KULUTTAJAVIRASTON OHJEET LASKETTELU- PALVELUIDEN TURVALLISUUDEN EDISTÄMISEKSI Kuluttajaviraston julkaisusarja 11/2006 ISSN 0788-544X ISSN 1796-0118 ISBN 951-681- 112-4 (nid.) ISBN 951-681- 113-2 (PDF)
Kuluttajaviraston ohjeita Dnro 2006/52/6497 28.11.2006 Säädösperuste: - Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) - Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) Kohderyhmät: - Elinkeinonharjoittajat ja muut palvelun tarjoajat - Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa (75/2004) säädetyt valvontaviranomaiset KULUTTAJAVIRASTON OHJEET LASKETTELUPALVELUIDEN TURVALLISUUDEN EDISTÄMISEKSI Kuluttajavirasto antaa ohjeen laskettelupalvelun turvallisuuden edistämiseksi. Ohje perustuu kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annettuun lakiin (75/2004). Ohjeiden tarkoituksena on kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain perusteella määrittää laskettelupalveluiden turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, lisätä laskettelupalvelun turvallisuutta ja tehostaa tuoteturvallisuuslainsäädännön mukaista turvallisuuden valvontaa sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja tapaturmia. Nämä ohjeet tulevat voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006 ja ne korvaavat 10 päivänä marraskuuta 2000 annetun ohjeen Dnro 2000/52/3993. Ylijohtaja Marita Wilska Johtaja Tomi Lounema
SISÄLLYS: 1 OHJEIDEN TARKOITUS... 3 2 SOVELTAMISALA... 3 3 PERUSKÄSITTEET... 3 4 LASKETTELUPALVELUIDEN TURVALLISUUDELLE ASETETTAVAT YLEISET VAATIMUKSET... 5 5 MARKKINOINTI... 6 6 TURVALLISUUSASIAKIRJA... 6 6.1 Yleistä... 6 6.2 Riskien arviointi ja hallinta... 7 6.3 Onnettomuuskirjanpito, onnettomuuden syyn tutkinta ja ilmoitusvelvollisuus... 7 7 HENKILÖKUNTA JA HENKILÖKUNNAN ENSIAPU- JA TURVALLISUUSKOULUTUS... 8 7.1 Henkilökunnalle asetettavat perusvaatimukset... 8 7.2 Henkilökunnan ensiapu- ja turvallisuuskoulutus... 8 8 ASIAKKAILLE ANNETTAVAT TIEDOT... 9 9 LASKETTELURINTEET JA ERITYISSUORITUSPAIKAT... 10 9.1 Yleistä... 10 9.2 Turvajärjestelyt... 10 9.3 Opasteet... 12 10 MOOTTORIKÄYTTÖISILLÄ AJONEUVOILLA LIIKKUMINEN KÄYTÖSSÄ OLEVASSA LASKETTELURINTEESSÄ... 13 10.1 Yleistä... 13 10.2 Liikkuminen... 13 10.3 Nopeusrajoitus... 14 10.4 Moottorikäyttöisten ajoneuvojen havaittavuus käytössä olevassa laskettelurinteessä... 14 10.5 Havaittavuutta lisäävien varusteiden käyttäminen... 14 11 KONEET JA LAITTEET... 15 12 HIIHTOKOULUT... 15 13 ALIHANKINTA JA VUOKRAUSTOIMINTA... 16 14 TUOTETURVALLISUUSLAINSÄÄDÄNNÖN MUKAINEN VALVONTA... 16 15 OHJEIDEN TOTEUTTAMINEN... 17 16 OHJEIDEN VOIMAANTULO... 17 17 MUITA MÄÄRÄYKSIÄ, OHJEITA JA SUOSITUKSIA... 17 17.1 Soveltuvaa lainsäädäntöä... 17 17.2 Turvallisuuteen liittyvää kirjallisuutta... 18 Liite 1 Ohjeet snowtubingrinteiden turvallisuuden edistämiseksi... 19 Liite 2 Esimerkkejä rinneopasteista... 22 Liite 3 Hiihtokeskuksen tai vastaavan turvallisuusasiakirja... 23 Liite 4 Yhteystahoja... 25 2
1 OHJEIDEN TARKOITUS Ohjeiden tarkoituksena on kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) ns. KuTuL:n perusteella määrittää laskettelupalveluiden käyttämisen turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, lisätä laskettelupalveluiden turvallisuutta ja tehostaa tuoteturvallisuuslainsäädännön mukaista turvallisuuden valvontaa sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja tapaturmia. Kuluttajavirasto on laatinut nämä ohjeet yhteistyössä Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n (SHKY) ja sen hiihtokoulujen, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton, Liikennevakuutuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa. 2 SOVELTAMISALA KuTuL koskee elinkeinonharjoittajan (yritykset ja muut voittoa tavoittelevat tahot) kuluttajille elinkeinotoimintansa yhteydessä tarjoamia palveluja ja muita palvelun tarjoajia (esim. kunnat, yhdistykset), jotka luovuttavat muussa kuin elinkeinotoiminnassa palveluita kuluttajiin rinnastettavien henkilöiden käytettäväksi. Laki ei koske yleishyödyllistä yhdistystä siltä osin kuin se tarjoaa palveluita ainoastaan jäsenilleen muussa kuin elinkeinotoiminnassa, jos ei tavoitella taloudellista hyötyä. Ohjeita sovelletaan laskettelupalveluiden turvallisuuden määrittämiseen tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalalla. Ohjeita sovelletaan myös välinevuokraukseen ja hiihtokoulujen tarjoamiin palveluihin. Ohjeita ei sovelleta hiihtohissien teknisten ominaisuuksien ja turvallisuuden valvontaan. Niitä valvovat työsuojeluviranomaiset. Ohjeita ei myöskään sovelleta kilpailujen turvallisuusvaatimuksiin tai valvontajärjestelyihin. Sen sijaan ohjeita sovelletaan kilpailujen katsojien turvallisuuden varmistamiseen siltä osin kuin Kansainvälisen Hiihtoliiton (FIS: Fédération Internationale de Ski) antamat turvallisuusohjeet eivät niitä koske sekä muihin tarjottaviin palveluihin. Muihin kuluttajapalveluihin, joita voidaan tarjota laskettelupalveluiden ohessa (erilaiset rinnetapahtumat esim. Suomi Slalom tapahtuma,) sekä laskettelurinteissä kesällä tapahtuviin palveluihin sovelletaan Kuluttajaviraston ohjeita ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi. Näitä ohjeita noudatetaan soveltuvin osin Snowtubingrinteiden turvallisuuteen. Tämän ohjeen liitteenä ovat Snowtubingrinteiden turvallisuuden edistämiseksi laaditut tarkemmat ohjeet (Liite 1). 3 PERUSKÄSITTEET Elinkeinonharjoittaja: Luonnollinen henkilö tai yksityinen tai julkinen oikeushenkilö, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti valmistaa, suorittaa, pitää kaupan, tarjoaa, myy tai muuten elinkeinotoimintansa yhteydessä luovuttaa kulutustavaroita ja kuluttajapalveluksia (esim. yritys, yhdistys tai kerho tarjoaa palvelua maksua vastaan tai kylkiäisenä) (Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 1 ). 3
Muu palvelun tarjoaja: Julkinen tai yksityinen oikeushenkilö, joka luovuttaa muussa kuin elinkeinotoiminnassa kulutustavaroita tai kuluttajapalveluksia kuluttajiin rinnastettavien henkilöiden käytettäväksi (esim. kuntien, seurakuntien, koulujen ja oppilaitosten tarjoamat palvelut, joista ei peritä maksua) (Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 1 ). Erityissuorituspaikka: Erityissuorituksia (esimerkiksi snowpark, half-pipet, streetit ja kumpareikot) varten suunniteltu ja merkitty rinne tai rinnealue. Hiihtokurssi: Useammalle kuin yhdelle päivälle ajoittuva opetus / liikuntatapahtuma. Hiihtotunti: Samana päivänä tapahtuva, yhden tai useamman tunnin kestoinen opetus. Hyväksyttävä riski: Lasketteluun liittyy aina vaaroja ja mahdollisuus loukkaantua (esim. kaatuminen rinteessä tai hyppyreissä). Riski on hyväksyttävä, jos laskettelurinteessä tai laskettelupalvelussa on toteutettu tilanteeseen nähden tarkoituksenmukaiset toimet vaarojen poistamiseksi. Laskettelupalvelu: Palvelu, jonka toiminnanharjoittaja tarjoaa rinteen aukioloaikana kuluttajien käyttöön suksilla, lumilaudalla tai muulla hiihtokeskuksen hyväksymällä välineellä liikkumista varten. Laskettelupalveluun sisältyvät myös vuokraamo- ja hiihtokoulupalvelut sekä opastetut hiihtokeskuksen tai hiihtokoulun järjestämät kunnostettujen rinteiden ulkopuolelle suuntautuvat retket ja reitit. Laskettelurinne: Laskettelua varten kunnostettu, selkeästi havaittavissa oleva rinnealue, mukaan lukien siirtymärinteet. Sovellettaessa ohjeen kohtaa 9. laskettelurinteeseen rinnastetaan hissien ala- ja yläasemat sekä niiden läheisyydessä olevat suksilla liikuttavaksi kunnostetut alueet. Lumiaita: Aita, jonka tarkoituksena on kerätä irtolunta. Läheltä piti tilanne: Odottamaton tapahtuma, josta olisi voinut seurata onnettomuus (standardi BS 8800:fi). Tilanteeseen liittyvät eri tekijät ovat aiheuttaneet vaaran, mutta henkilövahingoilta on vältytty. Merkintäverkko ja keppi: Huomion kiinnittämiseen ja laskettelijan varoittamiseen tarkoitettu verkko tai keppi, jota käytetään osoittamaan vaarallista paikkaa. Pelastussuunnitelma: Pelastuslainsäädännön [pelastuslaki (468/2003) 9 ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003) 9 ja 10 ] edellyttämä suunnitelma. Pelastussuunnitelmaan sisällytettävät asiat ovat osa turvallisuusasiakirjaa. Pelastussuunnitelmalla ja omatoimisella varautumisella suojataan yleisemmin ihmistä, omaisuutta ja ympäristöä todennäköisiltä vaaroilta ja vahingoilta. Rinne- ja erityissuorituspaikkaopasteet: Laskettelijoiden opastamiseen ja varoittamiseen käytettävät opastekyltit tai vastaavat. Rinnekone: Laskettelurinteiden kunnostukseen ja huoltoon tarkoitettu, moottorikäyttöinen, hytillinen tela- tai pyöräajoneuvo taikka muu vastaava raskas ajoneuvo. Se voi olla varustettu lisälaitteilla eri käyttötarkoituksiin sekä useiden henkilöiden kuljettamiseen kabiinilla tai muulla tavoin. 4
Riski: Haitallisen tapahtuman todennäköisyys ja seurausten vakavuus (Riskin arviointi, STM). Riskien arviointi: Laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen ja terveyshaittojen tunnistamista sekä niiden merkitysten arvioimista turvallisuudelle, terveydelle ja omaisuudelle. Tavoitteena on parantaa turvallisuutta. Toiminnanharjoittaja: Yhteisnimitys elinkeinonharjoittajalle tai muun palvelun tarjoajalle. Turva-aita ja verkko: Aita tai verkko, jonka tarkoituksena on pysäyttää laskettelija törmäystilanteessa. Samalla huomiota kiinnittävä ja laskettelijaa varoittava. Turvallisuus: Toiminta on turvallista, jos siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä. Turvallisuudella tarkoitetaan kokonaisvaltaista turvallisuutta niin, ettei kenellekään aiheudu loukkaantumista tai vammautumista, ei horjuteta tarpeettomasti psyykkistä tasapainoa eikä aiheuteta vahinkoa omaisuudelle. Turvallisuusasiakirja: Toiminnanharjoittajan laatima kirjallinen asiakirja, jossa on määritelty laskettelupalvelun toimintaan ja turvallisuuteen liittyviä asioita esim. turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja heidän tehtävät, riskien arviointi ja hallinta, turvallisuussuunnitelma, avunhälyttämisjärjestelyt erilaisiin onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteisiin. Turvapehmuste: Pehmuste, jonka tarkoituksena on estää laskettelijan vammautuminen törmäyksessä. Samalla huomiota kiinnittävä ja laskettelijaa varoittava. Vaara: Tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan fyysisesti, psyykkisesti tai taloudellisesti haitallisen tapahtuman. 4 LASKETTELUPALVELUIDEN TURVALLISUUDELLE ASETETTAVAT YLEISET VAATIMUKSET Laskettelupalvelu tai siihen osallistuminen ei saa olla KuTuL:n 6 :ssä tarkoitetulla tavalla vaarallista palveluun osallistuvan kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Laskettelupalvelu ei saa myöskään aiheuttaa vaaraa tai haittaa sen vaikutuspiirissä oleville muille henkilöille esim. katsojille, ohikulkijoille. Muut hiihtokeskuksen palvelut (esim. käymälät, maastohiihtopalvelut) tulee suunnitella siten, etteivät ne aiheuta vaaraa laskettelupalveluja käyttäville tai muille henkilöille. Palvelusta tulee antaa Valtioneuvoston asetuksen (613/2004) mukaiset tiedot. Työntekijöiden (työsuhteinen henkilökunta, vapaaehtoistyö ja alle 18 vuotiaat) turvallisuus tulee huomioida työturvallisuuslain (738/2002) edellyttämällä tavalla. KuTuL:n 3 :n mukaisesti toiminnanharjoittaja vastaa laskettelupalvelun turvallisuudesta koko palvelun ajan (esim. hiihtohissit, laskettelurinteet, hiihtokoulut). Laskettelupalvelun on oltava kulloinenkin osallistujaryhmä ja osallistujien lukumäärä sekä olosuhteet huomioon ottaen riittävän turvallista. Laskettelurinteiden yleistä tur- 5
vallisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rinteiden kuntoon, erityisesti lumipeitteen paksuuteen ja rinteessä mahdollisesti oleviin jäisiin alueisiin. Rinteiden ulkopuolelle suuntautuvissa opastetuissa retkissä on erityisesti kiinnitettävä huomiota poikkeavien olosuhteiden (esim. lumivyöryt, kova lumipyry) aiheuttamaan vaaraan. Toiminnanharjoittajalla tulee olla selkeät toimintaohjeet, miten toimitaan, jos olosuhteet muuttuvat toiminnan aikana (esim. kova lumipyry, tuuli, sumu, sähkökatkokset) tai jos esimerkiksi kalustoa ja henkilöstöä irrotetaan toimintaan onnettomuustilanteissa tai sidotaan pelastustehtäviin. Lisäksi tulee olla toimintaohjeet siitä, miten henkilökunnan tulee toimia, jos havaitaan, että rinteessä harjoitetaan vaaraa aiheuttavaa toimintaa (esim. rinteessä on pulkkailijoita rinteen ollessa auki tai suljettuna, laskettelijat eivät noudata annettuja ohjeita tms.). Toimintaohjeet edellä kuvatuissa tilanteissa tulee merkitä turvallisuusasiakirjaan ja niiden tulee olla koko henkilökunnan tiedossa. Toiminnanharjoittajan on etukäteen määritettävä turvallisuuden kannalta tarpeelliset ikä-, taito- tai muut vaatimukset ja rajoitukset. Mahdolliset rajoitukset on merkittävä turvallisuusasiakirjaan. Rajoituksista on tiedotettava asiakkaille. 5 MARKKINOINTI Markkinoinnissa tulee noudattaa kuluttajansuojalain (38/1978) vaatimuksia. Markkinoinnin tulee sisältää kuluttajien terveyden tai taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot. Kuluttajansuojalain 2 luvun 2 :n mukaan markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Markkinoinnissa ei myöskään saa jättää pois kuluttajan kannalta merkittäviä tietoja tai esittää tietoja epäselvästi (esim. siten, että kuluttajalle syntyy tavalla tai toisella väärä käsitys tarjotun palvelun sisällöstä tai sen hankkimiseen liittyvistä seikoista). Markkinointimateriaalin (esim. mainokset, esitteet, internet mainonta) tulee kuvata realistisesti tarjottavia toimintoja ja palveluita. Markkinointimateriaalissa tulee kuvata, kenelle tapahtuma on tarkoitettu. Markkinoinnissa esitetyn kuvamateriaalin tulee olla todellisilta suorituspaikoilta. Kuvissa esiintyvillä henkilöillä tulisi olla toimintaan tarkoitetut henkilönsuojaimet. 6 TURVALLISUUSASIAKIRJA 6.1 Yleistä Toiminnanharjoittajan tulee laatia kirjallinen turvallisuusasiakirja, joka sisältää ainakin liitteessä 3 olevan mallin mukaiset vähimmäistiedot laskettelupalvelun turvallisuuden varmistamisesta. Turvallisuusasiakirja tulee käydä läpi henkilökunnan, laskettelurinteessä toimivien hiihtokoulujen ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa siinä laajuudessa kuin edellä mainittujen henkilöstöryhmien työtehtävät sitä vaativat. 6
Turvallisuusasiakirja tulee säilyttää helposti löydettävässä paikassa. Turvallisuusasiakirjaa tulee päivittää laskettelukausittain tai tilanteiden ja olosuhteiden muuttuessa. Henkilökunnan tulee kerrata turvallisuusasiakirjan sisältö säännöllisesti ja turvallisuusasiakirja tulee käydä läpi aina uuden henkilön perehdyttämisen yhteydessä. Turvallisuusasiakirja voidaan yhdistää pelastuslainsäädännön (pelastuslaki 468/2003 ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003) edellyttämän pelastussuunnitelman kanssa. Toiminnanharjoittajan tulee varautua omatoimisesti vaaratilanteiden varalta. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa huomioon myös työturvallisuuslain (738/2002) vaatimukset ja mm. laatia työsuojelun toimintaohjelma. Eri turvallisuussuunnitelmien yhdistäminen tai kokoaminen yhteen selkeyttää toimintaa ja helpottaa suunnitelmien ajantasaisena pitämistä ja henkilöstölle suunnattua koulutusta. 6.2 Riskien arviointi ja hallinta Toiminnanharjoittajan tulee arvioida laskettelupalveluun liittyvät riskit. Riskien arviointi tulee laatia kirjallisesti osana turvallisuusasiakirjaa. Riskien arvioinnin ja hallinnan avulla voidaan suunnitelmallisesti ennaltaehkäistä mahdollisten tapaturmien ja onnettomuuksien syntyminen. Riskien arvioinnissa ja hallinnassa: 1. Tunnistetaan, mitä vaaroja toimintaan liittyy, missä tilanteissa vaaroja voi esiintyä ja millaisia tapaturmia tai onnettomuuksia toiminnassa voi sattua (esim. laskettelijoiden jääminen kovassa pakkasessa ja viimassa hiihtohissiin esim. hissin vikaantumisen tai sähkökatkon seurauksena, lumivyöry rinnealueella tai rinteiden ulkopuolelle suuntautuvissa opastetuissa retkissä, laskettelijoiden kaatuminen, törmääminen, rinteiden kunto, rakenteet rinteissä, muuttuvat olosuhteet jne.) 2. Selvitetään toimenpiteet tunnistettujen vaarojen poistamiseksi, riskien pienentämiseksi sekä tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi. 3. Varautuminen ja valmius mahdollisiin tapaturmiin ja onnettomuuksiin. Riskien arvioinnissa on suositeltavaa miettiä, mistä vaaroista saattaa aiheutua vakavimmat tapaturmat ja minkä vaarojen osalta on suuri todennäköisyys, että ne aiheuttavat onnettomuuden. Mietittäessä toteutettavia toimenpiteitä tulee eniten huomiota kiinnittää vaaroihin, joiden seurauksilla on suuri vakavuus tai joilla on suuri todennäköisyys tapahtua. 6.3 Onnettomuuskirjanpito, onnettomuuden syyn tutkinta ja ilmoitusvelvollisuus Toiminnanharjoittajan on pidettävä onnettomuuskirjanpitoa, joka sisältää tapahtuneiden onnettomuuksien lisäksi myös vakavat läheltä piti tilanteet sekä tiedossa olevat syyt onnettomuuksiin. 7
Onnettomuuksien ja niiden syiden tutkinta ja analysointi antaa pohjaa mahdollisten vastaavien tapausten estämiseksi, riskien arvioinnille ja hallinnalle sekä turvallisuusjärjestelmän kehittämiselle. Onnettomuuskirjanpidon kautta tiedot ovat tarvittaessa viranomaisten ja mm. vakuutusyhtiöiden saatavilla. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 4 :n mukaan toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa kaikista toiminnassa sattuneista vakavista onnettomuuksista (esim. sairaalahoitoa vaatineista tapaturmista) ja erityisen vakavista läheltä piti tilanteista ensi tilassa kunnan tuoteturvallisuusvalvontaviranomaiselle (terveystarkastajalle), lääninhallitukselle tai Kuluttajavirastolle. Ilmoitus suositellaan tehtäväksi Kuluttajaviraston internet sivuilla osoitteessa www.kuluttajavirasto.fi/yritykselle/tuoteturvallisuus olevalla lomakkeella. Internetosoitteessa on myös tarkempia ohjeita ilmoituksen tekemiseksi. Valvontaviranomaiselle ei ole tarpeen tehdä ns. koonti-ilmoitusta esim. palvelun suorittamisessa talven / vuoden aikana tapahtuneista vähäisistä onnettomuuksista. Työsuojelun valvontalain (131/1973) ja tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle sattuneet vakavat onnettomuudet työsuojeluviranomaiselle ja poliisille. 7 HENKILÖKUNTA JA HENKILÖKUNNAN ENSIAPU- JA TURVALLISUUSKOULUTUS 7.1 Henkilökunnalle asetettavat perusvaatimukset Toiminnanharjoittajan tulee nimetä turvallisuusvastaava sekä hänen varahenkilönsä. Turvallisuusvastaava voi olla sama henkilö kuin valtioneuvoston asetuksessa (253/2002) henkilökuljetukseen tarkoitetuista köysiratalaitteistosta 12 :ssä mainittu vastaava hoitaja. Turvallisuusvastaavan ja varahenkilön nimi, yhteystiedot ja tehtävät on merkittävä turvallisuusasiakirjaan ja niiden on oltava kaikkien henkilökuntaan kuuluvien ja vapaaehtoistyöntekijöiden tiedossa. Henkilökuntaa tulee olla riittävästi ottaen huomioon toiminnan laatu, asiakkaiden määrä ja taitotaso sekä sääolosuhteet. Turvallisuudesta vastaavilla työntekijöillä tulee olla kirjalliset toimenkuvat, joissa on esitetty henkilön tehtävät ja vastuut. Näiden työntekijöiden toimenkuvat tulee löytyä turvallisuusasiakirjasta. 7.2 Henkilökunnan ensiapu- ja turvallisuuskoulutus Henkilökunnalla tulee olla toiminnan luonne ja laatu huomioon ottaen riittävät ensiapu-, pelastus- ja alkusammutustaidot. Ensiavun järjestelyt voidaan sopia myös hoidettavaksi riittävästi ensiaputoimintaan perehtyneen ulkopuolisen tahon kanssa. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin huolehtia, että kohteessa on riittävä jokahetkinen ensiapuvalmius. 8
Kaikkien työntekijöiden, myös vapaaehtoisten, on osattava hälyttää apua, tiedettävä keinot avun hälyttämiseksi ja tunnettava toimintatavat hätätilanteessa. Laskettelupalveluja käyttävien saatavilla on oltava aina vähintään yksi ensiapukoulutuksen (vähintään Suomen Punaisen Ristin EA1 tai vastaavat tiedot ja taidot) ja alkusammutuskoulutuksen saanut henkilö. Ensiapukoulutuksen saaneiden henkilöiden koulutuksen kertaus on järjestettävä riittävän usein (esim. SPR:n EA-kortin voimassaoloaika on 3 vuotta). Ensiapu- ja pelastustaitovaatimukset ovat suuremmat silloin, kun toiminta tapahtuu rinne-alueen ulkopuolella (esim. opastetut off-piste retket). Tällöin ohjaajien ensiaputaitona tulee olla vähintään SPR:n EA2 -tasoinen koulutus (tai vastaavat tiedot ja taidot), jos laskettelurinteen ensiapujärjestelyt eivät ole saatavilla riittävän tehokkaasti ja nopeasti. Kaikkien työntekijöiden tiedossa tulee olla henkilökunnan tehtäväjako (kuka pelastaa, antaa ensiapua, hälyttää apua, menee opastamaan jne.) ja johtamisvastuun määräytyminen onnettomuustilanteessa. Tehtäväjako ja johtamisvastuu tulee merkitä turvallisuusasiakirjaan. Koko henkilökunnalle tulee järjestää vähintään kerran vuodessa turvallisuuskoulutusta ja valmiusharjoitus, jolloin kerrataan käytännössä hälyttämistoimenpiteet, pelastusja sammutusvälineiden käyttö, elvytys ja toiminta tavallisimmissa sairauskohtaustapauksissa ja tapaturmissa. Erityisesti tulee harjoitella pelastustoimenpiteitä ja henkilökunnan yhteistoimintaa. Koulutuksista ja harjoituksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään koulutuksen päivämäärä, ajallinen kesto, aiheet ja osallistujat sekä koulutuksen/harjoituksen johtaja. Harjoituksia voidaan järjestää yhteistyössä esim. pelastusviranomaisten ja toisten toiminnanharjoittajien kanssa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että rinnekeskuksessa on saatavilla riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvarusteita. 8 ASIAKKAILLE ANNETTAVAT TIEDOT Valtioneuvoston asetuksen kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) 10 :ssä on mainittu ne tiedot, jotka palvelun tarjoajan on annettava kuluttajalle ennakolta, jos ne ovat tarpeen kysymyksessä olevasta kuluttajapalveluksesta terveydelle ja omaisuudelle aiheutuvan vaaran torjumiseksi. Tällaisia tietoja ovat mm: - palveluksen vaativuustaso (esim. rinteiden vaativuusmerkinnät Liite 2) - tarpeellinen valmistautuminen palvelukseen ja vaadittava taitotaso ja varusteet (esim. osallistuminen hiihtokouluun), - tiedot erityisiä palveluja sisältävien toimintojen riskeistä (esim. off-piste retket) - tarpeelliset toiminta- ja käyttäytymisohjeet palveluksen suorittamisen aikana (SHKY:n rinneohjeet, kapula-, ankkuri-, tuoli- ja gondolihissiohjeet ja koneita rinteessä - ohjeet) 9
- palveluksen turvallisuudesta vastaava henkilö tai henkilöstö (tiedot turvallisuusasiakirjassa). Tiedot on annettava selkeästi ja ymmärrettävästi sekä kirjallisesti, jollei erityisistä syistä muunlainen tiedonanto ole tarkoituksenmukaisempaa (7, 8 ja 11 ). Palvelun tarjoajan on tietoja antaessaan otettava huomioon palvelun käyttäjien perehtyneisyys palvelukseen, kyky omaksua ohjeita sekä erityisryhmien tarpeet (esim. rinteessä olevat opastaulut). Ohjeiden on oltava suomenkielellä ja ruotsinkielisissä kunnissa sijaitsevissa hiihtokeskuksissa lisäksi ruotsinkielellä sekä tarvittaessa muilla kielillä, jotta mahdollisimman monet asiakasryhmät ymmärtäisivät ohjeet. Ohjeiden on sijaittava sellaisessa paikassa, josta ne ovat helposti nähtävissä. 9 LASKETTELURINTEET JA ERITYISSUORITUSPAIKAT 9.1 Yleistä Laskettelurinteiden ja erityissuorituspaikkojen on oltava vallitsevat sääolosuhteet, lumiolosuhteet ja laskettelijoiden lukumäärä huomioon ottaen aina aukioloaikana turvallisesti lasketeltavissa. Laskettelurinteiden ja erityissuorituspaikkojen huollosta ja kunnossapidosta on huolehdittava säännöllisesti. Laskettelurinteessä, lukuun ottamatta erityissuorituspaikkoja, ei saa olla kiinteitä eikä muita esteitä. Kiinteät esteet, joiden aiheuttama turvallisuusriski on pieni ja joita ei voida poistaa tai siirtää ilman huomattavaa haittaa, ovat kuitenkin sallittuja kohdassa 9.2 mainituin edellytyksin. Erityissuorituspaikkojen käyttötarkoitukseen olennaisesti liittyvät rakenteet on suunniteltava ja sijoitettava niin, että laskettelurinne tai sen käyttäminen ei ole vaarallinen hiihtokeskuksen palveluja käyttävän kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Erityissuorituspaikkojen rakenteita koskevia suunnitteluohjeita löytyy Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n toiminnanharjoittajille tarkoitetuilta extranet - sivuilta. Laskettelurinteessä on käytettävä jäljempänä kohdissa 9.2 ja 9.3 kuvattuja turvajärjestelyjä ja opasteita. Pimeän aikana käytössä olevan laskettelurinteen ja erityissuorituspaikan on oltava valaistu. 9.2 Turvajärjestelyt Riskinarvioinnin perusteella on laskettelurinteissä ja erityissuorituspaikoissa käytettävä seuraavia turvajärjestelyjä varmistamaan rinteiden turvallinen käyttö: 10
Merkintäverkot ja merkintäkepit - ominaisuudet ja käyttö Merkintäverkot ovat korkeudeltaan vähintään 100 cm, väriltään selvästi erottuvia esim. punaisia, oransseja tai raidoitettuja musta-keltaisia. Jos lumiaitaa käytetään myös merkintätarkoituksessa, on lumiaidan täytettävä merkintäverkkojen värivaatimukset. Merkintäkepit ovat korkeudeltaan vähintään 150 cm, väriltään selvästi erottuvia esim. punaisia, oransseja tai raidoitettuja musta-keltaisia. Merkintäverkkoja on pääsääntöisesti käytettävä laajojen alueiden, merkintäkeppejä yksittäisten kohteiden merkitsemiseen. Merkintäverkkoja on käytettävä, jos alueen eristäminen on tarpeen. Esimerkkejä käyttökohteista: - hiihtokeskuksen oman valvonnan yhteydessä havaitut kohteet / alueet, joissa laskettelu olosuhteiden vuoksi ei ole turvallista (esim. lumipeite on lasketteluun riittämätön, alueen lumettaminen on käynnissä); - hiihtokeskuksen oman valvonnan yhteydessä havaitut tilapäiset rakennelmat tai kiinteät rakennelmat (esim. hyppyrit, lumetusputket, tms.); sekä - eristettävät alueet (esim. lasten rinteet, pulkkamäet, erityissuorituspaikat, erityisvälineiden käyttöön tarkoitetut alueet) - rinteiden tai rinteiden osien ja ajoväylien risteykset tulee varustaa merkintäverkolla tehtävällä rakennelmalla eli ns. karsinalla, joka toimii vauhtia hidastavana. Lisäksi ajoväylälle on asetettava laskettelijoista varoittava liikennemerkki. Turvapehmusteet - ominaisuudet ja käyttö Turvapehmusteet ovat vähintään 150 cm korkeita, väriltään selvästi erottuvia esim. punaisia, oransseja tai raidoitettuja musta-keltaisia. Ne säilyttävät suojaavat ominaisuutensa sään vaihteluista huolimatta. Pehmusteita on käytettävä laskettelurinteessä olevien, kohdassa 9.1 tarkoitettujen, kiinteiden esteiden pehmustamiseen. Turvapehmusteen on oltava asennettu siten, että pehmusteen alaosa on kiinni lumen pinnassa. Turva-aidat ja turvaverkot - ominaisuudet ja käyttö Turva-aidat ja verkot ovat vähintään 150 cm korkeita, väriltään selvästi erottuvia esim. punaisia, oransseja tai musta-keltaisia. Ne pysäyttävät törmäävän laskettelijan kaikissa tilanteissa. Turva-aidan ja -verkon on oltava ominaisuuksiltaan ja asennettu siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta vaaraa laskettelijalle esim. turva-aidan ja -verkon on oltava asennettu siten, että aidan tai verkon alaosa on kiinni lumen pinnassa. Aitaa tai verkkoa on käytettävä paikoissa, jotka ovat tarpeen laskettelijan suojelemiseksi vakavilta ruumiinvammoilta. Merkintäverkko ja lumiaita eivät ole turva-aitoja. Esimerkkejä käyttökohteista: - jyrkänteet ja louhikot. 11
Merkintäverkojen, merkintäkeppien, turvapehmusteiden, turva-aitojen ja turvaverkkojen kunnosta on pidettävä huolta säännöllisesti ja tarvittaessa ne on korjattava tai vaihdettava uusiin. 9.3 Opasteet Opasteiden on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helposti havaittavissa. Kirjallisten opasteiden on oltava kaksikielisissä kunnissa sijaitsevissa hiihtokeskuksissa suomen ja ruotsin kielellä ja tarpeen vaatiessa muilla kielillä. Opasteita on käytettävä liitteenä 2 olevassa opastekuvauksessa esitetyissä paikoissa ja tilanteissa opastamaan ja varoittamaan laskettelijaa. Opastekuvauksessa esitettyjen (tai Suomen Standardisoimisliitto ry:n standardi SFS 4424: Ulkoilun ja urheilun merkit) vakiintuneiden merkintöjen käyttö on suositeltavaa. Laskettelurinteiden vaikeustaso määritetään ensisijaisesti sellaisen jyrkimmän rinteen osan perusteella, jonka pituus on vähintään 50 metriä. Jos tätä määritystä ei voida käyttää, vaikeustaso määritetään sellaisten erillisten yhtä jyrkkien osien perusteella, jotka yhdessä muodostavat 1/10 rinteen pituudesta. Rajatapauksissa on lisäksi otettava huomioon rinteen leveys, maastonmuodot ja muut vastaavat ominaisuudet. Laskettelurinteiden vaikeustasoa kuvaavien opasteiden on sijaittava rinteissä helposti havaittavissa paikoissa. Laskettelurinteiden yleisominaisuuksia kuvaavat värit: vihreä erittäin helppo, suurin kaltevuus enintään 15 % ( 8 ) sininen helppo, suurin kaltevuus 15-25 % (8-15 ) punainen keskivaikea, suurin kaltevuus 25-45 % (16-25 ) musta vaikea, suurin kaltevuus vähintään 45 % (25 ) Paikoissa, joissa on vaarana eksyä reitiltä laskettelurinteen ulkopuolelle (esimerkiksi avotunturit), on käytettävä rinteen ulko- ja sisäpuolen osoittavia värimerkintöjä tai merkittävä rinteen reuna merkintäkepeillä. Varsinkin avotunturissa merkintöjen (rinteet ja siirtymärinteet) tulee olla kaikissa vallitsevissa sääolosuhteissa näkyvissä. Erityissuorituspaikat on merkittävä suoritusta kuvaavalla opasteella. Opasteiden on sijaittava sellaisissa paikoissa, että laskettelija ei joudu epähuomiossa erityissuorituspaikkaan. Rinneopasteiden on sijaittava opasteen tarkoittaman kohteen yhteydessä, kuitenkin riittävän etäällä itse kohteesta. Opasteet on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa laskettelijalle. 12
Opasteiden ja merkintöjen näkyvyydestä on huolehdittava säännöllisellä huollolla ja puhdistuksella. Opasteiden ja ohjeiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon myös ne asiakkaat, jotka eivät kulje lipunmyyntipisteiden / hissien ala-asemien kautta. 10 MOOTTORIKÄYTTÖISILLÄ AJONEUVOILLA LIIKKUMINEN KÄYTÖSSÄ OLEVASSA LASKETTELURINTEESSÄ 10.1 Yleistä Rinne ja muiden toimintojen edellyttämät ajot tulisi suunnitella toteutettavaksi rinteen ollessa suljettuna tai käyttäen ajoneuvoille varattuja reittejä. Lähtökohtaisesti aukiolevassa rinteessä ei saa liikkua moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla saa liikkua laskettelurinteessä vain silloin, kun: - liikkuminen on välttämätöntä kohdissa 4 ja 14 tarkoitetun velvollisuuden täyttämiseksi; - liikkuminen on välttämätöntä onnettomuustilanteen sattuessa; sekä - liikkuminen on rinteen muiden toimintojen vaatiman huollon järjestämiseksi välttämätöntä. Ennen rinnekoneen tuomista laskettelurinteeseen, on rinteen ala- ja yläpäähän sekä risteämäkohtiin sijoitettava rinnekoneesta varoittava rinneopaste ja odotettava riittävän pitkä aika, jotta rinnettä käyttävät ovat voineet havaita opasteen. 10.2 Liikkuminen Liikuttaessa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla laskettelurinteessä on onnettomuuksien välttämiseksi: - ensisijaisesti käytettävä rinneajoneuvoille varattua reittiä - suljettuna olevan hissin nousulatua; ja - toissijaisesti käytettävä käytössä olevan hissin nousuladun viereistä aluetta, jos se on leveydeltään vähintään kolme metriä tai laskettelurinteen ulkoreunaa. Mikäli maastollisista olosuhteista tai ajoneuvon ominaisuuksista johtuen edellä mainittujen reittien käyttäminen ei ole mahdollista, on käytettävä muuta turvallista reittikarttaan merkittyä reittiä. Tällöin on noudatettava seuraavia turvallisuusseikkoja: - laskettelurinnettä ei saa ylittää, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä. Ylitys on tarvittaessa suoritettava kohtisuoraan, rinteen sellaisella osalla, jossa ajoneuvon havaittavuus on hyvä. Mahdollisuuksien mukaan on käytettävä rinteen kapeinta osaa; - käytössä olevan hissin nousulatua, mukaan lukien poistumisalue, ei saa ylittää rinnekoneella; ja 13
- kahden tai useamman ajoneuvon ollessa samanaikaisesti samassa rinteessä, niiden on liikuttava tiiviissä muodostelmassa. Liikkumiseen varatut reitit on merkittävä reittikarttaan. 10.3 Nopeusrajoitus Moottorikelkka, mönkijä, muu ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitettuihin L-luokkiin kuuluva ajoneuvo tai muu vastaava moottorikäyttöinen ajoneuvo: 40 km/h. Rinnekone tai muu vastaava moottorikäyttöinen ajoneuvo: 20 km/h. Nopeusrajoituksista voidaan yksittäistapauksessa poiketa pakottavasta syystä (esimerkiksi loukkaantuneen noutaminen) tai tilapäisesti, jos maastolliset olosuhteet sitä edellyttävät. 10.4 Moottorikäyttöisten ajoneuvojen havaittavuus käytössä olevassa laskettelurinteessä Ajoneuvon havaittavuuden lisäämiseksi moottorikelkassa ja rinnekoneessa tai niihin rinnastettavassa muussa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on oltava seuraavat varusteet: a) moottorikelkka, mönkijä tai muu vastaava moottorikäyttöinen ajoneuvo: - merkkilippu: pinta-alaltaan vähintään 0.1 m 2 :n kokoinen oranssi viiri tai lippu tai vilkkuva keltainen varoitusvalaisin asennettuna vähintään 1.8 metrin korkeudelle maanpinnasta; ja - Lähi- ja kaukovalaisin: Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa traktorien, moottorityökoneiden ja maastoajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä hinattavien laitteiden rakenteesta ja varusteista (1251/2002) (tai Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen sekä nelipyörien rakenteesta ja varusteista (1250/2002)) tarkoitetut viranomaisen hyväksymät lähi- ja kaukovalaisimet b) rinnekone tai muu vastaava moottorikäyttöinen ajoneuvo: - äänimerkinantolaite: käsin kytkettävissä oleva äänimerkinantolaite; ja - vilkkuva varoitusvalaisin: Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa traktorien, moottorityökoneiden ja maastoajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä hinattavien laitteiden rakenteesta ja varusteista (1251/2002) tarkoitettu, viranomaisen moottorityökoneille hyväksymä ja ajoneuvon katolle asennettu 360 astetta valaiseva pyörivä keltainen vilkkuva varoitusvalaisin. 10.5 Havaittavuutta lisäävien varusteiden käyttäminen Kohdassa 10.4 määriteltyjä varusteita on käytettävä aina liikuttaessa käytössä olevassa rinteessä. Rinnekoneen äänimerkinantolaitetta on käytettävä kuitenkin vain seuraavien tilanteiden yhteydessä: - liikkeelle lähdettäessä; - peruutettaessa; 14
- näkemäesteen yhteydessä ja havaittavuutta haittaavien sää- tai muiden olosuhteiden vaatiessa. 11 KONEET JA LAITTEET Koneiden ja laitteiden (esim. moottorikelkat, mönkijät, taikamatot, käsityökoneet) tulee olla suoritettavaan toimintaan soveltuvia ja täyttää niitä koskevat määräykset: - Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta (1314/1994). - Valtioneuvoston päätös koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (856/1998). - Valtioneuvoston asetus työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (437/2003). Koneet ja laitteet eivät saa aiheuttaa vaaraa niitä käyttävälle asiakkaalle. Asiakkaille tarkoitettujen koneiden ja laitteiden käytöstä tulee olla selkeät, ymmärrettävät ja helposti havaittavissa olevat ohjeet koneiden ja laitteiden välittömässä läheisyydessä. Koneille ja laitteille tulee olla nimetty vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulee olla merkittynä turvallisuusasiakirjaan. Koneet ja laitteet tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti ja huolehtia lakisääteisistä määräaikaistarkastuksista. Koneiden ja laitteiden tarkastuksesta ja huollosta tulee tehdä huoltosuunnitelma ja niistä tulee pitää huoltopäiväkirjaa. 12 HIIHTOKOULUT Hiihtokoulun opetus suuntautuu etupäässä henkilöihin, joilla ei ole vielä kokemusta ja riittäviä taitoja lasketteluun. Asiakkaalle tulee kertoa lajiin liittyvistä vaaroista ja riskeistä sekä toimintatavoista, miten onnettomuuksia voidaan ennaltaehkäistä (esim. siteiden säädöt, henkilönsuojainten käyttö, ohjeiden noudattaminen). Opetuksessa on hyvä kertoa laskettelussa käytettävistä turvavälineistä ja tavanomaisista henkilönsuojaimista (esim. kypärät, silmiensuojaimet, rannesuojat, polvisuojat), niiden oikeasta käytöstä ja pukemisesta sekä kehotettava käyttämään asianmukaisia suojaimia. Hiihtokoulunopettajien on esimerkillään edistettävä henkilönsuojainten käyttöä. Opetuksessa on opastettava asiakkaita toimimaan oikein mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Hiihtokoulun toiminnasta vastaavan henkilön tulee olla Suomen Hiihdonopettajat ry:n (SHORY) tutkinnon suorittanut tai vastaavat tiedot ja taidot omaava. Toiminnasta vastaavan tulee huolehtia siitä, että hiihdonopettajilla on riittävä pätevyys ja ensiapu- 15
koulutus. Apuopettajat eivät saa toimia yksin, vaan lähellä on oltava koulutuksen saanut hiihdonopettaja. Hiihtokoulun henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan puutteista, tapaturmista ja onnettomuuksista laskettelupalvelua tarjoavalle toiminnanharjoittajalle. Turvallisuuskoulutukset ja valmiusharjoitukset tulee ulottaa koskemaan myös hiihtokouluja ja niiden henkilöstöä. 13 ALIHANKINTA JA VUOKRAUSTOIMINTA KuTuL:n mukaan elinkeinonharjoittaja tai muu palvelun tarjoaja, joka tarjoaa palvelun kuluttajalle, vastaa palvelun turvallisuudesta. Tämä koskee myös vuokraus- ja alihankintatoimintaa. Käytettäessä alihankintapalveluja tulee toiminnanharjoittajan varmistaa kokonaispalvelun turvallisuus (eli palvelupaketin tarjoava toiminnanharjoittaja vastaa koko palvelutapahtuman turvallisuudesta). Alihankintapalveluita koskevat samat turvallisuusvaatimukset kuin pääasiallista toiminnanharjoittajaa. Lasketteluvälineiden vuokrauksessa tulee toiminnanharjoittajan huolehtia siitä, että varusteet ovat suoritettavaan palveluun soveltuvia, turvallisessa kunnossa sekä tarpeen mukaan huollettuja (SHKY:n suksivuokraamojen toimitusehdot). Vuokraustoiminnan yhteydessä tulee asiakkaille kertoa vuokrattaviin välineisiin liittyvät turvallisuusasiat (esim. siteiden käyttö ja säätö, kypärän käyttö). Vuokrattavien henkilönsuojainten (lähinnä kypärät) tulee täyttää voimassa olevat määräykset. Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista (1406/1993) sisältää näitä määräyksiä, mm. henkilönsuojainten tulee olla CE -merkittyjä. Vuokrattaville henkilönsuojaimille tulee olla nimetty vastuuhenkilö. Suojaimet tulee tarkastaa ja huoltaa määräajoin ja niiden tarkastuksesta tulee pitää päiväkirjaa. Välineet ja suojaimet tulee säilyttää ja huoltaa valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Vuokrattavien henkilönsuojaimien tulee olla ehjiä, puhtaita ja helposti saatavilla. Rikkinäiset ja käyttökelvottomat suojaimet pitää hävittää, jotta ne eivät missään olosuhteissa sekoitu käyttökelpoisten varusteiden kanssa. 14 TUOTETURVALLISUUSLAINSÄÄDÄNNÖN MUKAINEN VALVONTA Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 3 :n mukaisesti laskettelupalvelun turvallisuudesta vastaa ensisijaisesti palvelun tuottava toiminnanharjoittaja. Rinteiden ollessa käytössä turvallisuuteen kohdistuvan hiihtokeskuksen oman valvonnan on oltava päivittäistä. Vallitsevat sääolosuhteet ja laskettelijoiden lukumäärä on otettava huomioon arvioitaessa tarvetta valvonnan tehostamiseen. Valvonnan yhteydessä on varmistettava, että laskettelurinteet ovat myös kohdassa 4 mainitulla tavalla perusominaisuuksiltaan turvallisesti lasketeltavissa. 16
Tuoteturvallisuuslainsäädännön mukaiset kuluttajapalveluiden valvontaviranomaiset ovat Kuluttajavirasto, lääninhallitukset ja kuntien valvontaviranomaiset. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 16 :n mukaan elinkeinonharjoittajan ja muun palvelun tarjoajan on annettava valvontaviranomaiselle tämän määräämässä ajassa lain noudattamisen valvonnassa tarpeelliset tiedot. Jos palvelu aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle, viranomainen voi kieltää lain 24 :n mukaan palvelun tarjoamisen määräajaksi tai asettaa lain 23 :n mukaisen suorituskiellon. Suorituskieltoa tehostetaan uhkasakolla ja siitä tiedotetaan. 15 OHJEIDEN TOTEUTTAMINEN Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n (SHKY ) ja sen hiihtokoulut, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, Liikennevakuutuskeskus ja Suomen Punainen Risti pyrkivät käytettävissään olevin keinoin myötävaikuttamaan siihen, että näitä ohjeita noudatetaan. 16 OHJEIDEN VOIMAANTULO Nämä ohjeet tulevat voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006 ja ne korvaavat 10 päivänä marraskuuta 2000 annetun ohjeen Dnro 2000/52/3993. 17 MUITA MÄÄRÄYKSIÄ, OHJEITA JA SUOSITUKSIA 17.1 Soveltuvaa lainsäädäntöä Ajoneuvolaki (1090/2002) Järjestyslaki (612/2003) Kokoontumislaki (530/1999) Kuluttajansuojalaki (38/1978) Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Liikenne- ja viestintäministeriön asetus kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen sekä nelipyörien rakenteesta ja varusteista (1250/2002) Liikenne- ja viestintäministeriön asetus traktorien, moottorityökoneiden ja maastoajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä hinattavien laitteiden rakenteesta ja varusteista (1251/2002) Pelastuslaki (468/2003) ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Tieliikennelaki (267/1981) ja Tieliikenneasetus (182/1982) 17
Tuotevastuulaki (694/1990) Työturvallisuuslaki (738/2002) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Ulkoilulaki (606/1973) Vahingonkorvauslaki (412/1974) Valmismatkalaki (1079/1994) Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista (1406/1993) Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta (1314/1994) Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Suomen rakentamismääräyskokoelma E1. Määräykset ja ohjeet. Helsinki 2002. Ympäristöministeriön asetus tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta. Suomen rakentamismääräyskokoelma E2 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000). Ajantasainen lainsäädäntö löytyy esim. oikeusministeriön ja Editan ylläpitämästä säädöstietopankista http://www.finlex.fi/. 17.2 Turvallisuuteen liittyvää kirjallisuutta Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi Alkusammutusopas. Suomen Palopäällystöliitto ry, Helsinki 2000. BS 8800:fi. Ohje työterveys- ja turvallisuusjärjestelmistä. Suomen Standardisoimisliitto, Helsinki 1998. Ensiapuopas. Duodecim, Suomen Punainen Risti. Gummerus 2003. Pk -yritysten riskienhallinta www.pk-rh.com. Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 14. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tampere 2002. Pelastussuunnitelma, opas yrityksille ja laitoksille. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Helsinki 2004. Ulkoilureittien suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet www.suomenlatu.fi/poluistareiteiksi. Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n käsikirjat osat 1 ja 2 www.hiihdonopettajat.net Standardeja: SFS 5900: Fire precaution of hot works during assembly, maintenance and repair works. Tulitöiden paloturvallisuus asennus-, huolto- ja korjaustöissä. SFS-EN 1077 Helmets for alpine skiers 18
LIITE 1 OHJEET SNOWTUBINGRINTEIDEN TURVALLISUUDEN EDISTÄMISEKSI Snowtubing turvallisuusohjeet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. snowtubinghissin turvallisuusohjeet, 2. snowtubingrinteen ohjeet ja 3. ohjeet snowtubingrinteen asiakkaille. 1. Snowtubinghissin turvallisuusohjeet 1.1 Snowtubing hissin tulee olla hissistandardin mukainen. 1.2 Hissin tulee olla auktorisoidun tarkastajan hyväksytysti tarkastama. 1.3 Lähtöpaikalla on oltava vähintään renkaan halkaisijan suuruinen, tasainen alue, jossa rengas pysyy paikallaan. 1.4 Lähtöpaikalla tulee estää renkaan valuminen hissin vetopyörän alle esimerkiksi lumivallin, aidan tai muun kiinteän esteen avulla. 1.5 Renkaan pääsy vetoköyden alle tulee estää esimerkiksi vetoköyden ja nousuuran välissä olevalla noin 30 cm korkealla lumivallilla tai muulla asianmukaisella tavalla. 1.6 Nousu-uran kaltevuuden tulee olla ulospäin 1 %. Uran leveyden on oltava vähintään 1,5 x renkaan halkaisija, kuitenkin enintään 3 metriä. 1.7 Kapulasta irronneen renkaan törmääminen takana tulevaan renkaaseen tulee estää nousu-uran vieressä olevalla turvauralla tai käyttämällä turvavalleja 15 m välein. Turva-uran kaltevuuden tulee olla ulospäin 2 %. Turvavallina käytettävän lumivallin tai muun vastaavan esteen korkeuden, esimerkiksi heinäpaalin tai verkkoaidan, tulee olla vähintään 50 cm. 1.8 Poistumispaikalla tulee varmistaa renkaan irtoaminen vetoköyden kapulasta joko rakenteellisin keinoin tai poistumispaikan muotoilulla ja kaltevuudella. 1.9 Poistumispaikan jälkeinen kokooma-alue tulee olla sellainen, ettei laskija jatka hallitsemattomasti matkaa. 19