Katson käytön päättyminen 2019 lopussa Katso Webinaari 13.3.2019
Käytännön ohjeita Webinaariin Skype-tilaisuus tallennetaan Pyydämme vaimentamaan mikrofonit Skypessä Kirjatkaa esitysten aikana mieleen tulleet kysymykset Skypen CHAT-ikkunaan Mikäli ette kuule tai näe Skypessä esitystä, kokeilkaa liittyä uudelleen Skypeen. Voitte myös kokeilla liittymistä puhelimella, jos ääniyhteys pätkii. Materiaalit ja vastaukset kysymyksiin tullaan jakamaan webinaarin jälkeen osallistujille.
Tilaisuuden ohjelma 12:05-12:15 Tilaisuuden avaus (Timo Salovaara) 12:15 12:30 Katson käyttö päättyy asiointipalveluiden siirtyminen pois Katsosta (Veli-Matti Mykkänen) 12:30 13:15 Korvaavat ratkaisut Valtuudet-palvelussa (Risto Ollikainen) Virkailijatoiminnot Valtuuksissa Useamman vahvistajan yritysvaltuutus 13:15 13:30 Ulkomaalaisen henkilön tunnistaminen (Riitta Partala) 13:30 14:00 avoin keskustelu 14:00 tilaisuus päättyy.
Tilaisuuden avaus Timo Salovaara Johtaja, Palvelut VRK
Katson käyttö päättyy asiointipalveluiden siirtyminen pois Katsosta Veli-Matti Mykkänen Katso-palvelu, VRK
Kolme pääkohtaa Katsoa hyödyntäville asiointipalveluille 1. Varmista palvelusi jatkuvuus, vaihda korvaaviin ratkaisuihin Korvaa Katso-tunnistus ja -roolit VRK:n tarjoama ratkaisu Suomi.fi-tunnistus ja Valtuudet-palvelu (ohjeet seuraavalla sivulla) 2. Järjestä viestintä muutoksesta ja tuki loppukäyttäjille Katsosta ei siirry rooleja tai muita tietoja Valtuudet-palveluun. Käyttäjän tulee antaa uudet valtuudet Valtuudet-palvelussa, kun asiointipalvelu on ottanut valtuudet käyttöön Valtuuttamisen käyttäjäohjeistus löytyy suomi.fi/valtuudet -sivustolta Asiointipalvelu on vastuussa toteutettavan muutoksen viestimisestä omille asiakkailleen Asiointipalvelun tuki loppukäyttäjille puolesta-asioinnissa (rekisteriroolit, valtuuskoodien käyttö jne.) Tulossa Katson yritys.tunnistus.fi sivulle: Katso-tunnusten käyttö päättyy kokonaisuudessaan vuoden 2019 lopussa. Kukin Katso-tunnistusta käyttävä asiointipalvelu toteuttaa muutoksen omassa asiointipalvelussaan sekä ohjeistaa käyttäjiä muutoksen ajankohdasta ja tarvittavista toimenpiteistä. Lisätietoa Katso-tunnusten korvaamisesta kussakin palvelussa antaa kyseinen asiointipalvelu. Voitte toimittaa linkin viraston omalle ohjesivulle Katson korvaamisesta asiointipalvelussa 3. Lopeta Katson käyttö asiointipalvelussa ennen vuoden loppua Katso-tunnukset sekä Katsossa annetut roolit ja valtuudet lopettavat toimintansa kokonaisuudessaan vuoden 2019 lopussa.
Siirtyminen Suomi.fi-palveluihin 1. Ota käyttöön Suomi.fi-tunnistus Vahva henkilötunnistus KatsoID:n sijasta, yksilöivänä tunnisteena henkilötunnus https://palveluhallinta.suomi.fi/fi/sivut/tunnistus/ 2. Ota käyttöön Suomi.fi-valtuudet Valtuuttaminen perustuu kaupparekisteristä saataviin edustajatietoihin ja yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta myös YTJ:hin Jos asiakkaana on organisaatioita, joiden edustajaa ei ole perusrekisteissä (mm. julkisorganisaatiot, säätiöt jne.) Virasto voi rekisteröidä näiden organisaatioiden valtuudet hakemuksesta ottamalla käyttöön Valtuudet-palvelun virkailijatoiminnot. https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/kayttoonotto/
Korvaavat ratkaisut Valtuudet-palvelussa Risto Ollikainen Valtuudet-palvelu, VRK
Katson korvaavat ratkaisut Suomi.fi-valtuuksissa o o Virkailijatoiminnot Useamman vahvistajan yritysvaltuutus
Suomi.fi-valtuudet Mahdollistamme tunnistautuneen henkilön puolestaasiointioikeuden tarkistamisen ja asiointivaltuutuksen tekemisen 1. Henkilön puolesta asiointioikeuden tarkistus Suomi.fi-valtuudet 2. Yrityksen puolesta asiointioikeuden tarkistus Asiointipalvelu (Vahva tunnistautuminen) Valtuuskysely Vastaus Sääntömoottori 3. Valtuuttaminen (Tunnistautuminen: Suomi.fi-tunnistus) Valtuuskysely Vastaus Asiointipalvelu (Vahva tunnistautuminen) Pyynnöt Väestötietojärjestelmä Valtuutukset Kaupparekisteri ja YTJ Edunvalvontatiedot (tulossa) RTJ rekisteri, ORK Kansallinen Valtuusrekisteri Yhdistysrekisteri (tulossa)
Mikä muuttuu, kun siirrytään Katsosta Suomi.fipalveluiden käyttöön Katso-palvelun käyttö korvautuu Suomi.fi-tunnistuksella ja Suomi.fi-valtuuksilla. Muutoksen vaikutus loppukäyttäjiin: Kukin virasto ja asiointipalvelu toteuttavat muutoksen itsenäisesti ja omalla aikataulullaan vuoden 2019 loppuun mennessä ja neuvovat käyttäjiään muutoksesta palvelukohtaisesti Katso-tunnisteiden sijasta siirrytään käyttämään vahvaa henkilön tunnistamista eli pankkitunnisteita, mobiilivarmenteita ja varmennekortteja Katso-palvelun valtuutustoiminnot korvataan Suomi.fi-valtuuksilla.
Katson korvaavat ratkaisut Suomi.fi-valtuuksissa: virkailijatoiminnot Virkailijatoiminnoilla tarkoitetaan Suomi.fi-valtuudet palvelun laajennusta, jossa sähköisen valtuutuksen tallentaminen onnistuisi myös viranomaisen toimipisteessä virkailijan tekemänä. Käytännössä toimintoa tarvitaan tapauksissa, joissa sähköisen valtuutuksen tekeminen ei onnistu itsepalveluna Suomi.fivaltuuksissa. Virkailijatoimintojen käyttäjäryhmiksi on tunnistettu mm. seuraavat: Ulkomaiset yritykset, jotka eivät ole kaupparekisterissä. Yhteisöt, joilta puuttuu perusrekisteristä tieto edustusoikeudellisesta henkilöstä (esim. kunnat, julkiset viranomaiset, oppilaitokset, sairaalat, säätiöt, seurakunnat, tieosuuskunnat, kuolinpesät ) Digitaidottomat henkilöt
Suomi.fi-valtuudet virkailijatoimintojen käyttäminen pääpiirteissään Virkailija tunnistautuu vahvasti virkailijatoiminnon käyttöliittymään. Virkailija luo asiakkaan antamien / toimittamien tietojen perusteella valtuutushakemuksen. Valtuuttajan perustiedot voidaan hakea perusrekistereistä (Y-tunnus tai hetu) tai valtuuttajan tiedot voidaan luoda hakemuksen yhteydessä valtuusrekisteriin (esim. ulkomainen yritys, jolla ei ole Y-tunnusta). Virkailija skannaa ja liittää valtuutuksen luontiin vaadittavat asiakirjat. Virkailija lähettää hakemuksen järjestelmään. Kun valtuuteen vaaditut tiedot on täytetty ja vaaditut asiakirjat on liitetty, palauttaa järjestelmä vahvistuksen hyväksytystä valtuudesta. Virkailija voi tulostaa (ja lähettää) myös kuitin asiakkaalle.
Kuinka asiointipalvelua tarjoava virasto saa virkailijatoiminnot käyttöön Virasto hakee VRK:lta virkailijatoimintojen käyttölupaa Käyttölupahakemus: Nimetään viraston pääkäyttäjä ja tämän sijainen Valitaan valtuuskoodit (valtuusasiat), joita virasto käsittelee virkailijatoiminnoissa Hyväksytään virkailijatoimintoihin liittyvät käyttöehdot Viraston pääkäyttäjä lisää muita virkailijoita viraston käyttäjiksi Käyttölupahakemuksessa nimetty pääkäyttäjä voi lisätä muita käyttäjiä Jokainen käyttäjä hyväksyy omalta osaltaan palvelun käyttöehdot Virkailijat ryhtyvät käyttämään virkailijatoimintoja
Virkailijatoiminnot: käyttöliittymäluonnos: Valtuutushakemuksen luonti. Valtuuttajaksi voidaan valita joko perusrekistereistä löytyvä valtuuttaja tai se voidaan syöttää myös vapaamuotoisesti. Valtuuttajan tunnisteena käytetään tällöin asiointipalvelussasi tunnistettavaa / hyväksyttävää tunnistetta Valtuutuksen perusteena olevat skannatut asiakirjakopiot talletetaan valtuutuksen yhteyteen
Virkailijatoiminnot: käyttöliittymäluonnos: Virkailijatoiminnoilla voi antaa valtuuksia samoilla valtuustyypeillä kuin itsepalvelutoiminnoissakin
Virkailijatoiminnot: käyttöliittymäluonnos: Valtuutushakemuksen yhteenveto ja vahvistus. Valtuuttajalle voidaan tarvittaessa tulostaa kuitti.
Virkailijatoiminnot: käyttöliittymäluonnos: Virkailija voi tarkastella valtuuttajan muitakin, esim. aiemmin luotuja valtuutuksia
Katson korvaavat ratkaisut Suomi.fi-valtuuksissa: useamman vahvistajan yritysvaltuutus Useamman vahvistajan yritysvaltakirja tuo sähköisen valtuuttamisen piiriin yritykset, joissa ei ole mahdollistettu yksinedustamista. Tälläisiä yrityksiä, joilla ei ole myöskään toimitusjohtajaa on n. 20 000 Ominaisuuden avulla yrityksen myöntämän valtuuden vahvistajiksi voidaan määritellä yrityksen nimenkirjoituslausekkeen osoittama määrä vahvistajia tai jopa koko yrityksen hallitus. Ominaisuuden myötä pääsy yrityksen rooliin Suomi.fi-valtuuksissa avataan myös Kaupparekisteriin merkityille yhtiön hallituksen jäsenille Yksittäinen jäsen ei voi kuitenkaan vahvistaa valtuutta, mutta voi laittaa valtuutuksen vireille Ominaisuus on tällä hetkellä konseptisuunnittelussa ja julkaisua tavoitellaan tämän vuoden kolmannelle neljännekselle.
Suomi.fi-valtuudet: kehityksen aikataulu 2019 Valtuuttamisen käytettävyysparannukset Virkailijatoiminnot Useamman valtuuttajan yritysvaltakirja eidas-käyttäjien ja muiden ulkomaalaisten valtuudet Käytössä arviolta: huhtikuu 2019. Käytössä arviolta: Kesäkuu 2019.. Käytössä arviolta: syyskuu 2019.. Käytössä arviolta: joulukuu 2019. 01 02 03 04 06 05 06 07 08 09 10 11 12 Useamman valtuuttajan henkilövaltakirja Yhdistysten puolesta asiointi ja valtuuttaminen Valtuuskoodien selaus. Käytössä arviolta: toukokuu 2019.. Käytössä arviolta: Elokuu 2019. Käytössä arviolta: marraskuu 2019.
Ulkomaalaisen henkilön tunnistaminen Riitta Partala Tunnistus-palvelu, VRK
Ulkomaalaisen henkilön tunnistaminen Infotilaisuus Katson hyödyntäjille Riitta Partala 13.3.2019
Ulkomaalaisen tunnistaminen nyt Pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja varmennekortti edellyttää henkilötunnusta. Katsoon rekisteröidyt ulkomaalaiset voivat tunnistautua Katso-tunnuksilla. Saksalaiset voivat tunnistautua henkilökortilla.
Suomi.fi-tunnistus laajenee VAHVAT TUNNISTAJAT EIDAS-TUNNISTAJAT MUUT TUNNISTAJAT ULKOMAISTEN TUNNISTUSPALVELU MUIDEN MAIDEN KANSALLISESTI VAHVAT Tunnistuslain mukaiset, Traficomin hyväksymät vahvat tunnistuspalvelut eidas-notifioidut, muiden maiden tunnistuspalvelut/- välineet. Muut heikot tunnistusvälineet. Palvelu, joka mahdollistaa ulkomaisten tunnistamisen (ei vahva, ei-eidas). Tunniste kytketään reaalimaailman identiteettiin esimerkiksi passin avulla ja pyrkimys on yksi tunniste / henkilö. Ei-notifioidut, muiden maiden vahvaksi arvioimat kansalliset tunnistusvälineet. Asiointipalvelu määrittää, mitkä tunnistusmenetelmät hyväksyy. Huomioitava eidas-velvoite.
Ulkomaalaisen tunnistuspalvelu: tavoitetila Ensitunnistus Käyttäjä pyritään tunnistamaan etänä passiin tai henkilökorttiin perustuen hyödyntäen puhelinta. Jos etätunnistus ei onnistu, käyttäjä ohjataan ns. manuaaliseen prosessiin, jossa käyttäjä rekisteröidään vastaavalla tavalla kuin nykyisin Katsossa. Rekisteri Rekisteröityneistä ja tunnistetuista käyttäjistä muodostetaan rekisteri, jossa ylläpidetään käyttäjien tietoja. Rekisteriin ei siirretä nykyisiä Katson käyttäjiä jokainen käyttäjä joutuu rekisteröitymään uudelleen. Tunnistusväline Tunnistusvälineenä käytetään puhelinta, johon käyttäjä lataa mobiiliapplikaation rekisteröinnin yhteydessä. Ei rinnastettavissa vahvaan tunnistamiseen mutta sisältää paljon samoja tietoturvavaatimuksia. Väline on henkilökohtainen ja linkitetty todelliseen identiteettiin.
Ulkomaalaisen tunnistaminen asiointipalvelussa Suomi.fi-tunnistus tunnistaa sekä ulkomaalaiset, että suomalaiset. Onko pakko? eidas-asetus velvoittaa jokaista julkisen sektorin toimijaa huolehtimaan, että se noudattaa asetuksen vaatimuksia ja hyväksyy EU-kansalaisen asioimaan eidasasetuksen mukaisesti notifioidulla tunnistusvälineellä. Muilta osin asiointipalvelu valitsee, hyväksyykö ulkomaalaisen tunnistuspalvelun. Ulkomaalaisella henkilöllä ei ole henkilötunnusta Tunnisteena on eidas-id tai muu tunniste Tunnisteen muoto eli pituus ym. poikkeaa henkilötunnuksesta Tunniste ei sisällä metatietoja syntymäajasta tai sukupuolesta. Ei ole olemassa VTJ:n kaltaista keskitettyä henkilörekisteriä Asiointipalvelu saa käyttäjän tiedot tunnistamisen yhteydessä. Tietoja ei voi täydentää tai tarkistaa VTJ:n kaltaisesta rekisteristä.
Mitä asiointipalvelussa voi tehdä jo nyt? Ota käyttöön Suomi.fi-tunnistus ja eidas-tunnistus Analysoi miten asiointipalvelu voi käsitellä muuta tunnistetta kuin hetua toimii ilman VTJ:tä
Riitta Partala Väestörekisterikeskus riitta.partala@vrk.fi puh: 0295 535 044
Avoin keskustelu
Kysymyksiä ja vastauksia 1. Voiko kuka tahansa virkailijakäyttäjä antaa virkailijakäyttöliittymällä Valtuutusoikeus -valtuustyypin jollekin henkilölle koskemaan hänen organisaatiotaan yrityksen/hänen hakemuksesta? Voi antaa, mutta vain rajattuna niillä valtuuskoodeilla, joihin hänen työnantajallaan (eli virkailijatoimintoja käyttävällä organisaatiolla on oikeus). Esimerkiksi Vero on saanut oikeuden käyttää virkailijatoimintoja rajoittuen seuraaviin valtuuskoodeihin: Veroasioiden hoito ja Veroilmoittaminen. Jolloin Veron virkailija voi luoda virkailijatoiminnoilla esimerkiksi Valtuuttamisoikeuden Veroasioiden hoito ja Veroilmoittaminen -asioissa hakemuksen mukaisesti jonkin organisaation (esim. Helsingin kaupunki) pääkäyttäjälle. 2. Jolloin hän voi valtuuttaa tämän jälkeen suomi.fi -valtuudet -palvelussa mitä tahansa valtuuskoodeja organisaationsa henkilöille? Ei ihan mitä tahansa, vaan rajoittuen vain niihin valtuusasioihin mihin sain valtuutusoikeuden virkailijalta (joka loi tämän valtuutusoikeuden organisaation, esim. Helsingin kaupungin hakemuksesta). Eli ylläolevan esimerkin mukaisesti nyt Helsingin kaupungin valtuuttamisoikeudellinen voi valtuuttaa Helsingin kaupungin muita työntekijöitä asioimaan Veroasioiden hoito ja Veroilmoittaminen -asioissa. Toki voi olla mahdollista, että esimerkiksi Verohallinto ottaisi virkailijatoiminnoissa hoitaakseen laajan valtuuskoodijoukon eikä ainoastaan Veron palveluita koskevan, jolloin valtuutusta pyytävät organisaatiot voisivat samalla kertaa pyytää valtuuttamaan pääkäyttäjänsä valtuutusoikeudelliseksi laajaankin repertuaariin eri valtuusasioita, jos näin tahtovat. Tämä mahdollistaisi silloin, että organisaation (esim. Helsingin kaupunki) valtuutusoikeudellinen pystyisi kerralla valtuuttamaan organisaation (esim. Helsingin kaupunki) työntekijöitä hoitamaan usean tyyppisiä asioita organisaationsa puolesta. Mutta siis Katson tyyppistä kaiken kattavaa pääkäyttäjä-roolia ilman asiarajausta (eli valtuuskoodirajausta) ei voi saada/antaa. Ja organisaation (esim. Helsingin kaupunki) valtuutusoikeudellinen ei voi antaa valtuutusoikeutta edelleen; hän voi antaa vain valtuuksia. Valtuutusoikeudet täytyy Helsingin kaupungin hakea virkailijavaltuutuksia tekevältä taholta (esim. Verohallinto) ja toimittaa tätä varten sinne vaaditut asiakirjat.
3. Voiko Valtuutusoikeus -valtuuden luoda organisaatiolle mikä tahansa taho, jolla vain on virkailijakäyttöliittymä käytössä? Kuka taho nyt sen vain ekana sitten luokaan? Kyllä. Rajoittuen siis niihin valtuuskoodeihin, joita virkailijavaltuutuksia tekevän tahon on lupa / halu käsitellä. 4. Halutaan valtuutuspalvelu samaan tapaan kuin KATSO jossa asiointipalveluiden kuten Aluehallinnon asiointipalvelun tai muidenkaan asiointipalveluiden ei tarvitse hoitaa yhteisöjen pääkäyttäjien valtuutuksia itse vaan nuo hoidettaisiin kuten nyt KATSOssa valtuutuspalvelun kautta keskitetysti. Ei ole mielekästä että tätä vyörytetään asiointipalveluiden vastuulle varsinkaan kun aiemmin tämä on hoitunut keskitetysti KATSOn avulla. Olemme samaa mieltä, että loppuasiakkaan näkökulmasta olisi monessakin tapauksessa varmasti kätevintä, että hän saisi hoidettua kaikki tarvitsemansa valtuutukset yhdeltä luukulta, mutta Suomi.fi-valtuudet tuottaa vain työkalun virkailijavaltuutusten tekemiseen, eikä VRK:llakaan ole mahdollisuutta tarjota keskitettyä palvelua tähän. Eli vastuu palvelun järjestämiseen on niillä asiointipalveluilla, joilla on sellaisia asiakasryhmiä, jotka eivät voi valtuutuksia itsepalveluna tehdä. Mikään ei kumminkaan rajoita sitä, että joku virkailijatoimintoja hyödyntävä organisaatio tarjoaisi valtuuttamispalvelua laajemmallekin valtuuskoodirepertuaarille, kuin vain niille, jotka käyvät sen palveluissa.
5. Toivotaan että VRK varmistaisi sen että olemassa olevat valtuutukset (mm. se että organisaatiolle määritetty pääkäyttäjä joka voi jakaa valtuuksia organisaation puolesta) toimivat jatkossakin. Ei ole mielekästä vaatia eri yhteisöjä uudelleen käsittelemään valtuutuksia ja määrityksiä henkilöistä ketkä näitä on oikeutettuja tekemään, jotka jo nyt on olemassa KATSOssa. Viranomaisenhan tulisi käyttää tietoa mitä on tarjottu eikä vaatia uudelleen toimittamaan asia. Nythän asiakas on toimittanut tiedot jotta valtuutus saadaan toimimaan viranomaiselle, ei voida vaatia asiakasta tekemään samaa uudestaan. Ts. käymään jossain toisessa asiakaspalvelussa että valtuutus toimii uudestaan. Tuota asiaahan asiakkaat ovat pitäneet juuri raskaimpana prosessina KATSOn kannalta: että ne valtuudet saadan käyttöön. VRK:n tulisi rakentaa migraatio noiden KATSO valtuuksien siirtoon Suomi.fi valtuudet palveluun siten että turhaa työtä yhdistyksien ja asiointipalveluiden puolella voidaan välttää olemassa oleviin valtuutuksiin. Tähän ei ole valitettavasti mahdollisuuksia. Suomi.fi-valtuudet on luonteeltaan erilainen kuin Katso erityisesti valtuuden toimivallan rajoittamisen suhteen. Katsossa olevat roolit ja valtuudet ovat palvelukohtaisia, mutta Suomi.fi-valtuuksien valtuuskoodit ovat geneerisiä, tietyntyyppiseen asiointiin oikeuttavia valtuuksia, jolloin palvelukohtaista rajoitetta ei tarvita. Samantyyppistä asiointia on voitava suorittaa eri asiointipalveluissa samalla valtuudella. Tämä tarkoittaa sitä, että Katsossa olevat roolit ja valtuudet ovat sisällöltään eri tasoisia, kuin Suomi.fi-valtuuksissa olevat valtuuden toimivaltaa rajoittavat valtuuskoodit, eikä VRK voi näin ollen luoda uusia, eri sisältöisiä tahdonilmaisuja valtuuttajien puolesta. Koska Katso roolit eivät vastaa yksi yhteen Suomi.fi-valtuuksien valtuuskoodeja, niitä on myös mahdotonta kohdentaa yksi yhteen, eli valtuuttajan täytyy tällöin antaa tahdonilmaisu itse haluaako hän antaa Suomi.fi-valtuuksien valtuuskoodin osoittaman toimivallan asiamiehelleen, vaiko ei.
6. Silmiini osui maininta henkilötunnuksesta Suomi.fi tunnistuksen yksilöivänä tietona. Miten suhde ymmärtääkseni kehitysputkessanne olevaan rajat ylittävään tunnistukseen (eidas)? Henkilötunnus toimii käyttäjän tunnisteena, jos tunnistusvälineenä on käytetty suomalaisia vahvoja tunnistusvälineitä (pankkien tunnistuspalvelut, mobiilivarmenne, varmennekortit). Jos henkilö tunnistautuu toisen maan eidas-tunnistusvälineellä, toimii tunnisteena ns. eidas-tunniste, josta löytyy lisätietoja osoitteesta https://palveluhallinta.suomi.fi/fi/tuki/artikkelit/5b2bb2ae9214c3002c36dbf2. 7. Onko olemassa olevat valtuutukset mahdollista migroida uuteen valtuusrekisteriin vai joutuvatko käyttäjäorganisaatiot anomaan valtuutuksia uudestaan? Ei ole mahdollista migraatioon ja valtuuttamistahdonilmaisut on tehtävä uudelleen (katso vastaus yllä). 8. Voidaanko vanhat valtuusnimet säilyttää ts. vastausviesti olisi jatkossa tämän näköinen: [{ name : Yritys, identifier : 123456-1?, roles :[ SYKEVeetiKatselija, SYKEVeetiYllapitaja ], complete :true}] Ei voida, koska Katsossa olevat roolit ja valtuudet ovat palvelukohtaisia, mutta Suomi.fi-valtuuksien valtuuskoodit ovat geneerisiä, tietyntyyppiseen asiointiin oikeuttavia valtuuksia ja siinä mielessä aivan erilaisia. Koska Katso roolit eivät vastaa yksi yhteen Suomi.fivaltuuksien valtuuskoodeja, niitä on myös mahdotonta kohdentaa yksi yhteen. Suomi.fi-valtuudet yrityksen puolesta asioinnin rajapintakuvaus, jossa on esimerkkejä vastaussanomasta löytyy täältä: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/tekninen-aineisto/kyselyn-rajapintakuvaus-yrityksen-puolesta-asiointi/ tai https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/tekninen-aineisto/web-api-rajapinta-ja-valintakayttoliittyma/ (Se mitä liityntätapaa käytetään selviää käyttöönottoprosessin yhteydessä) Valtuuskoodilistaus (ei välttämättä aivan ajantasalla) löytyy täältä: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/valtuuskoodienmaaritysohje/hyodynnettavat-ja-tulevat-valtuuskoodit/
9. Siirtyvätkö Katson yrityksen pääkäyttäjä valtuudet uuteen Valtuusrekisteriin? Eivät siirry (kts. vastaukset yllä) 10. Voiko viranomaista edustaa usea henkilö eri aikoina, yksi hoitaa esim. palkkahallintoa, toinen taloushallintoa ja kolmas yhteyksiä sosiaalitoimesta eri viranomaisiin? Voi. Heidän asiointivaltuutensa rajoitetaan annettavaan valtuuteen liitetyllä valtuuskoodilla. 11. Kelassa usean sovelluksen oikeuksien hallinta perustuu osittain Katson pääkäyttäjätietoon, joka vastaa siis organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaavaa henkilöä. Miten virkailijatoiminnoilla perustetun organisaation pääkäyttäjän tiedot saadaan valtuudet rajapinnasta sovellusten käyttöön? Ei saa mitään pääkäyttäjätietoa, vaan valtuuskyselyn vastauksessa tulee tieto onko asioijalla riittävä valtuus asioida vai ei. Esim. jos jollakin käyttäjällä on valtuuttamisoikeus, tätä tietoa ei Kelan palvelu valtuuskyselyn vastaussanomassa saa. Sen sijaan, jos asioija asioi esim. Kaupparekisterissä olevan toimielin roolin perusteella, tämän tiedon Kelan palvelun on mahdollista saada. Kts. vastaussanomaesimerkit Suomi.fi-valtuuksien rajapintakuvauksista: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/tekninen-aineisto/kyselyn-rajapintakuvaus-yrityksen-puolesta-asiointi/ Tai https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/tekninen-aineisto/web-api-rajapinta-ja-valintakayttoliittyma/ (Se mitä liityntätapaa käytetään selviää käyttöönottoprosessin yhteydessä ja henkilön puolesta-asioinnin tarkistamiseen on oma kyselyrajapintansa ja vastaussanomansa)
12. Miten on ajateltu tapahtuvaksi virkailijakäyttöliittymän tekemä valtuutta hakevan tahon vahva tunnistaminen toimitettaessa liitteet yms sähköisesti "etänä" ja/kun virkailijakäyttöliittymä on vain ao virkailijan käytössä? Toimitaan vastaavasti, kuin Katsossa nykyään, eli vaaditaan tietyt asiakirjat ja luotetaan niihin. Ohjeistusta tähän tulossa myöhemmin. 13. tuleeko "yhteisetuudet" yhteisörekisteriin, esim. tienhoitokunnat on yhteisetuuksia ja onko yhteisetuuden edustajuus yhteisörekisterin kautta selvillä valtuusrekisteriin Puhuimme siis PRH:n uudesta yhdistysrekisteristä, ei yhteisörekisteristä. Yhdistysrekisterissä on siis yhdistykset eikä noita tuossa lueteltuja. Näiden osalta edustamisoikeus luodaan siis valtuudeksi virkailijatoiminnoissa, koska mitään kansallista perusrekisteriä ei näiden osalta ole tietääksemme olemassa. 14. Miksi virkailijatoimintojen käyttölupaan pitää ylipäätänsä sitoa tietyt valtuuskoodit koska ne 'elävät'. Eikö voisi vain olla 'avoin' virkailijatoimintojen käyttölupa ja sillä siisti. Silloin kuka tahansa virasto voisi luoda sen ensimmäisen valtuuttajan organisaatiolle kuin organisaatiolle? Tutkitaan vielä tätä. 15. Tai sitten vaan niin että Valtuutusoikeus -valtuus olisi sellainen, ettei sitä olisi sidottu mihinkään valtuuskoodeihini. Ei mahdollista, koska emme voi mahdollistaa ns. vaarallisten työyhdistelmien muodostamista, ainakaan automaattisesti. 16. Tarkoittaako siis sitä, että jos Kela voi antaa Kelan asioihin henkilölle valtuuksien myöntöoikeuden, niin tarvitaanko jokaisen viraston kuittaus, että "Nyt voit käyttää meidän palvelua"? Nyt ei ole ihan varmaa, mitä kysyjä tuolla tarkoittaa, joten tähän ei voi oikein vastata.
17. onko suurilta virastoista kysytty, miten he pystyvät tämän hoitamaan? Suomi.fi-valtuudet ei ole aktiivinen toimija virkailijavaltuuttamistoiminnan järjestämisessä, vaan tuotamme vain työkalun virkailijavaltuutusten tekemiseen. Eli vastuu palvelun järjestämiseen on niillä asiointipalveluilla, joilla on sellaisia asiakasryhmiä, jotka eivät voi valtuutuksia itsepalveluna tehdä. 18. viestintä jää kovin myöhäiseksi, kun vielä paljon asioita auki Aktiivinen viestintä VRK:n taholta itse Katson lakkaamisesta aloitettiin jo tammikuussa 2017, jolloin ns. Kasu-toiminnallisuudella mahdollistettiin Suomi.fi-valtuuksiin siirtyminen jo silloin (KaSun -avulla Suomi.fi-valtuuksien on mahdollista huomioida Katsossa olevat valtuudet siirtymäajan eli tämän vuoden loppuun). On kuitenkin totta, että virkailijatoimintojen toteutuksen ja julkaisun jälkeinen aikataulu on tiukka, joten kaikilta tahoilta vaaditaan valitettavasti venymistä, kuten aina kaikissa isoissa muutoksissa. 19. Olisiko Katson kannasta mahdollista saada listauksia (ei väliä vaikka ei olisi ajantasainen) esim. y-tunnuksien perusteella pääkäyttäjistä? Voisi kohdentaa tiedotusta jne. Selvitämme tätä 20. Oliko valtuus-toimntoihin tulossa API:a? Ei näillä näkymin. Valtuuksia voi itsepalveluna antaa vain Suomi.fi -verkkosivustolla tarjottavalla Suomi.fi-valtuuksien käyttöliittymällä.
21. tarvitsemme ihan minkä tahansa sellaisen valtuuden, jolla pystymme yhdistämään yhteen yrityksen ja henkilön joka on yrityksessä töissä. Kannattaa ensiksi tutustua Suomi.fi-valtuuksien toimintaperiaatteisiin esim. täällä: https://www.suomi.fi/ohjeet-jatuki/tietoa-valtuuksista Suomi.fi-valtuuksien hyödyntämistä ja omaan asiointipalveluunsa sen integroimista suunnitteleville palveluntarjoajille löytyy kaikki tarvittava tieto täältä: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/ Käyttöönottoprojektin yhteydessä suunnitellaan millä rooleilla tai valtuuskoodeilla asiointipalvelussa voi puolesta-asioida ja tarvittaessa määritellään uusia, mikäli valmiina olevien joukosta ei löydy sopivia. Lista nykyisin käytössä olevista valtuuskoodeista löytyy esim. täältä (ei tyhjentävä lista, koska elää jatkuvasti): https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/valtuuskoodien-maaritysohje/hyodynnettavat-ja-tulevat-valtuuskoodit/ Uusien valtuuskoodien määritysohje löytyy täältä: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/valtuuskoodienmaaritysohje/ Huomattava, että Kaupparekisteristä löytyvän toimihenkilöroolin omaava henkilö ei välttämättä tarvitse valtuutta, vaan saattaa voida asioida asiointipalvelussa pelkän tämän toimihenkilöroolinsa (esim. toimitusjohtaja) perusteella. 22. Valtuuskoodien toteuttaminen olisi voinut edistyä toteutunutta nopeammin. Työnantajan asiointipalvelussa on käytössä useita tähän palveluun räätälöytyjä Katso-rooleja, joilla ei ole käyttöä muissa palveluissa ja niiden muuttaminen valtuuskoodeiksi ei ole edennyt toivotulla tavalla. Muutoksesta ei voi viestiä työnantajille, ennen kuin valtuuskoodit ovat valmiina. Valtuuskoodien valmistumista edistää huomattavasti, jos noudatetaan valtuuskoodien määritysohjetta (https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/valtuuskoodien-maaritysohje/ ) Palvelukohtaisiksi räätälöityjä valtuuskoodeja ei hyväksytä, huolimatta siitä voiko valtuuskoodin osoittamaa asiointia tehdä vain yhdessä asiointipalvelussa (tällä hetkellä).
23. Ulkomaalaisten tunnistaminen ja valtuuttaminen on oltava mahdollista myös Suomi.fi palveluissa. Valtuuttaminen: tällä hetkellä toteutuksessa olevat virkailijatoiminnot mahdollistavat heti ensivaiheessa sen, että ulkomaalainen yritys voi valtuuttaa suomalaisen asiamiehen toimimaan puolestaan suomalaisissa asiointipalveluissa. Kunhan Suomi.fi-tunnistuksesta on tarjolla uusi tunnistusratkaisu ulkomaalaisia varten, virkailijatoiminnoilla voidaan valtuuttaa myös ulkomaalainen asiamies hoitamaan valtuuttajan asioita niissä asiointipalveluissa, joihin voi tunnistautua joko eidas -välineellä tai tulossa olevalla Suomi.fi-tunnistuksen tarjoamalla uudella ulkomaalaisen henkilön tunnistusratkaisulla (tästä tarkemmin alla). Ulkomaalaiset henkilöt voivat tunnistautua Suomi.fi-tunnistuksessa. Tällä hetkellä Suomi.fi-tunnistuksessa on mahdollista tunnistautua saksalaisella henkilökortilla. eidastunnisteiden tuki laajenee vuoden 2019 aikana siten, että syksyllä lisätään mahdollisuus tunnistautua Italian ja Viron henkilökorteilla ja vuoden loppuun mennessä tuetaan myös Espanjan, Kroatian ja Luxemburgin eidas-tunnistusvälineitä. Lisäksi VRK hankkii erillisen tunnistusratkaisun ulkomaalaisia varten, joilla ei ole eidas-tunnistusvälineitä. Myös tämä palvelu lisätään Suomi.fi-tunnistukseen yhdeksi tunnistusvälineeksi. Palvelu on käytettävissä vain julkishallinnon asiointipalveluissa, joissa ulkomaalainen henkilö asioi toisen henkilön tai yrityksen puolesta. atso-tunnisteet ovat käytettävissä vuoden 2019 loppuun.
24. Millä tavoin Suomi.fi palvelun käyttöönottaneet asiakkaat ovat suhtautuneet siihen, että kirjauduttaessa tulee käyttää henkilökohtaisia pankkitunnuksia? Vai onko mahdollisesti muita vaihtoehtoja kuin henkilökohtaiset pankkitunnukset? Onko Katso "oikeasti" päättymässä vuoden 2019 lopussa? Pääosin suhtautuminen on ollut positiivista, koska erillisille tunnuksille ei ole enää tarvetta. Pieni osa ei kuitenkaan haluaisi käyttää henkilökohtaisia pankkitunnuksiaan työtehtävissä. Vaihtoehtona on tällöin hankkia työntekijöiden käyttöön mobiilivarmenne työpuhelimeen tai VRK:n organisaatiokortti. Katso ajetaan alas vuoden 2019 lopussa eikä sen käyttö ole sen jälkeen mahdollista. 25. Miten on ajateltu toimintaprosessien näkökulmasta ulkomaalaisten tai esim. julkisten organisaatioiden asiointi hoidettavan tilanteessa jossa tarvitaan dokumenttipohjaista asiointia valtuutusten aikaansaamiseksi. Mikä taho esim. tähän liittyvän virkailijatyön hoitaa. Missä asiakkaat voivat fyysisesti asioida. Minkä verran on varattu aikaa sille että asiakkaat ehtivät aidosti saada valtuutukset kuntoon ennen Katson alasajoa. Pelkkä teknisen valmiuden olemassaolo ei riitä. Suomi.fi-valtuudet tulee tarjoamaan virkailijatoiminnot (työkalun), joilla virastot voivat käsitellä ja tallentaa valtuutuksia niissä tapauksissa, joissa valtuuttaminen itsepalveluna ei ole mahdollista esimerkiksi perusrekisteristä puuttuvan edustajatiedon takia. Vastuu virkailijatyön järjestämiseen on niillä asiointipalveluilla, joilla on sellaisia asiakasryhmiä, jotka eivät voi valtuutuksia itsepalveluna tehdä. Mikään ei kumminkaan rajoita sitä, että joku virkailijatoimintoja hyödyntävä organisaatio hoitaisi tätä virkailijatyötä laajemmallekin hyödyntäjäjoukolle (eli laajemmalla valtuuskoodirepertuaarilla), kuin vain itselleen. Suomi.fivaltuudet -kehitystiimi ei ole aktiivinen toimija virkailijavaltuuttamistoiminnan järjestämisessä, vaan tuotamme siis vain työkalun virkailijavaltuutusten tekemiseen.
26. Eniten kiinnostaa siirtymävaihe. Miten migroidaan jo annetut Karva valtuudet vai voiko migroida ollenkaan. Palveluväylän rooli? Voidaanko aina tehdä valtuutuskysely REST API:lla? Katsossa annetut roolit ja valtuutukset eivät vastaa Valtuudet-palvelun valtuuksia, joten niitä ei voida siirtää Katsosta. Kyseinen käyttötapaus on syytä käydä läpi asiointipalvelun Valtuudet-käyttöönoton yhteydessä. Valtuuskyselyn voi tehdä joko Palveluväyläliitynnällä tai REST -kyselynä, riippuen puolesta-asioinnin käyttötapauksestanne. Suomi.fi-valtuudet yrityksen puolesta asioinnin rajapintakuvauskset, joissa on esimerkkejä vastaussanomasta löytyy täältä: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/tekninen-aineisto/kyselyn-rajapintakuvaus-yrityksen-puolesta-asiointi/ tai https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/tekninen-aineisto/web-api-rajapinta-ja-valintakayttoliittyma/ 27. Kenen vastuulle jää käyttäjille tarjottava Suomi.fi Valtuudet kirjautumisen tuki? Loppukäyttäjän tuki kuuluu asiointipalvelulle, jos tällä tarkoitetaan kirjautumista asiointipalveluun ja puolesta-asioinnin tapauksessa asiointipalvelun tekemää valtuustarkistusta, eli asiointipalvelun päässä tapahtuvaa toiminnallisuutta. Suomi.fi-palvelun tuki auttaa asiointipalvelua tarvittaessa ongelman selvityksessä Suomi.fi-palvelujen toimintojen osalta. Valtuuttamiseen liittyvää yleistä, ei asiointipalveluun liittyvää loppukäyttäjätukea antaa myös Kansalaisneuvonta.
28. suomi.fi -palvelun mahdollisuudet, kun ryhdytään suunnittelemaan uutta tietojärjestelmää ja mahdollisesti silloin asiointipalvelussa myös ulkomaalaisia yrityksiä (EU + kolmannet maat) Valtuuttaminen: tällä hetkellä toteutuksessa olevat Valtuuksien virkailijatoiminnot mahdollistavat heti ensivaiheessa sen, että ulkomaalainen yritys voi valtuuttaa suomalaisen asiamiehen toimimaan puolestaan suomalaisissa asiointipalveluissa. Kunhan Suomi.fi-tunnistuksesta on tarjolla uusi tunnistusratkaisu ulkomaalaisia varten, virkailijatoiminnoilla voidaan valtuuttaa myös ulkomaalainen asiamies hoitamaan valtuuttajan asioita niissä asiointipalveluissa, joihin voi tunnistautua joko eidas -välineellä tai tulossa olevalla Suomi.fi-tunnistuksen tarjoamalla uudella ulkomaalaisen henkilön tunnistusratkaisulla (tästä tarkemmin alla). Kunhan uusi tunnistusratkaisu on hankittu, myös Suomi.fi-valtuuksien valtuuskyselyrajapintoja kehitetään niin, että valtuuskyselyn voi tehdä myös ulkomaalaisen tunnistusvälineellä tunnistautuneelle puolesta-asioijalle (eidas- tai muu ulkomaalaisen tunniste). Nämä rajapintakuvaukset ovat saatavilla arviolta tämän vuoden neljännellä vuosineljänneksellä. Ulkomaalaiset henkilöt voivat tunnistautua Suomi.fi-tunnistuksessa. Tällä hetkellä Suomi.fi-tunnistuksessa on mahdollista tunnistautua saksalaisella henkilökortilla. eidas-tunnisteiden tuki laajenee vuoden 2019 aikana siten, että syksyllä lisätään mahdollisuus tunnistautua Italian ja Viron henkilökorteilla ja vuoden loppuun mennessä tuetaan myös Espanjan, Kroatian ja Luxemburgin eidas-tunnistusvälineitä. Lisäksi VRK hankkii erillisen tunnistusratkaisun ulkomaalaisia varten, joilla ei ole eidas-tunnistusvälineitä. Myös tämä palvelu lisätään Suomi.fi-tunnistukseen yhdeksi tunnistusvälineeksi. Palvelu on käytettävissä vain julkishallinnon asiointipalveluissa, joissa ulkomaalainen henkilö asioi toisen henkilön tai yrityksen puolesta.
29. KATSO palvelun asiakaspistetuki on tärkeää koska Aluehallinnon asiointipalvelussa itsessään ei ole virkailijoita. Asiointipalvelun kautta kun asiakas on tehnyt asian vireille tulee asioille usein henkilökäsittelijät (ellei täysautomaattinen käsittely) mutta asiointipalvelu itsessään on virkailijaton. Ts. ei ole yhteyspisteitä / asiakaspisteitä. Samoin olemassaolevien katso palvelun yritysten/yhteisöiden pääkäyttäjien/rinnakkaiskäyttäjä valtuutuksien siirtäminen suomi.fi valtuudet palveluun käytettäviksi on tärkeää asiakkaiden kannalta, koska ei haluta isoa joukkoa kuntia ja muita yhteisöjä pakottaa uudelleenvaltuuksien rekisteröintiprosessiin. Juuri pääkäyttäjän valtuuksien rekisteröintiä pidetään loppuasiakkaiden kannalta raskaimmalta koska vaatii todistamista ja käytejä asiakaspisteissä jne. Ts. nähdään että KATSOssa olevaa luvitusdataa tulisi käyttää jatkossakin. KATSOssa olennaista oli keskitetty tuki tähän asiaan ja se nähdään olennaiseksi myös jatkossa valtuutuspalvelussa. Ei ole kustannustehokasta tai loppukäyttäjien kannalta hyvä että eri asiointipalvelut rakentavat jokainen omat pääkäyttäjävaltuuksien rekisteröinnit. Valtuudet palvelu voisi liittää tällaisiin henkilöiden antamiin valtuuksiin metatietona tiedon, että valtuutus perustuu KATSOpalvelun kautta tulleeseen luvitukseen. Tuo tieto voisi välittyä asiointipalvelulle organisationalroles rajapinnan kautta esim. rajaustarkenteena. Näin asiointipalvelu näkisi että valtuus ei ole tullut valtuusrekisterin TJ:n / NIMKO:n valtuuttamana vaan aiemmin KATSONn kautta annetun edustajaroolin valtuuttamana. Jos kyseiset henkilöt jatkovaltuuttavat tulee vastaavanlainen rajaus näihinkin annettuihin valtuuksiin. Valtuudet toimii perusrekistereihin pohjatuen, joten yritykset ja niiden edustajatiedot saadaan kaupparekisteristä ja YTJstä. Suomi.fivaltuudet tarjoaa virkailijatoiminnot (työkalun), joilla virastot voivat käsitellä ja tallentaa valtuutuksia niissä tapauksissa, joissa valtuuttaminen itsepalveluna ei ole mahdollista esimerkiksi perusrekisteristä puuttuvan edustajatiedon takia. Valtuudet-palvelussa ei ole rekisteriä organisaatioiden edustajista/ nimenkirjoitusoikeutetuista kuten esimerkiksi kaupparekisterissä. Katsossa annetut roolit ja valtuutukset eivät vastaa Valtuudet-palvelun valtuuksia, joten niitä ei voida siirtää Katsosta (kts. myös vastaukset edellä).
Tilaisuus päättyy - kiitos osallistumisesta!