II II II P[.HRVIIRIR PG-KSyttajat ry:n jisenlehti 1/1998
Sivu 2 PG-Kdyttiija 1/1998 PC-Kartaja 15. luosikerta ISSN 1238-1969 Painopaikka Laatupaino-yhti6t, Rauma Painos 3200 kpl Lehden siihktiinen versio saata- VISSA http ://www.pcuf. fi Aehti/ 98 / 1 Julkaisija PC-Kaiyttajet ry PL 494, 00101 HELSINKI Siihkdposti : lehti@pcuf.fi Piiiitoimittaj a 1998 Ari Jiirmiil?i j armala@pcuf.fi Lehden toimituskunta lehti@pcuf.fi Ilmoitushinnat (alv 07o) 1/1 siru 1500 mk 1/2 sivu 1000 mk Keskiaukeama 3000 mk Tilaukset Lehti postitetaan PC-KAyttAj at ry:n jiisenille. Jiiseneksi voi liitrya tastii lehdesta loytyviilli lomakkeella tai PCUF:n palvelimen WWWlomakkeella osoitteesta http://www.pcuf.fi. Osoitteenmuutokset Tietotekniikan liiton jlisenpalve- 1u: Puhelin: (09) 47658530 S iihkoposti : j asiat @tttry.fi Hyva Pc-kiiyttiijat ry:n jasen, ohessa tietoa kesin toiminnasta. 7.6.98 sunnuntai klo 13.00 petankkitumaus Kaivopuistossa. PC-k?iyttiijien petankkitumaus Kaivopuistossa Puistotien l?iheisyydesse. PC-KIi.YITIi.JAT RY PL494 OO1O1 I{ELSINKI info@pcuf.fi www.pcuf.fi 194.100.34.1 (09) 5861512 soittosa{a (9 linjat) (09) 5861531 pikalinja (20 min) (09) 5861535 pikalinja (20 min) Tdssd numerossa.,. 2 Pifikirjoitus 3 Puheenjohtajan palsta 4 Jiisenristeily 5 Digitaalikamerat tulevat 8 Toimintakertomus 1997 10 Tuloslaskelma 1997 11 Tase 1997 12 Jisenlomake Pddkirjoitus Pc-Kiiyttiij a -lehteii julkaistaan tiine wonna kaksi numeroa. mikii on 100 o/o enemmiin kurn viime vuonna. Lehden toimitusstrategiaa on pakko muuttaa nykyisestii, koska artikkelien ja muun materiaalir' saaminen yhdistyksen piiristil niiyttiiii olevan liihes mahdotonta eniiii. Joudumme ilmeisesti siirt),meiin maksullisten juttujen kaift66n eli ettii artikkelistz maksetaan ki{oittajille silkkaa rahaa. Muulla tavalla lehteen er tu ru saavan mitiiiin materiaalia. Taman hetken nousevat trendit nayft.:ivat liittyviin mrn. seuraaviin tekniikoihin ja aiheisiin: Intemet-kaupanke)nti kasvaa, immateriaalisten hyddykjceiden jakelu tietoverkon kautta lisiiiintyy, CD-R -leryjen ja MPEG-3:n kii1.tt0 musiikin kopiointiin yleistyy ja uhkaa musiikkiteollisuudan markkinoi - ta, sensuuri sekii webissii ettii Tv:ssa tullee lisaiinrymaan. verkkotekniikat kehitryvet ja monimutkaistuvat, tulostaminen helpottuu ja nopeutuu ja A4- saaste hsezintyy entisesta?in, mobile-pc lyti liipi jopa ennen kuin laajakaistainen puhelintekniikka tulee kayfi66n. Yhdistykselle niiftee siis olevan edelleenkin mielenkiintoisia aiheita kiisiteltiiviiksi myds tulevaisuudessa. Tietotekniikka ei ole ihan vielb kaikilta osiltaan valmis... Ari JarmAla piiiitoimittaj a 11.5.1998
PG.Kayftiijii 1/1998 Sivu 3 Puheenjohtajan palsta 1/98 1998 - vapaan softan vuosi? Kun PC-kiiyftiij at ry vuorma 1993 palkitsi (hallituksen iiiinestyksellii) helsinliliiisen opiskelijan Linus Torvaldsin vuoden PC-kAftiij eine, emme ehk?i silloin tiiysin ymmiirtiineet, kuinka merkittiivesfii miehestii todella on kyse. Nyt, viisi motta mydhemmin, vapaan softan (free software) aate leviiiii kulovalkean tavoin: miljoonissa Iaskettavien kii)ftejien miiiirii kasvaa jatkuvasli ja ilmi6 on liihes piiivittiiin esillii mytis mainstreamtiedotusviilineissd, tosin jostain syysfii ei juurikaan suomalaisissa. Ja nykyisin Piilaaksossa tydskenteleva Torvalds on hakkereiden idoli, joka saa paikalle helposti 500 kuulijaa pitiiessiiiin esitelmiii kernelin kehiryssuunnrtelmista. Vapaa softa ei eniiii tarkoita vain Richard Stallmanin (GNU:n isii ja Free Software Foundationin vetiijii) kaltaisia partahakkereita koodaamassa emacsia puukenget kolisten. Nykyiiiin se vor merkitii myds menestyviii liike- )Tityksiii, jotka tekevat bisnestei myymiillii vapaata softaa ja sirhen liittyviii tukipalveluita. Vapaa softa ei siis tarkoita samaa asiaa kuin ilmainen softa, vaikka englannin kielen sana "free" harhaanjohtavasti tarkoittaakin kumpaakin. Vaikka vapavta softaa saa kopioida ilmaiseksi, ei sita pidii sekoittaa perinteisiin ilmaisohjelmiin @D, freeware), joista ei tyypillisesti ole liihdekoodeja saatavilla, ja joita ei useinkaan ole tarkoitettu vaativaan ammattikewddn GNUohjelmistojen tapaan. Vaikka Torvalds ei keksinyt vapaata softaa, on suomalaissl'ntyinen Linux vaikuttanut ilmidn esilletulemiseen ehkii enemm?in, kuin mikiiiin muu yksittiiinen projekti. Linuxin menestys oli eriis t.iirkeii suunnanniiyftiijii, kun Netscape joutui suunnittelemaan strategiaansa uudestaan piirjiitlikseen selainsodassa ilmaiseks jaettavalle Microsoft Explorerille. Pelkiin maksuttomuuden sijasta Netscape ohi rohkeasti askeleen huomattavasti pidemmiille: Mozilla 5.0:n esiversio julkaistiin ohjelmoijille ja innokkaille testaajille vapaana softana liihdekoodeineen -- InternetissA tietenkin. Jos kaikki menee Netscapen suunnitelmien mukaan, Mozillan kehitys satojen ohjelmoijien kasisse etenee Linuxin tapaan sujuvasti. Kun valmis 5.0 julkaistaan joskus woden lopulla, on se toivottavasti entista nopeampi ja luotettavampi, kiiyttiij ien tarpeita hyvin vastaavilla ominaisuuksilla varustettu seka sovitenu kaikille oleellisille ja hieman harvinaisemmillekin kiiyttdjiirjestelmille. Mozilla kokeilee kepillii jeeti: jos malli osoittautuu toimivaksi, myds muita isoja ohjelmistotaloja saattaa seurata periissii. Jos taas koko hanke epiionnistuu. tiiytyy vapaan softan puolestapuhujien varautua hlvilla selityksille. PC-keyttiijii-tehti Viime rr.ronna PC-keyttejalehti ilmestyi vain yhtenii numerona. Sy),ne tiihiin ei ollut mikiiiin muu kuin juttupula: jiisenlehtemme kokoamisen on perinteisesti hoitanut yhdistyksen hallitus, jolla ei valitettavasti ole aina riittiinyt tarpeeksi aikaa ja innostusta lehden toimittamiseen. Jiisenistolta saamamme palautteen perusteella olen kuitenkin ymmertanyt, efta tilausta tasokkaalle jiisenlehdelle on, joten yntiimme ryhdistayrya. Palautetta ja juttuideoita saa liihettiiii hallitus@pcuf.fi osortteeseen. Aurinkoista kevetta! Henrik "Pablo" Ahlgren <pablo@pcuf.fi> n, rhaaninhtoia
Sivu 4 PG-Kiiyttiijii 1/1998 Jdsenristeily 15. - 16.1.1998 Pc-Kayttaj At ja Suomen Unix-keyfiajein yhdistys GlruG) je{estivet yhteisen jiisenristeilyn 15. - 16.1.1998 Helsingistii Viking Linen Cinderella -laivalla. Kerhojen jiiseniii oh paikalla yhteensii liihes 50. Risteill"n aiheena oli Unix toimistokaytossa. Ohjattu ohjelma koostui esitelmista. neynelyistii ja paneelikeskustelusta. Paikalle oli kutsuttu laitetoimittajia esittelemiiiin Unixin toimistoratkaisuja. Paikalla olivat Sun Microsystems:n Simo- Pekka Lahtinen ja Jyrki Niekkamaa sekii Peter Walker Instru Data Oy:sta. Alan kirjallisuutta ja ohjelmistoja myyviiii Dataclub Oy:tii edusti Jyn Koskinen. Simo-Pekka Lahtinen esitteli Sunin Java-tuotteiden taustaa ja perusteita. Laite- ja toteutusratkaisulla itsessiiiin ei yleensii ole viiliii, vaan tiirkeimpiin tekijdihin kuuluvat : - tietyt asiat on saatava tehdyksi - rrarattr hrrjiatti - ohjelmistojen saatavuus Javan efuna on sen sovelluksille tarjoama yhtenainen ymparistit en jadestelmissa aina Javastationeista suurkoneisiin asti. Taman pitiiisi helpottaa sovellusten kehiftamisu, sille yhteen jiirjestelmiiiin Javalla toteutetun sovelluksen pitiiisi toimra muissakin jiirjestelmissl, joissa Java toimii. Java on suosith.r, vaikka se on ollut olemassa vasta noin 800 piiiviiii. Suosita kuvaavaa on, ettd tiinii aikana on Javasta ilmestynyt keskimiiiirin kirja piiiviissii ja kirjoja on myyty jo yli miljoona kappaletta. Javalla tehtyjii sovelluksiakin on alkanut ilmestyii. Erityisesti Unixissa toimivia Java-sovelluksia ovat tehneet ainakin Applixware ja Lotus. Peter Walker kuvasi taustaksr tietojenkiisittelyn arkkitehtuurin muuthlmista. joka vaikuttaa kiiytettiiviin ratkaisuihin. Suuntauksena on ollut keskitetyn arkkitehtuurin korvautuminer ensin asiakas/palvelin arkkitehtuurilla ja mydhemmin verkkomaisella arkkitehruunlla. Keskitetyssii arkldtehtuwi ssa on keskuskone ja siihen kytketyt yksinkertaiset peatteet. Asia. kas/palvelin-arkkitehtuurissa osa toiminnoista on keskitetty pal. velimiin ja osa on hajautettu asiakaskoneisiin (usein PC). Verkkomaisessa arkkitehtuurissa toimintoja voidaan sijoittaa varsin vapaasti, vaikka yleens?i osa koneista toimii palvelimina. Tietojenkiisittelyn ark&itehtuurin muuttuminen on nippunut merkiftevasti tietoliikennetekniikan kehitb,misesd, sille hajauteftu jarlestelmii vaatii yleensii nopeampaa liedonsiirtoa kuin keskitetty jii{estelmii. Nykyisin yleistyv?iii verkkomaista arkkitehtuuria ovat edistaneet muun muassa intemet, www ja Java. Suurin osa jiiqestelmiin kokonaiskustannuksista tulee ser hall innasta. Laite- ja ohjelmistokustannusten osuus on pieni, kun jiirjestelmiiii kaytetaan ja yllapidetiiiin kauan. Jotta kustannukset saadaan pidettyii kurissa. pynt?iiin luonnollisesti viihemmiin hallintaa vaativiin jiiqestelmiin. Tdlliiin yksinkertaiset ja viihiin hallintaa vaativat laitteet. esimerkiksi verkkotietokoneet tai verkko-pc:t voivat olla sopivia. Walkenn mukaan SCO:n UnixWare 7-kAyftdjii4estelme soveltuu hyvin verkkomaiseen arkkitehtuuriin, onhan SCO markkinaj ohtaj a Intel- pohjarsissa Unix-palvelimissa 70 % osuudellaan. Niiyttelytiloissa Sun esitteli JavaStation verkkotietokoneitaan ja Solaris-palvelimia, joissa voi kehittiiii ja suorittaa Java ohjelmistoja. Dataclub esitteli Unix-aiheista krrjallisuutta ja Linuxille sopivia ohjelmistopakefteja ApplixWare ja Redhat 5.0. Paneelikeskustelussa Simo- Pekka Lahtinen. Jyrki Niekkamaa, Peter Walker. Jyn Koskinen, Telen Ilkka Siissalo ja FUUG:n Paavo Muranen kiisittelivat aihetta: mitii unixmaailmalla on tarjota toimistokayn06n. Keskustelussa todettiin. ettei Unixille ei ole nyt erityisemmin tormistorycikaluja, koska Microsoft hallitsee markkinoita Windowskiiyttttjiirjestelmelliiiin ja toimisto-ohjelmillaan. Unixin ominta alueha ovat uillii hetkellii lerrypalvelimet ja erityisestinternetpalvelimet. Kuitenkin esimerkiksi Javan yleistyminen voi muuttaa tilannetta. Yleisenil toteamuksena Unixin kaytdn edistiimiseksi oli, ettii FUUG:n ja PC-ka6.iijien tulisr toimia enemmen tietokoneiden tavallisten kiil4tdjien ehdoilla. Esa Kiirkkiinen <karkke s@pcuf. fi> t
PG-Kayttajii 1/1998 Sivu 5 Dig itaali kameratu levat Uusi digitaalitekniikka on taas kaatamassa vanhoja tekniikoita unholaan - tiillii kertaa lgrseessd on valokuvaus. Ensimmeinen valokuva otettiin Ranskassa l840juvulia ja tuolloin kuten edelleen nykyii?inkin kuva tallentuu valolle herkkien kemikaalien muutoksina. Tiihiin ollaan vihdoinkin saamassa muutos. Kemiallinen menetelme taan edelleen filmiii ja viikon tar kahden odotus kuvien saamiseksi. Kodakin huippulaatuisen Photo-CD:n lisiiksi (suurin normaaliresoluutio 3000 x 200tt pistettii) on nykyisin saatavissa myds kuvavalmistamoiden tekemiii skannauksia. Tiihiin astr ne on toimitettu korpulla ja resoluutio on ollut vaivaiset 600 x 400, mutta nyt IFI on alkanut tarjota mytis 1200 x 800 tarkkuuden skarmausta CD:llii. Sen hintakin on (ainakin ta{ouksissa) hyvin kohtuullinen 40 mk/filmi. Kemiallisessa valokuvausmenetelmassa kuva talletetaan filmille, jonka toiminta perustuu valoherkkiin hopeayhdisteisiin. Tosiasia on kuitenkin se, ettii Valokuvren saamiseksi pitiia vanha hopeatekniikka on aikansa ostaa kallis filmi, kuvata se ja elenyt nykyisen digitaalisen maksaa vielii kaiken lisiiksi ir maailman aikaan. Hopeatekniikka on hidasta, huippulaatuista ja sensi kipeiiksi kehittiimisestii ja kopioinnista. Valokuvaaminen kallista. Hitauden huomaa siitii, tulee kalliiksi vaikkei haluttaisi efie nopeimmillaankin pitaa muita kuin ns. niipp?iilykuvia odottaa jopa tunti, ennen kuin Filmi maksaa noin markan ruudulta, kehitys taas jopa 1,20 mk, Nopea tunnin kehitys on toki kuvat saa kehitettyinii kiiteensii kopiointi taas jopa 1,50 mk. aina myds kallein. Halvemmalla Yhteensa valokuvaaminen maksaa siis 3,70 mk ruudulta. Se ei kuviaan viikon verran. Jos taas selviiiii, jos tjrytyy odottamaan ole halpaa lystia etenkaan silloin, jos kuville on yhtiiiin kiiynattuina, niin Kodakilta menee haluaa kuvansa valmiiksi skantdii digitaalisessa muodossa. viihintiiiin viikko ja joskus kaksikin Photo-CD:n tekoon. Nope- Paperikopioiden skannaaminen on joko tydleste tai kallista. ampiakin tahoja on, mutta ne Sitii paitsi, tavallisten lcymppikuvien teriivy)rs on niin huono, Mitii pitiiisi tehdii, jos haluaa ovat sitten selviisti kalliimpia. ettii niiste ei saa milliilin skarppia sekii saastaa luonnonvaroja skannausjiilkeii. Negoja tai dioja (hopeaa), rahaa ja aikaa? varten on jo olemassa muutaman tuhat markkaa maksavia skannereita ja Kodakilla on toki Photo- Digitaalinen menetelme CD -palvelu, jossa yhden digitaaliseen muotoon skannafun rustuu valoherkkiin puolijoh- Digitaalinen valokuvaus pe- ruudun hinnaki tulee keskimiiiirin 7-8 mk filmin kehityksen objektiivin piiniimiin kuvan suoteisiin, jotka muuntavat kameran vhtevdessa. Mutta siinzikin tarvi- raan digitaaliseen muotoon. Nain synfyva kuvainformaatio talletetaan kameran muistiin, josta se voidaan mytihemmrn stiflaa eteenpain esim. tietokoneelle k?isiteltiivdksi. Seesf6d Heti huomaa, ettii enae ei tarvita filmie, kehitysta eika juuri kopiointiakaan. Periaatteessa rahansaastd on talla tavalla viihintiiiin 3,70 mk kuvaa kohti tai, jos laskelman ulottaa digitaaliseen kuvaan asti. periiti luokkaa 7 mk per kuva. Erityisan suudksi saestd tulee sellaisissa tapauksissa, joissa kuvataan paljon ja kuvat pitii?i joka tapauksessa saada tavalla tai toisella digitaaliseen muotoon esimerkiksi taittoa varten. Tyypillinen esimerkki olisi vaikka tuoteluettelon teko: kuvataan sata- tai tuhatmdiirin kuvia muutaman kerran vuodessa julkaistavaa luetteloa varten. Jos kuvataan vaikka 500 kuvaa kuu desti wodessa eli yhteensii 3000 kuvaa. niin jo 7 mk:n saaisttilla kuvaa kohti lr:osisii?ist<i on melkoinen: 21000 mk. La itteet viel d kal I iita Jiirjestelmikameraan sopivat dataperat maksavat viela toistarseksi luokkaa 30-160 kmk, joten ne sopivat vain todelliseen arr,- mattikiiyttttdn. Sen sijaan kirnteapolttovaliset tai pikkuzoomi r- la varustetut ns. kinokoon kompaktikameroita vastaavat tuotteet ovat jo tiillii hetkellii muutaman tuhannen markan hintaluokassa. Koska kyseessti on uusi ja kehrttyvii elektroninen tekniikka,
Sivu 6 Pc-Kayttaja 1/1998 voidaan odonaa jopa roimaakin hintojen laskua "uoden tai kahden kuluessa. Halvin digitaalikamera Suomessa on ollut kaupan hintaan 1295 mk. Tiillii hinnalla ei tietenkaan saa mitaan huippuhienoa viirkki?i, mutta alkuun piiiisee jo silliikin. Tosin huomennalkuukauden paasttensi vuonna se on taas paljon halvempi. Hieman parempaan resoluutioon pysryvat kamerat maksavat tiillii hetkellii 2000-4000 mk ja riittavalle resoluutiolla n. 6000 mk. Pieni koko tiirkeiiii Resoluutio Kuvailmaisinpiinn resoluutio eli tarkkuus ratkaisee, miten tarkkoja kuvista voi tulla edellyt teen, ette objektiivin piirtokyky on viihinteen yhh hyva. Tietotekniikasta poiketen kameranvalmistajat ilmoittavat kaynamiensii kuvailmaisinpiirien kuvapisteiden kokonaislukumiiiiriin eikii vaaka- ja pystysuuntai sten pisteiden miiereie, kuten yleensa on totuthr. Markkrnoilla olevissa kompaktidigitaalikameroissa on kiiytiissii ainakin seuraavia resoluutoita: Dad^l!!!!ts i ^ L!!a/:^i ciai Kameran koko on tiirkei, 32O x 240 76800 mita pienempi ja kevyempi laite. 493 x 373 183889 sen parempi. On paljon mukavampaa. jos kamera mahtuu 512 x 480 245760 501 x 370 185370 esim. taskuun ja painaa 540 x 480 307200 vaikka?56 x 504 341024 150 g. kuin jos se on kulmikas, '768 x 576 442364 suuri ja painava. Periaatteessa 832 x 600 499200 piriiisi olla miean estefla suunnitella digitaalikompaktikamerasta 1024 x 768 '7 A6 432 L152 x 864 995328 1280 x 950 1228800 viihintiiiin yhta pienta kuin nykaisistii tavallisista kompaktrkameroista. Kinokoon kompak- Halvin. 1295 markan. kamera keyftae 493 x 373 pikselin tarkkuutta. Tiillaisella kameralla tikameran koolle asettaalarajan kiiytetyn filmiruudun ja -rullan koko: ruutu on 36 mm ja piiiisee kyllii kokeilemaan digitaalikuvausta, mufta kuvien laa- filmi laas 35 mm leveii. Digitaalikamerorssa kuvailmaisinpiiri on dulta ei kannata odoflaa kovir paljoa. Hyvin yleisiii yleensii pienempi ovat 640 x kuin l0 x l0 480 pikselin kamerat. NAistiikiiiin mm, Digitaalikameraan pitiiii ei ole paljon muuhun kuin kuvailmaisimen lisiiksi saada kokeiluun - mm. Kodak on paattiinyt lopettaa taman resoluution kameroiden myynnin, mahtumaan tarvittava elektroniikka ja muistiviiline, joka koska ne eivat tayta asiakkaiden korvaa normaalikameran filmin. Niimii toki vaativat jonkin odoruksia. VahintaAn 1024 x 768 verran tilaa ja kuvapisteen digitaalikompaktej a massaa. mutta eivat mitaan mahdottomia. Pienimmiit on t61l?i hetkellii markkinoilla muutamia eri valmistajilta: Agfa. Kodak. Fuji. Olympus. T?i- vaihdettavat kamerorden muistikortit ovat kooltaan vain n. 3 x 4 miin laatuluokan kameroista voi cm 1a vain muutaman millimetrin paksuisia odottaa paljon ltoden parin eli digitaalikamera aikajiinteel lii hintojen halvennuttua jiirkeviille tasolle. voisi teoriassa olla vaikkapa vain tulrtikkuaskin kokoinen. Kuvien talletus Kameraan kerralla tallethrvi en kuvien lukumiiiiriin pitiirsi olla riittiiviin suuri. Filmikameroillahan kuvaamme yleensii joko 24 tai 36 kuvan filmeja ja niiden kiiynddn on totuttu. Digikamerankin pitiiisi pystyii viihintaen samaan. Joihinkin kameroihin ei mahdu kuin viisi tai kuusi kuvaa ja sen jiilkeen ne on siirrefteve tietokoneelle talteen tai hevitettiive. T?issA ei ole j2irkeii, vaan kuvia pitiiii mahtua ainakin parikymmente kerrallaan. Jos kamera kalttda muistiv?ilineend6n tavallisia vaihdeflavia flashmuistikortteja, n iin silloin kuvien lukumiiiirii ei enee rajoita kameran kayttda. Vaihdettavia muisteja on tiillii hetkellii saatavana jo 4 MB ja 8 MB kokoisina ja kehitys kohti suurempia muistimoduleita jatkuu varmasti Kuvien tiivistys Kuvat voi tallettaa tiivistamiittiikin, mutta silloin ne vievet valtavasti muistia ja kameroissa normaalisti kiiyettiiviin muisteihin n?iitii mahtuukin vain yksr tal kaksi. Tiivistiimiitt<imdlle kuvalle on toisinaan keyttdii studiossa, jolloin kuva voidaan siirtiiii heti tietokoneelle. Yleensii kuvat kuitenkin tirvistetean ja suositeltavaa olisr, efia keltetty algoritmi olisi jokin laajasti tunnethr esim. JPEG. Kameran pitaisi osata tiivistae otethrja kuvia ainakin kahdelia tiivistyssuhteella: pieni tiivistys ja hyvii laatu / tehokkaampi tirvisrys ja kohtalainen laatu. Niiiden lisiiksi olisi toivottavaa, ette kuvia voisi ottaa my<is puoliresoluutiolla. Jos kamera normaaliresoluutio on vaikka 1024 x 768, nirn sen pitiiisi kyete ottamaan
PC-Kayftajii 1/1998 Sivu 7 o a? kuvia myris tarkkuudella 512 x 384 pikseliii. Aina ei neiet tarvita huippulaatua vaan hieman huonompikin kuva riittiiii, kunhan niit?i voi ottaa tarpeeksi monta. Tiivistyssuhde ja resoluutio maareevat sen, miten paljon tilaa kuva vaatii kameran muistista. Joskus tawitaan vain muutama huippulaatuinen kuva, mutta joskus taas tarvittaisiin vain niippiiilykuvia ja paljon. Jos kamera osaa tallettaa kuvat kahdella tiivistyssuhteella ja kahderla resoluutiolla, niin silloin kuvaajalla on laajat mahdollisuudet valita, kuinka monta kuvaa kameralla voi kerrallaan ottaa. Vaihtoehdot voisivat olla vaikkapa: tiivistamiittomia tay$esoluution kuvia 2 kpl. riivistetty.lii 15 kpl, enemm?in tiivistetryja 30 kpl. tiivistettyja puoliresoluuriokuvia 60 kpl ja enemmtin tiivistettyjii puoliresoluutiokuvia 120 kpl. Siis esimerkiksi. Yhraan ei haittaa, vaikka kaikki miiiirbr olisivat kaksinkertaisiakin. Tietysti kameran pitiie osata kiisitellii kuvamuistiaan niin fiksusti. ett2i otettuja kuvia voi poistaa muistista ja vapauttaa tilaa uusille kuville. Kuvien siirto pc:lle Kuvat voi siirtae tietokoneelle periaatteessa 6 tavalla: x sarjakaapelia pitkin (hidasta, mutta toimivaa - tarvitaan vain kaapeli ja ohjelmisto) tai rinnakkaiskaapelia pitkin (edellistii nopeampi, periaatteessa) + PC-kortin kautta (voi olla tehokas ja nopea. PCkorttipaikkoja on kuitenkin yleensii vain kannettavissa mikroissa) * lelykkeellii (kamera vor tallentaa kuvat suoraan tietolevykkeelle. periaatteessa yksinkertainen ja helppo. lerykkeitzi on riittiiv2in paljon, mutta kamerasta tulee varsin kookas) x PC-korttipaikkaan sopivalia kiintoleryllii (kallis, nopea, siihkdkulutus?) * infrapunayhteydellii (periaatteessa sama kuin sarj trkaapeli, mutta kaapelia ei tarvita, sen sijaan tawitaan kyll?ikin infiapunavastaanotto tietokoneeseen) * lelykeasemaan sopivalla adapterilla Kuvien siirtoon kiiytettiiviin ohjelmiston pitiiisi olla sen verran fiksu, ette se osaa siiflaii kaikki kameran muistissa olevat kuvat PC:lle kaikki yhdellii kertaa, jonkin valirun joukon tar vain yhden kuvan. Sen lisiiksi ohjelman pitiiisi osata nimetii kuvatiedostot yksikiisitteisin mutta ymmiirrettavin nimin. Suotavaa olisi mytis, ett?i kameran mukana tulee kiiyttdkelpoinen kuvankesittely-, selaus- ja arkistointiohj elma. Sdhkiinkulutus Joidenkin kameroiden kiiytriijat valittavat liian suurta paristonkulutusta. Varsinl<in kameroiden nestekide-etsimet tuntuvat kuluttavan kohtuuttomasti sehkde. Kun ennen vanhaan kameraan piti vaihtaa 24 fuvan viilein filmi, niin nyt pitea vaihtaa paristot. Onneksi tama ei vaivaa kaikkia digitaal ikameroita, mutta on joillakin malleilla vakava ongelma. Siinii tapauksessa kamattaa kayftea NiMHakkuja paristojen asemasta. Kdytti5mukavuus Digitaalikameroihin piitee tietenkin kaikki se, mikii filmikameroihinkin. Kameran pit6a olla pienikokoinen, kevyt. help- pokayftdinen, automaattinen, mutta tarvittaessa myds kiisrsaatciinen, optiikan pitad olla tarpeeksi hyvii, zoom on toivottava, lahikuvausmahdollisuus on mukava ylletys, vitkalaukaisin, salama-automatiikj<a ja ynna muut kameroista tutut ominaisuudet saavat toki kuulua myds digitaalikameroiden varustukseen. Tulevaisuus Veikkaan, ettei mene kahtakaan!'uotta, kun on saatavissa kiiyttdkelpoisia kompakrrdigikameroita kohtuulliseen hintaan. Koska taas lietokoneiden ja trrlostimien oletetaan olevan pian jo liihes kaikkien ka)lettiivrssa. niin silloin digikamerar ldyteval oman paikkansa eik6 yhtiiiin haittaa, vaikka niillii voi ottaa vain digikuvia. Jos kuvasta haluaa saada paperikopion, nrin se tulostetaan printterillii, mutta normaalisti kuvat katsotaan tictokoneen ruudulta. Suuria mu,- Iistuksia tema muutos tulee ar heuttamaan kuvavalmistamoille ja filmiteollisuudelle, koska niiltii putoaa pikku hiljaa Irrketoiminnan pohja pois. Linkkejii http://www.kameralehti.fi /opas/digi.html Kameralehden vuoden 1998 osto-oppaan digitaalikameraluettelo. http ://www.orchidlink.com/dr gitalphotography/digicam.htm Yhdysvaltalainen di gitaalikameravertailu, hyvin ajan tasalla ja sisiiltiii hyviit linkit valmistajienesittelysiruille. 28.3.98 Ari Jiirmiile <jarmala@pcuf.fi>
Sivu 8 Pc-Kayftajii 1/1998 PG-k?iyttiijiit ry Toimintakertomus 1997 1. Yleistd Yhdistyksen neljiistoist, toimintawosi sujui pitkiilti aiempina vuosina hyviiksi todetun linjan mukaisesti. 2. Luottamushenkilat Hallituksen puheenj ohtaj a: Henrik Ahlgren Hallituksen jiisenet: Mikko Aho' nen, Sami Einola, Lauri Laitinen, Jari Nopanen (PCUF:n Yllapito), Ari Jiirmela (varapuheenjohtaja), HeiL*i Raussi (tiedotusvastaava), Tero Wiheriiikoski Hallituksen varaj iisenet: Jyri Lindroos (sihteeri ja taloudenhortaja), Mauno Tuohiniemi (iisensihteen), TTL:n I i ittokokousedustajat: Art Jarmiilii, Jyri Lindroos, Heikki Raussi, Mauno Tuohiniemi Tilintarkastajat: Esa Kiirkktiinen, Hannu Maattiinen Varatilintarkastaj at; Turjo Tuohiniemi, Hannu Poikonen Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemen kertaa. 3. S eentiimeereiset kokoukset Keviitkokous pidettiin 1997-03-19 Atk-instituutissa Helsingissii. Kokouksessa kiisiteltiin 5. Teemailta- ia vierailutoiminta saanttimaihaiset toimintavuoteen 1996 liittyneet asiat. PC-kaWejAt jiirjesti kuusr Syyskokous pidettiin 1997- teemailtaa Atk-instituutin salissa, jonka Kiinteistti Oy Opetusta- I l-26 Atk-instituutissa. Kokouksessa kiisiteltiin seantomaihaiset lo ystiiviillisesti tarjosi yhdistyksen kiiytttitin. Yhdistyksen 16- toimintavuoteen 1998 liitb,vet asiat: toimintasuunnitelma, talousar"ro ja henkildvalinnar. neljiiiin lt itykseen vierailujen senet tutustuivat tana luonna Syyskokouksessa kuultiin myds muodossa. Lauri Laitisen laatima esitys yhdistyksen jisenrakenteesta. Teemaillat Kokouksen jiilkeen hallitus ja muutama aktiivinen jiisen vietti helmikuu viit pikkujouluja ravintola Van Lyhyt johdatus UNIXiin Goghissa. maaliskuu Digitaalikamerat huhtikuu 4. J?isenmliiird Virukset ja tietoturva toukokuu Pc-kiiyttejien j?iseniii oli ruoden alussa (1997-01-03) 3089 ja ruoden lopussa (1997-12-31) 3338. Nais6 yhteisiijaseniii oli 12, itse maksavia henkrldjiiseniii 1928, tytinantajien maksamia henkildjiiseniii 270, opiskelij oita 409, itse maksavia lisiijiiseniii 511, ty0nanta1len maksamia lisiijiiseniii I29 sekii 67 perhej iisent-ii. Kaikki yhdistyksen jesenet kuuluivat Tietotekniikan liittoon. Java-ohj elmointikieli lokakuu Unixin editorit: Emacs 1a vr marraskuu KaapelimodeemiPalvelu (Helsinki-Televisio)
PC-Keyttaja 1/1998 Sivu 9 Yritysvierailut tammikuu Helsingin aikuisopisto maaliskuu rsdn (HP\) lokakuu Postipankki marraskuu Aldata Kesiikuussa jii{estettiin myos G * pentankkih-maus aurinkoisessa Kaivopuistossa.? 6. Julkaisutoiminta PC-KAYTTAJA-tehteii saatiin toimintawonna 1997 julkaistua vain yksi numero. T?illii kerraa PC-KAyTTAJA-lehti tehtiin yhteistydsse Suomen Unix-keftejiiin yhdistyksen (FUUG) kanssa. Tapahtumisra ja muista ajankohtaisista asioista tiedotettiin kahdella jiisenkiqeel- 1ii. Yhdistyksen tiedotteita julkaistiin jo vakiintureeseen tapaan yhdistyksen Web-sivuilla (Hyperlinkki http://www.pcuf.fi http://www.pcuf.fi) sekii pc. tiedote-siihkdpostilistalla. T.Tietotiikennetoiminta Yhdistyksen pytiriniima PCUF-jarlestelm?i (pcuf.fi.1 toim. koko vuoden le\.yrikosta johtu. nutta keftdkatkoa lukuunottamatta. Vuonna 1987 perustettu PCUF on yksi pisimpiiiin Suomessa yhtiijaksoisesti toimineista BBS- ja Intemet-palveluita tarjoavista jii estelmistii. ja sille on muodostunut vakiintunut ja uskollinen kiiyttiijiikunta. Mahdollisuus hankkia ns UNIX-shell-tunnus yhdistyksen koneeseen oli suosittu myds worma 1997. Vuoden lopussa shell-tunnuksien miiere oli jo noin 800. Shell-tunnuksen haltijoilla on mm. mahdollisuus ottaa Intemet-yhteyksiii omalta koneeltaan, leihettiiii ja vastaanotlaa sehkdpostia, laatia omat kotisirr,lt Intemetiin, sekii kiiyttiiii monipuolisia UNIX / Linuxohjelmia. 8. Yhteydet muihin jdrjest6ihin Yhdistyksen liittokokousedustajat osallishrivat Tieto. telniikan liiton liittokokouksiin. Suomen Unix-kawejien (FWG ry) kanssa pidettiin yh. teisty<ikokous, joka poiki Unixaiheinen risteill.n tammikuussa 1998. Pc-kayttiijat on tarjonnul muille Tietotekniikan liiron jiisenyhdistyksille mahdollisuufta sijoittaa omat Web-siwnsa PCkiiyttiijien palvelimelle. Tata mahdollisuutta hy<idynsiviit Datanomit, LATKY ja Sytyke. 9. Talous Yhdistyksen toiminta rahoitettiin lzihes yksinomaan jiisenmaksuilla, jotka wonna 1997 olivat seuraavat: varsinainen 280, henkildjdsen opiskelija 180, tai tydtdn toissijainen 70, Jesen perhejiisen 70, Yhteisojiisenten maksut ollvat 1300 markasta 5000 mark kaan riippuen yhteisdn koosta. Yhdistyksen talouden suurin menoerii oli Tietotekniikan hiton jiisenmaksut, joilla kustannettiin liiton tarjoamat j?isenetulehdet. jiisenmaksujen keriiys ja jiisenrekisterin ylltiplto. Esimerkiksr varsinaisesta henkiliijiisenesrii yhdistys maksoi liitolle 238 markkaa liiton jiisenmaksua. Yhdistyksen talous pysyi luoden mittaan vakaalla pohjalla. Pc-kayttaj at ry hallitus
Sivu 10 PG-Kiyttiija 1/1998 Tuloslaskelma PC-Keffijetry 01.01.1 997-31.1 2.1997 VARSINAINEII TOIMI TTA TOIMINNAN 1 TUOTOT,lesenmaksut 133?46, 00 TOIMINNAN 1 KT]],UT Muut kulut Toimistokulut Kokouskulut Muut kulut Pc-Keyttajet lehden kufut.t5cafli ri aah Lrr'lrrf Jesenki.rj een postitus Purkin modeemi l inj oj en perusmaksut HPY:n datal i itlmtakustannukset verkkomaksut (EuNet - clinet) Purkin energiakustannukset Pienet tarvehankinnat purkkiin Vakuutus Retkikufut 1 533,90 3 257, OO 1 405, 10 14 a79, OO L 924,9O 4 411,30!2 662,'7 O 18 000, 00 2 000, 00 2 880, 00 2L9, OO -800,00,} 62 35O,42 RAHOITUSTUOTOT Korkotuotot Muut rahoitustuotot RAHO I TUSKUI,UT Muut rahoituskulut 497,90 0,00 284,00 891,90-244, OO o'. POISTOT Poistot, koneet ja kalusto Poistot aineettomista oikeuksista Poistot muista Di-tkevaikutteisista L5 r4o,2o 62 958,32 -'J"6 225,70 n VAPAAEITTO I STEN VARAUSTEN MI]UTOS Tilikauden voitto,/ tappio