Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa: Tupakan, huumausaineiden, alkoholin, rahapelaamisen sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamia ongelmia on ehkäistävä nykyistä tehokkaammin Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla; Työssäoloaika pitenee kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä, työttömien syrjäytymisen ehkäiseminen, nuoret työelämään. Elämän eri osa-alueet tasapainoon: Työelämän ja vapaa-ajan hyvinvointi vaikuttavat toisiinsa. Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen, työajan ja palveluiden joustoa Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi
2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja: Eri hallinnonalojen yhteistyötä, köyhyyden, syrjäytymisen ja työttömyyden vähentämisen kansallinen suunnitelma, päihdeja mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan, erityisryhmille omat asunnot. Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi: Sosiaalija terveydenhuollon ennalta ehkäisevän työn osaamista on lisättävä ja ehkäisevien palvelujen saatavuutta parannettava, käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen, vahvoilla peruspalveluilla kyetään jo varhain puuttumaan ongelmiin. Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat: sosiaali- ja terveydenhuollolle luotava yhtenäiset ja kestävät rakenteet Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus: Väkivallan ehkäisyyn tehokas valtakunnallinen toimintamalli. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja maan sisäistä turvallisuutta. Tavoitteena viranomaisten ja järjestöjen yhteinen toiminta osallisuuden vahvistamiseksi.
3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta: Kestävä asunto- ja yhdyskuntasuunnittelu lisää turvallisuutta ja omatoimista selviytymistä Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa
Hyvinvoinnilla turvallisuutta ja turvallisuudella hyvinvointia Turvallisuusongelmista aiheutuvat seuraukset ja kustannukset kohdistuvat useimmiten sosiaali- ja terveydenhuoltoon
Tapaturma- ja väkivaltakuolemat 1986-2009, Tilastokeskus
Tapaturmien ehkäisy on kustannus-vaikuttavaa Lonkkamurtuman kokonaiskustannukset murtuman jälkeisen vuoden aikana keskimäärin: 18 626 euroa/potilas 45 822 euroa/potilas, jos kotonaan ennen murtumaa asunut potilas ei kuntoudu murtuman jälkeen takaisin kotiin, vaan jää laitoshoitoon Vertailun vuoksi: Kelivaroituspalvelu maksaa n.15 000e/ vuosi /kaupunki Lonkkasuojaimet n.80-100e/pari Liukuesteet kenkiin n.15-20e/jalkinepari Pyöräilykypärä n.30-50e/kypärä
Yhteistyöllä tuloksia Putkiajattelusta laaja-alaiseen yhteistyöhön. Kokonaisuus esiin. Suurimmat ongelmat ja aukkopaikat tulevat näkyviin. Korjaavasta työstä ennalta ehkäisyyn Turvallisuusalan toimijat hyviä yhteistyökumppaneita sosiaali- ja terveydenhuollolle. Poliisi, pelastustoimi, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat. Yksityinen turvallisuus-ala mukaan. Hyviä esimerkkejä: Sosiaalipäivystys, Ankkuri, Tulipysäkki, Aikalisä, Pakka-toiminta ym. 8 Osasto/nimi/pvm
Järjestöt kumppaneiksi. Turvallisuusalan järjestöt yhteistyöhön kansanterveysjärjestöjen kanssa. Turvallisuusasioiden arvostuksen lisääminen kaikissa ammattiryhmissä. Turvallisuus osaksi jokapäiväistä työtä. Arjen turvallisuuden rakentaminen vähentää suurten onnettomuuksien ja kriisitilanteiden sattumista. Paikallisella työllä parhaat tulokset TURVALLISUUSSUUNNITTELU
Lasten ja nuorten turvallisuuden parantaminen
Kotitapaturmien ehkäisykampanja vuodesta 1993 Yhteistyössä: Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Kuntaliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Osasto/nimi/pvm Risti, Finanssialan Keskusliitto, Terveyden edistämisen keskus, Maanpuolustuskoulutus
Väkivallan vähentäminen
Uusi avaus
Kiitos! merja.soderholm@stm.fi