EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO C/05/349 15479/05 (Presse 349) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston 2702. istunto Maatalous ja kalastus Bryssel, 20. 22. joulukuuta 2005 Puheenjohtaja Margaret BECKETT Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeri LEHDISTÖ Rue de la Loi 175 B 1048 BRYSSEL Puh.: +32 (0)2 285 9589 / 6319 Faksi: +32 (0)2 285 8026 press.office@consilium.eu.int http://ue.eu.int/newsroom 15479/05 (Presse 349) 1
Neuvoston istunnon tärkeimmät tulokset Neuvosto antoi lintuinfluenssaa koskevan direktiivin ja pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen päätöksestä, jolla vahvistetaan EU:n rahoitusosuus mahdollisia tautipesäkkeiden hävittämistoimenpiteitä varten. Neuvosto hyväksyi suurimmat sallitut saaliit (TAC) ja kiintiöt vuodeksi 2006. Neuvosto hyväksyi myös Itämerta koskevat TACit ja kiintiöt vuodeksi 2006. Neuvosto hyväksyi myös ilman keskustelua päätelmät avoimuuden lisäämisestä neuvostossa. 15479/05 (Presse 349) 2
SISÄLLYSLUETTELO 1 OSALLISTUJAT... 7 ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA VUODEN 2006 TACIT JA KIINTIÖT... 9 VUODEN 2006 TACIT JA KIINTIÖT ITÄMERI... 20 KIELIKAMPELAKANNAT... 23 LINTUINFLUENSSA... 24 MUUNTOGEENINEN LINJA 1507... 26 YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN SÄÄNTELYN YKSINKERTAISTAMINEN JA PARANTAMINEN Neuvoston päätelmät... 27 EU:N JA YHDYSVALTOJEN VIINIKAUPPASOPIMUS... 30 TÄYDENTÄVÄT YMPÄRISTÖEHDOT ("CROSS COMPLIANCE")... 31 MUUT ASIAT... 32 Yhteisen kalastuspolitiikan yksinkertaistaminen (15721/05)... 32 Rakenneuudistustoimenpiteet talouskriisistä kärsivällä kalastusalalla... 33 Lintuinfluenssa... 33 Bluetongue-tauti... 34 Eläinten hyvinvointia koskeva toimintasuunnitelma... 34 Siipikarjanlihan hinnat... 35 Elävien eläinten vientituki... 36 Maailman kauppajärjestö (WTO)... 37 Tulevien istuntojen valmistelu... 37 1 Jos julkilausumat, päätelmät tai päätöslauselmat ovat neuvoston virallisesti hyväksymiä, se on osoitettu kyseisen kohdan otsikossa ja teksti on lainausmerkeissä. Asiakirjoihin, joiden viitenumero on mainittu, voi tutustua neuvoston www-sivuilla osoitteessa http://ue.eu.int. Säädökset, joihin liittyy neuvoston pöytäkirjaan merkittäviä julkistettuja lausumia, on merkitty tähdellä. Lausumat ovat saatavissa neuvoston www-sivuilta tai lehdistöpalvelusta. 15479/05 (Presse 349) 3
MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT MAATALOUS Viini*... 38 EU/Thaimaa Riisiä koskevien myönnytysten muuttaminen*... 39 Eläimistä saatavat sivutuotteet... 39 Tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita (TSE) koskeva menettelyohje... 39 Uusien kasvilajikkeiden suojaaminen... 39 Metsälainsäädännön soveltamisen valvonta*... 40 Euroopan unionin syrjäisimmät alueet Maatalousalan erityistoimenpiteet*... 40 Suhteet Bulgariaan ja Romaniaan viinien kaupassa sovellettavat myönnytykset... 41 KALASTUS Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö NAFO Grönlanninpallas... 41 Koillis-Atlantilla harjoitettavaa kalastusta koskeva tuleva yhteistyö... 42 Eteläinen kummeliturska ja keisarihummeri*... 42 Kalastuksenvalvontaohjelmat EU:n rahoitusosuus... 42 Itämerta koskevat säilyttämistoimenpiteet*... 43 ULKOSUHTEET Euratomin osallistuminen Korean niemimaan kehitysjärjestöön... 44 Entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin varojen jäädyttäminen... 44 KEHITYSYHTEISTYÖ Etelä-Afrikka EU:n laajentuminen... 44 Euroopan kehitysrahasto rahoitusosuudet vuodeksi 2006... 45 15479/05 (Presse 349) 4
OIKEUS- JA SISÄASIAT SISNET... 45 Europol vuoden 2004 talousarvio tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen johtajalle... 45 Eurojust toimintakertomus vuodelta 2004... 45 EU:n huumausainestrategia vuosiksi 2005 2012 Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakauden tulos... 45 TALOUS- JA RAHOITUSKYSYMYKSET Suomi oluen tuontia koskevat rajoitukset... 46 Mongolia Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki... 47 Euroalueen laajentaminen... 47 KAUPPAPOLITIIKKA Polkumyynti Korea elektroniset mikropiirit (DRAM)... 48 Valko-Venäjä tekstiilituotteet... 48 Jordania maataloustuotteet... 48 Ukraina siirtymätaloudet polkumyyntitutkimukset... 48 Polkumyynti Kiina polyeteenitereftalaatti... 49 Maailman kauppajärjestö monisirumikropiirit... 49 Sopimukset Japanin ja Uuden-Seelannin kanssa EU:n laajeneminen...49 SISÄMARKKINAT Moottoriajoneuvot henkilöautojen ja niiden perävaunujen pyörät sekä ajovalojärjestelmät... 50 MERILIIKENNE Kolmansien maiden toimet meriliikenteessä... 50 YDINALAN KYSYMYKSET Ydinmateriaalivalvonta... 51 TUTKIMUS Euratom ydinenergiajärjestelmiä koskeva kansainvälinen sopimus... 51 YMPÄRISTÖ Uimaveden laatu... 51 15479/05 (Presse 349) 5
OIKEUDELLISET ASIAT NIMITYKSET Alueiden komitea... 52 AVOIMUUS Avoimuuden lisääminen neuvostossa* Neuvoston päätelmät... 53 Yleisön oikeus saada tietoja asiakirjoista... 54 15479/05 (Presse 349) 6
OSALLISTUJAT Jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan komissio olivat edustettuina seuraavasti: Belgia: Yves LETERME Tšekki: Jan MLÁDEK Tanska: Hans Christian SCHMIDT Lars BARFOED Saksa: Horst SEEHOFER Gert LINDEMANN Viro: Ester TUIKSOO Olavi TAMMEMÄE Kreikka: Evangelos BASIAKOS Espanja: Elena ESPINOSA MANGANA Ranska: Dominique BUSSEREAU Irlanti: Mary COUGHLAN Pat the COPE GALLAGHER Italia: Paolo SCARPA BONAZZA BUORA Kypros: Panicos POUROS Latvia: Mārtiņš ROZE Liettua: Kazimira Danutė PRUNSKIENE Luxemburg: Fernand BODEN Octavie MODERT Flanderin hallituksen pääministeri sekä Flanderin hallituksen institutionaalisten uudistusten ministeri, maatalous-, merikalastus- ja maaseutuministeri Maatalousministeri Maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeri Perhe- ja kuluttaja-asiainministeri Kuluttajansuoja-, elintarvike- ja maatalousministeri Valtiosihteeri kuluttajansuoja-, elintarvike- ja maatalousministeriössä Maatalousministeri Ympäristöministerin sijainen Maaseudun kehitys- ja elintarvikeministeri Maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeri Maatalous- ja kalastusministeri Maatalous- ja elintarvikeministeri Varaministeri viestintä-, meri- ja luonnonvaraministeriössä (erityisvastuualueenaan meri) Valtiosihteeri, maa- ja metsätalouspolitiikka Kansliapäällikkö, maatalous-, luonnonvara- ja ympäristöministeriö Maatalousministeri Maatalousministeri Maatalouden, viininviljelyn ja maaseudun kehittämisen ministeri, pk-yritysten, itsenäisten yrittäjien ja vapaiden ammattien asioiden sekä matkailu- ja asuntoministeri Valtiosihteeri: suhteet parlamenttiin; valtiosihteeri: maatalous, viininviljely ja maaseudun kehittäminen; valtiosihteeri: kulttuuri, korkea-asteen koulutus ja tutkimus 15479/05 (Presse 349) 7
Unkari: András PÁSZTOHY Malta: George PULLICINO Alankomaat: Cees VEERMAN Itävalta: Josef PRÖLL Puola: Krzysztof JURGIEL Portugali: Jaime SILVA Slovenia: Franc BUT Slovakia: Zsolt SIMON Suomi: Juha KORKEAOJA Ruotsi: Ann-Christin NYKVIST Ingrid PETERSSON Yhdistynyt kuningaskunta: Margaret BECKETT Ben BRADSHAW Jim KNIGHT Ross NNIE Poliittinen valtiosihteeri, maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeriö Maaseutu- ja ympäristöministeri Maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeri Maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja vesihuoltoministeri Maatalous- ja maaseudun kehittämisministeri Maatalous-, kalastus- ja maaseudun kehittämisministeri Valtiosihteeri maa- ja metsätalous- sekä elintarvikeministeriössä Maatalousministeri Maa- ja metsätalousministeri Maatalousministeri Valtiosihteeri, maatalousministerin avustaja Valtiosihteeri, ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasiat Parlamentaarinen valtiosihteeri ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriössä Maaseutu-, maisema- ja biodiversiteettiasioista vastaava parlamentaarinen valtiosihteeri Ympäristöasioiden ja maaseudun kehittämisen ministeri (Skotlannin hallitus) Komissio: Joe BORG Markos KYPRIANOU Mariann SCHER BOEL Jäsen Jäsen Jäsen Neuvoston pääsihteeristö: Liittyvien valtioiden hallituksia edustivat: Bulgaria: Roussi IVANOV Romania: Mugur CRACIUN Pysyvän edustajan sijainen Valtiosihteeri, maa- ja metsätalous- ja maaseudun kehittämisen ministeriö 15479/05 (Presse 349) 8
ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA VUODEN 2006 TACIT JA KIINTIÖT (14920/05 + ADD 1 + ADD 2) Useita tunteja kestäneiden neuvottelujen jälkeen neuvosto antoi puheenjohtajavaltion välitysehdotuksen perusteella, yhteisymmärryksessä komission kanssa ja kokouksessa tehdyin muutoksin määräenemmistöllä TACeja ja kiintiöitä koskevan asetuksen yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2006. Ruotsin valtuuskunta pidättyi äänestämästä. Asetus annetaan ja julkaistaan sitten, kun kaikki kielitoisinnot ovat saatavilla. Vuoden 2006 TACeja ja kiintiöitä koskevat muutokset on esitetty jäljempänä liitteessä. Yleisesti ottaen suurimmat lisäykset alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna kunkin lajin ja kyseisten alueiden osalta koskevat sardellia (Portugalin länsirannikko, Länsi-Portugali ja Azorit): + 17,65 prosenttia; merikrotteja (Biskajanlahti): + 22 prosenttia; keisarihummeria (+ 30 prosenttia Norjanmerellä) sekä punakampelaa Irlanninmerellä ja Englannin kanaalin itä- ja länsiosassa (+ 17 prosenttia). Välitysratkaisun pääkohdat ovat seuraavat: Syvänmeren lajit (7 artikla): Vuoden 2006 pyyntiponnistusta vähennetään 10 prosenttia ehdotuksessa esitetyn -20 prosentin sijasta. Syvänmeren lajien osalta pyyntiponnistusta oli vuonna 2005 jo onnistuttu vähentämään 10 prosenttia verrattuna vuoden 2003 tasoihin. Mustakitaturskaa koskevan yhteisön TACin jakaminen: 16. joulukuuta tehdyn EU:n ja Norjan välisen sopimuksen mukaisesti EU:n TAC on 402 558 tonnia jaettuna 8 jäsenvaltion välillä. Kolme valtuuskuntaa suostui kuitenkin siirtämään 7000 tonnia kolmelle muulle valtuuskunnalle, jotta varmistettaisiin tasapaino kansallisten kiintiöiden jakamisessa. Sardelli suuralueella VIII (Biskajanlahti, 5 artikla): 5000 tonnin varo-tac on säädetty 1.3.2006 alkaen. Tätä määrää ei kuitenkaan saa kalastaa ennen 1.3.2006, ja TACia voidaan tarkistaa uusien tieteellisten lausuntojen perusteella vuonna 2006. Komissio pysäyttää sardellin pyynnin tällä alueella, jos tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) antamassa tieteellisessä lausunnossa todetaan, että kutevan kannan biomassa on kutuaikana alle 28 000 tonnia. Ehdotukseen sisältyi alun perin sardellin täydellinen pyyntikielto suuralueella VIII, jota voitaisiin tarkistaa uusimpien tieteellisten lausuntojen perusteella ja komissio vahvistaisi TACit kutevan kannan biomassasta toukokuussa 2006 tehdyn arvion pohjalta. 15479/05 (Presse 349) 9
Poikkeus, joka koskee kolmen lisäpäivän myöntämistä tehostettua tarkkailua varten (turskan, keisarihummerin, etelänkummeliturskan ja kielikampelan kalastus): Kalastuksen valvonnan tehostamiseksi välitysratkaisussa jäsenvaltioille myönnetään tiedemiesten ja kalastusalan yhdessä toteuttaman tehostetun tarkkailuohjelman pohjalta kolme lisäpäivää sellaisia aluksia varten, joilla on mukanaan tiettyjä pyydyksiä. Liitteestä III poistettiin komission ehdottama seuraamusjärjestelmä tapauksia varten, joissa alus ei noudata pyyntiponnistusrajoituksia koskevia tai muita velvollisuuksia (päivien enimmäismäärä, poikkeuksia koskevat edellytykset, pyydyksistä ilmoittaminen, kahden pyydysluokan käyttäminen, kauttakulku, tietojen tallentaminen). Alusten pyyntiponnistus tiettyjen kantojen elvyttämisen yhteydessä (turska, liite III a): Pyyntiponnistuksen laskeminen, alun perin ilmaistuna kilowatteina päivää kohti, on poistettu. Kalastuspäivät turskan osalta: Pyyntiponnistusrajoituksessa vähennys (-15 prosentista keskimäärin - 5 prosenttiin) ja sitä seuraava lisäys enimmäismäärään päiviä, joina alus saa olla alueella vuoden aikana, eriteltynä pyydyksittäin. Keisarihummeri- ja etelänkummeliturskakannat (liite II B): Kalastuspäivien määrä (240) säilyy ennallaan. Englannin kanaalin länsiosan kielikampelakannat: Aluksille, jotka kalastavat seisovilla verkoilla, joiden silmäkoko on yli 120 mm, ja joilla on kirjattua kielikampelan kalastustoimintaa alle 300 kg, myönnetään tietyin edellytyksin poikkeus pyyntiponnistusrajoituksen päivien lukumäärään. Pyyntiponnistukseen tehty 10 prosentin vähennys (216 kalastuspäivää vuodessa nykyisten 240 päivän sijasta) säilyy ennallaan. Tavanomaiseen tapaan ehdotuksessa on otettu huomioon Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) ja komission oman tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) viimeisimmät tieteelliset lausunnot sekä sidosryhmien kannanotot. Komissio esitteli ehdotuksensa neuvostolle 5.12.2005 1. 1 Ks. lehdistötiedote IP73/05 http://europa.eu.int/comm/fisheries/news_corner/press/inf05_73_en.htm 15479/05 (Presse 349) 10
Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue TAC 2005, lopullinen 1 Komission ehdotukset vuoden 2006 2 TACeiksi vuoden 2005 TACiin (%) Neuvoston päätös 20. 22.12.2005 vuoden 2005 TACiin (%) komission ehdottamaan vuoden 2006 TACiin (%) Vuoden 2005 TACit, komission ehdotukset vuoden 2006 TACeiksi ja neuvoston päätökset 20. 22.12.2005 Tuulenkalat Ammodytidae IV (Norwegian waters) 10000 pm 0-100,00% Tuulenkalat Ammodytidae IIa (EU:n vedet), IIIa, IV (EU:n vedet) 655960 pm 25000-96,19% Kultakuore Argentina silus I, II (Yhteisön ja kansainväliset vedet) 116 116 0,00% 116 0,00% 0,00% Kultakuore Argentina silus III, IV (Yhteisön ja kansainväliset vedet) 1331 1331 0,00% 1131-15,03% -15,03% Kultakuore Argentina silus V, VI, VII (Yhteisön ja kansainväliset vedet) 5310 5310 0,00% 5310 0,00% 0,00% Keila Brosme brosme EU:n vedet alueilla IIa, IV, Vb, VI, VII Ei merkitystä Ei merkitystä Keila Brosme brosme IV (Norjan vedet) 200 pm 200 0,00% Jättiläishai Cetorhinus maximus EU:n vedet alueilla IV, VI ja VII 0 0 0,00% 0 Arktiset taskuravut Chionoecetes spp. NAFO 0, 1 (Grönlannin vedet) 1000 1000 0,00% 1000 0,00% 0,00% Silli/silakka Clupea harengus Norjan vedet linjan 62 N eteläpuolella 1102 pm 963-12,61% Silli/silakka Clupea harengus IIIa (Skagerrak ja Kattegat) HER/03A 106846 pm 70217-34,28% Silli/silakka Clupea harengus I, II (Yhteisön ja kansainväliset vedet) 89537 pm 62000-30,75% Silli/silakka Clupea harengus IIa (EU:n vedet), IV, VIId 50000 pm 42500-15,00% Silli/silakka Clupea harengus IV linjan 53 30' N pohjoispuolella 305557 pm 272851-10,70% Silli/silakka Clupea harengus IVc, VIId 74293 pm 50023-32,67% Silli/silakka Clupea harengus Vb, VIaN (EU:n vedet), VIb 29440 pm 33340 13,25% Silli/silakka Clupea harengus VIaS, VIIbc 14000 14000 0,00% 15400 10,00% 10,00% Silli/silakka Clupea harengus VIa Clyde 1000 800-20,00% 800-20,00% 0,00% Silli/silakka Clupea harengus VIIa 4800 4800 0,00% 4800 0,00% 0,00% Silli/silakka Clupea harengus VIIe, f 1000 1000 0,00% 1000 0,00% 0,00% Silli/silakka Clupea harengus VIIg, h, j, k 13000 11050-15,00% 11050-15,00% 0,00% Lestikala Coryphaenoides rupestris NAFO 0, 1 (Grönlannin vedet) 1035 pm 192-81,45% Lestikala Coryphaenoides rupestris V, XIV (Grönlannin vedet) 285 pm 285 0,00% 15479/05 (Presse 349) 11
Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue TAC 2005, lopullinen 1 Komission ehdotukset vuoden 2006 2 TACeiksi vuoden 2005 TACiin (%) Neuvoston päätös 20. 22.12.2005 vuoden 2005 TACiin (%) komission ehdottamaan vuoden 2006 TACiin (%) Lestikala Coryphaenoides rupestris Vb, VI, VII (EU:n ja kansainväliset vedet) 5253-100,00% -100,00% Sardelli Engraulis encrasicolus VIII 30000 0-100,00% 5000-83,33% 100,00% Sardelli Engraulis encrasicolus IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 8000 6800-15,00% 8000 0,00% 17,65% Turska Gadus morhua I, II (Norjan vedet) 19499 pm 18920-2,97% Turska Gadus morhua Skagerrak 3773 3315-12,14% 3207-15,00% -3,26% Turska Gadus morhua Kattegat 1000 850-15,00% 850-15,00% 0,00% Turska Gadus morhua I, IIb 17757 pm 17229-2,97% Turska Gadus morhua IIa (EU:n vedet), IV 22659 pm 19260-15,00% Turska Gadus morhua Norjan vedet linjan 62 N eteläpuolella 411 pm 382-7,06% Turska Gadus morhua Vb (EU:n vedet), VI, XII, XIV 721 613-14,98% 613-14,98% 0,00% Turska Gadus morhua VIIa 2150 1828-14,98% 1828-14,98% 0,00% Turska Gadus morhua VIIb-k, VIII, IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 6200 5270-15,00% 5580-10,00% 5,88% Turska Gadus morhua NAFO 0, 1 mukaan lukien V, XIV (Grönlannin vedet) 0 pm 0 Turska Gadus morhua NAFO 2J3KL 0 0 0 Turska Gadus morhua NAFO 3NO 0 0 0 Turska Gadus morhua NAFO 3M 0 0 0 Turska ja kolja Gadus morhua ja Melanogrammus aeglefinus Vb (Färsaarten vedet) 500 pm 500 0,00% Yhteiskiintiöt EU:n vedet alueilla Vb, VI and VII Ei merkitystä Ei merkitystä Ei merkitystä Valkotonnikala Germo alalunga Atlantin valtameri (leveysasteen 5 N pohjoispuolella) 50053,5 pm 40820-18,45% pohjoinen kanta Valkotonnikala etel. kanta Germo alalunga Atlantin valtameri (leveysasteen 5 N eteläpuolella) 1914,7 pm 1914-0,04% Mustaeväkampela Glyptocephalus cynoglossus NAFO 2J3KL 0 0 % 0 Mustaeväkampela Glyptocephalus cynoglossus NAFO 3NO 0 0 0 Liejukampela Hippoglossoides platessoides NAFO 3M 0 0 0,00% 0 0,00% 0,00% 15479/05 (Presse 349) 12
Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue TAC 2005, lopullinen 1 Komission ehdotukset vuoden 2006 2 TACeiksi vuoden 2005 TACiin (%) Neuvoston päätös 20. 22.12.2005 vuoden 2005 TACiin (%) komission ehdottamaan vuoden 2006 TACiin (%) Liejukampela Hippoglossoides NAFO 3LNO 0 0 0,00% 0 0,00% 0,00% platessoides Ruijanpallas Hippoglossus hippoglossus V, XIV (Grönlannin vedet) 1000 pm 1000 0,00% Ruijanpallas Hippoglossus hippoglossus NAFO 0, 1 (Grönlannin vedet) 200 pm 200 0,00% Lyhyteväkalmari Illex illecebrosus NAFO suuralueet 3 ja 4 Ei merkitystä Lasikampelat Lepidorhombus spp. IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 1740 1740 0,00% 1740 0,00% 0,00% Lasikampelat Lepidorhombus spp. Vb (EU:n vedet), VI, XII, XIV 2880 2448-15,00% 2880 0,00% 17,65% Lasikampelat Lepidorhombus spp. VII 19263 16374-15,00% 18300-5,00% 11,76% Lasikampelat Lepidorhombus spp. VIII a,b,d,e 2237 1901-15,02% 2125-5,01% 11,78% Lasikampelat Lepidorhombus spp. VIIIc, IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 1336 1136-14,97% 1269-5,01% 11,71% Ruostekampela Limanda ferruginea NAFO 3LNO 0 0 0 Hietakala ja kampela Limanda limanda ja Platichthys flesus IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 18000 16200-10,00% 17100-5,00% 5,56% Merikrotit Lophiidae IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 10314 10314 0,00% 10314 0,00% 0,00% Merikrotit Lophiidae IV (Norjan vedet) 1800 pm 1750-2,78% Merikrotit Lophiidae Vb (EU:n vedet), VI, XII, XIV 4686 4686 0,00% 4686 0,00% 0,00% Merikrotit Lophiidae VII 25082 27798 10,83% 26456 5,48% -4,83% Merikrotit Lophiidae VIIIa,b,d,e 6120 6120 0,00% 7462 21,93% 21,93% Merikrotit Lophiidae VIIIc, IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 1955 1662-14,99% 1857-5,01% 11,73% Purjemarliini Makaira nigricans Atlantin valtameri 103 pm 103 0,00% Villakuore Mallotus villosus V, XIV (Grönlannin vedet) 50050 pm 0-100,00% Villakuore Mallotus villosus IIb 0 pm 0 Villakuore Mallotus villosus NAFO 3NO 0 0 0! Kolja Melanogrammus aeglefinus I, II (Norjan vedet) 2260 pm 2760 22,12% 15479/05 (Presse 349) 13
Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue TAC 2005, lopullinen 1 Komission ehdotukset vuoden 2006 2 TACeiksi vuoden 2005 TACiin (%) Neuvoston päätös 20. 22.12.2005 vuoden 2005 TACiin (%) komission ehdottamaan vuoden 2006 TACiin (%) Kolja Melanogrammus aeglefinus Norjan vedet linjan 62 N eteläpuolella 761 pm 707-7,10% Kolja Melanogrammus aeglefinus IIIa, IIIbcd (EU:n vedet) 3 610 pm 2935 Kolja Melanogrammus aeglefinus IIa (EU:n vedet), IV 51321 pm 44546-13,20% Kolja Melanogrammus aeglefinus VIb, XII, XIV 702 597-14,96% 597-14,96% 0,00% Kolja Melanogrammus aeglefinus Vb, VIa (EU:n vedet) 7600 7810 2,76% 7810 2,76% 0,00% Kolja Melanogrammus aeglefinus VII, VIII, IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 11520 11520 0,00% 11520 0,00% 0,00% Valkoturska Merlangius merlangus IIIa 723 pm 910 25,86% Valkoturska Merlangius merlangus IIa (EU:n vedet), IV 19800 pm 17370-12,27% Valkoturska Merlangius merlangus Vb (EU:n vedet), VI, XII, XIV 1600 1360-15,00% 1360-15,00% 0,00% Valkoturska Merlangius merlangus VIIa 514 437-14,98% 437-14,98% 0,00% Valkoturska Merlangius merlangus VIIb-k 21600 18360-15,00% 19940-7,69% 8,61% Valkoturska Merlangius merlangus VIII 3600 3600 0,00% 3600 0,00% 0,00% Valkoturska Merlangius merlangus IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 816 653-19,98% 653-19,98% 0,00% Valkoturska ja lyyraturska Merlangius merlangus ja Pollachius pollachius Norjan vedet linjan 62 N eteläpuolella 190 pm 190 0,00% Kummeliturska Merluccius merluccius IIIa, IIIbcd (EU:n vedet) 1284 1323 3,04% 1323 3,04% 0,00% Kummeliturska Merluccius merluccius IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 1496 1541 3,01% 1541 3,01% 0,00% Kummeliturska Merluccius merluccius Vb (EU:n vedet), VI, VII, XII, XIV 23888 24617 3,05% 24617 3,05% 0,00% Kummeliturska Merluccius merluccius VIII a, b, d, e 15932 16419 3,06% 16419 3,06% 0,00% Kummeliturska Merluccius merluccius VIIIc, IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 5968 6661 11,61% 6661 11,61% 0,00% Mustakitaturska* Micromesistius poutassou I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa,b,d,e, XII, XIV, XIIIc, IX, X, CECAF 34.1.1 901257 402557-55,33% Pikkupääkampela ja mustaeväkampela Microstomus kitt & Glyptocephalus cynoglossus IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 6500 5850-10,00% 6175-5,00% 5,56% 15479/05 (Presse 349) 14
Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue TAC 2005, lopullinen 1 Komission ehdotukset vuoden 2006 2 TACeiksi vuoden 2005 TACiin (%) Neuvoston päätös 20. 22.12.2005 vuoden 2005 TACiin (%) komission ehdottamaan vuoden 2006 TACiin (%) Tylppäpyrstömolva Molva dypterigia IIa, IV, Vb, VI, VII (EU:n vedet) Ei merkitystä Ei merkitystä Ei merkitystä Molva Molva molva I, II (Yhteisön ja kansainväliset vedet) 45 45 0,00% 45 0,00% 0,00% Molva Molva molva III (EU:n vedet) 136 136 0,00% 136 0,00% 0,00% Molva Molva molva IV (EU:n vedet) 3966 3966 0,00% 3966 0,00% 0,00% Molva Molva molva V (Yhteisön ja kansainväliset vedet) 48 48 0,00% 48 0,00% 0,00% Molva Molva molva VI, VII, VIII, IX, X, XII, XIV (Yhteisön ja 14966 14966 0,00% 14966 0,00% 0,00% kansainväliset vedet) Molva Molva molva IV (Norjan vedet) 1000 pm 1000 0,00% Molva Molva molva EU:n vedet alueilla IIa, IV, Vb, VI, VII Ei merkitystä Ei merkitystä Ei merkitystä Molva ja tylppäpyrstömolva Molva molva and Molva dypterigia Vb (Färsaarten vedet) 3240 pm 3065-5,40% Keisarihummeri Nephrops norvegicus IIIa (EU:n vedet), IIIbcd (EU:n vedet) 4700 4700 0,00% 5170 10,00% 10,00% Keisarihummeri Nephrops norvegicus IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 21350 21597 1,16% 28417 33,10% 31,58% Keisarihummeri Nephrops norvegicus Vb (EU:n vedet), VI 12700 13255 4,37% 17675 39,17% 33,35% Keisarihummeri Nephrops norvegicus VII 19544 17450-10,71% 21498 10,00% 23,20% Keisarihummeri Nephrops norvegicus VIII a, b, d, e 3100 3500 12,90% 4030 30,00% 15,14% Keisarihummeri Nephrops norvegicus VIIIc 162 146-9,88% 146-9,88% 0,00% Keisarihummeri Nephrops norvegicus IV (Norjan vedet) 1000 pm -100,00% Keisarihummeri Nephrops norvegicus IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 540 486-10,00% 486-10,00% 0,00% Pohjankatkarapu Pandalus borealis IIIa 5719 pm 11200 95,84% Pohjankatkarapu Pandalus borealis IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 4980 pm 4980 0,00% Pohjankatkarapu Pandalus borealis Norjan vedet linjan 62 N eteläpuolella 1051 pm 1058 0,67% Pohjankatkarapu Pandalus borealis V, XIV (Grönlannin vedet) 5675 pm 5675 0,00% Pohjankatkarapu Pandalus borealis NAFO 0,1 (Grönlannin vedet) 4000 pm 4000 0,00% Pohjankatkarapu Pandalus borealis NAFO 3L 144 245 70,14% 245 70,14% 0,00% Pohjankatkarapu Pandalus borealis NAFO 3M Ei merkitystä pm 0 Penaeus-katkaravut Penaeus spp. Ranskan Guayana 4000 4000 0,00% 4000 0,00% 0,00% Punakampela Pleuronectes platessa Skagerrak 7448 6460-13,27% 1615-78,32% -75,00% 15479/05 (Presse 349) 15
Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue TAC 2005, lopullinen 1 Komission ehdotukset vuoden 2006 2 TACeiksi vuoden 2005 TACiin (%) Neuvoston päätös 20. 22.12.2005 vuoden 2005 TACiin (%) komission ehdottamaan vuoden 2006 TACiin (%) Punakampela Pleuronectes platessa Kattegat 1900 1615-15,00% 1920 1,05% 18,89% Punakampela Pleuronectes platessa IIIbcd (EU:n vedet) 3766 3766 0,00% 3766 0,00% 0,00% Punakampela Pleuronectes platessa IIa (EU:n vedet), IV 57370 pm 55820-2,70% Punakampela Pleuronectes platessa Vb (EU:n vedet), VI, XII, XIV 982 786-19,96% 786-19,96% 0,00% Punakampela Pleuronectes platessa VIIa 1608 1367-14,99% 1608 0,00% 17,63% Punakampela Pleuronectes platessa VII b, c 160 136-15,00% 144-10,00% 5,88% Punakampela Pleuronectes platessa VII d, e 5151 4378-15,01% 5151 0,00% 17,66% Punakampela Pleuronectes platessa VII f, g 476 405-14,92% 476 0,00% 17,53% Punakampela Pleuronectes platessa VII h, j, k 466 396-15,02% 396-15,02% 0,00% Punakampela Pleuronectes platessa VIII, IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 448 448 0,00% 448 0,00% 0,00% Lyyraturska Pollachius pollachius Vb (EU:n vedet), VI, XII, XIV 563 450-20,07% 450-20,07% 0,00% Lyyraturska Pollachius pollachius VII 17000 13600-20,00% 15300-10,00% 12,50% Lyyraturska Pollachius pollachius VIII a, b, d, e 1680 1680 0,00% 1680 0,00% 0,00% Lyyraturska Pollachius pollachius VIIIc 328 262-20,12% 262-20,12% 0,00% Lyyraturska Pollachius pollachius IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 288 230-20,14% 288 0,00% 25,22% Seiti Pollachius virens I, II (Norjan vedet) 3600 pm 3600 0,00% Seiti Pollachius virens I, II (Kansainväliset vedet) 0 pm 0 Seiti Pollachius virens IIa (EU:n vedet), IIIa, IIIbcd (EU:n vedet), IV 69600 pm 59160-15,00% Seiti Pollachius virens Norjan vedet linjan 62 N eteläpuolella 947 pm 880-7,07% Seiti Pollachius virens Vb (Färsaarten vedet) 2500 pm 2800 12,00% Seiti Pollachius virens Vb (EU:n vedet), VI, XII, XIV 15044 12787-15,00% 12787-15,00% 0,00% Seiti Pollachius virens VII, VIII, IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 5574 4738-15,00% 4738-15,00% 0,00% Piikikampela ja silokampela Psetta maxima & Scophthalmus rhombus IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 4550 4095-10,00% 4323-4,99% 5,57% Rauskut Rajidae NAFO 3LNO 8500 8500 0,00% 8500 0,00% 0,00% Rauskut Rajidae IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 3220 2737-15,00% 2737-15,00% 0,00% 15479/05 (Presse 349) 16
Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue TAC 2005, lopullinen 1 Komission ehdotukset vuoden 2006 2 TACeiksi vuoden 2005 TACiin (%) Neuvoston päätös 20. 22.12.2005 vuoden 2005 TACiin (%) komission ehdottamaan vuoden 2006 TACiin (%) Grönlanninpallas Reinhardtius IIa (EU:n vedet), IV, VI (Yhteisön ja kansainväliset 1042 1042 0,00% 1052 0,96% 0,96% hippoglossoides vedet) Grönlanninpallas Reinhardtius I, II (Norjan vedet) 100 pm 75-25,00% hippoglossoides Grönlanninpallas Reinhardtius I, II (Kansainväliset vedet) 0 pm 0 hippoglossoides Grönlanninpallas Reinhardtius V, XIV (Grönlannin vedet) 6300 pm 6300 0,00% hippoglossoides Grönlanninpallas Reinhardtius NAFO 0, 1 (Grönlannin vedet) 1500 pm 1500 0,00% hippoglossoides Grönlanninpallas Reinhardtius NAFO 3LMNO 8254 8038-2,62% 8038-2,62% 0,00% hippoglossoides Makrilli Scomber scombrus IIa (Norjan vedet) pm Makrilli Scomber scombrus IIa (EU:n vedet), IIIa, IIIb, c, d (EU:n vedet), IV 17067 pm 17621 3,25% Makrilli Scomber scombrus IIa (muut kuin EU:n vedet), Vb (EU:n vedet), VI, VII, VIII a, b, d, e, XII, XIV 217477 pm 225837 3,84% Makrilli Scomber scombrus Vb (Färsaarten vedet) 2763 pm -100,00% Makrilli Scomber scombrus VIIIc, IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 24873 pm 26176 5,24% Punasimput Sebastes spp. V, XII, XIV 15513 pm 9463-39,00% Punasimput Sebastes spp. I, II (Norjan vedet) 1500 pm 1500 0,00% Punasimput Sebastes spp. V, XIV (Grönlannin vedet) 15938 pm 13229-17,00% Punasimput Sebastes spp. Va (Islannin vedet) 3000 pm 0-100,00% Punasimput Sebastes spp. Vb (Färsaarten vedet) 4000 pm 3000-25,00% Punasimput Sebastes spp. NAFO 3M 7813 7813 0,00% 7813 0,00% 0,00% Punasimput Sebastes spp. NAFO 3LN 0 0 0 Punasimput Sebastes spp. NAFO 3O 7000 7000 0,00% 7000 0,00% 0,00% Kielikampela Solea solea IIIa, IIIb,c,d (EU:n vedet) 900 900 0,00% 900 0,00% 0,00% Kielikampela Solea solea II, (IIa), IV (EU:n vedet) 18320 pm 17470-4,64% Kielikampela Solea solea Vb (EU:n vedet), VI, XII, XIV 68 68 0,00% 68 0,00% 0,00% Kielikampela Solea solea VIIa 960 960 0,00% 960 0,00% 0,00% Kielikampela Solea solea VIIb, c 65 64-1,54% 64-1,54% 0,00% 15479/05 (Presse 349) 17
Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue TAC 2005, lopullinen 1 Komission ehdotukset vuoden 2006 2 TACeiksi vuoden 2005 TACiin (%) Neuvoston päätös 20. 22.12.2005 vuoden 2005 TACiin (%) komission ehdottamaan vuoden 2006 TACiin (%) Kielikampela Solea solea VIId 5700 5720 0,35% 5720 0,35% 0,00% Kielikampela Solea solea VIIe 865 940 8,67% 940 8,67% 0,00% Kielikampela Solea solea VIIf, g 1000 880-12,00% 950-5,00% 7,95% Kielikampela Solea solea VIIh, j, k 650 553-14,92% 650 0,00% 17,54% Kielikampela Solea solea VIIIa, b 4140 4060-1,93% 4060-1,93% 0,00% Syvänmeren hait V, VI, VII, VIII, IX (Yhteisön ja kansainväliset vedet) 6763-100,00% -100,00% Syvänmeren hait X (Yhteisön ja kansainväliset vedet) 120-100,00% -100,00% Oikeasilmäkampelat Vb (Färsaarten vedet) 600 pm 450-25,00% Kielikampelat Solea spp. VIIIc, d, e, IX, X, CECAF 34.1.1 (EU:n vedet) 1216 1216 0,00% 1216 0,00% 0,00% Kilohaili Sprattus sprattus IIIa 46250 50000 8,11% 50000 8,11% 0,00% Kilohaili Sprattus sprattus IIIbcd (EU:n vedet) 490636 468000-4,61% 468000-4,61% 0,00% Kilohaili Sprattus sprattus IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 250000 pm 263540 5,42% Kilohaili Sprattus sprattus VIId, e 7680 6144-20,00% 6144-20,00% 0,00% Piikkihai Squalus acanthias IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 1136 pm 961-15,40% Valkomarliini Tetrapturus alba Atlantin valtameri 46,5 pm 46,5 0,00% Isosilmätonnikala Thunnus obesus Atlantin valtameri 44475,4 pm 46507 4,57% Tonnikala Thunnus thynnus Atlantin valtameri (pituusasteen 45 W itäpuolella) ja 18331 pm 18301-0,16% Välimeri Sivusaaliit NAFO 0, 1 (Grönlannin vedet) 2000 pm 2000 0,00% Piikkimakrillit Trachurus spp. IIa (EU:n vedet), IV (EU:n vedet) 40616 pm 40957 0,84% Piikkimakrillit Trachurus spp. Vb (EU:n vedet), VI, VII, VIIIa, b, d, e, XII, XIV 133223 pm 135257 1,53% Piikkimakrillit Trachurus spp. VIIIc, IX 55000 46750-15,00% 55000 0,00% 17,65% Piikkimakrillit Trachurus spp. X, CECAF Azorit 3200 3200 0,00% 3200 0,00% 0,00% Piikkimakrillit Trachurus spp. CECAF Madeiran saaristo 1600 1280-20,00% 1280-20,00% 0,00% Piikkimakrillit Trachurus spp. CECAF Kanariansaaret 1600 1280-20,00% 1280-20,00% 0,00% Rehukalalajit IV (Norjan vedet) 800 pm 800 0,00% Harmaaturska Trisopterus esmarki IIa (EU:n vedet), IIIa, IV (EU:n vedet) 0 0 0 Harmaaturska Trisopterus esmarki IV (Norjan vedet) 5000 pm 5000 0,00% Muut lajit IV (Norjan vedet) 7000 pm 7000 0,00% 15479/05 (Presse 349) 18
Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue TAC 2005, lopullinen 1 Komission ehdotukset vuoden 2006 2 TACeiksi vuoden 2005 TACiin (%) Neuvoston päätös 20. 22.12.2005 vuoden 2005 TACiin (%) komission ehdottamaan vuoden 2006 TACiin (%) Muut lajit EU:n vedet alueilla IIa, IV, VIa linjan 56 30'N Ei merkitystä Ei merkitystä Ei merkitystä pohjoispuolella Muut lajit I, II (Norjan vedet) 450 pm 450 0,00% Muut lajit Vb (Färsaarten vedet) 760 pm 760 0,00% Valkosuomuturska Urophycis tenuis NAFO 3NO 5000 5000 0,00% 5000 0,00% 0,00% Miekkakala Xiphias gladius Atlantin valtameri (leveysasteen 5 N pohjoispuolella) 7700,4 pm 6760-12,21% Miekkakala Xiphias gladius Atlantin valtameri (leveysasteen 5 N eteläpuolella) 6966,7 pm 5780-17,03% 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 27/2005, annettu 22.12.2004, liitteet IA, IB, IC, ID, IE sekä neuvoston asetus N:o 2270/2004, annettu 22.12.2004. 2 Ehdotus neuvoston asetukseksi vuoden 2006 TACien ja kiintiöiden vahvistamisesta, liitteet IA, IB, IC ja ID. 3 Sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1300/2005. 4 Sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 860/2005. Lohta koskevat luvut tarkoittavat yksittäisiä kaloja. * Mustakitaturska: EY:n TACia pienennetty 16.12.2005 tehdyn EY:n ja Norjan kalastussopimuksen perusteella. 15479/05 (Presse 349) 19
VUODEN 2006 TACIT JA KIINTIÖT ITÄMERI (14919/05) Neuvosto hyväksyi määräenemmistöllä Ruotsin valtuuskunnan äänestäessä vastaan neuvoston asetuksen Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla sovellettavien eräiden kalakantojen kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2006. Hyväksytty teksti pohjautuu komission hyväksymään puheenjohtajavaltion välitysehdotukseen. Ruotsin valtuuskunta ilmoitti aikovansa antaa lausuman. Välitysratkaisun pääkohdat ovat seuraavat: Itämeren itäosan turskan TAC säilyy samana kuin ehdotuksessa eli siihen sisältyy lisäys (45 339 tonnia) vuoden 2005 tasoon verrattuna (38 882 tonnia). Itämeren länsiosan TAC säilyy ehdotuksen mukaisena (28 400 tonnia) eli siinä on pieni lisäys vuoden 2005 tasoon verrattuna (27 400 tonnia). TACeja koskeva vertaileva taulukko on liitteenä. Pyyntiponnistusrajoitus: Välitysratkaisuun sisältyy alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti pyyntiponnistusrajoituksen pidentäminen nykyiseen tilanteeseen verrattuna Itämeren länsiosassa siten, että turskan ja oikeasilmäkampelan pyynti on Itämeren länsiosassa kielletty 61 päivän ajan, sekä pyyntiponnistusrajoituksen vähentäminen Itämeren itäosassa siten, että pyyntikielto on voimassa 92 päivän ajan, kuten Kansainvälisessä Itämeren kalastuskomissiossa on turskan pyynnistä Itämeren itäosan suuralueilla 25 27 tiettyjen pyydysten osalta sovittu. Tämä rajoitus jaetaan pyyntikieltokausiin kesällä (itäosa) ja keväällä (länsiosa). Jäsenvaltiot voivat soveltaa näiden kausien ulkopuolella ylimääräistä pyyntikieltorajoitusta, joka on 30 päivää Itämeren länsiosassa ja 27 päivää suuralueilla 25 27. Pyyntikieltopäivien kokonaismäärä on 91 päivää Itämeren länsiosassa ja 119 päivää suuralueilla 25 27 verrattuna nykyiseen pyyntiponnistuksen rajoitusjärjestelmään, joka on 61 päivää Itämeren länsiosassa ja 138 päivää suuralueilla 25 32. Alukset, joiden kokonaispituus on alle 12 metriä ja joilla kalastetaan seisovilla pyydyksillä, voivat kalastaa edellyttäen, ettei niiden sivusaaliina saaman turskan määrä ylitä 10 prosenttia. Suuralueet 28 32 on jätetty tämän kiellon ulkopuolelle, koska näillä kalastusalueilla on hyvin vähän turskaa. Kalastusrajoitukset: Kolmella alueella kalastus on kielletty kutuaikana eli 1.5. 31.10. kokovuotisen kiellon sijasta. Poikkeus myönnetään kuitenkin tietyille lohenpyynnissä käytettäville pyydyksille, joiden silmäkoko on suurempi. Sallitut poikkeamat ja ennakkoilmoitus: Yhteisön aluksen päällikön, jolla on tietty määrä turskaa aluksellaan, on ilmoitettava lippuvaltion viranomaisille kaikkien aluksella pidettyjen saaliiden määrät elopainona lajeittain siirtyessään Itämeren länsiosasta sen itäosaan tai itäosasta länsiosaan. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan koske sellaisia aluksia, jotka on varustettu satelliittiseurantajärjestelmällä. 15479/05 (Presse 349) 20
Kampelan ja piikkikampelan kalastusta koskevat rajoitukset: Välitysratkaisussa kampelan ja piikkikampelan kalastus on kielletty Itämeren itäosan kalastusalueilla kolmen ja puolen kuukauden ajan kampelan osalta (15.2. 31.5.) ja kahden kuukauden ajan piikkikampelan osalta (1.6. 31.7.). Komissio esittää vuoden 2006 alussa Itämeren turskaa koskevan pitkän aikavälin elvytyssuunnitelman. Komission neuvostolle 29.11.2005 toimittamassa ehdotuksessa vahvistetaan Itämerta koskevat TACit ja kiintiöt (liite I), pyyntiponnistusrajoitukset (liite II) sekä tekniset ja valvontaa koskevat toimenpiteet (liite III). Vuotta 2006 koskevat TACit ovat pääsääntöisesti korkeammalla tasolla kuin vuonna 2005, erityisesti turskan TACissa on noin 15 prosentin lisäys, mutta kilohailin pyynnissä puolestaan 15 prosentin vähennys. Mutta ehdotukseen sisältyy myös nykyiseen tilanteeseen verrattuna lisäys pyyntiponnistusrajoitukseen Itämeren länsiosassa siten, että turskan pyynti on länsiosassa kielletty 91 päivän ajan (nykyisin 61 päivää), ja vähennys pyyntiponnistusrajoitukseen Itämeren itäosassa siten, että turskan pyynti on itäosassa kielletty 118 päivän ajan (nykyisin 138 päivää). Pyyntiponnistusrajoitus jaetaan kesän ja kevään pyyntikieltokausiin yhdistettynä tiettyinä ajankohtina sovellettavaan sunnuntaita koskevaan pyyntikieltoon. Lisäksi kalastustoiminta kiellettiin kolmella alueella. Oikeusperustana on neuvoston asetus (EY) N:o 2371/2002 elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa ja erityisesti kyseisen asetuksen 20 artikla, joka koskee kalastusmahdollisuuksien jakamista. Ehdotuksella ei ole vaikutusta yhteisön talousarvioon. Voimassa olevassa asetuksen (EY) N:o 27/2005 liitteessä III vahvistetaan siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat toimenpiteet turskan pyynnille Itämerellä. Asetuksen voimassa olevissa säännöksissä säädetään turskan pyynnin kesäkiellosta, joka on kahden kuukauden pituinen (1.3. 30.4.) Itämeren länsiosassa ja neljän ja puolen kuukauden pituinen (1.5. 15.9.) Itämeren itäosassa, sekä kolmen kalastusalueen sulkemisesta Itämerellä. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) viime kesäkuussa antaman tieteellisen lausunnon mukaan turskakannan tila on hyvin vakava niin Itämeren länsiosassa (alueet 22 24) kuin itäosassakin (25 32): kutevan kannan biomassa näillä alueilla lisääntymiskyvyn heikentymisen rajoilla. Kalastuskuolevuusasteen mukaan kanta on ylikalastettu. Jäsenvaltiot, joita kalastus Itämerellä koskee, ovat Tanska, Ruotsi, Viro, Suomi, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa. 15479/05 (Presse 349) 21
Vuoden 2005 TACit, komission ehdotukset vuoden 2006 TACeiksi Itämerelle ja neuvoston päätös vuodelle 2006 Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue EY:n TAC 2005 tonneissa Komission ehdotukset EY:n TACiksi 2006 tonneissa vuoden 2005 EY:n TACiin (%) Neuvoston päätös EY:n TACiksi 2006 tonneissa vuoden 2005 TACiin (%) komission ehdotukseen verrattuna (%) Silakka Clupea harengus Itämeren ala-alueet 30 31 86856 91600 5,46% 91600 5,46% 0% Silakka Clupea harengus Itämeren ala-alueet 22 24 46000 47500 3,26% 47500 3,26% 0% Silakka Clupea harengus Itämeren ala-alueet 116172 115842-0,28% 115842-0,28% 0% 25-27, 28.2, 29, 32 Silakka Clupea harengus Itämeren ala-alueet 28 1 38000 40000 5,26% 40000 5,26% 0% Turska Gadus morhua Itämeren ala-alueet 25 32 38882 45339 16,61% 45339 16,61% 0% Turska Gadus morhua Itämeren ala-alueet 22 24 24700 28400 14,98% 28400 14,98% 0% Punakampela Pleuronectes III b, c,d 3766 3766 0,00% 3766 0,00% 0% platessa Lohi Salmo salar III b, c,d 451260 451260 0,00% 451260 0,00% 0% Lohi Salmo salar Itämeren ala-alue 32 15419 15419 0,00% 15419 0,00% 0% Kilohaili Sprattus sprattus III b, c,d 490636 420826-14,23% 420826-14,23% 0% Huom: Lohta koskevat luvut tarkoittavat yksittäisiä kaloja. 15479/05 (Presse 349) 22
KIELIKAMPELAKANNAT Neuvosto pääsi yksimielisesti poliittiseen yhteisymmärrykseen asetusehdotuksen Biskajanlahden kielikampelakantoja koskevasta osasta puheenjohtajavaltion laatiman ja komission hyväksymän välitysehdotuksen perusteella (5199/04). Neuvosto antaa asetuksen virallisesti jossain tulevassa istunnossaan lingvistijuristien viimeisteltyä tekstin. Asetusehdotus, jota on käsitelty tammikuusta 2004, on jaettu kahteen osaan. Puheenjohtajavaltion välitysehdotuksen mukaan Biskajanlahden kielikampelakantojen kestävää hyödyntämistä koskeva monivuotinen suunnitelma vahvistetaan, kun taas Englannin kanaalin länsiosan kielikampelakantoja koskevasta ehdotuksen toisesta osasta päätetään myöhemmin. Ehdotuksessa esitettiin elvytyssuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on elvyttää kielikampelakannat molemmilla alueilla turvallisiin biologisiin rajoihin, kun taas välitysehdotuksen tavoitteena on lisätä Biskajanlahden kielikampelan kutukannan biomassaa yli varovaisuusperiaatteen mukaisen 13 000 tonnin vuoteen 2008 mennessä. Sen jälkeen neuvosto päättää kalastuskuolevuuden pitkän aikavälin tavoitetasosta ja kalastuskuolevuuden vähennysasteesta. Kilowattipäivien sallittujen enimmäismäärien vahvistamiseen perustuvan pyyntiponnistuksen rajoittamisjärjestelmän sijaan välitysehdotukseen sisältyy kaksi vaihtoehtoa: joko jäsenvaltiot myöntävät erityisen Biskajanlahden kielikampelaa koskevan kalastusluvan aluksille, jotka kalastavat yli 2 000 kg kielikampelaa, tai sellaisen jäsenvaltion osalta, jonka Biskajanlahden kielikampelakiintiö on pienempi kuin 10 prosenttia TACista, pyyntiponnistuksen taso ei saa ylittää vuoden 2005 pyyntiponnistuksen viitetasoa. Tämä pyyntiponnistus saadaan laskemalla alusten kilowatteina ilmaistun konetehon ja niiden alueella viettämien kalastuspäivien lukumäärän tulo. 15479/05 (Presse 349) 23
LINTUINFLUENSSA (8630/05 + ADD 1, 15551/05 ADD 1 ja 2) Neuvosto on hyväksynyt yksimielisesti asiakirjassa 15146/05 olevan tarkistetun lintuinfluenssadirektiivin ja merkinnyt pöytäkirjaansa asiakirjan 15551/05 lisäyksessä 1 olevan komission lausuman. Neuvosto pääsi myös puheenjohtajavaltion laatiman ja komission hyväksymän välitysehdotuksen perusteella yksimielisesti poliittiseen yhteisymmärrykseen asiakirjassa 15551/05 ADD 2 esitetystä päätöksestä, jolla vahvistetaan EU:n rahoitusosuus hävittämistoimenpiteistä. Teksti toimitetaan nyt lingvistijuristeille, minkä jälkeen se hyväksytään virallisesti jossain tulevassa neuvoston istunnossa. Nämä ehdotukset toimitettiin neuvostolle viime toukokuussa. Direktiivin tavoitteena on ajantasaistaa nykyiset lintuinfluenssaa (avian-influenssa, AI) koskevat yhteisön toimenpiteet, joista säädetään neuvoston direktiivissä 92/40/ETY, tarkoituksena estää ja rajoittaa tehokkaammin tautipesäkkeitä ja rajoittaa terveysriskejä, kustannuksia ja menetyksiä ja muita negatiivisia vaikutuksia, joita kyseinen sairaus aiheuttaa koko yhteiskunnalle. Direktiivi tulee voimaan jäsenvaltioissa 1.7.2007 mennessä. Neuvostolle esitetyssä päätösehdotuksessa (15551/05 Add 2) vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi sekä korkeapatogeenisen lintuinfluenssan (HPAI) että matalapatogeenisen lintuinfluenssan (LPAI) osalta 50 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat jäsenvaltiolle siipikarjan tai muiden vankeudessa pidettyjen lintujen lopettamisen korvaamisesta karjanomistajille, sekä eläinten lopettamisen ja hävittämisen, eläintuotteiden hävittämisen, tilojen ja välineiden puhdistuksen ja desinfioinnin, saastuneiden rehujen hävittämisen ja sellaisten saastuneiden välineiden hävittämisen, joita ei voi desinfioida, korvaamisesta karjanomistajille. Päätösehdotuksessa asetetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 30 prosenttia kustannuksista, joita aiheutuu, jos mahdollisten LPAI-tautipesäkkeiden seurauksena sovelletaan stamping out - politiikkaa (koko siipikarjan hävitys tilalta ja kolmen kilometrin säteeltä tilasta). HPAItautipesäkkeisiin verrattuna alhaisempi rahoitusosuus on komission mukaan perusteltavissa sillä, että jäsenvaltioiden ei pitäisi luopua mahdollisuudesta olla soveltamatta stamping out -politiikkaa LPAI-tautitapauksessa, ja korkeampi yhteisön rahoitusosuus saattaisi vaikuttaa niin, etteivät jäsenvaltiot käytä tätä vaihtoehtoa riittävästi hyväksi. Yhteisön rahoitusosuudeksi vahvistettiin HPAI-tautitapauksissa 50 prosenttia vuosittain täytäntöönpantavia jäsenvaltioiden valvontaohjelmia varten. Rokottamisen osalta edellä selvitettyä yhteisön taloudellista tukea myönnetään jatkossakin ainoastaan hätärokotuksiin. Vastaavasti mitään muutoksia ei tehty nykyisiin säännöksiin, jotka koskevat HPAI-taudin torjuntatoimenpiteiden osarahoittamista. Visaisin kysymys koski päätöstä, sillä siinä määritellään, miten taloudellinen rasitus jaetaan jäsenvaltioiden ja yhteisön kesken. Teknisellä tasolla useat valtuuskunnat ilmoittivat kannattavansa 50 prosentin rahoitusosuutta sekä HPAI:n että LPAI:n osalta ottaen huomioon riskin, että virus muuntuu hyvälaatuisesta vaaralliseksi. 15479/05 (Presse 349) 24
Nykyisen lainsäädännön päätös 90/424/ETY mukaan jäsenvaltioille on myönnettävä yhteisön rahoitusta (50 prosenttia) tiettyjen menojen osalta, joita niille voi aiheutua HPAI-taudin hävittämisestä ja joissa on kyse korvauksen maksamisesta karjankasvattajille, joiden linnut on jouduttu teurastamaan ja hävittämään taudin tuhoamiseksi, tai joissa on kyse puhdistamisesta ja desinfioinnista sekä munien, rehujen ja muiden todennäköisesti saastuneiden aineiden hävittämisestä. Yhteisö voi niin ikään korvata 100 prosenttia rokotteen hankinnasta ja 50 prosenttia hätärokottamisen (mutta ei ehkäisevän rokottamisen) suorittamisesta aiheutuneista kustannuksista. Koska oikeusperustana on EY:n perustamissopimuksen 37 artikla, sovelletaan neuvoa-antavaa menettelyä, jossa Euroopan parlamentin lausunto ei ole oikeudellisesti sitova. Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa 1.12.2005. 15479/05 (Presse 349) 25
MUUNTOGEENINEN LINJA 1507 (13042/05, 14565/1/05) Neuvosto ei päässyt yhteisymmärrykseen ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenistä maissilinjaa 1507 sisältävien elintarvikkeiden markkinoille saattamisen sallimisesta. Koska ehdotuksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen vaadittavaa määräenemmistöä ei saavutettu, asia siirretään komission ratkaistavaksi. Ehdotus perustuu muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annettuun asetukseen (EY) N:o 1829/2003, ja siinä sovelletaan muun muassa asetuksessa asetettuja erityisvaatimuksia, jotka koskevat merkintöjä, ympäristövaikutusten seurantaa ja yhteisön rekisteriin kirjaamista. Ehdotuksen mukaan päätöksestä on lisäksi ilmoitettava Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan sopimuspuolille asetuksen (EY) N:o 1946/2003 mukaisesti. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 3.3.2005 antamassaan lausunnossa, ettei ole näyttöä siitä, että kyseisten tuotteiden saattaminen markkinoille todennäköisesti aiheuttaisi haittavaikutuksia ihmisten tai eläinten terveydelle taikka ympäristölle. Elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea äänesti 3.6.2005 ehdotuksesta komission päätökseksi, jolla kyseiset elintarvikkeet sallitaan. Komitea kuitenkin katsoi, ettei se voinut antaa lausuntoa tästä hakemuksesta. 15479/05 (Presse 349) 26
YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN SÄÄNTELYN YKSINKERTAISTAMINEN JA PARANTAMINEN Neuvoston päätelmät Neuvosto antoi seuraavat päätelmät: "EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka KOROSTAA, että sääntelyn parantaminen Euroopan unionissa niin yhteisön kuin jäsenvaltioidenkin tasolla on olennaista kasvun ja työpaikkojen kannalta, KOROSTAA sääntelyn parantamisen merkitystä Euroopan kilpailukyvylle, TOTEAA, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot vastaavat yhdessä sääntelyn parantamisesta ja että parempaa lainsäädäntöä koskeva toimielinten välinen sopimus muodostaa tärkeät puitteet toimielinten väliselle yhteistyölle, TOTEAA maatalousalan lainsäädännön yksinkertaistamisen olevan tärkeää, jotta kaikille EU:n maatalousalan toimijoille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita voitaisiin vähentää Lissabonissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti, PALAUTTAA MIELEEN TÄSSÄ YHTEYDESSÄ neuvostossa (maatalous ja kalastus) vuoden 2004 joulukuussa käydyt keskustelut komission sitoutumisesta maatalouslainsäädännön yksinkertaistamiseen, 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa pyydetään komissiota ja neuvostoa jatkamaan aktiivista työskentelyä sääntelyjärjestelmän parantamiseksi, komission tiedonannon EU:n yhteisestä metodiikasta lainsäädännöstä johtuvien hallintokustannusten arvioimiseksi 1, neuvoston (Ecofin) 8. marraskuuta 2005 antamat päätelmät "Sääntelyn parantaminen: hallinnollisten rasitteiden määrän arvioiminen" 2, 1. PITÄÄ MYÖNTEISENÄ komission tiedonantoa yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ja lainsäädännön parantamisesta 3, 1 2 3 Asiak. 13629/05. Asiak. 13989/05. Asiak. 13494/05. 15479/05 (Presse 349) 27
2. ON TIETOINEN komission toteuttamista toimista maatalouslainsäädännön yksinkertaistamiseksi, 3. PANEE MERKILLE uudet valmisteilla olevat toimet, 4. PITÄÄ MYÖNTEISENÄ komission aikomusta laatia toimintasuunnitelma vuonna 2006. Toimintasuunnitelman osalta neuvosto: 1. PAINOTTAA teknisen yksinkertaistamisen tarvetta lainsäädännöstä aiheutuvien hallinnollisten rasitteiden eikä ainoastaan säädösten määrän vähentämiseksi, 2. KOROSTAA, että toimintasuunnitelmaan olisi kuuluttava jatkuvasti toteutettavia toimia kaikkien maatalousalan toimijoiden hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi, 3. PYYTÄÄ komissiota määrittelemään toimintasuunnitelmassa erityisiä toimintapoliittisia aloja ja välineitä yksinkertaistamisen kohteiksi, sisällyttämään toimintasuunnitelmaan maatilan tasolla tehtävien tarkastusten tehokkuuden tarkistamisen ja niitä koskevia suosituksia ottaen huomioon ne toimintapoliittiset alat ja välineet, jotka on esitetty komission tiedonannossa "Yhteisön Lissabon-ohjelman toteuttaminen: strategia sääntelyympäristön yksinkertaistamiseksi" 1, 4. KATSOO, että komission olisi vietävä maatalousalan hallinnollisten rasitteiden vähentämistä koordinoidusti eteenpäin ja otettava tällöin huomioon muiden politiikan alojen antama panos, 5. PYYTÄÄ komissiota tutkimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa eri vaihtoehtoja mitattavissa olevien tavoitteiden asettamiseksi EU:n maatalousalan lainsäädännöstä aiheutuvien hallinnollisten rasitteiden vähentämistä varten ja PYYTÄÄ komissiota tutkimaan, miten hallinnollisten rasitteiden määrän arvioiminen voitaisiin parhaiten sisällyttää toimintasuunnitelmaan, ja esittämään tältä pohjalta etenemissuunnitelman neuvostolle, 6. PITÄÄ MYÖNTEISENÄ komission ehdotusta YMP:n yksinkertaistamista käsittelevän asiantuntijatyöryhmän kokoamisesta ja pyytää komissiota toteuttamaan sen vuoden 2006 alussa, jotta ryhmä voisi avustaa toimintasuunnitelman valmistelussa; tätä varten PYYTÄÄ komissiota ilmoittamaan kirjallisesti kaikille jäsenvaltioille työryhmän tehtävänkuvauksen ja pyytämään jäsenvaltioita nimeämään toimivaltaisten kansallisten viranomaistensa edustajat, 1 Asiak. 13976/05. 15479/05 (Presse 349) 28
7. PYYTÄÄ komissiota toimittamaan ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi, jotta siitä voidaan keskustella YMP:n yksinkertaistamista käsittelevässä konferenssissa, joka järjestetään vuonna 2006, ja ryhtyä konkreettisiin toimiin YMP:n yksinkertaistamiseksi, 8. PYYTÄÄ komissiota tiedottamaan toimintasuunnitelmasta neuvostolle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä, ja raportoimaan neuvostolle vuosittain edistymisestä asiassa." 15479/05 (Presse 349) 29
EU:N JA YHDYSVALTOJEN VIINIKAUPPASOPIMUS Neuvosto hyväksyi määräenemmistöllä neuvoston päätöksen Euroopan yhteisön ja Yhdysvaltojen välisen viinikauppasopimuksen tekemisestä sellaisena kuin se on asiakirjassa 14287/05. Kreikan valtuuskunta pidättyi äänestämästä. Saksan, Portugalin ja Itävallan valtuuskunnat äänestivät vastaan. Neuvosto päätti merkitä pöytäkirjaansa asiakirjan 15219/05 liitteessä olevan komission lausuman, Italian ja Portugalin valtuuskuntien lausumat sekä Ranskan ja Espanjan valtuuskuntien yhteisen lausuman (jota Luxemburgin valtuuskunta kannatti). Sopimus saatiin aikaan EY:n ja Yhdysvaltojen välisten neuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa. Siinä määrätään neuvottelujen toisesta vaiheesta, joka alkaa 90 päivän kuluttua sopimuksen voimaantulosta. Sopimuksen mukaan molemmat sopimuspuolet tunnustavat toistensa viininvalmistusmenetelmät ja viinien alkuperänimitykset. Lisäksi sopimuksessa määrätään, että Yhdysvallat hyväksyy yhteisön merkintäsääntöjen perusperiaatteet ja rauhanlausekkeen. Sopimus tehdään ja allekirjoitetaan Yhdysvaltojen kanssa todennäköisesti vuoden 2006 alkupuolella. Tässä yhteydessä palautetaan mieliin, että EY oli jo 23.11.2005 tehnyt kirjeenvaihtona väliaikaisen sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa (neuvoston päätös 2005/798/EY). Neuvottelujen toisessa vaiheessa käsitellään maantieteellisiä merkintöjä, alkuperänimityksiä, perinteisiä merkintöjä, mietoja viinejä, todistuksia, viininvalmistusmenetelmiä ja sekakomitean perustamista. 15479/05 (Presse 349) 30