pellavanpaist:ireitii, silputtoa olkea, osa hevosen- tai 1 osa lehmtinla aa, juuda jne., siis materiaalia jolla on vahvistava vaikutus. ohenna vede a hrpeen mukaan, Hienomppaukseen Tekotupa ka,'retii?in esim. siankarvoja vahvikkeena. Perusteellisessaentis6innissesokkeli- jakattolistat sekii Rappaul$essa savi on sitova aine, hiekkaja kutterinpurut ovien ja ikkunoiden tuoraudaudat voidaan poistaa, ovat tii)4emateriaalia, olki ja la$a toimivat vahvikleen& mutta n:iin ei perinteisesfi ole menetelty. Savenja murden aineiden viilinen suhde on r:irkea. Puun maidollisia vaurioita ei tarvitse koiata ellei osat Saven tulee olla lihavaa eik?i se saa sisaltaa soma. Savi ole kantavia. Voidaan ykinkertaisesti vain veistiiii on helpompi sekoisaa jos se on nostettu jo edellisvuonnaja on saanut murentua pakkasessa, Saven tulee saada Pois vaurioituneet alueet ja niiin muodostuneet aukot korjata savirappauslaastilla. Tiirna on huomattavasti helpompaa olla liossa ainakin paivan, jolloin sitii ei sekoiteta. Tama ja edullisempaa kuin kalliit kodaukset puuta kiiyfieen. on pennteinen tapa liottaa savi. Nykya?in on niin voimakkarta sekoiftimia etti myds tuoreen saven Jotta saataisiin tasainen ja halkea.rnista vapaa pinta, on kokkarcet hajoava! tai jauhenaista savea voi ostaa parasuorittaa mppa s kahdessa vaiheetsa. Ensimmiiinen keros, josta voi tdla melko paksu, tehd:iil niin etta valmiina siikeift?iin. piffa tulee nahdollisimman sileiiksi seumavaa kefosta Hiekan tulee olla 04 mm tai 0-3 mm appaushiekl(aa. ajatellen. Tyit voidaan tehda kasin mutta Raaka hiekka on parempi kuin pesty.,,rappauskauhan" kayft t on suositeltavaa. Kaik:trtia eri olkilajeja voidaan kayfiiiii, myds pellavaaja Kun enlimm:iinen Leno! on kuitunulsiihen on usein hamppua. Jos laasli sekoilelaan koneellisesli. oljen muodostunutjonkin vermn halkeamiakoskakenoken pituus saa olla maks. 5 cm. Lanta lujiftaa rappaustaja se
ekee lisiiki sekoiluksen notkeammaksi ja helpommaksi varastoivan m:rssan sisetiloissa, mita panntaa energia_ ryii\rlii. Savirappdu. rulee kovemmal"i ta pcjenmin talouna j a vlihendi:i liimptjtilan vaiheluita; se on paloturvallinen, ;i?intljvaimentava, vetoa vahenllva, kosteulta veftiikestaviiki jos siinii on lantaa. tasapainottava ja si a on konservoiva vaikutus,[ike Sekoittaninen tarkoittaa sita, efiii orgaanisel aineet kuten puu ja olk siilyv?ite{veina kuivan saven sisiillti. Savisekoitukilla On tiirkea?i ette aineel sekoitetaan hyvin. Ennen lehmet on erittein alhainen kosteusprosentti (3-5%) verrattuna tai hevoset saivatalloa sekoitusta. Nykyaan kaytetiian puuhun (8-127o). HyvistA kosteutta sitovisla ominaisuuk_ laso tai taikinasekoifiimia. Tavalliset betonimyllyteiv:it sistajohtuen ei myitskiiiin ole vaama sovellu tiihan tarkoitukeen. kondenssikosteuden muodostumiselle laastiin, mikii Konerta ka) lendesq?i 'ekoiletaan enoin 'avija noin estzi?i homeen muodostumisen. puolet hiekasta. Sen jiilkeen lis:itaan kaikki kuituaineet. Se mika tekee savirappauksen niin mielenkiintoiseki vett?i lisat?iiin tarpeen mukaan. Melko kuivaa sekoitusta o\ a juuri edel l?irnai n irul omin aisuudel: yhdislzimi.e n voi pyijdttiia jor*un minuutin jolloin savikokkareet mahdolljsuus orgaanisiin aineisiin ja sen kosieutta murenevat. lnpoksi tsarian hiekkaa ja tarvittrva lasapainotlara k)ly. TasLitjohruen'avi-rappausla ej vesimaiira. Valmiin laastin tulee olla no*eaaja elastista kannata kiiyttiiii ainoastaan vanhan kunnoslamisessa - ja pysyii kadessii kun k?i:innat kaden alaspain. sille on myds paikkansa nykyaikaisessa rakentanxsessa. vanha talleenotettu savilaasti voidaan hyvin liottaa ja Emanuel Eklund ja lohames Riesterea Svenska l,?iyrii5 uudeueen. Tatallisesli lailhrin mii:iriill) me?ira Joftlhus-Jhti1, orat molemnnt Ruotsin vanhaa laastia uuteen sekoitukeen, Jos vain vanhaa Le fiyggefiire ingenin hallituksen j tis enid. materiaalia kiiytetiiiin tulee siihen lsat?i olkia ellk:iisem:i?in halkeamista. Savisekoitusta voi sail]4taa monta Atikkeli o julkaistu Ruotsissa ilmestjt)dn kuukaufta. Kun siri halutaan taas kayttaii se sekoitetaan Bv C CN AD S KU ju R - e hde n j uhlanume ro s sa 20CO uudelleen veden kanssa, Suo me k si hnenu e li n j a J o hanne k s e n y s t iir iilli s e la Oni@isuuksia uvalla: Slvella on monenlcisia eruja: se muodostaa ldmpoa Ann-Maie Bruxin-Fmmmet ja Teuvo Ranki NOL:n SYYSKOKOUS SOLBORGSSA NORJASS A2-3.12.2000 Meita kokoontui parikyrnmente pohjoismaista savi- ja olkirakentaj aa NOLin jokavuotiseen syyskokoukseen Solborgiin, Oslosta kymrnenkunta km koilliseen. Mukana o1i myos vieras Saksasta, savinakentaj a Michael von Reith. lahduttavaa etta pohj oismalnen yhteistyd laajeneel Lyhyen esittelykierroksen jzilkeen osanottajat tutustuivat Solborgin antroposofiseen tilaan. jossa toimij myijs kehitysvamrnaisten hoitokoti tnl. Camp Hill) seka Brobygger - skolenin piiiipaikka, Lars Henrik Nesheim. Solborgin primus motorin opastuksella. Pazirakennus. jossa myijs asuimne, sij aitsee paikalla josta on hziikaiiseva niikitala metsien yli. Kavimme kahdessa "oppilaskodissa/ perhetalossa", kodikkaita puurakennuksia. Tilaa viljella:in biodynaanisesti ja sen lehmiinkin tutustuirnme ennen kuin palasimme kauniiseen eeisaulaan/kokoustiaan. Pa?ira' kennuksen alapuolella h?iemiiift aa hedelmapuiden lomassa altaat, jotka toimivat vedenpuhdistajina. Maittavan lounaan jiilkeen oli klassisen dia-ohjelman aika. Herrrik Jijrgensen Tanskasta aloitti n?iyttiima[a olkirakentarrrisk-uvia alkaen Matts Myhrmanista USAsta tanskalaisij n polkupyitrasuojiin ja monbolialaisji n olki -taloihin. Sitten Arild Berg (Nor- +
jan NJHn puheenjohtaja ja kokouksen koollekutsuja) jatkoi esittiim: ]a norjalaisen olkitalo-hi srori ikin. Se alkoi 1956 rakennetusta autotallista j a paattyi viimeisimpiin olkirakennuksiin, yhteensa par:ikymmenta hloa. Saimrne mydskin kuulla et*i hiljattain Oslossa on j iirjestetty vaihtoehtomessut jossa ekologinen rakentaminen ja NJH saivat tilaisuuden esifiayrya kiinnostuneille messuvieraille. Seuraava esittaja oli Tanskan Lars (eller, joka esitteli erilaisia tanskalaisia otkitalo-proj ektej a mutta loi myds silmayksi:i Saksan, Latvian ja Espanjan rakentami seen. Michael Bergman Ruo(sjsta on markuslellut Unkarissa ja sielta hzin naytli dioja erilaisisla savitaloista. H?in paatti esityksensa vanhoilla ja udemrnilla ruotsalaisilla rakennuksilla. Mikko Tuononen Suomesta kertol tilanteesta Suomessa ja tarinan siite, miten yhteispohjoismaisessa projektissa Noija, Ruotsija Suomi tekivatjokainen oman tuotteensa kun tauls Tanska (Mikon mukaan parhaimalla tuloksella) levitti infoa naapurimaiden panoksista intemetissa. [an aikana Lars Henrik kertoi Brobyggerskolenin vaiheista. On tehty mm. luokkamatkoja Veniij?ille ja Latviaan rakeftamaan ekologisesti ja saamaan kosketuksen taeurooppaan. iina vuonna rchdaiin ehka matka Tsekkiin. Lillemor Husbe{g ja Petra Orator kertoivat eraasta projektista Osterlenissa Etela- Ruotsissa. He ovat piirtiineet kymlnenkunta savi/olkitaloa jotka aiotaan rakentaa vanhaan omenatarhaan. Ongelmana on se ettzi arkeologitkin ovat kiinnostuneet omenatarhasta. Toivokaarnrne etta tilanne saa onnellisen lopun. Lauanrai-iltana pidettiin myiis varsinainen NOL-kokous. Sitii oli valmisteltu Arild Bergin johtaman szihkdpostikeskustelun muodossa, ja tunne oli niin kuin olisimme jo kasitelleet monia kysymyksiii etukateen- mika joudutti kokousta. Maiden delegaaut oljvat: Arjld Berg (Norja). Mikko Tuononen (Suomi), ja Lars Keller (Tanska). Tassa kokouksessa kzisiteltyja asioita: - Ler- och Halmbyggaren-lehti ilmestyy jatkossa 2 x vuodessa. Lehdessii tiedotetaan maiden hallituksien kokoonpanosta osoitteineen. Lars Keller mainosti The Last Straw-lehtea joka hzinen rnielestazin on nij n h)'ve lehti ettei se saisi jaada Nol-jasenilta lukematta. Hzin jzirjest?ie tilauksia jos kiinnostusta litytyy. - Lars Keller hoitaa internetiin matrikkelin. - Nolin kotisivu? viela ressa vaiheessa rziht:iimessli on eurooppalainen okirakenta-rnisen kotisivu: www.baubiolo gie. atleurope - Eva-Rut Lindbergille myijnnettiin korvaus j a h?inta kiitettiin j:ilkikateen panoksestaan NOLin sihteerina ja lehdentekij ana. Ler- och Halmbyggaren-lehden toimittaja (nyt: Fred Andersson) saa korvausta puhelinkustannuksista. - Tanskan Marianne Munch-Hansen on nyt vastuussa NOLin taloudenhoidosta (myds sihteeri ja lehden layou t-\ astaava). Hiin toivoo jokaisesra maasta tietoja j?isenien lukum?iaiiista, lehlien jakelukustannuksista ja delegaattien matkakustannuksista. Ennen kotiinl,ihtda sunnuntaina ehdimme katsomaan kahta rakenteella olevaa olkitaloa- Ensin k?ivinme Siw ja Grunde Avharstveitin luona Eidsvollverkissa. He jatkavat hirsitaloa olkipaaliseiniua ja savirappauksella seka sise- etta ulkopuolella. Grunde on
taiteilija j a he ovat myijs r:akentaneet pienen tornin jossa voi istua mietiskelemassa. Axel Melbyen olkitalo Veflingstadissa Stangessa oli toinen kohde: suulii talo kahdessa tasossa, kaksi asuntoa. Ulkoinen savirappaus on hyvin kestanyt kovatkin sadesaat. Sitten jaiikin vain kiittaminen kaikkia osallistuvia hienosta kokouksesta ja jaamme odottamaan seuraavaa tapaamista joka niii[a niikymin j:irjestetaiin Suomessa. Ulf Henningsson, Ruotsi (Ler- och Halmbyggaren m.l-2/ol. Suome ksi Ann-Marie Br@cAn-F rommer ) SUUNNTTELLA SAVRAKENTAJEN KOKOUS SAKSASSA: GLUCKSBURG LOKAKUU 2OO1 Saksan savirakentaiien kattoyhdistyksen,,vlipddllikkci" prof: Horst Schrcidei tjedottaa, etti G liilksbu rgissa-, t ehel; Ta nskan raiaa, pidetddn Dachverba-nd Leh min vuosikokoui 5.-7. 10., iohon kutsutaan kaikki pohioismajset savirakentai'a t. Kokous on vasta su u nnittbl uasteella, mutta hyvi on jo nyt varata timi aika SOLLE SAVTAPAHTUMALLE! POLKKY-SAV-SAVUSAUNAN KUAS Tulipesa kapenee alap:iast?i?in juuri arinan levyiseksi, jolla plriteiin siihen, ettii kaikki puut ja hiilet valuisivat arinalle ja myits palai- Padskysenumerossa 2000 oli kirjoitus pd Llky sa visa unamme ralenramisesla Humppilassa. Seuraavassa tadnaa kiukaal suunnittelusta ja VAaksyssii kiuasmuseo {tutustumisen arvoinen paikta!) ja kiuaskivitehdas. "Savirnies" lkka Lempinen Loimaalta innostui projektista ja lupautui olemaan mukana kiukaan suunniftelussa ja muuaamisessa. Peiidyimme sylinterin malljseen kiukaaseen. joka ty6n edetessa osoittautui tydliizimm?iksi tehda, mita olrtrme ajatelleet. Yritimme saada kiukaan tulipeszin mahdollisirunan ko*eaksi. Monesti tulipesa tehdaein liian rnatalaksi, jolloin puunpoltossa liekki ei ehdi palamaan riittiivzin kuurnasti ennen kuin se osuu kiviin. Saaftaapa liekki palaa vasta kivien yliipuoletla, jolloin liimpti ei varaudu kiukaan kiviin vaan menee hukkaan. (TLrlipalovaara!)
sivat arinalla loppuun asti eika hiilia tarvitsisi kantaa lapiolla pois. Tulipesan paale hankimme kivien kamattajiksi Teppo Hurmeelta karborundum-palkit, jotka kesdvtit hyvin kuumuutta (1450 C)ja silti ne kestav:it kivien painon. Tiissa yleensa kaylerezin melxlsia osia. jorka pi]d(-uhiljaa vii:intyvat ja heikentyvat. Saunaspesialistit viiittiivet, etta kuumana hehkuvat metalliosat antavat epamiellyttiivia ioneja saunan iknaan. Kannatinpalkkien paalle hankimrne pytireitii keraamisia kiuaskivia, ahinmaisiin keroksiin isompiaja ylempiin pienempia kivie, jolloin kivien viiliin jiia sopivia solia, joista kuumat kaasut peesevat kulkemaan ja luovuttamaan energiaa kiviin. Kivitilan alaosaan asennettiin keraamiset lis:iilmaputket, joista voidaan tarvittaessantaa lisailmaa palamisen tehostamiseksi. Kiuas muurattiin savilaastilh taysin ilman sementtia ja kalkkia. Myijs viimeistelyrappaus tehtiin savilaastilla. Savirappauksen alle muurasimme huokoisia edstetiiliii, ettei kiukaan pintalempd nousisi kovin korkeaksi ja liimpd sailyisi kiukaassa pitkiiiin. Sauna kaipaa viela hieman viimeistelya seka lauteet. Ensi keszina piiasemme kokeilemaan tyiimme tuloksia. Saviterveisin Mikko Kyliimarkula Puh 0400-121160 OLKPAALS UOJA HEVOS LLE Kes?illa 1997 liihdin savirakentamisesta saatujen positiivistetr kokemusten innoittamana tutustumaan toiseenkin vaihtoehtoiseen rakentamistekniikkaan - olkipaalikurssille. Paraisilla, Sattmarkissa mkennettiin kantavalla puukehikolla varustettu olkipaalimaj a. Olin aikeissa rakentaa islanninhevosilleni suojan talven tuiskuja vastaatr. Terkee kriteed oli ettii se ei paljon maksa ja etta mahdollisimman paljon kierratystii voi siina toftuttaa- Teinkin sitten nopeasd paatokseni: paalisuoja siitii tuleman piti! Samana syksyn:i siita sitten tuli totta: siihen on kaytetty naapurista hankittuja suurpaaleja tvehriir. koko n. 2.20 x 80 x 70. joka ol 1D
keytetyi$a autonrenkaista tehdyn perustan paalle pinoftu piiallekl(ain saman periaatteen mukaan kuin jos muuraisi tiiliseiniia. Autonrenkaat taytettiin kivilll, soralla ja savella. Pitkia, piiistaiin teroitettuja rankoja lyijtid paalien lepi rakennelman tueksi. Kattoa varten ylimman paalikerroksen piiiille on paalien peiille laskelru keyriista poislettu ja sopiviin mittoihin paloiteltu sahliipylves, siihen paele dmoista ristikko, jonka piiiille purkutalosta saadutervapahvia muistuttavat kattolevyt. Katon kaltevuutta vafien paalit viistottii! moottorisahalla toivotun mallisiksi. Kun pienemmiin kokoisia paalinpa&ia tarvittiin, ne,,ommeltiin" muotoonsa pitkiillii metallisella,,silmiineulalla" paalinarua kaytteen. Rakentaminen suuq)aaleilla on huomattavasti mskaampaa kuin pienilla paaleilla, vaikkakir eriftain nopeata. lman esim. faltoria nostoapuna siita ei selvia. Mutta tulos on uskomattoman tukeva seina! Jos kaytiissa otsi esimerkiksi tukinnostolaite, sellainen jolla kuomataan puunkuljetusautoja, voin hyvin kuvitella ette suulpaaleista voisi mainiosti rakentm suuriakin, hallimaisia rakennuksia iknan tuktakennelmia! Tietojeni mukaan sellaisia onkin jo muualla maailmassa pystytetty. Paalisuojamme on edelleen suunniteltua seka sisa- ettii ulkoseinien savirappausta vailla. Se ei ole minua paljoakaan huolettanut, koska tied?io eraiin olkipaalikanalan Karjaalla, joka rappaamattomana on jo kestiinyt n. 14 wotta (mahdollisesti Suomen vanhin paalimkennus?). Sateeltaja lumelta pitk?ille alasja sivuille reilusti suojaava kano naln?ja riinzivzin. ja paatt on puristettu eriftziin kovaa. Sisepuolella seinat on valiaikaisesti suojattava lelyilh kunnes rappaus saadaan tehrya, etteivet hepat pziaise herkunelenlaan vehriinoljilla. islanninhevoset kun viela pelkasta oljestakin lihovat. Mutta kylle tastii viela rappaanaan paesuiiin - kunhan hevosten pussaamiselta ehtii...! Voinkin lopuksi todeta, eftajos haluaa edullisestja nopeasti ral(enraa ja on kziytetta\ issa koneellista nostoapua niin suurpaalit ovat todella hyva ratkaisu. Mutta muuten suosittelen Lfa - varsinkin hennoille naisen kiitttsille: - pienpaaleja. Jalkeenpziin toresin myiis, ette ofsi ollut hybrya puukehjkosta, johon on mahdollista kiinnittiia vaikkapa juottoastiat. Ja ettii miten hevoseni sitten tiiman suojan ovat hyv:iksyneet? Suureksi pettymyksekseni sitzi ei juuri talvisin ole kaytetty, niima paksuturkkiset hevoset seisovat yleensa keskela lumimyrskyii vain Miintien takapuolensa m',rskyn suuntaan. Mutta keszikuumalla ja kun paarmat ja m?ik?ir?iiset hyitkkiievet - silloin se kelpaa! T?ina talvena sain kuitenkin ihastuksekseni huomata, etta se kelpasi vallan mainiosti laumarnme kahdelle varsalle, jotka usein panivat pitkakseen muhkeaan olkikasaan, jonka niille sinne levitin. SAYTALLTALKOOT Turussa rakennetaan toukokuun lopussa tai kesakuun alussa yhden hevosen tallin seinet kevytsavesta vanhan vajarakennuksen sisalle. Asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita talkoisiin. Mahdollisuus y6pymiseen jarjestyy. Lisatietoja tarkemman ajankohdan saa Tommi Lavoselta, p. (02) 2337808 tai Teuvo Rankilta, p. 050-3224401.
(attotiilien ja k5sinlyiityjen tiilien valrnistusta Virossa Virclaisten Wiekor-kattotiilien suomalainen maahantuoja, DE-Consulting Oy, j?ajestt tutustumismatkan 19.-20.4. koillis-virossa Aserissa toimiville tiilitehtaille. Matka oli suunnattu seka Saviyhdisrykselle, efta Rakennusperinteen Ystaville. Matkalle osallis tui yli kaksikymmenta asianhadastajaa. Vaikka matkamme kesti vain vuorokauden, se oli erittiiin onnistunut, josta paftaat kiitokset ma&an jzi{estaj le ja isiifflille. Viron savilaadut ja esiintymisalueet Virossa esiinty) kolmea erityyppistii sa!j' laatua. Niin sanottu sininen savi (kambdlen) on 500 miljoonan rruoden ik?iisla. Mistaiin muualta maaiknasta ei l6ydy yhtii vanhaa savea, sill?i muualla se on jo ehtinyt kivettya. Sinisen saven esiintymat sijaitsevat Pohjois-Viron rannikolla, muun muassa Koplissa, Kallaveresse, Kolgdkiilassa, Kundassa ja Aserissa. Savi on kymmenien metdetr paksuisissa kerroksissa. Saven erikoislaadun huomaajo sita pudstellessa, si a savi tuntuu hyvin jiimiikalta ja painavalta. Mainittakoon vieh, ette tlillii Viron siniselh savella ei ole paljoakaan yhteistii Suomessa runsaana esiintyv:in ns. sinisaven kanssa, joka on vaseliinimaista j a vetist?i. Devonisla savea esiirtw Etela-Vjrossa. Tunnetuinnat esiintymat ovatarumetsassa, Kiillatovassa ja Joosussa. Kvartefi sta savea on Keski- ja L:insi-Virossa, muun muassa Tfissa, Tohvrissa, Vana-Vigalassa ja Saklassa. V6run tehdas Etela-Vircssa k?iyft:ie devonista savea. Kvaftefiste savea (lusto-ja moreenisavea) kaytefizin muun muassa tiilten valdstukseen. Saveen jaaneila ka$onaattiyhdistei[a ja hiekalla on haittavaikutuksia edtyisesti moreenisaven k?iytiille. Kva.rtiifi savea kayft Avat piiiiasiassa pienet yhtiitt. Savea on litydetty pauon, lfies 40 miljoonaa kuutiometria. Taim?in lisaksi tulevat mahdolliset ja todenn?ikiiiset esiinrymat. Kaksi suurinta keraamista tehdasta (kattotiili- ja tiilitehdasta) sijaitsee Pohjois-Virossa, Aserissa. Ne kayfiavet sinist?i savea samoin kuin Kundan sementtitehdas. Tallinnassa on uunikaakeleita valrnistava tehdas. Kattotiilien tuotanto Ensi mmiiinen r utustumiskohteemme oli Mekorin kattotiilitehdas, jonka omistaa Euroopan suurin keraamisten kattotiilien valmistaja, Koramic. Tehtaan nykyaikaistetutr tuotartolinjan kapasiteetti on viisi miuoonaa tiiltui vuodessa. Telta kapasiteettia ei ole viela tarvinnut oftaa kiiyttitdn. Tehtaan tuota[toa oli esittelemassa toimitusjohtaja Ain Kerem s ka tehtaanj ohtaj a Mati Alles. Tiilien laatu on edtyisen huomion kohteena. Kuopasta nostettu savi saa seisoa vamstossa muutaman kuukaudenja samalla siihen sekoitetaan savea ei nostoerisci. Lisiiksi sekoitetaan joukkoon n. 15 % hiekkaaja hiemao badunlarbonaattia, joka neutraloi savessa olevan suolan ja ehkiiisee valkoisten l?iikkien syntymisen. Pursoftimesta rulevasta massasta tehd?iiin riilen kokoisia parkizi. jotka revolverjprijssissa pudstetaan tiilen muotoon. Kurvausprosessrn j:illeen tiilet polietaan 100 metriij pilkisse tumeliuunissa, jossa riilet kulke!al vaunuissa hitaasri tunnelin liipi. Polttoliimpiitila on maksimissaan. 1000 astetta. Tiilia on mahdollisuus saada mytts mustana, kupadrlruskeana, tummanruskeana, vihrdha ja kidavana, Viirjatyja dita rchtiiesse tiilen pintaan suiikutetaan kesittelyaine, joka poltossa saa lopullisen viainse ja kiinnittyy lujasti tiileen. Aserin tehtaalla tehd:ian kolmea tiilimallia: lukittuvat tiilet, S-tiiletja munkki-nunna-tiilet. il
Lisiiksi tehdziiin e koistiila kasitydna. Poltettua savitiiltzi on kaytetty katoissa tuhansia vuosia. Savitiilen eli ruukkutiilel viehatys liittyy sen savesta syntyv?ian euivyyteenja aitouteen. Yksitt?iin pudstetun savitiilen etuna betonitiileen vefiattuna on sen suuempi lujuusja tiiveys, pakkanen er siihen vaikula. eik?i se nziin ollen myitskaain sammaloidu herkasti. Savitiilien kayftit katteena on Suomessa ollut meko vahaista kodmaisen tuotannon loputtua muutama vuosikymmen sitten. Ruotsalaista Vittingen kattotiilta on Suomessa ollut saatavana, mutta korkeahko hinta on ollut rajoittamassa sen kayttiia. Wiekodn tjilten myiiti saadaan tervetullutta laajennusta suomalaiseen katemateriaalien valikoimaan. Kasin lytit?ivien tiilien tekoon kaytettava massa on valmistettu notkea$maksi, kum puristettujen tiiten valnistuksessa. Tiilen lydja kasteleensin puisen muotin, kasittelee sen sitten hietrolla hiekalla ja iskee sa! imai) k) n muoriin. Y lim eiir:iinen sa\ i leikataan metallilangalla pois ja tiili l':umotaan pois muotista. Hiekka auttaa tiilen irtoamista muottsta. Tiilenlyiijat tuntevat vastuunsa tiilien laadusta, silh tekijitilla on henkilitkohtaiset muotit, joista jaa tekijiin nimikidaimet jokaiseen tiileen. Tiilien poltto tapahtuu muiden tiilien tapaan kaasu-uunissa, jolloin tiilten laatu ja vfi on tasaista. Samalla tiilistii jea kuitenkin puuttumaan puulla polttamisessa syntyvel vivahteet. kuten kovuuden ja vfisiivyjen vaihtelut. Kesinlyiityjen seiniitiilien valmistusta Pikku matkan pziassa kattotiilitehtaalta sijaitsee Wienerberger AS:n tiilitehdas, johon saiinme tutustua toimitusjohtaja Ain nnon opastuksella. Tavaromaisen seinatiilituotannon lis?iksi tehtaalla valmistetaan tiiha vanhalla kasinlyaintimenetekn?illii, joka oli erityisen mielenkiintomme kohteena. Kasinlytttyja tiita tarvitaan muun muassa entisitintikohteissa ja tietyissa erikoisral(enteissa- N:ttli tii[e on kaytetty muun muassa Englantiin rakennelussa vanlan mallin mukaan tehdyssa sillassa ja Taftossa Jaanin ja Suomessa -emun kftkon entisiiinnissii. K?isinlyittiivie tiilia voidaan lehdii tarpeen mulaan minkzi kokoisena tahansa kohteesta riippuen. Suudn osa tiilista menee EnglantJin tehtaan omis taj akonsemin kayttititn. Tiilien kzisin valmistamisen osaaminen on ollutjo katoamassa. Tiillekin tehtaalla oppi asiaan on saatu Englannista. Tlie on tekemassa puolisen tusinaa riuskaa miesta, joiden ryitvauhti oli hzimmiisttttava. Niinpa tavallisia pienehkiija tiifa syntyykin yhden tyiivuoron aikana 700-800 kappaletta tekijaa kohti. Kattoti ineyttelytallinnassa Tehdaskienosten jzilkeen palasimme Tallinnaan, jossa ehdimrne viela tutustua vhon museoviraston kattotiilinaftelyyn museovraston p:iajohtaja Anneli Randlan seka osastonjohtaja Ulo Puustakin opastuksella. Nayttely oli mkennettu museoviraston piharakennuksen seiniille pitkiin raysdiin suojaan. Erilaisia kattotiilimalleja oli esile kymmenittiiin. Vanhirnmatiilet oli\ at satojen vuosien ikziisizi. Monet yksittiliset tiilet olivat kuin taideteoksia. Nayftelyssii oli esilla myiis muita vanhoja kateaineita. kuren puula. kivea ja peltie. Terveisia Vi.rosta Teuvo Ranki Niittelyn osoite: U stn 18, Tallinna \3
SHTEERLTA FRAN SEKRETERARE Maaliskuun lt.peivdna kokoonnuttiin yhdis- Den 17. mars hdlls fdreningens arsmdte i tyksen vuosikokoukseen Billndsin Billnds Bruks lokalitetet Narvarande var Ruukin tiloihin. Kokouksessa oli lasnd 16 jasen- 16 medlemmar Den avgaende styrelsen beviljata. Eroavalle hallitukselle mydnnettiin vastuu- des ansvarsfrihet. Den nya vapaus. Sitten seurasi uuden hallltuksen, ennen slyrelsens, famst ordfdrandens vd velhde kaikkea puheenjohtajan, valinta, ja pitemman negot huvudbry men efter en langre suostuttelun ja lieven painostuksen dvedalningsmandver och uldvande av milt tryck tuloksena Sinikka Siekkeli Espoosta suostui gick Sinikka SiekkelifrAn Esbo vuodeksi ("mutta vain vuodeksim") med pe at overta rodret fdr ett ar C men bara fdr yhdistyksen ruoriin. Toivotamme Sinikalle ett ar!!!"). Sjnikka dnskar vi ett antoisaa ja iloisia savivuottal givande och glatt lerar! Ennen kokousta tutustuimme Ruuki naapurissa Fdre mdtet besdkte vi Billnes Byggnadsapotek, sijaitsevaan Billnasin granne med Bruket. Dar har nya Rakennusapteekkiin ja sen uusiin tiloihin upeasti utrymmen tagits i bruk och medanette Ringrestauroidussa vanhassa bom som guide fick vi bekanta oss med de nya rakennuksessa Anette Ringbomin opastuksella utrynmena i etl underbart gammalt hus och ja voi vain todeta, etta paikka on ndkemisen ja dess pietetsfulla renovefing och konstateras kokemisen arvoinenl Keykaa sjsaan: kan att det minsann vart ett besdk! Stig pe: www.rakennusapteekki.fi wvw.rakennusapteekki.fi Kokouksen jalkeen syntyi vilkasta keskustelua Efter motet blev det en livlig diskussion om varsinkin yhdistyksen tulevasta toiminnasta, ja lramst fdreningens kommande paallimmaisena pysyvieneytelyiden aikaan- verksamhet och i synnerhet om en permanent saamisesla eri paikkoihin. Rakennusapteekin utstellning, helst pe olika stallen i kanssa on jo konkreettisia yhteistydkysymyksia landet. Med Byggnadsapotetket har redan pohdittu ja Billnes vaikuttaakin hyvelt abitus- konkretia samarbetsfragor dryttats och paikalta. Billnds ar sdkert ett bra utgengslage t6r ett dylikt projekt. En annan viktig fraga ar Toinen teked kysymys on saviraken-tamiseen arrangerandet av lerbyggarkurser, och fdr denna liittyvien kurssien jerjestaminen, ja iana kesana sommarkan vi erbjuda en kurs i lerrappning, voimmekin tarjota savirappauskurssin, joka som halls i Humppila. Mera darom i denna pidetaan Humppi-lassa. Lisea siha tessa leh- tidning. dessa. Alldelespeciellt villjag htir gdra'teklam" lor Aivan erikoisesti haluan tasse mainostaa' en tysk-nordisk lerbyggartrtiff s saksalais-pohjoismaista savirakentaja- kommer att hallas i Nord-Tyskland den 5.-7.10. iapaamista jota suunnilellaan 5.-7.10. Pohjois- Fdreningen kollar mdjligheterna att ordna en Saksassa. Yhdistys kartoittaa mahdollista gemensam resa som ocksd skulle fdra till andra yhteista matkaa, jonka puitteissa voisi tutustua jntressanta stallen matkan varrella oleviin rnielenkiintoisiin kohtei- lengs med ferdrutten. Alla intresserade kan siin. Kaikki kiinnostuneet voivat nyt jo ottaa redan nu ta kontakt med sekreteraren och yhteytta sihteeriinl Kokouspaikkaan voitutustua anmala sitt intresse! Platsen hittar ni under www.artefact.de www.artelact.de Alla till nytta och niije annu tlere wlvw-adresser. Endel redan tidigare publicerade Kaikkien hyodyksi ja huviksi tassa viela mujta har endrats och n!4t har tillkommil. www-osoitteita; jotkut jo aikaisem- min julkaistut ovat muuttuneetja uusiakin on listalle tullut. Suvi- ja surtfiterveisin, Ann-Marie Med sommar- och surfarhebningar, Ann-Marie
www. rakas. kaapeli.fi www.kolumbus.f i/tj.lehtonen www. norskjordoghalm.com www.eco-net.dk/halmbyg www.dr.dk/halmhuset wwwearthbuilding.com www.baubiologie-ibn.de www. un i-kassel. de/fb 12,{achg ebiete/feb www. artefact.de www.eadhship.org www.strawhomes.com www.strawbalecentral.com http://str wbale.archinet.com.au www.cresl org mtk LLE otka HAKEYAT KESAKST,,TEKEVjA' LOMAKOHDETTA! From: "ANNE ASKENGREN'<ANNE.ASKENGREN @SWPNET.SE Hej! Jag vill bara tippsa om att vi (Anne o Flemming) bygger min atelje/ verkstad i sommar pe norra Gotland. Tekniki lettlera i glidform. Ar du intresserad att ta ett handtag, prdva eller bara komma fdrbi och titta, h6r av dej!... Men nu ar grunden klar, vatten; avlopp och el draget. Takstolarna star och vantar. var se snart det blir dragligt startar vi med stommen. Dubbelt barande regelverk. Jag vill aterbruka, ta materialet nara, anlita lokala hantverkare / entreprenorer dar det behdvs samt lagga ner en stor egen insats. Via annonser harjag kopt in begagnade f6nster, dorr, taktegel, murtegel, kamin,mer Hr det bli, tex. diskbenk. Halmen har vuxit pa akern nedanfor, den har jag fat till skanks, en snell bekant har lagrat de 8 stora rundbalarna (kanske racker till mer byggen-).leran fick jag mot fraktpris fran Cementa i Slite. (Ring nu inie ner dom l). Egentligen vill jag bygga solfengare pa taket, eftersom Gotland har sa menga soltimmar, men just nu er det ekonomiskt om6jligt ( pluggar Etnologi), daremot vill jag forbereda genom att lagga slang i golven. Vi tanker gora ett lergolv och ev. ett flisgolv- kalkflis. Formen pa huset ar ratt ordinar, men ar tankt att inte awika fdr mycket mot boningshuset. Verkstaden skall kunna anvanda som bostad da den inte langre fyller sin funkion som verkstad och vi drommeredan om att bygga till den, de lib djarvare. F6rr byggde man sjalv i arbetslag med hjalp av nagon klurig snickare /timmerman. Sen skulle folkhemmet byggas, hemmen standardiseras, byggandet skulle ga fort i stor skala med fardiga block. Husen ritades och byggdes av experter. Den nara kunskapen och sjamfortroendet blev overkdrt. For mej kinns lerhusbyggandet lite som att etererovra byggandet at folket. Det ar svart att ge en tidsplan fdr vart bygge eftersom vi bara ar tva och enbart har helger till forfogande, men vi hoppas vara igang med lattleran i juni. Putsning framat augusti, september. Ring /skriv till Anne och Flemming Askengren Angelbos Simunds 52034 Laturo Svedge lel, 0498-225044 Tank pe at det kan vara svert at le balbilietter denna tid pe aretl Vises! Vafialsrinoar idn Anne t5
Two storey loadbearing sprial strawbale house Join us to build lhis exciiing and histotc house! Europe's iirsl2-storey, oadbearing house is being buill in the West of lreland, nearcastlebar, Co.l,4ayo and YOU could help!the groundfloor is already compleied and work slarls atlhe end of Ap l on the lirst floor strawbale walls, the roof and plastering. The house is the inspiralion of Nodta Cl sharn, who has designed it using the pfinciples of sacred geometry (Planning pemission drawings by lt4ichael Rice and construclion drawings by Eabara Jones). Mosi of the work has been volunleered in return for learning strawbale building and a chanceio work and playwith like-minded people. The house willbe Norita's home once it is linished and willbe open lor viewing al cerlain times. Tfaining and supervision sile will be provided by Barbara Jones and Bee Rowan ofamazon Nails, Nodta Clesham and other experienced women. Accommodation ls lree: domitory slyle orcamping space (bring alenl ifyou can, and sleeping bag). Food willbe provided butwe ask you to help with chores. Work will be on-going d,rring spring and summer. but as we expect tnore people to volunleerlhan we can accommodale, il's impodanl that you read alithese notes. You'llhave a lol offun and be truly inspiredlwe can only offer placeslo people who can commitlo a minimum ol one week starting on l\ronday 30th Apdlor Monday 7th lt4ay. Cost perweek is!50.00 sterling BUT ifyou can siay longer, you can claim back 5.00 perday!so 2 weeks could cosl as litlle as!25.00. Other work io the building willbe continuing throughoutlhe summet n parlicular, clay and lime plasle ng, carpeniry, rooiing, plumbjng and elecl cs. We would love you 1o ioin in but cannot say exaclly whai will be happening when! For these subjects, a minimum 2 day commiilmenl is required. Each day costs 10 bui can be reclaimed by doing 2 more! t is VERY 4PORTANT that you contact us as soon as possible ifyou wish to join us. We may nol be able lo accommodate everyone! Write, phone or e-mail Babara Jones ofamazon Nails, slating when you could join us, what yourexporieoce is (nota requiremont)and your contaci detailslo: Hollinroyd Farm, Todmorden, England OLl4 8FJ. Telr 0044 (0)8454582173 mailto:babara@strawbaletulures.org.uk Looking forward to building with you... l r r r rr rl ll ll r r r rr rr r:::! rnrrolen MUURAUS- ra KoRlAusKURsst.... - Vanhakananossa Ovre Juun -nimisen tilanhistoriallisia nkennuksia kunnostetaanjalleen. patuakennuksenja siipirakennuksen leivinuunit tullaan entisdimii?in kauniiseen aasuunsa. Talousrakennukse n tullaan mkentamaan kaksikeroksinen liinmonliihde, jossa alinna on vanaava takkaja setr pzia ii leivinuuni. Kartanon historiasta voidaan kertoa seuraavaa: Juun on yksi Gammelgerdin (Vanhakartanon) kylan kymmenest:i kantatilasta. Se oli keskim?iiiriiist?i valakkaampi vuonna 1571, kur talon omisti Jiins Matsotr. Kruunutilaksi Juun muuttui 1695. Jo wonna 1830 Juun on jakautunut kahtia. Owe Juun on aivan Vanhakartanontie laidalla ja sen entiset talousrakennukset ovatetupaassa tien toisella puolella. Pihapiiriss?i ovat piiiirakennus, pienempi siipirakennus ja talousmkennukset. Pziztakennuksen runko on 1800-lluwn alkupuolelta. Rakennusta on T viime vuosisadan puolella entisiiinyt vanlan mallin mukaiseksi Heikki Kittamaaja Riitta Vainio, tilan nylvin n omistaja.siiptakennuksen nykyasu mutterikuisteineenon 1800- lu!'uri lopulta. Ovre Juun on ttkea osa Vanhakartanon 'flamaisemaa. Siksi onkin titke?i?i saada niiiden vanhojen rakennusten takatja Pyydemme teita ottamaan yhte)fia! T T Helsingissii 2.4.2001 Paavo J?irvinen HKR-Rakennuttaj a pth. 09-1,662136 fax 1,66244O sahkitposti; paavo jarvinen@hkl.hel.fi r r r r r rr rrl rr r:r r rr rl ltr rtr r rr r rl T T
50@N on4bo stsuosovgo
SAVYHDSryS - Savirakentamisen Edistamiseksi ry. Tervetuloa mukaan Saviyhdistyksen jaseneksi! Liittyminen kay mutkattomasti maksamalla yhdistyksen tilille vuoden iasenmaksu 150 mk ja ldheftemalla yhdistyksen sihteerille lehemmet tiedol itsestesi. Samalla olet yhteispohjoismaisen savirakentajien kattojarjest6n jdsen, Nordisk Organisation fdr Lerjordsbyggeri, ja saat taman jerjestdn julkaiseman lehden Ler- och Halmbyggaren (Savi- ja olkirakentaja) suoraan kotiin. Lehti ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa. Ja sehan on setued, efia jasenmaksuun kuuluu mydskin Saviyhdistyksen oma lehti PAASKYNEN (3 numeroa), joka toimii yhdistyksen paaasiallisena liedonvalityksen kanavana.t Siina yhdistyksen jesenet voivat myds tiedottaa omista rakennus- ym. hankkeistaan. Nimi: Lahiosoite: Puh./Faksr/Sdhkdpostiosoile: Suostutko siihen, efta nimi- ia osoitelietosi iulkaistaan Peeskvsen iesenluettelossa? kvle ei (ympyrdi) Ann-Marie Brax6n-Frcnune! siht"/seketerare Bocksintie, 4, 08700 VRKKAA 019-34, 407, 0400429 s03 aftib axen @jippii.fi Pankkitilir Leonia 800019-70564754 Huoml Nimi setuasfi pankkisiirtoon, kiitos! w.snelhan-kod.rkouluji - &em jy6alatuon duk En pi.n e\iktssin turo. {w.kollmbq!,i/olkio.lle. - O/*it6/itrie w. grcn tjrulpob/p.ll.vl{..htnl - Pel/twld M.bionEE.de/lli_03o.htn. lddq&, l,,7orb M,deaiecn.codnatuBl - tdedkkdakh yhtetkls; keskhr, tutdak M.hklti/kiri33to/cool2.hh - us*otulan lkkkkokfhra ;btt'e nfte ftk) wb.dwd.dk - t rs*a,.istitte w.9gnobl6.6ehin - cf/4l. @ w..con$t.@m - Us,4bisiE savn kentard K*""-l 5i t
SAVYHDSTYKSEN SAVPAVAT SAV RA'PAUKSEN MERKEFSA HUMPPLASSA URPOLAN TLALLA pe 15.-la. 16.6.2001 pe klo 9.00 alkaen - la noin klo 16.00 asti OHJELMA: Luento savesta ja savfuakentanisesta Kiiytenrdn osuus - saven kaivaminen - savilaastin valmistustusta - savirappausta kesin ja koneella - savipintojen viimeistelya ja pinnoitusta - ym. Kurssin hinta 250 r ( sis. ruokailut, kahvit ja savisaunan ldylyt. Mahdollisuus yiipyiiurpolan Kaflarossa (150-200 mvyd/henkilii) Tai esim. omassa teltassa ilmaiseksi pihamaalla. (Lisiiksi sunnuntaina 17.6. mahdollisuus vierailla Someron Kultelassa tutustumassa perinteisten uunikaakelien valmistukseen) Savi on luonnonmukainen vaihtoehto rappauksiin, tult opiskeleman savirappaukseniksit! Terveluloa! Noin kaksikymmenta iffiokasta mahtuu mukaan. SAVYHDSTYS SAVR,AKENAMSEN EDSTAMSEKS RY.,jl l)