SATAKUNTALIITTO Postiosoite Käyntiosoite PL 260, 28101 PORI Pohjoisranta 11 D, 28100 PORI Puhelin (02) 620 4300 Telefax (02) 620 4301 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2008-2009 Sarja A:283 2007 SARJA A: SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSJULKAISUT ISBN 952-5295-77-X ISSN 0789-6824 Pori 2007
2 1 ESIPUHE SISÄLTÖ 2 EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, KEHITYSNÄKYMÄT... JA TAVOITTEET 2.1 Edellisen suunnitelman toteuttaminen... 2.2 Aluekehitys, tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet... 2.3 Kilpailuedut, visio, strategia ja painopisteet... 3 KESKEISET TOIMENPITEET JA HANKKEET TOIMINTALINJOITTAIN... 3.1 Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen... 3.2 Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän ja osaamispääoman vahvistaminen... 3.3 Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen... 3.3.1 Liikennehankkeet... 3.3.2 Yhdyskuntahuollon hankkeet... 3.3.3 Ympäristöhankkeet... 3.3.4 Varuskuntien hankkeet... 3.4 Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen... 3.5 Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy... 3.6 Yleisarvio ympäristövaikutuksista 4 NEUVOTTELUTAVOITTEET HALLINNONALOITTAIN... 5 RAHOITUSTAULUKOT...
1. ESIPUHE Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (Totsu) valmistellaan vuosittain maakunnan liiton johdolla. Liittojen tulee toimittaa maakunnan yhteistyöryhmissä käsitellyt sekä maakunnan liittojen hyväksymät toteuttamissuunnitelmat sisäasiainministeriölle 26.10.2007 mennessä. Alueiden kehittämislain muutos astui voimaan vuoden 2007 alusta. Lain muutoksella vahvistettiin maakunnan liittojen asemaa alueelliseen kehittämiseen vaikuttavan rahoituksen suuntaamisessa ja korostettiin toteuttamissuunnitelman merkitystä valtion talousarvion laadinnassa. Lisäksi ministeriöt velvoitettiin neuvottelemaan maakunnan liittojen kanssa näiden määrärahoja koskevista ehdotuksista. Toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä täydennettiin myös maakuntaohjelmien rahoitussuunnitelmia sekä määrällisten tavoitteiden asettamista. Tällä kierroksella liitot ovat voineet tehdä määrärahaesityksensä kaikista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta tärkeiksi katsomistaan määrärahoista hallinnonaloittain. Samoin nyt valmisteltiin ensimmäisen kerran yhdessä toteuttamissuunnitelmien kanssa maakunnan yhteistyöasiakirjan määrärahaesitykset, joissa esitetään Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston alueellisen rahoituksen ja kansallisen julkisen rahoituksen hallinnonaloittainen jakautuminen. Valtion aluehallinnon hallinnonalakohtaisiin osuuksiin on kirjattu vain ne asiat, joista haluttiin neuvotella liittojen ja ministeriöiden välisissä totsu neuvotteluissa. Suunnitelmaraportissa hyväksytyt hankkeet, toimenpiteet ja määrärahaesitykset perustuvat valtaosin laajaan hankekyselyyn, joka kohdistettiin kuntakenttään, valtion aluehallinnolle ja sosiaalipartnereille touko-kesäkuussa 2007. Satakuntaliiton jäsenkuntia ja niiden hallinnassa olevia kuntayhtymiä, elinkeinoorganisaatioita, koulutusorganisaatioita, kehittämis-, teknologia- ja tutkimusyksiköitä yms. pyydettiin toimittamaan omat määräraha- ja hanke-esityksensä suoraan oman alueensa seutuorganisaatiolle. Lisäksi seutuorganisaatiot laativat oman kärkihankelistansa. Suunnitelmaraportissa esitetyt hankkeet, toimenpiteet ja määrärahaesitykset toimivat samalla perusaineistona Satakunnan edunvalvonnan kärkihanke asiakirjalle, joka päivitetään vuosittain ja hyväksytään syksyn maakuntavaltuustossa. Hankkeilla on tarkoitettu erityisesti seudun ja maakunnan kehittämisen kannalta alue- ja elinkeinopoliittisesti keskeisiä ja vaikuttavia hankkeita ja toimenpiteitä, jotka on tarkoitus rahoittaa valtion talousarviomäärärahoin vuosina 2008 2009 tai sisällyttää valtion vuosien 2009-2012 budjettikehyksiin.. Suunnitelman laadinnasta on vastanneet Heikki Juurinen, Pentti Kuikka, Esko Pennanen, Kimmo Varjo, Anne Savola, Tuula Telin ja Jyrki Tomberg. Suunnitelmaraportin on koostanut kehittämispäällikkö Pentti Kuikka. Toteuttamissuunnitelmaraportti on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä 10.10.2007 sekä hyväksytty maakuntahallituksessa 22.10.2007. SATAKUNTALIITTO Reijo Kallio Maakuntahallituksen puheenjohtaja Pertti Rajala Maakuntajohtaja
1 2. EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, KE- HITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2.1 Edellisen suunnitelman toteuttaminen Ensimmäisen maakuntaohjelman ja neljän aikaisemman toteuttamissuunnitelman toteutumisesta on vaikea antaa tässä vaiheessa mitään tarkkaa tietoa. Kaikki aluevastuuviranomaiset luonnollisesti pyrkivät toteuttamaan omat suunnitelmansa ja esityksensä. Edelliseen toteuttamissuunnitelmaan sisältyi kaikkiaan 149 yksilöityä toimenpide- tai toimenpidekokonaisesitystä., joista 93 oli esitetty aluehallinnon ja 56 keskushallinnon toteutettavaksi. Näistä kolme neljäsosaa on toteutumassa tai toteutunut joko kokonaan tai osittain. Satakunnassa on eri alueviranomaisten ja maakunnallisten toimijoiden kesken selkeä yhteinen käsitys kehittämisen suuntaviivoista ja toimenpiteistä. 2.2. Aluekehitys, tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet Sisäasiainministeriön ohjeiden mukaan maakuntien liittojen tulee seurata maakuntaohjelmassa alueensa kehitystä yhteisten tunnuslukujen perusteella ja asettaa ohjelmakauden aikana tapahtuvalle kehitykselle niitä koskevat määrälliset tavoitteet. Tunnuslukujen ja tavoitteiden seuranta järjestetään vuosittain maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa. Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut samaan tahtiin kuin koko maassa. Korkean asteen tutkinnon suorittaneiden osalta maakunnassa määrällinen tavoite on hieman alhaisempi kuin koko maan luvussa tullaan saavuttamaan. Tämä aiheutuu siitä, että maakunnassa on ollut pitkään merkittävästi koko maata alhaisempi korkeakoulutuksen saaneiden määrä. Työllisyysasteen paranemisen tavoite on asetettu puolen prosenttiyksikön vuosittaiseen tasoon. Työttömyysaste on tavoitteessa pienentyä yhdellä prosenttiyksiköllä. Alueellisessa väestökehityksessä tavoitellaan tasapainoista tilannetta, joka luonnollisen väestömuutoksen osalta toteutuikin jo vuoden 2006 aikana. Aluetalouden tunnusluvuissa tavoitteena on, että maakunnan tunnusluvuissa oltaisiin valtakunnallisen keskiarvon tuntumassa. Uusien yritysten perustamisen määrän tulee vuosittain ylittää lopettavien lukumäärä.
2 Nykytilanne koko maa Satakunta 1. Tutkinnon suorittane et: Tutkinnon suorittaneet 2004 62.7 58.9 63.0 Korkea-asteen tutk. suorittaneet 25.0 20.8 23.5 2004 2010 Satakunta 2. Työmarkkinatilanne: Työllisyysaste 2006 68.6 67.2 70.5 Työttömyysaste 2006 7.8 7.4 6.5 Työpaikat 2005 ( 2000 = 100 ) 102.8 102.0 104.0 3. Muuttoliike ja väestö Väestönmuutos 2006 0.41-0.26 ± 0 Luonnollinen kasvu 2006 0.20-0.00 ± 0 Nettomuutos 2006 0.16-0.26 ± 0 Huoltosuhde 2006 1.32 1.49 1.40 4. Aluebruttokansantuote ja yritystoiminnan kehitys Bkt/asukas 2004 100.0 87.1 95.0 Bkt:n kasvu -% 2004 4.4-0.1 3.5 Liikevaihdon muutos 2005 5.5-0.6 5.0 Uudet yritykset 2004 9.8 8.1 10.0 Lopettaneet yritykset 2004 8.7 7.5 7.5 Yritysten lukumäärä 264 768 11 836 12 500 2.3. Kilpailuedut, visio, strategia ja painopisteet Maakuntaohjelmalla ja sen toteuttamissuunnitelmalla pyritään osaltaan toteuttamaan myös Lissabonin strategiaa eli parantamaan maakunnan kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä. Samoin kansallisten politiikkaohjelmien tavoitteet pyritään ottamaan huomioon suunnitelman laadinnassa ja sen toteuttamisessa. Seuraavassa on maakuntaohjelmaan sisältyvät Satakunnan kilpailuedut, joita pyritään edelleen vahvistamaan ja monipuolistamaan: 1. Kilpailukykyiset ja erikoistuneet satamat ja satamayhteistyö 2. Maailmalla tunnustettu telakka- ja offshore osaaminen 3. Monipuolinen energiaosaaminen ja -tarjonta 4. Vientiteollisuuden huippuosaaminen 5. Maakunnan tutkimus- ja kehittämisyksiköt ja osaamiskeskittymät, joita ovat esimerkiksi TTY:n Rauman ja Kankaanpään yksiköt, VTT, Villilän elokuvatuotantokeskus, Kehittämisyhdistys Satafood, Pyhäjärvi-instituutti, Vesi-instituutti, Magneettitutkimuskeskus, ammattikorkeakoulun t&k toiminta ja osaamiskeskustoiminta 6. Viiden emoyliopiston jatkuvasti kehittyvä Porin yliopistokeskus ja Rauman opettajankoulutuslaitos sekä korkeatasoiset ja koko maakunnan kattavat ammattikorkeakoulut 7. Monipuolinen elintarviketuotanto ja jalostus sekä alan korkeatasoinen kehittämisja tutkimustyö 8. Edulliset asumis- ja elinkustannukset ja hyvä saavutettavuus 9. Maakunnan vahva kulttuuriosaaminen, kulttuuri- ja luonnonympäristön monimuotoisuus ja historiallinen kerroksellisuus
3 Satakunnan maakuntaohjelmassa 2007 2010 on hyväksytty seuraava tavoitepolkuasetelma, jota on tarkennettu toteuttamissuunnitelmassa: Visio: Satakunta on kilpailukykyinen ja vetovoimainen maakunta, joka tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen elinympäristön ja korkean elämisen laadun sekä yrityksille jatkuvaan kehittymiseen, innovaatioihin ja tuottavaan liiketoimintaan kannustavan toimintaympäristön. Strategia: Satakunnan kilpailukykyä ja vetovoimaa lisätään turvaamalla asukkaille monipuoliset hyvinvointipalvelut, riittävä toimeentulo, hyvä asuin- ja elinympäristö sekä mahdollisuudet monipuolisiin harrastuksiin. Yrityksille varmistetaan korkeatasoinen innovaatioja osaamisjärjestelmä, joka turvaa yritysten jatkuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknologian siirron sekä osaavan työvoiman saatavuuden. Toimijoiden keskinäistä luottamusta, yhteistyötä ja yhteistä kehittämistahtoa vahvistetaan. Kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa kehittämisessä. Painopisteet: 1. Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen 2. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän sekä osaamispääoman vahvistaminen 3. Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen 4. Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen 5. Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy
4 3. KESKEISET TOIMENPITEET JA HANKKEET TOIMIN- TALINJOITTAIN Tässä luvussa esitetyt hankkeet ja toimenpiteet perustuvat pääsääntöisesti seutuorganisaatiolta, seutujen elinkeinoyhtiöiltä, kunnilta ja kuntayhtymiltä, valtion aluehallinnolta sekä monilta muilta toimijoilta saatuihin hanke- ja rahoitusesityksiin. Hankkeet ja toimenpiteet on ryhmitelty kahteen ryhmään hankkeen pääasiallisen toteuttajan mukaan: aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet esitykset valtion keskushallinnolle 3.1. Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Edistetään ja kannustetaan yrittäjyyttä ja yrittäjäksi ryhtymistä, sukupolvenvaihdoksia sekä vahvistetaan toimivien yritysten liiketoimintaosaamista ja verkostojohtamista erityisesti kasvualojen vahvistamisessa ja Satakunnan teknologiastrategian painopisteissä Edistetään seudullisten elinkeino- ja kehittämiskeskusten ja yrityspalveluiden kehittymistä sekä yhteistyötä mm Yritys-Suomi palvelukokonaisuuden puitteissa Vahvistetaan ja monipuolistetaan kulttuuriyrittäjyyttä mm jatkamalla kulttuurialan yritysasiamiestoimintaa sekä edistetään luovien alojen ( mm kulttuuri, muotoilu, sisältötuotanto, viestintä ja viihdealat ) kehittämistä ja yritystoimintaa Päivitetään Satakunnan teknologiastrategia ja sen yhteydessä laaditaan koko Satakunnan kattava tutkimuksen ja tuotekehityksen -hyödyntämisohjelma Tekesin lisääntyvien voimavarojen, EU:n seitsemännen puiteohjelman sekä innovatiivisten yritysten riskirahoituksen hyödyntämiseksi ( Satakunnan innovaatiostrategia ) Tuetaan Villilään sijoittuvia media- ja elokuva-alan yrityksiä ja siihen liittyvää kehittämis-, palvelu- ja hautomotoimintaa Kehitetään ja laajennetaan yrityshautomo- ja kiihdyttämötoimintaa koko maakuntaan kaikilla koulutusasteilla sekä edistetään myös korkeakouluosaamiseen perustuvaa yrittäjyyttä ja yritystoimintaa Edistetään Satakunnan elinkeinoelämää ja yritystoimintaa analysoivaa ja sen kilpailukyvyn vahvistumista edistävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa mm Liiketaloustieteellisessä kehityskeskuksessa Edistetään ja tuetaan mm seuraavia yritysklustereita: meriteknologia ja offshore teollisuus, logistiikka, automaatio ja elektroniikka, ydinvoimaosaaminen, elintarvikeosaaminen
5 Tuetaan seutujen kilpailukykyohjelmien ( matkailun kehittämisohjelmat ja sijoittumispalvelut ) laatimista ja toteuttamista Kehitetään ja tuetaan erikoistuneiden, osaamisintensiivisten yrityskeskittymien ja - alueiden toteuttamista: mm AviaPori Business Park, Nakkilan Villilä, Porin Puuvilla, Pripoli, Ulvilan Friitala yrityskeskittymä, Satalinna, Harjavallan Puutarhapuisto, Honkajoen valoviljelyn osaamiskeskittymä Edistetään biopolttoainetuotantoa ja jalostuksen sijoittumista Satakuntaan Edistetään luonnonhoitoon liittyvää yrittäjyyttä Edistetään keksintöjen ja innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista Edistetään erityisryhmien palveluihin ja muiden palvelualojen kehittämiseen perustuvaa yrittäjyyttä Edistetään kotimaisten ja kansainvälisten investointien ja yritysten sijoittumista Satakuntaan Esitykset valtion keskushallinnolle Lisätään kansallista yritystukirahoitusta, Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta sekä teknologia-asiantuntijoita ( ml seudulliset teknologia-asiamiehet ) Satakunnan TE-keskuksessa Edistetään neljännen ydinvoimalayksikön rakentamisen suunnittelua Satakuntaan, Eurajoen Olkiluotoon Elintarviketeollisuuden ( mm sokerin viljely ja jalostus ) toiminta- ja kilpailuedellytysten turvaaminen 3.2. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän sekä osaamispääoman vahvistaminen Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Tuetaan Tampereen yliopiston tutkintoon johtavaa koulutusta sekä Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistä hyvinvointialan maisteriohjelman kehittämistä Porin yliopistokeskuksessa Tuetaan Tampereen teknillisen yliopiston ( TTY ) tekniikan alan koulutuksen uudistamista ja tutkintoon johtavaa koulutusta Porin yliopistokeskuksessa Tuetaan lääketieteen lisensiaatin kliinisen vaiheen lääkäreiden ja hoitotieteen koulutusyhteistyötä Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Tuetaan Taideteollisen korkeakoulun ( Taik ) tutkintoon johtavaa koulutusta sekä Turun kauppakorkeakoulun ja Taik:n yhteistä luovan talouden ja johtamisen maisterikoulutusohjelmaa
6 Käynnistetään seuraavat monitieteiset maisteriohjelmat Porin yliopistokeskuksessa: turvallisuusalan maisteriohjelma kansainvälisen, poikkitieteellisen Interdisciplinary Studies in Information Technology ( ISIT ) Tuetaan yrittäjäopintokokonaisuutta ja siihen liittyvää Academic Business Services toiminnon ( TuKKK ) kehittämistä Porin yliopistokeskuksessa Edistetään avoimen yliopistotoiminnan verkostoitumista sekä avoimen yliopiston tutkintoon johtavaa koulutusta Edesautetaan uusia tutkijakoulutuksen toimintamalleja kokeilevan tohtorikoulutuksen kehittämistä ( TTY ) ja magneettitutkimuksen laboratorion perustamista ( TTY ) Porin yliopistokeskukseen Käynnistetään seutukoulukokeilu Satakunnassa Jatketaan Taik:n, Samk:n, Satakunnan käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen sekä Villilä- Studioitten elokuva- ja media-alan osaamisen kehittämistä Kehitetään jatkuvasti Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja yrityskiihdyttämötoimintaa sekä varmistetaan valtakunnallisesti kilpailukykyinen ja monipuolinen ylempien AMK-tutkintojen tarjonta. Soveltavan tutkimuksen painopisteitä ovat innovaatiojärjestelmät, osaamisintensiivinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä hyvinvointi. Tuetaan osaamiskeskusohjelman kolmen klusterin tulevaisuuden energiateknologiat, jokapaikan tietotekniikka ja meriklusteri kehittämistä ( Prizztech Oy ) Tuetaan valoviljelyn osaamiskeskittymää Vihercenteristä Foodcenteriin - Pohjois- Satakunnassa Kehitetään Rauman opettajankoulutuslaitoksen yhteydessä toimivaa Opetuksen ja kasvatuksen kehittämiskeskus Sat@Oppia. - ja jatketaan kulttuuriperintöosaamisen ja kasvatuksen kehittämishanketta Edistetään merenkulun jatkotutkinto-opetuksen ja meriteknologiatutkimuksen kehittämistä Raumalla Tuetaan liiketoimintaosaamisen huippuyksikön perustamista SAMK:n, Prizztechin ja Porin yliopistokeskuksen yhteistyönä Kehitetään VTT:n innovatiivisen yritystoiminnan kehittämisyksikön toimintaa yhteistyössä TUKKK:n Porin yksikön kanssa Edistetään ilmailualan jatko- ja täydennyskoulutuskeskuksen kehittymistä Suomen ilmailuopiston yhteyteen Edistetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yritystoiminnan synnyttämiseen, innovaatioihin, tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen johtavaa toimintaa
7 Edistetään Offshore -alan koulutus- ja kehittämiskeskus Offshore Technology Centerin perustamista Friitalan talon yhteyteen Jatketaan toisen asteen koulutuksen rakenteellista suunnittelua ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä, tuetaan toisen asteen koulutuksen vetovoimaa lisääviä toimia sekä tiivistetään eri koulutustasojen yhteistyötä ja koordinaatiota Osaavan työvoiman saatavuuden helpottamiseksi kehitetään ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja koulutuksen ja koulutusjärjestelmien proaktiivisuutta. Edistetään työvoiman alueellista liikkuvuutta Toteutetaan yrityskohtaisia räätälöityjä koulutusohjelmia Esitykset valtion keskushallinnolle Seuraavien koulutusohjelmien rahoitus on siirrettävä emoyliopistojen kautta valtion pysyvän talousarviorahoituksen piiriin: Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tutkintoon johtava koulutus sekä Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteinen hyvinvointialan maisterikoulutusohjelma, Taideteollisen korkeakoulun maisteriohjelma sekä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkintoon johtava koulutus Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Porissa tapahtuva lääkäreiden peruskoulutus Porin yliopistokeskuksen UCPori yhteisen kehittämisrahoituksen ( yliopistokeskusten määräraha ) nostaminen 0.5 milj. eurosta 0.6 milj. euroon vuonna 2008 Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen toiminnan turvaaminen Seuraavien osaamiskeskittymien rahoitus on siirrettävä emoyliopistojen kautta valtion pysyvän talousarviorahoituksen piiriin: Tampereen teknillisen yliopiston Kankaanpäässä sijaitseva Puettavan teknologian tutkimusyksikkö sekä Raumalla sijaitsevat elektroniikan ja hydrauliikan tutkimusyksiköt Kehitetään Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuslaitosta osana Porin yliopistokeskusta Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porissa ja Raumalla sijaitsevien yksiköiden toimintojen vakinaistaminen Tampereen teknillisen yliopiston ja PrizzTech Oy:n magneettitutkimuskeskuksen rahoituksen turvaaminen Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden sekä vesienhoidon osaamiskeskittymänä Satafood Kehittämisyhdistys, jota kehitetään biotekniikan ja ympäristöteknologian tuotekehitys- ja tutkimusyksikkönä (TKK-yhteistyö) Ydinvoimasektorin osaamiskeskuksen perustaminen Eurajoelle vuonna 2009
8 Valtakunnallisen vesitutkimus- ja laadunvalvontakeskuksen (Vesi-instituutti) toiminnan kehittäminen Raumalla ja siirtäminen osaksi esim. VTT:n toimintaa Länsi-Suomen alueellisen tuotantokeskuksen AV keskuksen perustaminen Nakkilan Villilään yhteistyössä Varsinais-Suomen kanssa Nimetään Satakunta toisen asteen koulutuksen pilottialueeksi yrittäjäpolun rakentamiseksi perusasteelta yliopistoon saakka 3.3 Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen 3.3.1 Liikennehankkeet Esitykset valtion keskushallinnolle Maantieliikenne Maantieliikenteen keskeisiä kehittämistavoitteita ovat liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Valtateiden 2, 8, 11 ja 12 lisääntyvä liikenne ja tämän päivän liikennöintiä vastaamaton teiden taso edellyttävät laajoja parannustöitä erityisesti valtateillä. Perustienpidon rahoitusta on lisättävä välttämättömien pienehköjen hankkeiden toteuttamiseksi. Alueellisesti tärkeitä hankkeita tulee toteuttaa valtakunnallisten teemapakettien osina. Rautatieliikenne Maakunnan rataverkon kunto ja liikennöitävyys on turvattava Satakunnan satamien ja sisämaan teollisuuden välillä. Tämä edellyttää akselipainojen nostoa Rauma-Tampere- Jyväskylä -rataosalla. Henkilöliikenteen kehittämiseksi Satakunnan ja lähinnä pääkaupunkiseudun välillä on Pori-Tampere -radan tasoristeykset poistettava ja muutoinkin turvattava sujuvat junayhteydet. Junaliikennettä tulee jatkaa vähäliikenteisillä rataosilla Kiukainen-Kauttua-Säkylä ja Niinisalo-Parkano Meriliikenne Maamme ulkomaankaupan kannalta keskeisten Porin ja Rauman satamien toimintaedellytykset on turvattava. Laivakokojen kasvu edellyttää molempien satamien väylien syventämistä vuosina 2008-2011. Runkoverkko Mikäli väyläverkossa tehdään hallinnollisia muutoksia perustamalla liikenteen runkoverkot, on Satakunnan osalta tehtävä pohjaesitykseen verrattuna seuraavat muutokset: Tahkoluoto(Pori)-Kokemäki rataosa on sisällytettävä Rauma-Tampere rataosan tapaan
9 raskaan tavaraliikenteen runkoverkkoon. Maanteiden runkoverkkoon tulee lisätä valtatie 2 Pori-Helsinki ja valtatie 8 Turku Oulu koko mitaltaan. 3.3.2. Yhdyskuntahuollon hankkeet Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Bioenergiatekniikan, muiden uusiutuvien energialähteiden sekä energiatehokkuuden kehittämis- ja tutkimushankkeet Jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä edistävien hankkeiden toteuttaminen, Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman ELSU:n laatiminen, pilaantuneiden maiden tutkimus, kunnostusten suunnittelu ja toteutus sekä jätteenpolttoon liittyvien hankkeiden/asioiden käsittelyn kiirehtiminen. Jätevesiasetuksen tavoitteiden edistäminen: maakunnalliset neuvontahankkeet, toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen lietteen keräämiseen, käsittelyyn ja hyötykäyttöön liittyen sekä Potentiaaliset viemäröintialueet selvityksen hyödyntäminen vesihuollon kehittämisessä Vesihuoltolaitosten yhteistyön edistäminen tavoitteena vesienhuoltolaitostoiminnan kokoaminen suurempiin yksiköihin. Jätevesihuollon osalta tuetaan toimenpiteitä, joiden avulla vähennetään yhdyskuntien jätevesipäästöjä etenkin typpikuormituksen osalta. Em. edellyttää puhdistamoiden toiminnan tehostamista ja käsittelyn keskittämistä suurempiin yksiköihin. Keskittäminen edellyttää tarvittavien siirtoviemäreiden rakentamista. Esitykset valtion keskushallinnolle Siirtoviemärihankkeet ja vesihuoltoyhteydet: 1) Kokemäenjokilaakson siirtoviemärin rakentaminen (Harjavalta-Nakkila-Ulvila-Pori, alkurahoitus osoitettu budjettiesityksessä vuodelle 2008), 2) Köyliön Kepolan ja Kankaanpään siirtoviemäri (Köyliö, Säkylä), 3) Etelä-Euran ja Lapin eteläisten kylien vesihuoltohanke sekä 4) Eura-Säkylä yhdysvesijohto (aloitusvuosi 2010) Tuulipuistohankkeiden tukeminen 3.3.3 Ympäristöhankkeet Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Lounais-Suomen yhteisen ympäristöstrategian ja ohjelman toteuttamisen ja seurannan käynnistäminen. Edellä mainittu edellyttää laajaa yhteistyötä ympäristökeskuksen, maakunnan liittojen, kuntien, yritysten sekä muiden yhteisöjen kanssa. SATAVESI-ohjelman toteuttaminen; vesistöalueyhteistyö, vesistöjen kunnostus- ja parantamishankkeet Vesistöjen kehittämisohjelmien toteuttaminen sekä vesienhoidon suunnittelun tukeminen Selkämeri-teemavuoden toteuttaminen
10 Varaudutaan ilmastonmuutokseen sekä hillitään ilmastomuutosten vähentämällä kasvihuonepäästöjä sekä edistämällä uusiutuvien energialähteiden hyötykäyttöä ja energiatehokkuutta Karvianjoen vesistöalueen kunnostusohjelma 2007-2015 (Karvia, Honkajoki, Kankaanpää, Siikainen, Merikarvia, Pomarkku, Lavia, Noormarkku ja Pori) Kokemäenjoki-LIFE-hankkeen toteutuksen jatkaminen Natura 2000-verkoston ja muiden luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisen jatkaminen sekä kohteiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinta Uuden rahoitusinstrumentin eli Botnia-Atlantica ohjelman hyödyntäminen ympäristöhankkeiden toteutuksessa Luonnon virkistyskäyttö- ja luontomatkailumahdollisuuksien kehittäminen mm. suojelualueilla (esim. Eurajoen Pinkjärvi) Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen matkailu-, virkistys- ja opastuskäytön ohjaaminen ja kehittäminen alueen pääkäyttötarkoituksen puolustusvoimien koulutus- ja harjoitustoiminta - sallimissa puitteissa Lumomaa-ohjelman toteuttaminen; luonnonhoitoon liittyvän yrittäjyyden sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen Valtakunnallisen rakennusperintöstrategian toteuttamisen edistäminen: rakennetun kulttuuriympäristön arvioinnin ja arvottamisen menetelmien kehittäminen sekä historiallisen kerroksellisuuden analyysi paikkatiedon avulla, yhteistyön kehittäminen ja kuntien kulttuuriympäristöohjelmien laatimisen edistäminen sekä kulttuuriympäristöihin liittyvän tietopohjan kehittäminen (ml. ylimaakunnallinen PISARA-hanke) Kuntakeskustojen miljöökuvan, toimivuuden ja asumisviihtyisyyden kehittäminen Eurajoen yläosan ja jokivarren kunnostushankkeen valmistelu Ympäristötietoisuuden ja ympäristökasvatuksen edistäminen Ympäristötutkimusta koskevan yhteistyön tehostaminen maakunnan sisällä ja maakuntien välillä Vedenalaisen meriluonnon inventointi Selkämerellä Esitykset valtion keskushallinnolle Maatalouden uudet vesiensuojelukeinot -hankekokonaisuus Keskeiset vesistöjen kunnostushankkeet Suomijärvi (Karvia), Siikaisjärvi (Siikainen), Niemijärvi-Itäjärvi (Siikainen) Puurijärven lintuvesikunnostuksen lisärahoitus (tarkkailu, työnaikaiset korvaukset, pengerrykset) Porin tulvasuojeluhanke Karvianjoen säännöstelyn kehittäminen sekä Karvianjoen ja Kullaanjoen patojen kunnostus Kokemäenjoen keskiosan Loimijoen alaosan tulvasuojelu Maailmanperintökohteille osoitettavan erillisrahoituksen asema valtion talousarviossa vakiinnutetaan ja ko. erillisrahoituksen määrää nostetaan vuodesta 2008 alkaen 500 000 euroon vuodessa. Lisäksi rahoituksen myöntökriteerit uudistetaan erityyppiset maailmanperintökohteet tasapuolisesti huomioonotettaviksi.
11 Tehdään päätös Selkämeren kansallispuiston perustamisesta ja varataan rahoitus sen toteuttamiseen ja ylläpitoon. Satakunnassa vuonna 2003 käynnistyneen luonnonarvokaupan vakinaistaminen pysyväksi käytännöksi osana METSO II -ohjelman toteutusta sekä muiden maaseutua kehittävien luontohankkeiden käynnistäminen. Pyhäjärvi-instituutin vesistötoimialan perusrahoitus 360 000 euroa /vuosi esitetään varattavaksi valtion talousarvioihin vuodesta 2008 alkaen (YM ja MMM). Toimialan tavoitteena on parantaa sisävesien kunnostus- ja asiantuntijapalveluiden tarjontaa sekä alueellista vesi- ja ympäristöosaamista. Merkittävien yleiskaavojen laadintaan sekä aluearkkitehtitoimintaan liittyvien resurssien lisääminen. 3.3.4 Varuskuntien hankkeet Satakunnassa on kaksi sekä kansainvälisesti että kansallisesti merkittävää varuskuntaa: maakunnan eteläosassa sijaitseva Säkylän varuskunta ja Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Niinisalon varuskunta. Molemmat varuskunnat kuuluvat kehitettävien varuskuntien joukkoon. Varuskunnat työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä ja ne vaikuttavat monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin palveluiden sekä ruoka- ja muiden tarvikkeiden suurkuluttajina. Kankaanpäässä sijaitsevaan Niinisalon varuskuntaan kuuluvat suurimpina yksiköinä Tykistöprikaati ja Koeampumalaitos. Tykistöprikaatiin on keskitetty myös Puolustusvoimien koiratoiminta. Tykistöprikaati on saamassa v. 2008-2009 raskaan raketinheitinjärjestelmän toimitilat. Järjestelmä edellyttää kuitenkin lisäksi mm. uusia liikennejärjestelyjä. Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati on Läntisen maanpuolustusalueen valmiusyhtymä ja kansainvälisen valmiusjoukon pääkouluttaja. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä. Molempien varuskuntien toimivuus edellyttää ampuma- ja harjoitusalueiden käytettävyyden parantamista ja monipuolistamista Esitykset valtion keskushallinnolle Niinisalon varuskunnan rakennushankkeet: kevytlentopaikan rakentaminen varuskuntaan valtatien 23 alitus Niinisalossa uudet koiratallit Säkylän varuskunnan uudisrakennuskohteet: kansainvälisten tukikohtien rakentaminen helikopterilaskeutumispaikka korjaamo
12 3.4 Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Maakunnallisen kulttuuriyhteistyön koordinoinnin edistäminen yhteistyössä maakunnan liiton ja taidetoimikunnan kesken Maakunnallisen lastenkulttuurikeskuksen ja taiteen perusopetuksen kehittäminen Kulttuuriympäristöjen sekä teollisuusperinnön vaaliminen ja kehittäminen: ylimaakunnallinen PISARA-hanke kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi Korkeakoulujen kulttuurialan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkostojen kehittäminen sekä yhteistyön tiivistäminen kulttuuritoimijoiden kesken Kulttuuritoimijoiden kansainvälistymisen edistäminen Taidekentän hankkeet, kuten Porin visuaalisen keskuksen ja Kankaanpään taidekeskuksen kehittäminen. Rauman kaupungin taide- ja kulttuurikeskuksen edelleen kehittäminen. Uuden rahoitusinstrumentin eli Botnia-Atlantica -ohjelman hyödyntäminen kulttuurija vapaa-ajan hankkeiden toteutuksessa Vetovoimaisten matkailukeskuksien palveluiden kehittäminen (esim. Jämi) Vuojoen kartanon kehittäminen kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskuksena; Emil Cedercreutzin museon kehittäminen kulttuurikeskuksena Esitykset valtion keskushallinnolle Lastenkulttuurikeskuksen ja taiteen perusopetuksen taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen Kulttuuriympäristöjen sekä teollisuusperinnön vaalimisen ja kehittämisen taloudellinen turvaaminen YTY-Suomi-hanke (kulttuuriympäristöjen kunnostaminen ja työllistäminen)
13 3.5 Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Laajapohjaisen kumppanuusmallin kehittäminen hyvinvointia edistämään ja toimijoiden työnjaosta sopiminen Maakunnallisen mallin luominen hyvinvointipalveluiden tuottamisesta ja työnjaosta 2010 luvun tarpeita varten sekä palveluprosesseja joustavoittavien tietojärjestelmäratkaisujen käyttöönoton edistäminen Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyrityksien ja järjestöjen kannustaminen täydentämään kunnallisia palveluita ja luomaan niille vaihtoehtoja Välityömarkkinoiden kehittäminen Luonnon- ja kulttuuriympäristöjen työllisyyden ja yrittäjyyden kehittäminen osana syrjäytymisen ehkäisyä Hyvinvointialan maakunnallisen osaamiskeskittymän luominen ja sen toiminnan kehittäminen. Seniorinpalvelujen ja vanhustenhoidon osaamiskeskittymää kehitetään osana valtakunnallista osaamiskeskustoimintaa laaja-alaisena yhteistyönä. Kansalaisten itsenäisen suoriutumisen ja sitä tukevan koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen Koulutus- ja tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden sekä yritysten ja kolmannen sektorin yhteystyön mallintaminen erityisinä painoaloina hyvinvointitalous ja hyvinvointiteknologia Keskeisten tietolähteiden luominen ja kokoaminen sekä vaikuttavuuden arvioiminen mm. hyvinvointitilinpitoa kehittämällä 3.6. Yleisarvio ympäristövaikutuksista Ympäristönäkökulman huomioon ottaminen on tärkeä osa alueellista kehittämistyötä ja parhaimmillaan ympäristön huomioon ottaminen tukee alueiden sekä yritysten kilpailukyvyn vahvistamista. Voittajia voivat olla niin talous ja työllisyys kuin ympäristökin. Ympäristövaikutusten arviointi ja arvioinnin raportointi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kaltaisissa asiakirjoissa on suhteessa suunnitelman yleispiirteisyyteen. Varsinainen vaikutusten arviointi tapahtuu suunnitelmaa toteuttavien hankkeiden toteutuskelpoisuutta arvioitaessa ja hankkeiden toteuttamiseen mahdollisesti liittyvien lupaprosessien yhteydessä. Niin ympäristö- kuin muidenkin vaikutusten kannalta onkin tärkeää, että suunnitelmaa toteuttavien hankkeiden vaikutukset, tehtyjen arviointien riittävyys mukaan lukien hankkeen toteuttamisen edellytykset (luvat, kaavat jne.) otetaan huomioon hyvissä ajoin mm. ennen lopullisen rahoituspäätöksen tekoa. Vastuu kunkin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista kuuluu hankkeen toteuttajalle (SO- VA-lain 2 ja 3 ). Rahoittajan vastuulla on arvioida hakemuksessa esitetyn ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyys ja pyytää hakijalta tarvittaessa lisäselvityksiä. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman keskeisiksi arvioidut ympäristövaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Myönteisten vaikutusten syntyminen kuitenkin edellyttää, että hankkeiden toteuttaminen on suunnitelmallista ja hallittua. Mikäli vaikutuksia ei riittävästi huomioida hankkeiden toteutusvaiheessa on vaarana, että mahdolli-
14 sista kielteisistä vaikutuksista (uhat) tulee todellisia ja ne korostuvat mahdollisuuksien kustannuksella etenkin pitkällä aikajaksolla. Ympäristön tilaa merkittävästi muuttavat hankkeet ja toimenpiteet tulisikin suunnitella ja toteuttaa siten, että haitalliset vaikutukset ympäristöön (ml. sosiaaliset vaikutukset) jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ympäristövaikutusten arviointiosio on rakennettu mahdollisuus- ja uhkamuotoon (ks. taulukko), koska alueellisessa kehittämistyössä yhdistyvät toisaalta mahdollisuuksien edistäminen ja toisaalta uhkien ehkäisy. Vaikutukset on arvioitu toimintalinjoittain (taulukon pystysarake) ja vaikutuksia tarkastellaan ympäristövaikutusten arviointilaissa (SOVA-lain 2 ) esitetyn ryhmittelyn mukaisesti (taulukon vaakasarake) taulukkomuodossa. Arvio suunnitelman toteuttamisen myönteisistä ympäristövaikutuksista toimintalinjoittain (mahdollisuudet): Ympäristövaikutukset --> (SOVA-lain 2 ) Toimintalinjat Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys luo paremmat edellytykset panostaa hyvinvointipalveluihin, asumiseen ja viihtyvyy-teen maakunnan elinvoimaisuuden vahvistuessa sekä edistää omalta osaltaan tasa-arvoa (mm. naisyrittäjyyden tukeminen) synnyttää uusia innovaatioita ja vaikuttaa välillisesti mm. terveyteen ja viihtyvyyteen vaikuttaviin tekijöihin edistää elinolojen ja viihtyvyyden parantamista vaikuttaen myönteisesti mm. ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvin-vointiin (esim. kevyen liikenteen väylien lisäämisellä on positiiviset vaikutukset ihmisten terveydelle) lisää maakunnan vetovoimaisuutta asuinalueena sekä edistää välillisesti eri ryhmien tasa-arvoa sekä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia Maaperä, vedet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus kehittää myös edellytyksiä ottaa ympäristönäkökulma huomioon kilpailukyvyn kehittämisen ja yrittäjyyden osatekijöinä luo edellytyksiä mm. uusille ympäristö-innovaatioille sekä edistää ympäristöystävällistä elinkeinotoimintaa edistää yhteistyötä vaikuttaen vähentävästi ympäristökuormituk-seen ja edistäen riskien hallintaa sekä parantaa Satakunnan vesistöjen tilaa. Päästöihin voidaan vaikuttaa vähentävästi esim. maankäytön paremmalla suunnittelulla, liikennejärjestelmäsuunnittelua kehittämällä ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia lisäämällä. vaikuttaa välillisesti luontoon liittyvien arvojen vaalimiseen, koska monet vapaa-ajanpalvelut perustuvat monimuotoisiin luonnonympäristöihin vahvistaa myönteistä taloudellista kehitystä ja parantaa edellytyksiä hoitaa ja ottaa muutoinkin rakennettu ympäristö, maisema jne. paremmin huomioon käytännön toimissa edistää alueellista yhteistyötä vaikuttaen välillisesti myös esim. yhdyskuntarakenteen ja maiseman huomioonottamiseen edistää mm. Satakunnan kulttuuriarvoiltaan rikkaan yhdyskuntarakenteen kehittämistä sekä vanhan rakenteen kestävää käyttöä edesauttaa maakunnan monimuotoisen kulttuuriympäristön ja perinnön vaalimista (mm. Vuojoen kartano, Leineperi, maailmanperintökohteet) Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen vahvistaa omalta osaltaan luonnonvarojen suunnitelmallista ja kestävää käyttöä (liittyy mm. kilpailukykyyn) edistää osaamisen lisääntymistä maakunnassa ja vaikuttaa välillisesti mm. luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen edistää mm. jätteiden kierrättämistä sekä energiatehokkuuden kehittämistä vaikuttaen myönteisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön edellyttää, että luonnonvarojen käyttö on suunnitelmallista ja kestävän kehityksen mukaista
15 Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy edistää yhteistyön kehittämistä vaikuttaen myönteisesti mm. hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen edistää toimintojen vaikutusten arvioinnin kehittämistä vaikuttaen välillisesti myös ympäristöarvojen huomioonottamiseen edistää yhteistyötä vaikuttaen myönteisesti mm. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämiseen ja kehittämiseen edistää hyvinvointipalveluihin liittyvää kustannustehokkuu-den kehittämistä vaikuttaen vähentä-västi mm. luonnon-varojen käyttöön Arvio suunnitelman toteuttamisen kielteisistä ympäristövaikutuksista toimintalinjoittain (uhat) Ympäristövaikutukset --> Toimintalinjat Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys voi heikentää viihtyisyyttä, jos talouteen ja tehokkuuteen liittyvät arvot saavat ylivertaisen aseman muiden arvojen kustannuksella saattaa vaikuttaa hei-kentävästi elinoloihin ja viihtyisyyteen, jos päästöihin liittyviä häiriömahdollisuuksia ei saada minimoitua tai asukkailla ei ole riittäviä vaikutusmahdollisuuksia hankkeeseen (osallistuminen, tiedon saanti) voi vaikuttaa lisäävästi mm. meluhaittoihin (mm. moottoriurheilu) ja alueiden yleisen viihtyvyyden laskuun mm. kävijämäärien lisääntymisen seurauksena tai saattaa aiheuttaa turvattomuutta, vastustusta ja pelkoja (liittyy mm. tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuuksiin) saattaa johtaa siihen, että palvelutuotanto keskittyy ja palvelu-taso laskee suurten taajamien ulkopuolella; myös yhteisön tai alueen sisällä jotkut ryhmät voivat kokea jäävänsä palveluiden ulkopuolelle (mm. syrjäytymisen tunne) Maaperä, vedet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus saattaa johtaa taloudel-listen arvojen korosta-miseen niin, että ympäristöarvoihin ja niiden vaalimiseen suhtaudu-taan välinpitämättömästi saattaa vaikuttaa heikentävästi luonnonympäristöihin, jos päästöihin liittyviä häiriömahdollisuuksia ei saada minimoitua lisää alueiden houkuttelevuutta käyntikohteina, jolloin ihmismäärät saattavat ylittää alueiden ekologisen ja maisemallisen sietokyvyn (mm. Yyteri, Hämeenkangas) Yhdyskuntaraken-ne, rakennettu ympäristö, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö saattaa johtaa taloudel-listen arvojen korostamiseen mm. yhdyskuntarakenteen ja maisemakuvan kustannuksella saattaa vaikuttaa heikentävästi kulttuuri-ympäristöön ja maisemaan, kun uusia yhteyksiä tai rakennelmia rakennetaan tai laajennetaan saattaa johtaa siihen, että esim. rahoitusta keskitetään merkittävien kohteiden kunnossapitoon ja ylläpitoon niin, että vähemmän merkittävät kohteet jäävät vaille huomiota saattaa johtaa siihen, että keskusten ulkopuo-lella olevat rakenteet jäävät hyödyntämättä ja rapistuvat Luonnonvarojen hyödyntäminen saattaa johtaa ylitehok-kaaseen luonnon-varojen hyödyntämi-seen, jolloin luonnon-varat ehtyvät tai pilaan-tuvat (mm. pohjavedet)