KOULUTUSTA: Facebook-sivut yrityksen käytössä Kolarissa 18.4. ja Keminmaassa 19.4. Katso sivu 17. Yrittäjä INFO 2 2012 ELPO tulokset kuudesta kunnasta Pohjoisen Alihankitatarpeet -forum Torniossa Suomen Yrittäjien Saattue Murmanskiin 18. - 21.3.2012 Inarin Yrittäjät, Kemijärven Yrittäjät, Kittilän Yrittäjät, Pelkosenniemen Yrittäjät, Posion Yrittäjät, Ranuan Yrittäjät, Rovaniemen Yrittäjät, Sallan Yrittäjät, Savukosken Yrittäjät, Sodankylän Yrittäjät, Tenonlaakson Yrittäjät Enontekiön Yrittäjät, Kemin Yrittäjät, Keminmaan Yrittäjät, Kolarin Yrittäjät, Muonion Yrittäjät, Pellon Yrittäjät, Simon Yrittäjät, Tervolan Yrittäjät, Tornion Yrittäjät, Ylitornion Yrittäjät
Elisa Idea. Aina oikean kokoinen liittymä yrityksellesi. Elisa Toimisto 365 Alk. 5,55 /kk Elisa Ideaan saat puhetta, viestejä ja dataa juuri yrityksellesi sopivan määrän. Ota lisäksi käyttöön Elisa Toimisto 365. Saat Microsoft Office -ohjelmat, sähköpostin ja kalenterin, joilla hoidat työasiat sujuvasti missä sitten oletkin. Varaa aika Yrittäjäpalvelupisteeseen www.elisa.fi/ajanvaraus 010 19 13 19 (ark. 8.00 16.30, pvm/mpm) www.elisa.fi/ verkkokauppa Elisa Shopit Kemi, Valtakatu 11 13, Elisa Shopit Tornio, Länsiranta 10 (Kauppakeskus Rajalla) Sami Matala 050 500 0128, email: ext-sami.matala@elisa.fi Elisa Shopit Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 Miika Kallio, 050 500 8940, email: ext-miika.kallio@elisa.fi Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 2500min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 /min. SMS paketti sis. 100 kpl sms viestejä /kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 /kpl. Elisa Idea Pro 21,6 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk ylimenevä tiedonsiirto 5,48 /alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 29.2 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 /avaus. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.
2 2012 ELPO, kelpo työkalu yhteistyöhön Lauri Väärälä Lapin Yrittäjät, puheenjohtaja Elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn julkistamistilaisuudet alkavat olla takanapäin ja monessa savussa lappilainen kunnanisä ja äiti ihmettelee, että miten tässä näin kävi taas. Tuntuu, että on ponnisteltu yrittäjien kanssa tehtävän yhteistyön tiimoilta useamman kerran, mutta taas tulokset olivat vähintäänkin kyseenalaisia. Ranua ja Posio pärjäsivät taas erittäin hyvin ja pienen kunnan erilainen toimintakulttuuri tulee hyvin esille näissä ELPO kyselyissä. Pieni joukko ihmisiä hoitaa kunnassa elinkeinopolitiikkaa ja yrittäjissä pieni joukko hoitaa suhteita kuntaan. Yhteistyö on linjakasta ja henki on hyvä. Voisi jopa väittää, että pienessä kunnassa ollaan kavereita puolin jos toisinkin ja silloin yhteistyö on erittäin läheistä ja tuloksia tuottavaa. Tietenkin pienissä kunnissa on myös niitä, jotka ovat kateellisia niille jotka tätä yhteistyötä tekevät. On muistettava, että yrittäjäyhdistyksessä kaikki tämä työ tehdään talkoilla ja aina sopii mukaan uusia tekijöitä. Usein käy kuitenkin niin, että into lopahtaa, kun kuullaan, että tämä työ yrittäjäyhdistyksissä tehdään ilman korvausta. Suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa työ on haasteellisempaa, koska tekijöitä on enemmän ja yhteistyösuhteiden syntyminen saati kaveruussuhteiden syntyminen on huomattavasti vaikeampaa ja haasteita on enemmän. Kuitenkin työtä tulisi tehdä yhdessä kaupungin luottamusmiesten, virkamiesten ja yrittäjien kanssa. Aloite voi tulla mistä ryhmästä tahansa, ei pidä jäädä odottamaan, että kunhan joku ensin tekee aloitteen, niin sitten tehdään yhteistyötä. Yhteisien tilaisuuksien järjestäminen on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi valtuustoseminaari valtuuston kokouksen yhteydessä, jossa ovat virkamiehet ja yrittäjät mukana sekä varmistaa, että valtuutetut ovat paikalla mahdollisimman kattavasti, avaa keskusteluyhteyttä yrittäjien ja kunnan välille. Paikallisyhdistyksen tärkein yhteistyökumppani on kunta omien jäsenten jälkeen. Aluejärjestö antaa apuaan mahdollisuuksien mukaan, mutta paikallisista ihmisistä kaikki lähtee. ELPO on hyvä työkalu yhteistyön rakentamiseen, käyttäkää hyväksenne. Lapin maakunnasta nousee jokaisessa ELPO kyselyssä joitakin kuntia lähelle valtakunnan kärkeä. Se osoittaa, että Lapissa tehdään hyvää työtä yrittäjien ja kuntayhteistyön parissa. Kunnat tarvitsevat yrittäjiä mutta tarvitsevatko yrittäjät kuntia, niin kyllä varmaan. Kuitenkin yrittäjät ovat kunnille erittäin tärkeitä tuodessaan työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja, jotta kunnat voivat hyvin ja peruspalvelut pystytään järjestämään. Kuntien ja yrittäjien yhteistyössä on aina parantamisen varaa. Täydellistä ei ole vielä löytynyt. Positiivisella mielellä ja asenteella, sekä rakentavalla hengellä päästään hyviin tuloksiin. Menestystä kaikille jotka tekevät työtä yrittäjien ja kuntien välisen yhteistyön hyväksi. Yrittäjäinfo 2:2012 3
YrittäjäINFO 2012 Julkaisijat: Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26 96100 Rovaniemi puh. 0400 898 200 Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5 94100 Kemi puh. 0400 984 077 fax (016) 221 713 LEVIKKI Lapin ja LänsipohjanYrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Erikoisnumero(t) yritysjakeluna kaikkiin Lapin läänissä toimiviin yrityksiin ja toimipaikkoihin, noin 6000 kpl TOIMITUS Päätoimittajat: Pirkka Salo puh. 0400 392 139 pirkka.salo@yrittajat.fi Martti Kankaanranta puh. 0500 693 745 martti.kankaanranta@yrittajat.fi Taitto: Mainostoimisto Reklaami Painopaikka: Erweko Oy ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi puh. 0400 898 200 Länsipohjan Yrittäjät ry Päivi Kukkonen puh. 0400 984 077 TEKNISET TIEDOT Sivukoko: 210 x 297 mm (A4) Painopinta-ala: 175 x 240 mm Värisyys: 4-värinen ilmoitushinnat takasivu...1.265 1/1-sivu... 1.150 ½-sivu... 780 ¼-sivu...440 Vuosi-ilmoitussopimus / kaikki 6 numeroa: takasivu...5.400 1/1-sivu... 4.900 ½-sivu... 3.300 ¼-sivu...1.900 60 x 40 mm...260 Kaikkiin hintoihin lisätään alv 23 %. ILMESTYMISAIKATAULU 2012 Suluissa aineistopäivä Nro 1 10.2. (27.1.) Nro 2 5.4. (22.3.) Nro 3 1.6. (18.5.) Nro 4 7.9. (24.8.) Nro 5 19.10. (5.10.) Nro 6 14.12. (30.11.) Yrittäjä INFO 2 2012 Sisällysluettelo LAPIN Yrittäjät aluesivut... 5-9 LÄNSI-POHJAN Yrittäjät aluesivut... 11-17 1. Verot ja rahat...19-23 Valtiontalouden tasapainottaminen... 19 Tilattujen lehtien arvonlisävero...20 Liikkeen- ja ammatinharjoittajien matkakustannukset...21-22 Määräaikaisen työsuhteen perusteet... 23 2. TYÖNANTAJAN ABC...24 Kaupan alan työehtosopimukseen muutoksia...24 Hae terveyshuollon korvaukset nyt verkossa...24 3. YRITYSTOIMINNAN ABC...25-27 Laiton maahanmuutto halutaan kuriin... 25 Petollinen viettely... 25 Jätteiden vastaanottovelvollisuuteen muutoksia...26 Pitkäaikaisesta ulosotosta maksuhäiriömerkintä...27 Hovioikeudet hylänneet Directan velkomuskanteita...27 4. yrittäjä ihmisenä...28 Työssäoloehdon arviointiin uusi laskuri...28 Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee...28 5. vaikuttaminen...29-30 Hyvällä hankintapolitiikalla toimivat markkinat...29 Julkiset hankinnat - opas yrittäjälle, uusi painos...30 Neuvontaa ja apua yrittäjille...30 Hyvä yrittäjä! Jos asiakkaasi on toinen yritys, laita yhteystietosi palvelusivullemme! TUOTTEET JA PALVELUT YRITYKSILLE Vuosi-ilmoitus 2011, kuudessa numerossa 260 euroa + ALV (43,33 euroa/lehti) Ota yhteyttä puh. 0400 898 200 / Kerttu tai 0400 984 077 / Päivi Ilmoituksen koko 60 x 40 mm
2 2012 Lapin Yrittäjien aluesivut ELPO tulokset kuudesta kunnasta Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristo -kyselyn tulokset julkistettiin elinkeinoilloissa maaliskuussa. Kyselyyn saatiin riittävä määrä vastauksia kuudesta Lapin Yrittäjien paikallisyhdistyksestä: Inarista, Kittilästä, Posiolta, Ranualta, Rovaniemeltä ja Sodankylästä. Lapissa kuntien saama pistekeskiarvio oli 46 pistettä eli yrittäjät ovat suhtautuneet kuntien elinkeinopolitiikkaan varsin neutraalisti. Kuntien väliset erot olivat kuitenkin varsin suuret. Ranua oli 80 pisteellä Lapin ykkönen sijoittuen samalla koko maan listalla viidenneksi. Alla esitetyissä kuntakohtaisissa taulukoissa kysymyssarjojen tulokset paremmuusjärjestyksessä ja vertailu vastaavaan kyselyyn vuosina 2010 ja 2008. Kuntakohtaiset pisteet: Ranua 80 Posio 60 Inari 58 Rovaniemi 41 Sodankylä 38 Kittilä 35 Posio Ranua Yrittäjäinfo 2:2012 5
2 2012 ELPO tulokset kuudesta kunnasta Rovaniemi Inari 6 Yrittäjäinfo 2:2012
2 2012 ELPO tulokset kuudesta kunnasta Kittilä Sodankylä Yrittäjäinfo 2:2012 7
2 2012 Päivikki Palosaari iltakoulussa Helmikuun puolivälissä järjestettiin perinteinen Lapin Yrittäjien ja Tapiolan Yrittäjien iltakoulu - tilaisuus Korundissa Rovaniemellä. Iltakoulun luennoitsijana toimi Lapin oma tyttö Päivikki Palosaari, joka tutulla, ihmisläheisellä tavallaan valotti tarinaansa yrittäjänä ja varsin avoimesti kertoi selviytymisestään vaikeista ajoista sekä yrittämiseen liittyvistä kohokohdista. Tarinasta jäi hyvä mieli. Viesti itseensä uskomisesta ja haaveidensa toteuttamisesta jäi elämään satapäisen kuulijakunnan mieliin. Jäsenenä saat mm. perinnän vuosisopimuksen veloituksetta (etu 110 ) ja joustavan laskujen osto - palvelun (etu 50% vuosimaksusta). Lisäksi saat puhelimitse tapahtuvan maksuttoman lakineuvonnan. Lisätietoja palveluista ja jäseneduista: Päivi Somero, puh. 040 1869 135, paivi.somero@svea.fi tai puh. 09 4242 3080, myynti@svea.fi Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille merkittäviä rahanarvoisia etuja. Esimerkiksi Elisa Yrityspotin kokoluokista 1 5 myönnetään jäsenetuna 25 % alennus kuukausimaksuista. Edun arvo on valitsemastasi kokoluokasta riippuen 156 eurosta jopa 720 euroon vuodessa! Elisa Yrityspotti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhepooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä pakettia. Paketista veloitetaan yksi kuukausimaksu. Lisätiedot: Elisan Yrittäjäasiakaspalvelu: puh. 010 191319 ark. 8 16:30 (mpm/pvm) - Varaa henkilökohtainen tapaaminen lähimpään Yrittäjäpalvelupisteeseen: www.elisa.fi/ajanvaraus tai soita 0800 96900 - Elisa Yrityspotti sekä muut jäsenedut osoitteessa www.elisa.fi/yedut Vakuutus korvaa, jos koneet kaatuvat - mutta meneekö koko firma nurin, jos itse kompastut? Entä miten käy perheesi toimeentulon? Tapiolassa yrittäjän elämää käsitellään kokonaisuutena. Kilpailukykyinen ratkaisu suojaa sinut, yrityksesi ja perheesi. Tilaa maksuton riskikartoitus osoitteessa tapiola.fi/ omaturva. Palvelemme myös numerossa 010195101 (ma-pe 8-18). Jos olet alle 45-vuotias yrittäjäjärjestön jäsen, kysy lisätieto ja yrityksen maksuttomasta investointisuojasta ja terveystarkastuksesta osana Yrittäjän Omaturvavakuutusta. Yrittäjän elämä. Se on paljon muutakin kuin työtä. Liittyminen Lapin Kansan palveluhakemistoon internetissä jäsenhintaan 29 /kk + alv (norm. 39 /kk). Tutustu: palvelut.lapinkansa.fi Lisätietoja: Helena Tuulaniemi puh. 050 521 7047. Santas s Hotel Santa Claus, Santa s Hotel Tunturi sekä Santa s Hostel Rudolf antavat 15% alennuksen listahintaisesta majoituksesta. Jäsenedun mukaiset varaukset voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse seuraavasti: Santa s Hotel Tunturi, myyntipalvelu (016) 681 501, sähköposti: saariselka@santashotels.fi Santa s Hotel Santa Claus ja Santa s Hostel Rudolf, myyntipalvelu (016) 321 3227 sähköposti: rovaniemi@santashotels.fi 8 Yrittäjäinfo 2:2012
2 2012 Uusia jäsenyrityksiä Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleeksi yrittäjäjärjestön jäseneksi. Tervetuloa käymään myös aluetoimistossamme sekä osallistumaan järjestämiimme tilaisuuksiin. Yhteyttä voi ottaa erilaisissa asioissa myös puhelimitse puh. 0400 898 200 tai sähköpostitse: toimisto@lapin.yrittajat.fi. Tietoja järjestön toiminnasta saa myös yrittäjäjärjestön kotisivuilta: www.yrittajat.fi ja www.yrittajat.fi/lappi Inari Diamanta, Fancy Violet, Hierontapalvelu Hehkuvat kädet, Rakennuspuuseppä Reino Portti, Rystykumpu Tmi, Siitapirtti Oy. Kittilä Co-Drivers Ajokoulutuspalvelut, Kalpio Kari Juhani, Levi-Ankkuri, Maanrakennus Kaarlo Kurkinen Ky, Sanelise Tmi, Sarinki Tmi/Sari Hunnakko, Siivouspalvelu Riitta Vettanen, Treenikellari. Posio Jani Ruokamo Tmi. Ranua ASWood, Ranuan Tapahtumapalvelut Oy, Rautanet/ Pertti Heikkinen Ky. Rovaniemi Clavi Arctica Oy, Hiutalemedia Hakola, Huolto- ja työpalvelu Pukema, Indatahouse Oy, Insinööritoimisto Ari Viippola Ky, Jämpti Palvelut Oy, Kunnes Oy, Lapin Retriittisafarit, Mika Kuusela Ky, Minetec Oy, Moskun Majatalo, Napapiirin Monialapalvelut, Pohjolan Autokuljetus Oy, Päiväkoti Hilkantalo, Sari Raiskio Tmi, Soncatec Oy, TajTe terapia- ja hvyinvointipalvelut Elise Kela, Tuomo Tapani Könönen Tmi, Tuula Seikkula, Urakointi Juho Ky, Vaihteistohuolto Pukema, Vesa Ylimartimo Tmi, Vinha Ågren Ky, Öljypoltinhuolto Ilkka Lahtinen. Sodankylä ANX-PALVELUT Oy, Moskunraito Tmi, Oy Rova-Rest Ab/Hotelli Sodankylä, Penttinen Janne Kalervo, Sakko Piia. Tenonlaakso LEK-Palvelut. Alueelliset neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät ry tarjoaa jäsenilleen maksutonta puhelinneuvontaa yrityksen lakiasioissa ja taloushallintoon sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on tarkoitettu vain jäsenyrityksille, joten varaudu ilmoittamaan jäsennumerosi soittaessasi neuvontapalvelua tarjoavalle yhteistyökumppanillemme. YRITYKSEN LAKIASIAT Asianajotoimisto Autonen & Vihervalli Ky Hannu Autonen, puh. 0400 391 025 Jouni Vihervalli, puh. 0400 391 024 Kasarmintie 10, 99600 Sodankylä puh. (016) 613 125, fax (016) 613 128 e-mail: autonen.vihervalli@space.sodankyla.fi Asianajotoimisto Juntura Oy Jarmo Juntura Pekankatu 4 B 16, 96200 Rovaniemi puh. 0400 975 775, fax (016) 319 600 e-mail: asianajaja@juntura.eu Asianajotoimisto Laki-Forum Oy Esa Luomajoki Rovakatu 13, 96100 Rovaniemi puh. (016) 340 0520, fax (016) 311 841 e-mail: esa.luomajoki@laki-forum.com Asianajotoimisto Ylisuvanto Oy Jouko Ylisuvanto Pekankatu 4 B 14, 96200 Rovaniemi puh. (016) 226 2600, fax (016) 362 660 e-mail: jouko.ylisuvanto@ylisuvanto.com TALOUSHALLINTO JA OMISTUSJÄRJESTELYT Yritystoiminnan aloittaminen Yritysverotus Kirjanpito Työsuhdeasiat (työaika, palkkataulukot, työnantajamaksut, työehtosopimuksen sisältö, yleissitovat sopimukset sukupolven- ja omistajanvaihdokset Lapin Tilintarkastus Rovakatu 20-22 B 50, 96200 Rovaniemi Heikki Vänttinen KHT, puh. 0400 788 130 Marianne Mursu HTM, puh. 0503 555 949 Rovaniemen Tili- ja Verotieto Oy Maakuntakatu 29-31 A, 96200 Rovaniemi Veijo Ollila OTK, puh. 0405 511 165 Tilintarkastus Procenta Ky Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi Veikko Vaarala HTM, puh. 0400 397 332 Kirjanpitotyö S. Kupila Kivipolku 2, 96910 Rovaniemi Seija Kupila, 0405 148 767 Yrittäjäinfo 2:2012 9
Arvoisa yrittäjä, saisiko olla: Asiakkaan korttimaksu sellaisenaan tilille nopeasti. Ota käyttöösi korttitilityspalvelu, jossa on bruttotilitysominaisuus. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaasi Visa- tai MasterCard-kortilla maksama summa tilitetään sellaisenaan yrityksesi tilille. Maksat palvelumaksun kerran kuussa. Näin tapahtumien seuraaminen ja kirjanpito on helpompaa. Mikäli olet jo Luottokunnan asiakas, on OP-korttitilityspalvelun käyttöönotto helppoa. Liiketunnukset pysyvät samoina eikä maksupäätteeseen tarvitse tehdä muutoksia. Nopeaa, kätevää ja tehokasta.
Länsipohjan Yrittäjien aluesivut 2 2012 Sopimusperusteinen vai kunnan monopoli jätteenkuljetuksessa Länsipohjan Yrittäjät meni sosiaaliseen mediaan www.facebook.com/ lansipohjanyrittajat Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Uuden lain mukaan sellaisissa kunnissa, joissa on sopimusperusteinen kuljetus, ts. jokainen kiinteistö tekee itse sopimuksen jätteenkuljettajan kanssa, on mietittävä asiaa uudelleen jatkavatko samalla mallilla vai ottavatko käyttöön kunnallisen mallin. Kunnallisessa mallissa kunta kilpailuttaa jätteenkuljetuksen eikä kiinteistöillä ole tähän enää mahdollisuuksia. Mikäli kunta tahtoo kunnalliseen malliin, kysymys kuuluu; miksi hyväksi havaittu sopimusperusteinen malli puretaan? Onko kyseinen palvelu kallista? Onko palvelun laatu huonoa? Mikä nykyisessä toimintamallissa on pielessä? Tärkeää on, ettei kilpailua tapeta, ja että palvelut yleensäkin tehdään kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Lisäksi tätä kaikkea tulee katsoa pitemmällä aikavälillä. Kumpi malli on tässä mielessä kuntalaisten etu? Sopimusperusteinen malli on havaittu hyväksi mm. siksi, että se ei rajoita yrittäjyyttä millään tavalla, on paikallisten pienten yritysten kannalta hyvä ja asiakkaita hyvin palveleva. Kunnallisen mallin paremmuutta perustellaan mm. sillä, että ns. vapaamatkustajat saataisiin jätekuljetuksen piiriin ja että kyseinen malli paremmin varmistaisi koko jätteenkuljetusja loppukäyttöketjun. Kun puhutaan vapaamatkustajista, ts. sellaisista, jotka eivät ole tehneet jätteenkuljetussopimusta, on selvitettävä mistä tämä johtuu. Johtuuko se siitä, että kierrätetään tehokkaasti, pitkistä etäisyyksistä tai jostain muusta? Mikäli tahtoa on, voitaisiin tämä asia hoitaa yhteistyössä toimijoiden kanssa on malli sitten sopimusperusteinen tai kunnallinen. Tästä on olemassa hyviä esimerkkejä. Jätekuljetusketjun laadun varmistaminen toimii molemmissa malleissa yhtälailla, kun normit sovitaan ja niistä pidetään kiinni. Kemi-Tornio alueella Perämeren Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella Kemissä on kunnallinen malli, Torniossa, Tervolassa, Keminmaassa ja Ylitorniolla sopimusperusteinen malli. Nyt Perämeren Jätehuolto Oy, kuntien omistama yhtiö, ehdottaa alueen jätelautakunnalle, että alueen ne kunnat, joissa on sopimusperusteinen malli, siirtyisivät kunnalliseen malliin. Kunnallisen mallin hyvyyden perusteena pidetään sitä, että sopimusperusteisessa mallissa on enemmän vapaamatkustajia, Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä oli Jäteillassa Keminmaassa kertomassa siitä, miksi Suomen Yrittäjät pitävät sopimusperusteista jätteenkuljetusta parempana vaihtoehtona. Kauko Kivilehto kertoi, että kunnat joissa on kunnallinen jätteenkuljetus, voivat siirtyä myös sopimusperusteiseen malliin. eli sellaisia, jotka eivät ole tehneet jätteenkuljetussopimusta. Mikäli muuta laadullista/hinnallista perustetta ei ole, edellä mainitulla perusteella ei yrittäjälähtöistä mallia ole syytä romuttaa. Todellinen vapaamatkustaminen voidaan hoitaa yrittäjien ja jäteyhtiön yhteistyöllä. Laadullisten tekijöiden ja kustannusten vertailu mallien välillä on tehtävä läpinäkyvästi. Torniossa on nyt tehty sekä teknisen lautakunnan että hallituksen toimesta päätös pysyä sopimusperusteisessa mallissa. Hyvä näin. Keminmaassa, Tervolassa ja Ylitorniolla päätös tehdään lähiaikoina. Toivottavasti ne ovat linjassa vapaan päätöksenteon ja yrittäjyyden kanssa. Martti Kankaanranta toimitusjohtaja, Länsipohjan Yrittäjät Kuvat: Jenina Törmänen Yrittäjäinfo 2:2012 11
2 2012 Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren avasi Pohjoisen alihankintatarpeet forumin. Hän toivotti kaivosyhtiöt tervetulleiksi pohjoiseen. Vaikutukset alkavat jo näkyä myös palvelusektorilla. Tätä kehitystä on myös yrittäjäjärjestö odottanut. Tarvitsemme Suomeen myös ulkomaisia sijoituksia - tätähän olemme odottaneet - nyt olemme niitä saaneet - eikö meidän tulisi olla tyytyväisiä! Teksti: Martti Kankaanranta, kuvat: Jenina Törmänen Pohjoisen Alihankintatarpeet -forum Torniossa Länsipohjan Yrittäjät järjesti Pohjoisen alihankintatarpeet -forumin Torniossa helmikuussa. Forum keräsi satakunta yrittäjää ja elinkeinokehittäjää Lappian Musiikkitalolle. Teemana oli alihankinta ja pohjoiset alueiden kaivannaistoiminnan nykytila ja tulevaisuus, sekä tämän toiminnan asettamat vaatimukset logistiikalle ja infrastruktuurille, pohjoisten alueiden valtioiden yhteistyötarpeille liikenneväylien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Pohjoisen alihankintatarpeet forum järjestettiin pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen yhteistyöhankkeessa, Barentsin yrittäjäneuvosto. Saman sisätöinen forum järjestetään Ruotsin Kalixissa 7.5.2012. Siellä mukana on mm, Rautaruukin ja Outokummun hankintavastaavia. Seuraa toimintakalenteriamme kotisivuillamme! Pohjoisen alihankintatarpeet -forumissa tehtyjä videoita voit katsoa Länsipohjan Yrittäjien kotisivuilta osoitteesta www.yrittajat.fi/lansipohja 12 Yrittäjäinfo 2:2012
2 2012 Norjan Bodö`n yliopiston yritysosaston Hans Nygård sanoi Norjan olevan huikeasti jäljessä kaivostoiminnan kehityksestä. Tämä on geologinen haaste. Suomen maa-alueista on kartoitettu 100 prosenttia, Ruotsin 90 ja Norjan vain 15 prosenttia. Norjan valtio panostaa nyt 100 miljoonaa kruunua, jotta Norja vuoteen 2015 mennessä olisi samalla tasolla tässä asiassa kuin Suomi ja Ruotsi. Kemin Satama Oy:n toimitusjohtaja Reijo Viitalan mielestä pohjoisilla alueilla tulee tehdä yhteistyötä infrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaivoshankkeet vaativat logistisiin ratkaisuihin ja infran rakentamiseen isoja investointeja, joten yhteistyö on tärkeää, vaikkakin jokainen maa päättää voimavarojen suuntaamisesta tietenkin itse. Suomen osalta Pohjanlahden ja Itämeren kautta kulkeva kuljetusreitti on luonnollinen ja Eurooppaan suuntautuvaan kuljetukseen kilpailukykyinen vaihtoehto. Volyymien kasvaessa ja kuljetuksen suuntautuessa vaikkapa Kiinaan on esimerkiksi Narvikin kautta kuljetus kilpailukykyinen. Ruotsin kaivosjätti, LKAB:n ostojohtaja Roger Hansson toteaa yrityksen olleen alalla jo 120 vuotta. Perinteitä siis on. Suosimme kyllä alueen yrityksiä alihankinnassa, mutta olemme globaali toimija ja meillä on mm. hankintatoimisto Shanghaissa. Omaa osto-osaamistamme parannamme koko ajan. Tervolassa kuljettimia valmistavan Paakkola Conveyors Oy:n toimitusjohtaja Tommi Juntikka (kuvassa vasemmalla) sanoo, että projekteja näyttää riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Tilaajien vaatimukset muuttuvat, mikä vaatii yritykseltä ketteryyttä vastata niihin. Vain sillä pidetään kilpailukyky kunnossa. Pajalalaisen yrittäjän Patrik Snell`in mielestä pohjoiset alueet Pohjoiskalotilla ovat jo pitkälti yhteistä markkina-aluetta. Projekteissa on tärkeää, että puhutaan samaa kieltä, ts. myös työntekijöiltä edellytetään kielitaitoa. Tämä on myös turvallisuuskysymys. Pajalan kunnan kehitysyhtiön, Pajala Utveckling Ab:n toimitusjohtaja Bengt Niskan mielestä rajayhteistyössä on myös psykologisia esteitä johtuen erilaisista systeemeistä, koulutuksesta jne. Joskus aikoinaan meillä oli pohjoisilla alueilla yhteinen kieli, meän kieli, ja alue oli yhtä kulttuurialuetta. Sittemmin rajamuutosten jälkeen kansallisvaltiot kehittivät asioita eri suuntiin. Niska heittääkin puolileikillisesti, että suomen kieli saattaakin olla murre vanhemmasta meän kielestä. Framtid Pajala on hanke, jossa Pajalan yrityksiä sopeutetaan muutokseen ja ottamaan huomioon ison kaivostoimijan vaikutukset tulevaisuuden kehitykseen. Yrittäjäinfo 2:2012 13
2 2012 Thomas Palmgren Suomen Yrittäjien Saattue Murmanskiin 18.-21.3.2012 Suomalaisyritysten mahdollisuudet Murmanskin alueella. Paakkola Conveyors alihankkii Murmanskista. Kuvassa etualalla Tuomo Juntikka, Paakkola Conveyors Oy, Paula Aikio-Tallgren, Länsipohjan Yrittäjät ja takana Risto Alaheikka, Team Botnia Oy. Suomessa on kaikki se osaaminen, jota Murmanskissa tarvitaan. Kaasukenttäpäätöksiä odottaessa kaivosteollisuus voi olla sektori, jota lähdetään kehittämään ja modernisoimaan. Suomalaisille Cleantech klusteri, jätehuolto, talonrakennus, asuntojen kunnostus ja sisustaminen sekä turismi tarjoavat mahdollisuuksia. Murmanskissa voi teettää metallialan alihankintaa. Suomalainen Paakkola Conveyors teettää metallialan alihankintaa norjalaisessa Reinertsissä. Kaivosteollisuus tarjoaa jo tälläkin hetkellä mahdollisuuksia. Shtokmanin kaasukenttien miljardihankkeiden aikataulu on epäselvä. Kaasukenttäpäätöksiä odottaessa Murmanskista löytyy runsaasti yksittäisiä hankkeita, jotka hyvin sopivat suomalaille yrityksille. Suomella on tarvittava arktinen osaaminen. - Mikäli päätös Shtokmanin kaasukenttien hyödyntämisestä syntyy, voi Murmanskin alueen talouskehitys lähteä voimakkaaseen kasvuun. (Tietoa ensimmäisen vaiheen investointipäätöksestä http://www.upstreamonline.com/live/ article306442.ece) - Norjassa on menossa runsaasti laivanrakennushankkeita, joissa rakennetaan laivoja juuri Shtokmanin alueelle. Suurin ongelma on logistiikka. Junarata on tarpeen, useista vaihtoehdoista olisi syytä löytää yhteinen näkemys. Lapissa on 8 eri ratahanketta, joita voidaan tiivistää kolmeen kilpailevaan ratahankkeeseen: Itäinen linjaus, keskimmäinen ja läntinen ratalinjaus. Tarve on myös hyväkuntoisille tieyhteyksille ja suoralle lentoyhteydelle. - Murmanskin kauppasataman laajennukset ovat alkamassa. Satamaa ruopataan ja uusia laitureita rakennetaan. Tämä on osa Murmanskin Transport Hub- suunnitelmaa. Suomalaisia yrityksiä on Murmanskissa auttamassa merkittävä tukiverkosto (kuten Suomen Pietarin Pääkonsulaatin Murmanskin toimipiste, Finpro, Barentskeskus ja FIBA). Yritysten välistä yhteistyötä on syytä kehittää samassa arvoketjussa tai verkostossa olevien yritysten kanssa. Myös kansainvälinen yhteistyö on tarpeen niin norjalaisten kuin ruotsalaistenkin kanssa. Näin voidaan edesauttaa hankkeiden rahoitusta, koska Murmanskissa ei ole rahaa. Enemmän huomiota pitää kiinnittää erilaisiin rahoitusmuotoihin ja rahoittajiin (kuten Nopef, Nefco ja ERBD:n instrumentit). Ideaalinen toimintatapa on, että rahoittajat etsivät hyviä hankkeita, joihin sitten haetaan yrityksiä mukaan. Suomessa toimintamalli on päinvastainen. Yritykset joutuvat kantamaan suuremman riskin kuin esim. norjalaiset yritykset. Suomalaiset voisivat hyödyntää norjalaisten kokemuksia ja oppia heiltä (esim. Storvik Consulting, SIVA Business Center). - Kansainvälisen rahoituksen turvin suomalainen cleantech-, energiatehokkuus- ja rakennusalalla on vientimahdollisuuksia. Neuviottelu. Vasemmalta, Riina Guseva, Tuomo Juntikka, Roman Gokkoev, Paula Aikio-Tallgen ja Risto Alaheikka 14 Yrittäjäinfo 2:2012
2 2012 - Aloja, joilla on odotettavissa toimintaa, ovat: Venäjä Lapland -hankkeet, Infrapuolen satama ja tiehankkeet sekä jätteidenkäsittelyn kehittäminen. -Yritykset, jotka haluavat toimia alueella, tarvitsevat etabloitumissuunnitelman eli valmiuden perustaa yritys Venäjälle. Tämä antaa venäläisen yrityksen statuksen. - Venäjän WTO-jäsenyys tulee helpottamaan toimimista Venäjällä. Murmanskin hallinnon edustajat vakuuttivat yhteistyöhalujaan yritystoimin- nan kehittämiseksi. Alueen tulevaisuus on kiinni siinä, miten ulkomaalaisia yrityksiä saadaan sinne. - Murmanskin alueella on runsaasti rakennushankkeita, jotka odottavat investointipäätöksiä. - Alueella on vain vähän ulkomaalaista yritystoimintaa. Alikehittyneisyys tarkoittaa toisaalta lähes tyhjiä markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Koillisväylä on kulkukelpoinen vain kesäaikaan, ja silloinkin tarvitaan jäävahvistettuja laivoja. Väylän merkitys on koko ajan kasvamassa. Murmansk on Euroopan puoleisen Venäjän merkittävä logistinen keskus, jonka satama ei jäädy koskaan. Suomen Yrittäjien yritysdelegaatio vieraili Murmanskissa 18 21.3. Vierailun yhteydessä osallistuttiin suomalaisen Barents keskuksen avajaisiin. Barents keskuksen kummeiksi kutsuttiin Suomen Yrittäjien kv-valiokunnan puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren sekä kv-päällikkö Thomas Palmgren. Murmanskiin liittyviä linkkejä Yhteystietoja: Aalto yliopisto, Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT CEMATIN raportit: http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/ economicmonitoring/reports/ Murmansk-raportti: http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/ economicmonitoring/reports/ murmansk/murmansk_dec2011_fin. pdf Perustiedot Murmanskista: http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/ economicmonitoring/regional/ murmansk/ Ulkoministeriön Luoteis-Venäjän uutiskirje: http://www.kauppapolitiikka.fi/public/ default.aspx?nodeid=41397&contentla n=1&culture=fi-fi http://www.kauppapolitiikka.fi/public/ default.aspx?contentid=243797&nodei d=41397&contentlan=1&culture=fi-fi Barentsobserver http://barentsobserver.com B-port, Murmanskin yksi merkittävimmistä uutisporttaaleista (venäjäksi): http://www.b-port.com Barentskeskus Finland Oy Martti Hahl Toimitusjohtaja Maakuntakatu 29-31B 96200 Rovaniemi, Suomi www.barentskeskus.fi puh. +358 40 5057 611 Finpro Murmansk Andrey Kletrov, Office 213, Vorovskogo Street 23 183038, Murmansk puh. +007 8152 282466 faksi: +007 8152 282467 Faktoja 309 000 asukasta. Elinkeinot: kuljetus, kalastus ja kalanviljely, laivojen korjaus, metallijalostus sekä kaivostoiminta (maaperästä kaivetaan mm. apatiittia, nikkeliä, rautamalmia ja kuparia). Jälkikirjoitus Suomalaisyritykset lähtivät Murmanskista 90-luvun laman mainingeissa ja ovat siitä lähtien pysyneet poissa - muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Venäläisten info houkutella suomalaisia takaisin on kuitenkin kova. Suomalaisille markkinoidaan auliisti suunnitteilla olevia rakennus,-infra,- kaivoshankkeita. Yhteiskuntarakentamisen potentiaali Murmanskissa onkin valtava ja venäläinen intressi on tältä osin helppo ymmärtää. Hankkeet kilpistyvät usein realismiin. Kuka onkaan ostaja, missä on maksaja? Venäläisen julkishallinnon - federaation, alueiden ja kaupunkien päättäjien - valtasuhteet eivät helposti aukea ulkomaalaiselle. Tulli on valtio valtiossa. Jos Murmanskin alue tosissaan haluaa suomalaisia yrityksiä ja suomalaista osaamista, tietä Murmanskiin täytyy tasoittaa muutoinkin kuin sanan konkreettisesssa merkityksessä. Rahoitukseen ja mm. kansainvälisten rahoitusinstrumenttien hakemiseen täytyy myös venäläiseltä puolelta löytyä aivan uudenlaista potkua. Juhlapuheet eivät enää riitä. Venäläisten on otettava uudenlainen ote haluamiinsa yhteistyökuvioihin. Ulkomaisille yrityksille on kyettävä takaamaan liiketoiminnan pyörittämisen turvallisuus ja kansainväliset oikeuskäytännöt. Menneet vuodet ovat näyttäneet, että jos markkina koetaan vaikeaksi, ulkomaiset yritykset pysyvät poissa. Raha harkitsee riskit suhteessa hyötyyn. Kuitenkin juuri nyt on Luoteis-Venäjän markkinoista kiinnostuneiden suomalaisyritysten aika aktivoitua. Etabloitumiseen on varattava aikaa ja kun investointien rytinä Shtokmannin vedolla lähtee käyntiin, Murmanskin maantiellä on ruuhkaa. Apua suomalaisille on tarjolla enemmän kuin koskaan. Suomi on vahvistanut sillanpääasemiaan suomalaisyritysten auttamiseksi. Juuri avattu Barents-keskus ja Murmanskissa jo toimiva Finpro odottavat toimeksiantoja suomalaisilta. Siellä ollaan nyt todella palvelemassa suomalaisfirmoja - vakuutuin tästä itse Saattueen matkan aikana. Suomalaisilla on lisäksi yksi verraton etulyöntiasema muihin eurooppalaisiin nähden: venäläiset rakastavat suomalaisia. Tätä valttikorttia kannattaa edelleen vaalia. Paula Aikio-Tallgren JKK. Luoteis-Venäjän kasvavia kulutusmarkkinoita ei kannata unohtaa. Alueen 750 000 asukasta haluaa nostaa asumistasoaan, viihtyvyyttään, ostaa ja kuluttaa. Tämä toteutuu elintason nousemisen myötä ja venäläinen turisti on hyvä turisti. Näin kertovat esimerkiksi Kaakkois- Suomen kaupan ja matkailualan yritykset. Venäläisturisteihin kannattaa Lapissakin panostaa. Yrittäjäinfo 2:2012 15
2 2012 Neuvontapalvelut jäsenyrityksille Kysy neuvoa asiantuntijoiltamme jo yksi neuvo on jäsenmaksun arvoinen. Seuraavat asiantuntijayritykset antavat jäsenistölle maksutonta neuvontaa. Neuvonta on ensineuvontaa ja tarkoittaa vastausta selkeään kysymykseen puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa ensineuvonnassa ei ole kysymys runsaasti aikaa vievästä selvityksestä. TILI- JA VEROASIAT Yrittäjien Tilitoimisto Valtakatu 5, 94100 KEMI fax (016) 221 713 Eija Heikkinen Kirjanpito- ja veroneuvonta puh. 0400 984 066 eija.heikkinen(at)yrittajat.fi Päivi Kukkonen Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta puh. 0400 984 077 paivi.kukkonen(at)yrittajat.fi Balance Systems Oy/Anne Kurtti Kaivokatu 3 A 7, 94100 KEMI puh. 010 8300 503, fax 010 8300 501 anne.kurtti(at)balancesystems.fi Lapin Tulostieto Oy/Eija Pasula Alkkulanraitti 56, 95600 YLITORNIO Jokijalantie 65, 95900 KOLARI puh. (016) 572 071, fax (016) 572 160 puh. (016) 561 221, fax (016) 561 225 tulostieto(at)co.inet.fi Meri-Lapin Tilitoimisto Oy/ Kimmo Keskitalo Sormisarantie 5, 94400 KEMINMAA puh. (016) 270 909 gsm 0400 981 272 fax (016) 270 909 kimmo.keskitalo(at)hotmail.com Rajalaskenta Oy/ Raili Toratti ja Ulla Viiri Kauppakatu 17, 95400 TORNIO puh. (016) 431 330, 431 331, fax (016) 431 332 ulla.raili(at)rajalaskenta.inet.fi Tilitoimisto Kristiina Lahdenperä Liisankalliontie 34, 95420 TORNIO puh. (016) 449 922, fax (016) 449 923 kristiina.lahdenpera(at)pp.inet.fi Tilitoimisto Polojärvi Ky/ Veikko Polojärvi Pl 125, 99301 MUONIO puh. 020 749 8300, fax (016) 532 563 info(at)tilitoimistopolojarvi.fi Pohjolan Tilipalvelu Oy Pirjo Moilanen-Ahopelto Sairaalakatu 2, 94100 KEMI puh. 020 791 2860 gsm 0400 259 991 fax (016) 251 221 pirjo.moilanen-ahopelto(at) pohjolantilipalvelu.fi Tornion Konsultti & Tilipalvelu/ Birgitta Innanen Virkamaankatu 10, 95420 TORNIO puh. 010 3966 820, fax (016) 447 115 birgitta.innanen(at)tokons.fi YRITYSJURIDIIKKA, LAKIASIAT Asianajotoimisto Aimo Tervahauta Ky/ Aimo Tervahauta Kauppakatu 15, 94100 KEMI puh. (016) 254 300, 040 5239 011 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta(at)aatsto.inet.fi Asianajotoimisto Henriksson & Heikkilä Oy/Tuomo Heikkilä Hallituskatu 6, 95400 TORNIO puh. (016) 446 677, 040 5481 148 fax (016) 480 500 Asianajotoimisto Pekka Heino Ky/ Pekka Heino Keskuspuistokatu 2, 94100 KEMI puh. (016) 256 644, fax (016) 257 390 asianajotoimisto.pekkaheino(at)co.inet.fi Asianajotoimisto Lasse Vartiainen Ky/ Lasse Vartiainen Keskuspuistokatu 9, 94100 KEMI puh. (016) 254 834, fax (016) 221 198 asianajo.vartiainen(at)co.inet.fi Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy Tietokatu 6, 94600 Kemi Puh. o40 5877 369 toimisto(at)lakimakinen.fi www.lakimakinen.fi KANSAINVÄLISEN HENKILÖ- JA YRITYSVEROTUKSEN NEUVONTA Meri-Lapin verotoimisto/ Tornion toimipiste Tuomo Kangasniemi Puutarhakatu 3,95400 TORNIO puh. 040 1278 200 Pohjois-Suomen verovirasto/ Yritysverotoimisto Eeva Mäkinen Hallituskatu 3 A, 96100 ROVANIEMI puh. 040 8324 321 TYÖVOIMAN VUOKRAUS Temployment Oy/Varamiespalvelu/ Anu Grönlund Valtakatu 16, 94100 KEMI puh. (016) 7250 500, 0400 440 834 fax (016) 7250 501 anu.gronlund(at)varamiespalvelu.fi YRITTÄJÄN VIESTINTÄRATKAISUT Elisan Yrittäjä asiakaspalvelu puh. 010 191 319 www.elisa.fi/yrittajille Elisa Shopit, Kemi, Valtakatu 11 Elisa Shopit, Tornio, Rajalla kauppakeskus SOSIAALINEN MEDIA Koivu Interactive Tietokatu 6 94600 KEMI Gsm. 050 570 7175 neninnam.okkim moc.evitcaretniuviok mikko.manninen(at)koivuinteractive.com RAJA AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Crossborder Tornedalen on ylsi monista raja-alueilla ympäri Eurooppaa sijaitsevista EURES-toimistoista. Pyrkimyksenä on edistää työhön, koulutukseen ja yritysten sijoittumiseen liittyvää yhteistyötä Tornionlaaksossa ja laajemminkin pohjoisilla alueilla. www.crossbordertornedalen.fi Lars Kero Cordinator, Ruotsi Arbetsförmedlingen EURES Crossborder Tornedalen Storgatan 78 SE-95324 HAPARANDA, Sverige puh. +46 (0)10 4865 602 lars.kero(at)arbetsformedlingen.se Marja Ketola Koordinaattori, Suomi Meri-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto Suensaarenkatu 2 95400 TORNIO puh. 010 6046 907 Gsm 050 3962 680 marja.ketola@te-toimisto.fi EURES-neuvoja Pertti Tikkala Meri-Lapin työvoimatoimisto Suensaarenkatu 2, 95400 TORNIO puh. + 358 (0)10 6046 897 Gsm + 358 (0)50 3962 682 fax +358 (0)10 6046 906 pertti.tikkala(at)mol.fi 16 Yrittäjäinfo 2:2012
2 2012 Tuotteet ja palvelut yrityksille YrittäjänTilitoimisto Eija Heikkinen: Kirjanpito ja veroneuvonta Puhelin 0400 984 066 eija.heikkinen@yrittajat.fi Päivi Kukkonen: Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta Puhelin 0400 984 077 paivi.kukkonen@yrittajat.fi Vakuutusmeklari Salme Niemelä Puh. 040 522 2059, www.arktia.fi Yrittäjän Tilitoimisto Valtakatu 5 94100 Kemi Telefax (016) 221 713 Yrittäjäinfo 2:2012 17
2 2012 ELY-keskus - Tietoa, rahoitusta ja kontakteja yrityksellesi ELY-keskukset ovat osa Yritys-Suomi -palveluverkostoa. Yritys-Suomi -verkoston toimijat tarjoavat neuvoja ja palveluja yritystoiminnan aloittamiseen, kasvuun ja kehittämiseen. Tutustu verkkopalveluun: www.yrityssuomi.fi - yrityksen palvelut yhdessä osoitteessa. ELY-keskuksissa on otettu käyttöön sähköinen asiointipalvelu, joka helpottaa avustusten hakemista ja tehostaa yrityksille myönnettävien avustusten käsittelyä. Muun muassa yrityksen kehittämisavustusta voi hakea ELYkeskusten sähköisen asiointipalvelun kautta osoitteessa: www.ely-keskus.fi > Asiointi > Asioi verkossa > Yritystukien sähköinen asiointi. Asiointipalveluun kirjaudutaan Verohallinnon ylläpitämällä Katso-organisaatio-tunnisteilla. Jos sinulla on kysyttävää yritystukien sähköisestä asioinnista, soita Yritys-Suomen puhelinpalveluun puh. 010 19 4680. Pk-yritysten kehittämispalvelut: Lapin pk-yritysten terveyttämispalvelu on lappilaisten pk-yrityksien muutostilanteita varten suunniteltu liiketoiminnan kehittämis- ja sopeuttamisohjelma. Terveyttämispalvelu sisältää viisi ulkopuolisen asiantuntijan yhdessä yritysjohdon kanssa toteuttamaa konsultointipäivää. Palvelu käynnistyy asiantuntijan ja yritysjohdon yhteisellä yrityksen nykytilan kokonaisvaltaisella analysoinnilla, jonka perusteella tunnistetaan yrityksen terveyttämistarve ja valitaan terveyttämistoimenpiteet. Analyysin perusteella laaditaan kirjallinen terveyttämisohjelma, joka sisältää yrityksen nykytila-analyysin ja palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon, liiketoiminnan kehittämis-/sopeuttamis-/terveyttämistarpeet sekä kehittämistarpeittain valitut toimenpiteet, aikataulut, vastuuhenkilöt ja toimenpiteiden arvioiden taloudellisen vaikutuksen. EcoStart on pk-yrityksille kehitetty kevennetty ympäristöjärjestelmä, joka tähtää toiminnan ekotehokkuuden lisäämiseen ja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Ympäristöasioiden hoito vaikuttaa yhä suuremmassa määrin pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyyn. EcoStartissa yritykselle laaditaan ympäristöohjelma. Ohjelman avulla pyritään toteuttamaan parannuksia, jotka lisäävät toiminnan ekotehokkuutta ja luovat säästöjä. Ohjelmassa käydään konsultin johdolla systemaattisesti läpi yrityksen toimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat ja niiden pohjalta laaditaan ympäristöohjelma päämäärineen ja tavoitteineen. Palvelu kestää 3-8 päivää yrityksestä riippuen. Lisätietoja sivuilta www.ecostart.fi. Paremmasta palvelusta kilpailuetua asiantuntijapalvelun tavoitteena on pk-yritysten liiketoiminta-, palvelu- ja/tai tuotemuotoiluosaamisen lisäämisen kautta tukea pk-yrityksen kasvua ja kehittää yrityksen kannattavuutta. Ohjelman avulla kehitetään pk-yrityksen yrityskuvaa, tuotteita, palveluja ja palveluliiketoimintaa. Kehittämisohjelma (4 konsultointipäivää) koostuu yrityksen tarpeiden mukaan nykytila- ja kehittämisanalyysistä (1-2 pv) sekä liiketoimintaja/tai palvelu- ja/tai tuotekonseptoinnista (2-3 pv). Lopputuotteena syntyy konkretisoitu palvelulupaus, uudet kehittämismahdollisuudet, täysin uusi tai uudistettu palvelu-, tuote- tai liiketoimintamalli tai toimintaympäristön käyttö. Taloushallintakoulutus 22.5. 12.9.2012 Koulutus on suunnattu pk-yritysten taloushallinnosta vastaaville, taloushallinnon tehtäviin valmentautuville sekä omistajayrittäjille. Tavoitteena on parantaa osallistujien osaamista pk-yritysten taloushallinnon suunnittelussa ja johtamisessa osana liiketoiminnan kokonaisuutta. Ohjelma sisältää 8 lähiopetuspäivää (4 x 2 pv koulutusta). Koulutus koostuu aiheista Taloushallinto liiketoiminnan suunnittelun ja päätöksenteon tukena, talouden suunnittelu-, ohjausja seurantajärjestelmät, kirjanpito, tilinpäätös ja verotus, tilintarkastus, investoinnit ja rahoitus, itsensä johtaminen, oman työn organisointi, henkilöstöasiat ja johtaminen, toimiminen johtotiimin jäsenenä. Kouluttajana toimii Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy. Lisätietoja kehittämispalveluista ja haku osoitteessa: www.ely-keskus.fi/lappi > Oikopolut palveluihin > Asiantuntijapalvelut ja liikkeenjohdon valmennus yrityksille 18 Yrittäjäinfo 2:2012
2 2012 Valtiontalouden tasapainottaminen Vuoden 2011 heikentynyt talouskehitys sekä varovaiset näkymät tälle vuodelle ovat johtaneet tilanteeseen, jossa hallituksen tähänastiset päätökset valtiontalouden tasapainottamiseksi eivät riitä. Valtiontalouteen on muodostumassa rakenteellinen alijäämä. Suomen Pankin arvion mukaan valtion tulojen ja menojen erotuksena muodostuva vaje on sekä tänä että ensi vuonna 3,7 prosenttia BKT:stä, mikä tarkoittaa noin 7 miljardin euron vuotuista velan lisäystä. 1. VEROT JA RAHAT Suomen Yrittäjät, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, p. 09 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi Hallituksen kehysriihessä joudutaan punnitsemaan tasapainottamistoimien lyhyen ja pitkän ajan vaikutuksia. Tavoitteeksi kirjattu valtionvelan BKT-suhteen kääntäminen laskuun vaalikauden aikana on ilman ripeää talouskasvua hyvin vaativa. Valtiontaloudessa on mahdollista toteuttaa noin 1,5 miljardin euron vuosittaisten säästöjen ja veronkorotusten yhdistelmä, jotka kolmelle vuodelle jaksotettuna tarkoittaisivat yhteensä noin 4,5 miljardin euron tasapainotusta. Tämänsuuruisista toimista sopiminen on kuitenkin poliittisesti vaikeaa, ja tätä suurempi tasapainotus voisi puolestaan jarruttaa lähivuosien talouskehitystä oleellisesti. Suomen Yrittäjät korostaa valtiontalouden korjaamisessa pitkävaikutteisia, rakenteellisia, talouskasvua tukevia uudistuksia. Mitä enemmän niitä löytyy, sitä pienempi on paine lyhyen ajan veronkorotuksiin tai menosäästöihin. Näitä rakenteellisia toimia olisivat kaikki kotimaisia investointeja edistävät finanssipolitiikan ratkaisut. Julkisen talouden ahtaasta liikkumavarasta huolimatta on tehtävä kaikki voitava, jotta talouskasvu vauhdittuisi. Menosäästöjen ja veronkorotusten osuudet on hallitusohjelmassa määritelty yhtä suuriksi. On silti huomattava, että nykyinen veroaste ja veropohjan laajuus lisäävät verokertymiä kohtuullisissa talouden oloissa merkittävästi. Sen sijaan valtion menojen kasvun rajoittaminen on osoittautunut paljon vaikeammaksi. Ilman menojen kasvun hillintää valtiotaloutta on kuitenkin vaikea tasapainottaa edes pitkällä ajalla. Menojen kasvun rajoittaminen Suomen Yrittäjät korostaa valtiontalouden korjaamisessa pitkävaikutteisia, rakenteellisia, talouskasvua tukevia uudistuksia. Valtion budjetin suurin menoerä on valtionavut kunnille, noin 11,5 miljardia euroa. Kuntatalous kaipaa tehostusta, mutta val- info Yrittäjäinfo tionapujen vähentämisen yhteydessä on tarkasteltava uudelleen kuntien tehtävien laajuus ja toteutustapa. Valtion palkkamenot ovat runsaat 6 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstön määrä valtiolla on jo vähentynyt, ja tämänsuuntaisen trendin hallittu jatkaminen hillitsisi valtion menojen kasvua selvästi. Julkisten yritystukien hallinnointi on kallista, ja tukia käsittelevä palveluverkosto on asiakkaiden näkökulmasta monelta osin vaikeasti hyödynnettävissä. Näiden palvelujen henkilöstö- ja muut hallintokustannukset ovat arviolta 600 miljoonaa euroa vuodessa. Palvelujen keskittäminen ja päällekkäisyyksien purkaminen on yksi mahdollinen valtion menojen säästökohde. Valtion tulonsiirrot kotitalouksille ovat kokonaisuudessaan noin 10 miljardia euroa vuodessa. Tulonsiirtojen indeksisidonnaisuutta laajennettiin vuonna 2011. Osittainen luopuminen indeksikorotuksista erityisesti siltä osin, kuin se lisäisi työnteon kannustavuutta, hillitsisi valtion menojen kasvua. Verotulojen lisäys Valtion budjettitalouden tuloista noin 85 prosenttia on veroja ja veronluonteisia tuloja, ja talouskasvu ratkaisee niiden kertymisen. Kun valtiontaloutta tasapainotetaan veronkorotuksilla, on arvioitava, mitkä verot ovat yritystoiminnalle ja siten talouskasvulle vähiten haitallisia. Peruslinjana tulisi olla, että välttämättömät korotukset kohdistuvat kulutukseen, kun taas työn ja yrittämisen verojen nostoa tulisi välttää viimeiseen asti. Arvonlisäveron tuotto on 14 miljardin euron luokkaa, ja yhden prosenttiyksikön korotus tuottaa vajaat 500 miljoonaa euroa vuodessa. Jos yleistä arvonlisäverokantaa on valtiontalouden tasapainottamiseksi välttämätöntä nostaa, tulee samalla ehdottomasti korottaa yritysten liikevaihtoon kytkettyä veron alarajahuojennusta 50 000 euroon. Silloin arvonlisävero olisi kulutusvero, eikä työllisyyttä heikentävä vero pienille palvelualan yrityksille. Samassa yhteydessä pienyrityksissä voitaisiin siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäveroon. Muiden välillisten verojen valtiontaloudellinen merkitys on arvonlisäveroa vähäisempi mutta kasvussa. Valmisteja liikenneverotuksen tuotto on yhteensä 8,5 miljardia euroa. Näiden verojen kohdalla joudutaan ottamaan huomioon veropohjan liikkuvuus sekä vaikutukset yritystoimintaan. Nämä seikat huomioon ottaen tupakka- ja alkoholiveron korotukset olisivat vähiten haitallisia, vaikka ne osin lisäisivätkin näiden hyödykkeiden tuontia. 2:2012 19
1. VEROT JA RAHAT 2 2012 Tilattujen lehtien arvonlisävero Verohallinto on julkaissut 31.1.2012 ohjeen tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokannan muutoksesta (Dnro: A3/430010/2012). Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Laura Kurki, p. 09 2292 2928, laura.kurki@yrittajat.fi Vähintään kuukauden ajaksi tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien myyntiin, yhteisöhankintaan ja maahantuontiin sovellettava verokanta korotettiin 0 prosentista 9 prosenttiin 1.1.2012 alkaen. Alennettua verokantaa sovelletaan vain tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Lehtien irtomyyntiin sovelletaan yleistä 23 prosentin verokantaa. Lehden tilaajan vähennysoikeus Tilattujen sanoma- ja aikakauslehden hankintaan sisältyvän veron saa vähentää, kun lehti on hankittu verollista liiketoimintaa varten. Veroa ei voida vähentää, jos lehti on tilattu muuta tarkoitusta varten tai jos vähennysoikeutta on rajoitettu. Arvonlisäverovelvollisen elinkeinonharjoittajan tilatessa lehtiä toimitiloihinsa asiakkaidensa tai henkilöstönsä käyttöön hankinta kohdistuu yleensä verolliseen liiketoimintaan ja vähennysoikeus on olemassa. Kotiin tilatut lehdet ovat yleensä yksityistä kulutusta. Työntekijän kotiin tilatun lehden arvonlisäveron voi kuitenkin vähentää, jos kyse on ammattilehdestä tai muusta henkilön työtehtäviin liittyvästä lehdestä ja tehtävien hoitaminen edellyttää perustellusti lehden tilaamista työntekijän kotiin. Työnantajan on oltava lehden tilaaja ja laskun tulee myös olla sille osoitettu. Jos työnantaja maksaa työntekijälle osoitettuja laskuja, vähennysoikeutta ei ole. Alennukset, luottotappiot ja muut oikaisuerät Myönnettyihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa tilattuja lehtiä toimitettaessa tai sinä kuukautena, jolle yhteisöhankinta oli kohdistettava. Voimaantulo Uutta 9 prosentin verokantaa sovelletaan, kun lehti on toimitettu, otettu omaan käyttöön tai maahantuotu 1.1.2012 tai sen jälkeen tai lehden yhteisöhankinta on kohdistettu lain voimaantulon jälkeisille kalenterikuukausille. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan 0 prosentin 20 Yrittäjäinfo 2:2012 verokantaa. Kun tilauksen maksu kertyy myyjälle viimeistään 31.12.2011 lehdistä, jotka toimitetaan 1.1.2012 tai sen jälkeen, sovelletaan näiden lehtien myyntiin 0 prosentin verokantaa. Myyntiin sovellettava verokanta määräytyy siten tavaran luovutushetken tai mahdollisen ennakkomaksun kertymishetken mukaan. Esimerkiksi laskutusajankohdalla ei ole merkitystä. Lisätietoja: Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan internetosoitteessa: www.vero.fi > Syventävä vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2012 > Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokannan muutos. Esimerkkejä lehtien verovähennyksestä 1. 2. Parturikampaamo tilaa erilaisia sanoma- ja aikakauslehtiä asiakkaidensa luettavaksi parturi-kampaamossa. Hankinnat on tehty verollista liiketoimintaa varten ja kampaamolla on vähennysoikeus hankintojen arvonlisäveroista. Teleyhtiö tilaa päivälehden työntekijänsä kotiin. Vähennysoikeutta ei ole, koska hankinta liittyy työntekijän yksityiseen kulutukseen. info