Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti Veli Pohjonen Kustavi Biotaloustapahtuma 27. elokuuta, 2017
Pohjoiset, kestävän kehityksen aurinkokennomme
Suomi 100 maailman pisin ja tarkin metsän mi:auksen sarja 2500 2000 1500 1385 1370 Puusto Suomessa, milj. m3 1538 14911520 1660 1890 2464 2091 2206 2356 1000 500 0 1922 1929 1936 1943 1950 1957 1964 1971 1978 1985 1992 1999 2006 2013
FAO laskee Suomen metsämaaksi
Biotalouden globaalihaasteita Uhkaako maapalloa nälänhätä? Uhkaako maapalloa energiapula? Uhkaako maapalloa sellun pula? Uhkaako maapalloa ilmakehän hiili?
600 Vehnä USD/tn (WB real price) 140 Kivihiili USD/tn (WB real price) 500 120 400 100 300 200 80 60 40 100 20 0 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2015 0 1965 1975 1985 1995 2005 2015 1200 1000 800 600 400 200 Sellu USD/tn (WB real price) CO emissions (Gt C/yr) 11 10 9 8 7 6 Data: CDIAC/GCP/BP/USGS 1990 99 +1.1%/yr 2000 09 +3.4%/yr Projection 2016 9.9 Gt C 2015: 9.9 Gt C 0 1975 1985 1995 2005 2015 Global Carbon Project 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Ainut vahvas> nouseva haaste, myös biotaloudelle Ilmastonmuutos Hiilen määrä ilmakehässä nousee vuodesta toiseen, kansainvälisistä ilmastokokouksista ja sopimuksista huolima:a (mm. Kioto 1997, Paris 2015)
Biotalouden hyväksy:ävyys jatkossa EU, YK ja ilmeises> Suomenkin pää:äjät hyväksyvät biotalouden jatkossa vain, jos biotalous - parantaa ilmastoa - poistaa ilmakehästä hiiltä
Biotaloudella ilmastohiiltä 560 Pg (560E+15 g = 560 miljardia tonnia)
Laskentaan ilmastohiilen man:aaliluku (M) M = keskimäärin tonnia alkuainehiiltä per hehtaari Lasketaan koko maa-alaa koh> (maa-, metsäja muita maa-alueita ei eritellä)
Ilmastohiilen keskimääräinen man:aaliluku maapallolla ja Suomessa 560 Petagrammaa C maapallolla, eli 560 miljardia tonnia Maapallon maapinta-ala 13 miljardia ha Alkuainehiiltä keskim. M =43,2 tn/ha Suomen (2017) puusto 2517 milj. m3, hiiltä rungot, oksat, juuret 891 milj. tn Suomessa puuston alkuainehiiltä M = 29,0 tn/ ha (koko maapinta-alaa koh>)
Euroopassa hiiltä Euroopassa metsien biomassaa 11,9 miljardia tonnia Euroopan pinta-ala (kar:a) 580 milj. ha Metsien biomassaa per koko ala 26,3 tn/ha (ml. juuret) Ilmastohiilen man:aaliluku M = 13,2 tn C/ha
Biotalous menee metsaan.fi Kiikala, Metsolan palsta Pinta-ala 15,9 ha Puustoa 1760 m3 Hiiltä (C) rungot, oksat, juuret 623 tn Ilmastohiilen man:aaliluku M = 39,2 tn C/ha
Kuusamon yhteismetsä (90 700 ha): puuta kasvatetaan, ja metsää hakataan 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Kuusamon Yhteismetsä, ilmastohiilen man:aaliluku tn C/ha 0,0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Biotalouden perusvaade ilmaston kannalta Hiilen man:aalilukua on noste:ava kaikkialla, niin metsä>lan, yhteismetsän, kansakunnan, mantereen kuin maapallon tasolla Ilmakehästä on poiste:ava hiiltä Ilmakehän lämpeneminen on hidaste:ava, pysäyte:ävä, suunta käännyte:ävä
YK:n tai EU:n ilmastorahasto maksakoon viulut, Carbon Offset forestry, malli Metsola Man:aaliluku alkuvuonna A = 39,2 tn C/ha Määritetään man:aaliluku seuraavana vuonna B = 40,5 tn C/ha Hiilenpoisto B A = 1,29 tn C/ha/v (Carbon Offset) Hinta sidotaan kivihiilen maailmanhintaan, Australian pörssi = 87,2 E/tn (C) (heinäk. 2017) Hiilenpoiston arvo 1,29 x 87,2 = 112 E/ha/v Metsolan Carbon Offset lasku (15,9 ha) ilmastorahastoon 15,9 x 112 = 1787 Euroa/v.
Carbon Offset forestry biotalouden jatkuvalle kasvatukselle mahdollisuus
Biotalouden ilmastoterveellinen rakentaminen Kuinka paljon puurakenteisessa talossa on alkuainehiiltä? Paljonko hiiltä ton>lla (tn C/ha) Mikä on puutalon (ja ton>n) hiilen nieluvaraston ilmastoarvo?
Biorakentamisen nieluvarasto (C) Tavallinen puusta rakenne:u omako>talo, ton>n pinta-ala 2000 m2 (=0,2 ha) Puuta rakenteissa yhteensä 35 tn Puun kosteus 10 %, kuivapuuta 31,1 tn Alkuainehiiltä (50%) 15,8 tn C Omako>alueen hehtaaria koh> 79 tn C/ha Omako>talon ilmastoarvo 15,8 x 87,2 = 1378 Euroa (kertalaskutus ilmastorahastoon)
Metsän biotalouden mahdollisuuksia maailmalla, puuston paisumisen perusteella Kuva vuodelta 2016: noin 50 vuoden ikäistä, viljeltyä Eucalyptus grandis metsää Kaakkois-E>opiassa. Kuva vuodelta 2016.
Euroopassa puusto paisuu Ruotsi puusto milj. m3 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Ranska puusto milj. m3 Saksa puusto milj. m3 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 3500 2500 3000 2000 2500 2000 1500 1500 1000 1000 500 500 0 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 3000 Puola puusto milj. m3
Maailmalla sekä e:ä USA puusto milj. m3 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Kiina puusto milj. m3 120000 Venäjä puusto milj. m3 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Brasilia puusto milj. m3 18000 16000 100000 14000 12000 80000 10000 60000 8000 6000 40000 4000 2000 20000 0 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Ilmastomaiden välisiä eroja Ilmastohiilen manlaaliluku tn C/ha Brasilia Saksa Puola Suomi Ruotsi Ranska Venäjä Yhdysvallat Tansania Sambia Englan- Kiina Kenia E-opia 0,9 6,0 5,2 9,5 19,0 17,6 15,7 13,3 12,9 26,0 29,4 29,0 37,2 41,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0
Carbon Offset forestry olisi kehitysavun mahdollisuus
Farmer Minale Hailu in Ethiopia 2009-2010: A= 5,04 tn C/farm, B= 5,47 tn C/farm Carbon Offset B-A = 0,43 tn C/farm/yr (87,6 Euro/year)
Biotalouden kehitysavun suuri linja: Afrikan köyhien maiden on viherry:ävä
Yhteenveto Paisuvaa puustoaan hyvin hoitava Suomi voi jatkaa biotalouden mallimaana seuraavat 100 vuo:a Ilmastohiilen man:aaliluvun kestävä nousu tavoi:eeksi niin perhemetsän, yhteismetsän, kansakunnan, Euroopan, kehitysmaiden kuin koko maapallon tasolla Lopputulema: Metsän globaali biotalous poistaa maapallon alkuainehiilen uhkan.
Kiitos n veli.pohjonen@gmail.com