NIKLAS MOISANDER JOHTAA AJAXISSA ESIMERKILLÄÄN

SUOMEN PALLOLIITON JÄSENLEHTI 6/2014 VOITTOJA JOKA PÄIVÄ NIKLAS MOISANDER JOHTAA AJAXISSA ESIMERKILLÄÄN CAPTAIN S BALL MARKKU PELTONIEMI UEFA MICHEL PLATINI FUTSAL MIIKA HOSIO OSOITTEENA FUTIS EURAN PALLO

Kotimainen jalkapallokausi on saatu pakettiin, vaikka HJK jatkaakin Eurooppa-liigan pelejään. Futari oli tuttuun tapaan mukana kauden päätösgaalassa, Captain s Ballissa. Nimikkopalkinto löysi tänä vuonna tiensä ansaitusti Markku Peltoniemen kaappiin. Peltoniemi vastaanotti Captain s Ballin arvokkaassa seurassa, kun UEFA:n puheenjohtaja Michel Platini nousi samalle lavalle. Platini ehti vastailla Futarin kysymyksiin vierailunsa aikana. Tuhtiin pakettiin kuuluu Huuhkajakipparin Niklas Moisanderin haastattelu. Jututimme myös Kampuksen Dynamon Miika Hosiota ja tutustuimme EuPa- Nautti-toimintaan. Nautinnollisia lukuhetkiä! Sami Terävä Viestintäpäällikkö Palloliitto FUTARI 6/2014

AVAUS 11 Esittelyssä 11 juniori-ikäistä pelaajaa, jotka ovat tehneet itselleen nimeä Veikkausliigassa kaudella 2014. KANSIJUTTU Katso videolta ja lue, miten Niklas Moisander raivasi esteet tieltään matkallaan Ajaxin ja Huuhkajien kapteeniksi. CAPTAIN S BALL Markku Peltoniemen 50-vuotinen ura suomalaisen jalkapallon huipulla sai ansaitsemansa palkinnon. UEFA Puheenjohtaja Michel Platini antoi Futarille erikoishaastattelun vieraillessaan Captain s Ball -gaalassa.

FUTSAL Miika Hosio käy läpi futsal-maajoukkueen valmistautumista parhaillaan Suomessa käytävään PM-turnaukseen. OSOITTEENA FUTIS EuPa:n junioripäällikkö Dani Österlund kertoo, millä keinoilla Eurassa on innostettu lapsia futiksen pariin. JULKAISIJA SUOMEN PALLOLIITTO RY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA SAMI TERÄVÄ, SAMI.TERAVA@ PALLOLIITTO.FI, PUH. (09) 742 151 (VAIHDE), POSTIOSOITE: PL 191, 00251 HELSINKI KUSTANTAJA A-LEHDET DIALOGI OY TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ JOUKO VUORELA ULKOASU MIKKO HIRVONEN, ETUNIMI.SUKUNIMI@DIALOGI.FI, PUH. (09) 4242 7330 (VAIHDE), POSTIOSOITE: PL 410, 00811 HELSINKI ILMOITUSMYYNTI A-LEHDET OY, MYYNTIPÄÄLLIKÖT, MEDIAOPAS.A- LEHDET.FI, PUH. (09) 759 61 (VAIHDE) ISSN 2342-2165 AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN

CHRISTOS ZAVROS JUSSI ESKOLA Ketkä lahjakkaat, juniori-ikäiset pelaajat tekivät nimeään tunnetuksi Veikkausliigassa kaudella 2014?

SAKU ERIKSSON HJK Syntynyt 25.4.1995 Kasvattajaseura HJK Pelipaikka Maalivahti Liigaottelut/ maalit 2014 6/- Carljohan Saku Erikssonin kausi oli nousujohteinen. Se alkoi lainalla Ykkösen PK-35 Vantaassa, minkä jälkeen Saku palasi HJK:n liigajoukkueeseen. Vaikka hän pelasikin suurimmaksi osaksi Kakkosta Klubi 04:ssä, vyölle kertyivät ensimmäiset Veikkausliigan ottelut. Kauden kruunasivat minuutit näytösottelussa FC Barcelonaa vastaan kesällä sekä Eurooppa-liigan vierasottelussa FC Torinoa vastaan Italiassa.

NIKLAS FRIBERG TPS Syntynyt 14.3.1996 Kasvattajaseura SalPa Pelipaikka Laitapuolustaja Liigaottelut/ maalit 2014 11/- Salolaisesta SalPa:sta TPS:aan heinäkuussa lainasopimuksella siirtynyt Niklas kuuluu liigakauden suurimpiin yllättäjiin. Aiemmin Niklaksella oli kokemusta ainoastaan Kakkosen otteluista parilta viime kaudelta, mutta hän raivasi tiensä nopeasti TPS:n pelaavaan kokoonpanoon. Vaikka TPS pelaakin ensi kaudella sarjaporrasta alempana, Niklaksen matka joukkueen mukana jatkuu edelleen.

MIKKO VIITIKKO HJK Syntynyt 18.4.1995 Kasvattajaseura HJK Pelipaikka Keskuspuolustaja Liigaottelut/ maalit 2014 3/- Topparilupaus keräsi tällä kaudella ensimmäiset minuuttinsa Veikkausliigassa. Vaikka otteissa oli huomattavissa ajoittain selkeitä jännittämisen merkkejä, peruspelaaminen sujui kelvollisesti. HJK:n joukkueessa topparin tontin valtaaminen ei ole helppoa, ja peliaikaa kertyikin lähinnä Klubi 04:ssä. Isokokoinen pelaaja, joka voittaa pääpallot hyvällä prosentilla.

MIRO TENHO TPS Syntynyt 2.4.1995 Kasvattajaseura Kaarinan Reipas Pelipaikka Keskuspuolustaja Liigaottelut/ maalit 2014 30/1 Isokokoinen puolustaja joutui kovan paikan eteen päättyneellä kaudella, koska TPS:n joukkueen kokemattomuus näkyi pelikentällä väistämättä. Pelasi viime kaudella Kakkosta ÅIFK:ssa, mutta hyppy pääsarjatason peleihin kaudeksi 2014 ei erottunut silmiinpistävästi. Pelasi lähes kaikki ottelut alusta loppuun ja erottui edukseen suurten pelihalujensa takia. Hyvä pelinavaaja, jonka puolustaminen kehittyi kauden mittaan.

JERRY VOUTILAINEN KUPS Syntynyt 29.3.1995 Kasvattajaseura KuPS Pelipaikka Laitapuolustaja Liigaottelut/ maalit 2014 28/- Nuorten maajoukkuerinkiin tiiviisti kuuluva Jerry teki ensiesiintymisensä Veikkausliigassa jo 16-vuotiaana kaudella 2011, ja nuorukainen kuuluikin KuPS:n luottomiehiin heti seuraavasta kaudesta lähtien. Pystyy pelaamaan liigatasolla niin puolustuksessa, keskikentällä kuin hyökkäyksessäkin. Solmi kauden päätyttyä 2+1-vuotisen sopimuksen VPS:n kanssa.

VINCENT ONOVO FC INTER Syntynyt 10.12.1995 Kasvattajaseura Ingas FC (Nigeria) Pelipaikka Keskikenttä Liigaottelut/ maalit 2014 26/3 Nuori keskikenttämies oli Interin kauden tärkeimpiä pelaajia. Pienikokoinen keskikentän väkkärä, joka prässää todella aggressiivisesti ja haluaa pitää palloa. Ei jätä pelaamista kesken, vaan käyttää vaikka viimeisetkin voimavaransa yksittäisiin tilanteisiin. Nigeriasta kotoisin oleva Vincent jatkanee Interissä myös seuraavalla kaudella sopimuksen sisältävän option turvin.

FREDRIK LASSAS HJK Syntynyt 1.10.1996 Kasvattajaseura FC Futura Pelipaikka Keskikenttä Liigaottelut/ maalit 2014 14/- HJK:n kirkkaimpia tulevaisuuden lupauksia. Olisi ansainnut kuluvalla kaudella esityksiensä perusteella enemmänkin vastuuta helsinkiläisten keskikentällä, mutta kilpailu oli tavattoman kovaa esimerkiksi Teemu Tainion ja Robin Lodin rinnalla. Alle 19-vuotiaiden maajoukkuekapteeni valittiin Captain s Ball -palkintogaalassa vuoden lupaavaksi, nuoreksi pelaajaksi. Ensi kaudella lupa odottaa todellista läpimurtoa.

MATEJ HRADECKY TPS Syntynyt 17.4.1995 Kasvattajaseura Turun Nappulaliiga Pelipaikka Keskikenttä Liigaottelut/ maalit 2014 27/- Hradeckyjen veljessarjan seuraava lupaus oli läpi kauden TPS:n kulmakivi keskikentän pohjalla. Hoitaa roolinsa toppareiden edessä, mutta joskus hyökkäyksiin osallistuminen unohtuu. Tarvitsee vielä kovuutta kaksinkamppailuihin, ja pitkästä varresta johtuen kropassa olisi tilaa muutamalle lisäkilolle. TPS:n pudottua Ykköseen liigaseurat lienevät kiinnostuneita miehen palveluksista ensi kaudeksi.

KEVIN LARSSON FF JARO Syntynyt 31.1.1996 Kasvattajaseura FF Jaro Pelipaikka Laitahyökkääjä Liigaottelut/ maalit 2014 10/1 Jo kaudella 2013 debyyttinsä Jaron edustusjoukkueessa Veikkausliigassa tehnyt Kevin lukeutui pietarsaarelaisseuran valopilkkuihin tällä kaudella. Laitahyökkääjä on ottanut parin viime kauden aikana suuria harppauksia eteenpäin. Siitä kertovat päättyneen kauden kymmenen ottelua, joissa syntyi yksi maali. Viime kauden päätteeksi Kevin solmi Jaron kanssa kolmen vuoden jatkosopimuksen kauden 2016 loppuun.

JANNE PAUKKONEN FC HONKA Syntynyt 16.1.1995 Kasvattajaseura FC Kasiysi Pelipaikka Hyökkääjä Liigaottelut/ maalit 2014 6/- Jannen kausi päättyi ennen aikojaan, koska polvivamma vaati leikkaushoitoa juhannuksen jälkeen. Isokokoiseen hyökkääjään kohdistui suuret odotukset, sillä hän oli mättänyt maaleja parin viime vuoden ajan Hongan reservijoukkueessa, Pallohongassa. Omaa todella kovan ja terävän laukauksen. Isosta koostaan huolimatta ripeä liikkeissään. Jos pysyy kunnossa ensi kaudella, tekee varmasti maaleja.

EERO TAMMINEN TPS Syntynyt 19.5.1995 Kasvattajaseura JJK Juniorit Pelipaikka Laitahyökkääjä Liigaottelut/ maalit 2014 25/5 Eerolla oli ennen alkanutta kautta kokemusta lähinnä Kakkosesta, mutta kauden päätteeksi häntä pidettiin TPS:n todellisena onnistujana. Suomen nuorisomaajoukkueissakin esiintynyt Eero viihtyy parhaiten keskikentän vasemmalla laidalla. Sieltä hän pyrkii ajamaan keskustaan päästäkseen laukomaan oikealla jalallaan. Myös pääpelitaito on hyvällä tasolla. Pystyy tarvittaessa käyttämään molempia jalkojaan.

SPL, TARU NYHOLM JUSSI ESKOLA HJK juhli Respect Suomen Cupin voittoa marraskuun alussa Sonera Stadiumilla. Se oli Klubin 12. cup-mestaruus, millä seura nousi Hakan rinnalle mestaruuksien määrässä. Samalla varmistui HJK:n neljäs tuplamestaruus. Suomen mestaruuksia Klubilla on jo kaikkiaan 27. HJK ja FC Inter pelasivat cup-finaalissa 120 minuuttia maalittomasti. Voiton ratkaisi

rangaistuspotkukilpailu, jossa helsinkiläisten viimeisen 11-metrisen ampui maaliin Demba Savage. Sitä ennen Toni Doblas oli torjunut yhden Inter-pilkun. HJK:n huippukauden kruunasi pääsy Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen. Mestarien liigan lohkovaiheessa Klubi pelasi kaudella 1998 99. palloliitto.fi/suomencup

SANNA Saarinen on Naisten Liigan maalikuningatar. PK-35 Vantaan keskikenttäpelaaja viimeisteli kauden aikana kaksikymmentä kertaa. Tuplakymppi on yllättänyt oivallisista syötöistään tunnetun Sannan itsensäkin, mutta selitys on hänen mukaansa lopulta aivan yksinkertainen. Johdonmukaisen murtautumis- ja maalintekoharjoittelun ansiosta olin usein oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Sanna tyylitteli kauden aikana kahdesti hattutempun ja osui neljästi rangaistuspotkusta. Valtaosa osumista syntyi läheltä maalia

yhdellä tai kahdella kosketuksella. Liigan mestaruuden ratkaisseessa trillerissä Åland Unitedia vastaan Sanna osoitti myös päättäväisyytensä. Kauden tärkeimmän osumani, mestaruuden meille varmistaneen voittomaalin ÅU:ta vastaan runnoin takatolpalta sisään vatsallani, taitopelaajana tunnettu Sanna nauraa. Mestaruus on hänelle PK:n paidassa jo neljäs, mutta maistuu dramaattisten vaiheiden jälkeen erityisen makealta. Loppusarjan ottelussa Turun Palloseuraa vastaan punamustat romahtivat, ja mestaruus näytti jo menetetyltä. TPS-tappio säikäytti ja herätti meidät. Sitten muut joukkueet pelasivat ristiin, ja kaikki oli taas mahdollista. Ahvenanmaalla 1 600 katsojan edessä pelattu kauden viimeinen ja mestaruuden ratkaissut ottelu oli uskomaton kokemus. palloliitto.fi/naistenliiga

KALLE PARKKINEN MIESTEN YKKÖSEN yleisömäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2014. Päättyneellä kaudella Ykkösen otteluita seurasi paikan päällä 165 636 katsojaa, mikä tekee 1 211 katsojaa ottelua kohden. Kaudella 2013 keskiarvo oli 1 048. Ykkösen yleisömagneetti oli Ilves, jonka kotiotteluissa kävi keskimäärin 2 338 katsojaa. Nousijajoukkue HIFK:n kotiotteluita seurasi 928 katsojaa. Suurin yleisömäärä, 5 000, nähtiin heinäkuussa pelatussa Pirkanmaan paikallisottelussa Ilves Haka. palloliitto.fi/miestenykkonen

PALLOLIITTO alkaa tukea taloudellisesti lahjakkaita, 19 vuotta täyttäneitä naispelaajia. Akatemiaryhmään valitaan 12 20 Naisten Liigan pelaajaa. Heille suunnitellaan henkilökohtaiset harjoitusohjelmat, jotka tukevat heidän yksilöllisiä vahvuuksiaan ja korjaavat heikkouksia Palloliiton valmennuslinjan vaatimusten mukaisesti. facebook.com/helmarit POSTIN OSOITTEENA FUTIS -hankeseuroissa on kuluneen vuoden aikana saatu jalkapallotoimintaan mukaan runsaasti uusia pieniä tyttöjä ja poikia. Hankkeen yhteenvetoseminaari järjestettiin EM-karsintaottelun Suomi Kreikka yhteydessä. Haku vuoden 2015 hankkeeseen on avattu marraskuussa. seuraohjelma.fi/fin/seuranhallinto

KALENTERI Futsal-maajoukkue Pe 5.12. klo 19:00 Pirkkahalli, Tampere, Ruotsi Suomi, Nordic Futsal Cup 2014 Su 7.12. klo 14:30 Martinhalli, Hyvinkää, Suomi Norja, Nordic Futsal Cup 2014 6.1.2015 Ranska Suomi 7.1.2015 Ranska Suomi 12. 18.1.2015 Montenegro, EM-karsintaturnaus (Suomi, Montenegro, Kypros, Wales)

HUUHKAJAT NIKLAS MOISANDER JUSSI ESKOLA ERIC VERHOEVEN JA JUSSI ESKOLA KAPITEIN Niklas Moisander sai 21-vuotiaana lähtöpassit Ajaxista, mutta palasi kuusi vuotta myöhemmin joukkueen kapteeniksi.

Siirryit kaksoisveljesi Henrikin kanssa Ajaxiin 2003. Millainen kulttuurišokki Ajax-siirto oli nuorelle turkulaisfutaajalle? Oli se yllättävän iso šokki ja aika kova koulu. Oli iso muutos siirtyä Ajaxiin täysipäiväiseen työntekoon. Treenasimme kaksi kertaa päivässä. Tempossa oli iso ero ja pelaajien taitotaso huomattavasti parempi. Kilpailutilanne oli kova. Silloin Ajaxiin hankittiin nuoria pelaajia ympäri maailmaa, ja he kaikki hinkuivat ykkösjoukkueeseen. Ei siellä hirveästi kaveerattu kentän ulkopuolella. Onneksi lähdimme Henkan kanssa kahdestaan. Se auttoi paljon.

Miten siirto aikanaan toteutui? Pelit olivat menneet hyvin poikamaajoukkueessa, ja Ajaxista tuli faxi TPS:lle. Ei sitä aluksi meinannut uskoa, mutta he olivat tosissaan. Menin kahden viikon testileirille, minkä jälkeen he halusivat minut mahdollisimman nopeasti sinne. Myös Henkan he skouttasivat silloin. Päätimme käydä vielä toisen vuoden lukiota, kolmas olisi sitten helpompi suorittaa etänä. Oliko Ajax sinulle erityisen merkityksellinen seura Jari Litmasen menestyksen kautta? Joo, ehdottomasti. Olin 9 10-vuotias, kun Ajax voitti Mestarien liigan ja oli seuraavana vuonna finaalissa. Ja Litmanen oli niin isossa roolissa. Ajax oli iso asia minulle jo silloin pienempänä. Mitä jalkapallo merkitsi sinulle pikkujunnuna? Futis oli iso juttu. Olimme Henkan kanssa kaikki päivät kahdestaan futiskentällä. Kun oli toinen, joka oli yhtä innoissaan, oli helppoa lähteä. Joskus oli kavereitakin mukana, mutta useimmiten olimme kahdestaan. Se meni niin, että Henkka meni maaliin, ja

minä vetelin. Sieltä on lähtenyt meidän molempien hyvä perustekniikka. Treenasimme nautinnon kautta. Futis oli aina hauskaa. Missä vaiheessa aloit harjoitella määrätietoisemmin? EN OLLUT NUOREM- PANA MIKÄÄN ÄLYTÖN TALENTTI. MINUA EI EDES VALITTU EKOILLA KERROILLA JUNNU- MAAJOUKKUEE- SEEN, MIKÄ OLI SILLOIN KYLLÄ PIENI PETTYMYS. Teini-iässä tuli treenaamiseen tavoitteellisuutta, mutta en ollut mikään älytön talentti. Minua ei edes valittu ekoilla kerroilla junnumaajoukkueeseen, mikä oli silloin kyllä pieni pettymys. Sitten vain ajattelin, että tästä jatketaan. Ehkä oli ihan hyväkin, etten päässyt maajoukkueeseen heti alussa. Siitä tuli ekstramotivaatiota työntekoon. Tasainen työnteko ja rakkaus lajiin olivat se juttu. Noihin aikoihin pelipaikkasi vaihtui keskikentältä puolustajaksi. TPS:ssä olin aina ollut keskikenttäpelaaja, mutta junnumaaotteluissa pelasin vasenta pakkia. Sen pelipaikan pelaajana siirryin Ajaxiin. Pallollinen pelaaminen ja pelin avaami-

nen olivat ominaisuuksia, joista he pitivät, ja ne ovat vahvuuksiani nykyäänkin. Kuinka suuri harppaus Ajax-siirto oli pelillisesti? Tasoeron huomasi heti. Intensiteetti ja tempo olivat kovia. Pärjäsin taidollisesti, mutta fyysisen puolen kanssa oli vaikeampaa, vaikka olin jo pelannut veikkausliigapelejä. Kun sitten muutaman kuukauden jälkeen aloin pelata kovempia otteluita kakkosjoukkueessa, tuli ristisidevamma. Hyvä kehitys katkesi siihen. Toipumisjaksosta tuli lopulta pitkä? Minut operoitiin Suomessa lokakuussa 2003. Kaikki meni hyvin, mutta joulupyhinä olin kävelyllä ja liukastuin, en edes mitenkään pahasti, mutta ristiside irtosi yhdestä kiinnityskohdasta. Leikkaus piti tehdä uudestaan. Se oli todella kova isku. Kuntoutuksen kanssa piti tehdä hirveästi duunia. Vuoden verran siinä meni. Sen jälkeen meni vielä aikaa ennen kuin olin täydessä kunnossa. Osittain tämän takia en silloin lyönyt läpi Ajaxissa. Miten vaikeaa on palata takaisin omalle

HOLLANNISSA ON NIIN SUORA- PUHEINEN FUTIS- KULTTUURI, ETTÄ SE VAATII VAHVAA ITSELUOTTAMUSTA. EN OLLUT SELLAI- SEEN VALMIS. tasolle loukkaantumisen jälkeen? On sanottu, että saman verran aikaa kuin on ollut loukkaantuneena, menee toipumisen jälkeen lisää, ennen kuin pääsee parhaalle tasolleen. Kun sopimukseni Ajaxin reserveissä loppui, ei liigatasolta tullut kiinnostusta. Minun piti ottaa askel alaspäin. Menin divariin Zwolleen, jossa pääsin pelaamaan viikosta toiseen. Vähitellen pelaaminen ja etenkin fyysinen puoli parantui. Taitoa minulla on riittänyt, mutta fysiikan kanssa on pitänyt tehdä ekstraduunia. Jos tällä tietämykselläsi neuvoisit 17-vuotiasta Niklas Moisanderia, millaisia vinkkejä olisi ollut hyvä saada? Kovemmalla itseluottamuksella sinne vaan. Tuntuu, että suomalaisilla on usein itseluottamus liian matalalla. Minullakin oli. Hollannissa on niin suorapuheinen futiskulttuuri, että se vaatii vahvaa itseluottamusta. En ollut sellaiseen valmis. Varsinkin loukkaantumisen jälkeen viimeisenä sopimus-

vuotenani itseluottamus oli maassa. En ollut henkisesti niin vahva, että olisin päässyt murtautumaan ykkösjoukkueeseen. Onko Ajaxin silloisen reservijoukkueen pelaajia noussut huipulle? Muutamat ovat luoneet hienoja uria. Thomas Vermaelen on nyt Barcelonassa ja Jan Vertonghen Tottenhamissa. Urby Emanuelson on pelannut pitkään Italiassa. Mutta oli siellä monia huipputaitavia pelaajia, joista olin ihan varma, että heistä tulee tähtiä. Lopulta heistä ei tullut mitään. Hekin menivät divariin, mutta sieltä edelleen amatöörisarjoihin.

Miten iso muutos Ajax oli sinulle kaiken kaikkiaan? Oli se iso Turkuun verrattuna. Siellä oli kaikki turvallista, ja olimme parhaimmistoa. Sitten tulemme Hollantiin ja huomaamme, että siellä on lahjakkaampia pelaajia. Kilpailu oli kovaa ja palaute suoraa. Amsterdam tunnetaan Hollannin sisällä äärimmäisenä esimerkkinä suorapuheisuudesta. Siellä ei säästellä. Jos Suomessa annetaan negatiivista kritiikkiä, sitä pehmennetään aika lailla varsinkin nuorten pelaajien kohdalla. Hollannissa palaute tulee todella suoraan. Nyt yhdentoista vuoden asumisen jälkeen olen oppinut arvostamaan sitä. Ehkä sitä voisi olla vähän enemmän Suomessakin. Silloin tietää tarkkaan koko ajan missä mennään. Itse olet harkitsevainen ja diplomaattinen. Miten hollantilaiset ovat suhtautuneet suomalaiseen rauhallisuuteen? Ei siihen ihan äkkiä totuttu. Olen tosiaan sellainen, että mietin sanomisiani, mutta sitä on opittu arvostamaan. Uskon, että olen noussut kapteeniksi sekä AZ:ssa että Ajaxissa, koska kunnioitan kaikkia ja pidän hyvät välit kaikkiin oli hän avauksen pelaaja, vaihtopelaaja tai ihan mistä päin maailmaa

tahansa. Jaksoitko aina luottaa itseesi vaikeuksienkin keskellä? En voi sanoa, että aina on ollut sataprosenttista uskoa. Iso juttu minulle oli USKON, ETTÄ OLEN NOUSSUT KAPTEE- NIKSI SEKÄ AZ:SSA ETTÄ AJAXISSA, KOSKA KUNNIOITAN KAIKKIA JA PIDÄN HYVÄT VÄLIT KAIK- KIIN. Belgia-ottelu, se matsi, missä huuhkaja lenteli (vuonna 2007). Olin katsomossa, ja Roman Eremenko dominoi debyyttipelissään. Siitä ottelusta tuli tahto, että tuonne minäkin haluan. Olin silloin pelannut ensimmäisen kauteni divarissa Zwollessa. Kesäloman aikana päätin, että nyt kaikki peliin kaikki tai ei mitään. Uskon, että lopulta minua veivät eteenpäin halu ja tahtotaso. En luovuttanut enkä päästänyt menemään maalia, mihin tähtäsin. Mitä kesäloman aikana tehty päätös muutti tekemisessäsi? Toisella Zwolle-kaudellani aloin tehdä ekstratreeniä, etenkin fyysisellä puolella. Kävin vapaapäivinä punttisalilla ja kiinnitin aiempaa enemmän huomiota ruokavaliooni. Terävöitin kaikkea tekemistäni. Pelipaik-

ka vaihtui toppariksi, ja siitä se vähitellen lähti. SAIN MAHDOL- LISUUDEN JA TARTUIN SIIHEN. SEKIN ON FUTIK- SESSA TÄRKEÄÄ, ETTÄ KÄYTTÄÄ MAHDOLLISUU- TENSA, KOSKA NIITÄ EI SAA MONIA. Millainen merkitys AZ Alkmaar -kausilla oli kehitykseesi? Tosi iso. Louis van Gaal skouttasi minut Zwollesta. Hän oli ollut Ajaxissa teknisenä johtajana ja tiesi, millainen pelaaja olen. Sain mahdollisuuden ja tartuin siihen. Sekin on futiksessa tärkeää, että käyttää mahdollisuutensa, koska niitä ei saa monia. Urani oli edennyt askel askeleelta, Alkmaar oli iso hyppy. Tulin Zwollesta, divariseurasta, joten aluksi olin aika hiljaista poikaa. Ensimmäiset kaksi sarjapeliä olin penkillä ja katsomossa. Hävisimme ne, ja van Gaal antoi minulle mahdollisuuden. Pääsimme voittoputkeen, ja oma pelini kulki. Lopulta voitimme mestaruuden. Se oli uskomaton kausi. Ja toisen kauden jälkeen minusta tuli kapteeni. Alkmaar-vuosina sain paljon lisää johtajuutta. Palasit Ajaxiin 2012. Millainen pelaaja

Niklas Moisander oli lähtiessään Ajaxista ja millainen palatessaan takaisin? Muutos on ollut suuri. Olin nuori poikanen Ajaxin reserveissä, eikä itseluottamus ollut vahva. Kun lähdin Ajaxista 2006, en tiennyt, mihin suuntaan ura menisi. Lähteminen oli pettymys. Tavoitteenani oli ollut lyödä läpi Ajaxin ykkösjoukkueeseen. Kun palasin Ajaxiin, tilanteeni oli täysin erilainen. Ajax maksoi minusta ison summan noin kolme miljoonaa euroa Hollannin sisäisestä siirrosta. Tiesin, että olin saamassa ison roolin. Voitimme heti ekalla kaudella mestaruuden, ja ympyrä sulkeutui. Fiilis oli aivan uskomaton. Kaikki se kova duuni vuosien ajan, ja sitten pystyin näyttämään, että olin tärkeä pelaaja Ajaxille ja voitin mestaruuden. Tarinahan on kuin Hollywood-käsikirjoituksesta? Niinhän se on. Kun mietin aikaa Zwollessa miten painoin töitä ja olin yksinäinen ulkomailla, ei se aina herkkua ollut. Mestaruuden voittaminen Ajaxissa antoi tunteen, että vuosien työnteko toi palkinnon. Ne vuodet eivät menneet hukkaan. Jaksoin luottaa itseeni. Monet ovat sanoneet, että olen liian pieni toppariksi tai liian hidas. Tulin Aja-

xiin Jan Vertonghenin seuraajaksi. Hän oli seuran suosituin pelaaja, ja hänet oli valittu edellisellä kaudella liigan parhaaksi. Monet ihmettelivät, miksi Moisander, hän ei ole tarpeeksi hyvä. Mutta tärkeintä on uskoa itseensä ja jaksaa tehdä töitä. Mikä Ajaxissa on poikkeuksellista? Ihan tavanomaisesta seurastahan ei ole kyse. Seuran filosofia on todella vahva. Ajaxissa pitää pelata hyökkäävää ja viihdyttävää peliä. Se ei muutu ikinä. Pelataan maata pitkin. Pelaajat ovat taitavia. Periaatteessa ryhmitys on aina ollut sama, 4 3 3. Pelitapa on tärkeä. Ajaxissa junioripuoleen panostetaan paljon, eikä seuraan juuri osteta kalliita pe-

laajia. Ja fanit ovat mahtavia. Kaikilla on fiilis siitä, että tämä on iso seura. Mistä asioista jalkapalloihmisten kannattaisi ottaa oppia Ajaxissa? Ajaxissa, kuten Hollannissa ylipäätään, hyvä tekniikka on tärkein. Taktiikkaakin korostetaan, mutta pallonkäsittelytaito on kaiken perusta. Hyvät haltuunotot ja syöttötaito molemmilla jaloilla ovat tärkeitä asioita. Kun pelattiin Barcelonaa vastaan, huomasi, miten hullun kovaa syötöt menevät ja kaikki haltuunotot ovat silti hyviä. Entä seuraava siirto? Sopimuksesi loppuu tähän kauteen. Millaisia ajatuksia sinulla on tulevaisuuden suhteen? Toivon, että saisin mahdollisuuden näyttää taitoni isoimmissa sarjoissa: Englannissa, Espanjassa, Saksassa tai Italiassa ei niin väliä, missä niistä. Olen ollut Hollannissa niin kauan, että haluan koittaa jotain muuta. Katsotaan, tapahtuuko siirto tammikuussa vai vasta kesällä. Futis edellä menen, raha ei ole ikinä ollut minulle tärkeää. Haluan ottaa urastani irti mahdollisimman paljon ja katsoa, miten pitkälle voin päästä. Ikää alkaa tulla, ensi vuonna on kolmekymppiä täyn-

nä, mutta se ei tarkoita mitään. Nälkä ei ole missään nimessä loppunut. NIKLAS MOISANDER Syntymäaika ja -paikka 29.9.1985, Turku Pelipaikka Keskuspuolustaja Maaottelut 46 A, 1 B, 8 N, 36 P Seurat 1992 96 Turun Nappula liiga, 1997 2003 TPS, 2003 06 Ajax, 2006 08 Zwolle, 2008 12 AZ, 2012 Ajax Muuta Hollannin mestari 2009, 2013 ja 2014, kaksoisveli Henrik pelaa maalivahtina FC Lahdessa

CAPTAIN S BALL MARKKU PELTONIEMI JARMO PASANEN ANTTI VETTENRANTA PELTSI Captain s Ball -palkitun Markku Peltsi Peltoniemen legendaariseen HJK-uraan mahtuu maali koulupoikana Man Unitedin verkkoon, potkut ja paljon, paljon muuta.

JUSSI ESKOLA Ei minulla ollut etukäteen hajuakaan, että Captain s Ball voisi tulla minulle. Vasta, kun Alajan Pertti sanoi miestenhuoneessa kymmenkunta minuuttia ennen pystin luovuttamista, että ole valmiina, hoksasin, että näin saattaa käydä. Jakamatta oli enää Captain s Ballin lisäksi Naisten Liigan parhaan pelaajan palkinto, ja päättelin, että siinä kategoriassa en ole ehdolla, Markku Peltoniemi kertoo. Epäilemättä tuo positiivisesta ja merkittävästä työstä suomalaisen jalkapallon hyväk-

si jaettava erikoispalkinto meni oikealle henkilölle. Markku Peltsi Peltoniemi, 66, pelasi 1965 75 yhteensä VOI HYVIN SANOA, ETTEN OLE LAPSUUSVUOSIS- TANI EDENNYT JUURI MINNEKÄÄN. 141 SM-sarjaottelua HJK:n paidassa. Mutta ennen kaikkea hänen toimitsijauransa on vertaansa vailla. Peltoniemi on ollut HJK:n miesten joukkueenjohtaja yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 alkaen. Pääsarjaotteluja joukkueenjohtajana on takana 1 164, Suomen Cupin otteluja noin 150 ja kansainvälisiä eurocup-pelejä 120. Virallisessa ottelupöytäkirjassa hänen nimensä on esiintynyt niin usein, että maailmassa ei liene monta, jolla on lyödä tiskiin vielä kovempi tilasto. Kyllä tämmöinen muistaminen mukavalta tuntuu. Olen kovassa seurassa, kun katsoo, ketkä ovat aikaisemmin palkinnon saaneet. Varmaan jotakin on tullut tehtyä oikein. MARKKU Peltoniemi on alkujaan Tölikan kundeja ja touhusi Töölön Pallokentällä jo 1950-luvulla. Nykyinen työpaikkani Sonera Stadion si-

jaitsee melko tarkasti vanhojen leikkipaikkojeni kohdalla. Voi hyvin sanoa, etten ole lapsuusvuosistani edennyt juuri minnekään, Peltsi myhäilee. Pallokentän ohella myös Olympia stadion tuli jo varhain tutuksi. Kun vahtimestarin kopista sammuivat illalla valot, kiipesimme muutaman kaverin kanssa aidan yli ja menimme nurmelle potkimaan. Olihan se elämys päästä heiluttamaan stadikalla maaliverkkoja, vaikka kyse oli vain omista, luvattomista puuhistamme. Ajan tapaan liikuntaa harrastettiin monipuolisesti. Eläintarhan kentällä yleisurheiltiin ja talvisin pelattiin jääkiekkoa, vaikka luonnonjäillä pelikaudet jäivät lyhyiksi. Vuonna 1960 Peltsi liittyi 12-vuotiaana HJK:n D-junioreihin, joka pelasi piirisarjojen nuorimmassa ikäluokassa. Nykymittapuulla myöhään. Mutta koulu- ja pihapelitaustaa sekä omaehtoista treeniä oli takana runsaasti. Olin aika isokokoinen, ja ensimmäinen pelipaikkani oli maali-

vahti. Pelasin juniorivuosina muillakin paikoilla, kunnes vakiinnuin keskikentälle, silloiseksi tukimieheksi. ILTA-SANOMAT JULKAISI OTTELU- PÄIVÄNÄ MINUSTA JUTUN JA MAINITSI OTSIKOSSA, ETTÄ KOULUPOIKA PELAA BOBBY CHARL- TONIA VASTAAN. PELTONIEMI nousi HJK:n edustusjoukkueeseen varsin nopeasti. 1964 SM-sarjakauden avauksessa hän istui jo varamiesten penkillä, ja seuraavana vuonna valmentaja Aulis Rytkönen nosti 17-vuotiaan nuorukaisen vakiokokoonpanoon. Taktiikka oli helppo omaksua, koska kaikki joukkueet käyttivät tuohon aikaan 3 2 2 3- eli niin sanottua WM-muodostelmaa. Vasen tukimies eli n:o 6 pelasi aina vastustajan oikeaa välihyökkääjää eli n:oa 8 vastaan. Pelaajauran yksi tähtihetkistä osui jo ensimmäiselle kaudelle. Euroopan Cupin avauskierrokselle HJK:ta vastaan arvottiin manageri Matt Busbyn johtama Manchester United, jossa pelasivat muiden muassa maailmantähdet Bobby Charlton ja Denis Law. Ensimmäinen osaottelu käytiin syyskuussa

Olympiastadionilla. Ilta-Sanomat julkaisi ottelupäivänä minusta jutun ja mainitsi otsikossa, että koulupoika pelaa Bobby Charltonia vastaan. Ostin lehden koulusta päästyäni ja menin kotiin lepäilemään ja valmistautumaan peliin. Ottelusta odotettiin Man Unitedin yksipuolista näytöstä, mutta HJK pisti lujasti kampoihin. Tosin Man United teki nopeasti kaksi maalia, mutta Kai Pahlman kavensi komealla vaparilla. Denis Law vei kuitenkin Man Unitedin 3 1-taukojohtoon. Toisella jaksolla nähtiin vain yksi maali, mutta sitäkin komeampi. HJK sai kulman, joka tuli laakana pelaajamuurin välistä rankkialueen rajalla päivystäneelle Peltoniemelle. Hän tälläsi pallon suoraan ilmasta oikeaan takanurkkaan. Tuntuihan se upealta. Banketissa pelin jälkeen join Jaffaa ja katselin silmät pyöreinä ManU:n tähtiä. Seuraavana aamuna menin normaalisti kouluun ja pääsin taas Iltikseen, olin kuvassa tyttöluokkakaverieni ympäröimänä. Viimeistään kahden viikon pääs-

tä ManU pudotti meidät maan pinnalle voittamalla kotonaan Old Traffordilla 6 0. SEURAAVINA vuosina Markku Peltoniemi sementoi paikkansa HJK:n luotettavana vasempana tukimiehenä. Hän pelasi viisi poikien maaottelua, mutta A-maajoukkue jäi kokematta. 1970-luvun alussa olin pelaajana parhaimmillani ja kieltämättä välillä odottelin kutsua maajoukkueeseen. Mutta A-maajoukkuevalmentaja Olavi Laaksonen asui Turussa ja näki lähempää turkulaisia pelaajia, joihin valinta kohdistui usein. Myöhemmin Laaksonen myönsi, että olisi voinut valita myös minut. En silti voi väittää, että olisin välttämättä vääryyttä kärsinyt, sillä valinta tasaväkisten pelaajien kesken on aina vaikeaa. Jos 17-vuotias poikanen tekisi nykyisin maalin Manchester Unitedin verkkoon, hänelle maalailtaisiin tasokasta ja rahakasta ammattilaisuraa. 1965 se oli vielä utopiaa. Ei ammattilaisuus käynyt silloin mitenkään mielessä. Vasta, kun joukkuekaverini ja

ikätoverini Timo Rahja ja Juha-Pekka Laine siirtyivät 1974 Hollantiin, pohdiskelin, olisikohan minullakin mahdollisuuksia. Olisi se kiinnostanut, mutta vakituinen työpaikka kotikaupungissa painoi aika paljon. Peltsi voitti pelaajana HJK:ssa yhden Suomen mestaruuden, vuonna 1973. Ratkaisuottelussa TPS:ää vastaan onnistuin tekemään maalin maajoukkuevahti Göran Enckelmanin taakse. Se on yksi makeimpia muistojani SM-sarjauraltani. MUTTA SM-sarjauran päättymiseen liittyy katkeria muistoja. Kaikki ei mennyt, kuten piti. 1970-luvulla pelaamisesta ei saatu muuta palkkaa kuin pinnarahoja. Meillä oli voimassa Aulis Rytkösen Ranskasta tuoma systeemi, jossa voittoputki toi mukavasti rahaa, mutta kun se katkesi, pottia piti lähteä taas kerryttämään alhaalta, Markku Peltoniemi muistelee. Pelaajat halusivat enemmän. Treenikauden 1976 alkajaisiksi HJK:n pelaajat valtuutti-

vat Peltoniemen ja PIKAKIRJEESSÄ kolme muuta pelaajaa neuvottelemaan LUKSISTA SEURAN KIITETTIIN PALVEseuran puheenjohtajan Paavo Eini- TIIN, ETTEI NIITÄ HYVÄKSI JA KERROTön kanssa sopimuksesta, jossa pelaajille ENÄÄ TARVITTU. olisi jaettu peräti 90 % joukkueen tuloista. Eihän siitä mitään tullut. Einiö ei suostunut alkuunkaan keskustelemaan vaatimuksesta, joka oli kieltämättä kova. Meidät viskattiin melkein kättelyssä ulos hänen huoneestaan. Episodi ei päättynyt siihen. Pari viikkoa myöhemmin posti toi Peltoniemelle pikakirjeen. Siinä kiitettiin palveluksista seuran hyväksi ja kerrottiin, ettei niitä enää tarvittu. Samalla kenkää saivat kolme muuta neuvotteluihin osallistunutta pelaajaa. Siihen aikaan ei ollut suuria pelaajakohtaisia sopimuksia, mutta seura omisti pysyvästi pelaajan oikeudet. Niistä pääsi irti vain karanteenimaksulla tai neuvottelemalla, mutta seura saattoi antaa potkut milloin tahansa, Peltsi kertoo.

Pahalta se tuntui. Tunsin katkeruutta Einiötä kohtaan, jonka olin aikoinaan itse houkutellut HJK:hon. Tunsin hänet vaimoni kautta, koska he molemmat työskentelivät musiikki- ja viihdebisneksessä. Lisäksi tunsin itseni petetyksi pelaajatoverieni taholta. He olivat olleet sitä mieltä, ettei vaatimuksista tingitä, mutta vain me neljä, jotka neuvottelimme kaikkien puolesta, saimme kärsiä seuraukset. Joukkueesta ei tiukassa paikassa löytynytkään voimaa seisoa yhtenäisenä, vaan jokainen koetti pelastaa oman nahkansa, Peltsi muistelee. PELAAJAURA ei loppunut kokonaan. Peltoniemi teki pakon edessä ainoan syrjähyppynsä HJK:sta ja pelasi kolme kautta Ykköstä HPS:n paidassa. HJK antoi vapaat paperit eikä vaatinut karanteenia. Jälkeenpäin ajateltuna jäähdyttely ja hiukan löysempi peli- ja treenitahti sopivat hyvin, vaikka kentällä tietysti olin tosissani. Esikoispoikani Ville syntyi 1976, ja minulla jäi aikaa olla pojan kanssa. Vaimoni Anja keikkaili aktiivisesti sisarensa Annelin kanssa Koivistolaiset-lauluduona, ja lapsenhoito

lankesi luontevasti minulle. Siviilityön Peltoniemi oli aloittanut jo 1972 Pohjoismaiden Yhdyspankissa, joka on myöhemmin vaihtanut nimeään neljästi ja tunnetaan nykyään Nordeana. Jalkapallotonta aikaa kesti hädin tuskin vuosi. Paavo Einiö soitti ja tarjosi edustusjoukkueen joukkueenjohtajan pestiä HJK:ssa. Vaikkei siitä puhuttu, niin Einiöllä vissiin oli hiukan huono omatunto potkujeni jäljiltä. Hän tiesi, että tulin mukavasti toimeen kaikkien kanssa, ja pelaajien asioiden hoitaminen sujui minulta hyvin. Ja kyllä minullakin oli kaipuu pukukoppien tunnelmaan. Ei minun hirveän pitkään tarvinnut miettiä, lähinnä kysyin lupaa vaimoltani. Aloitin HJK:n joukkueenjohtajana 1980. JOUKKUEENJOHTAJAN homma oli 1980-luvulla luottamustoimi, josta maksettiin päivärahaa. Siihen sisältyi käytännön juoksevien asioiden hoitamista, kuten kuljetusten ja majoitus- ja ruokailupaikkojen sekä treenivuorojen varaamista pelimatkoilla. Lisänä olivat ottelutapahtuman järjestelyt. HJK:ssa

Peltoniemelle sälytettiin myös pelaajasopimusten neuvottelu. PODEN HIUKAN HUONOA OMAA- TUNTOA SIITÄ, ETTEI PALKKA MÄÄRÄYTYNYT AINA PELITAITOJEN TAI PELAAJA-ARVON PERUSTEELLA. 1980-luvulla pelaajille alettiin maksaa oikeaa palkkaa joskin sen verran vähän, että kyseessä oli lähinnä sivutoimi. Ei sillä kukaan elänyt, vaan kaikilla muilla paitsi opiskelijoilla ja satunnaisilla ulkomaalaisvahvistuksilla oli myös siviilityö. HJK:n valmentajat olivat 1980-luvulla enimmäkseen täyspäiväisiä. Poikkeuksena Klubin kolmeen mestaruuteen luotsannut Jyrki Heliskoski, joka toimi valmentamisen ohessa liikunnanopettajana Espoossa. Pelaajabudjetin määrittelivät seuran hallitus ja johtohenkilöt. Pelaajilla ei ollut vielä 1980-luvulla agentteja, vaan he hoitivat sopimusneuvottelunsa itse. Poden hiukan huonoa omaatuntoa siitä, ettei palkka määräytynyt aina pelitaitojen tai pelaaja-arvon perusteella. Se, joka ilkesi pyy-

tää enemmän, sai yleensä enemmän kuin se, joka tyytyi vähempään. Myönnän, ettei se aina ollut ihan oikeudenmukaista, Peltsi sanoo. 1990-LUKU on Peltoniemen mukaan iso vedenjakaja suomalaisessa jalkapallossa. Liigapelaajista tuli täysammattilaisia. Se asetti paineita seuraorganisaatioille. Ennen 1990-lukua seurojen hallituksissa istui bisnesihmisiä, jotka hoitelivat varainhankintaa vapaaehtoisesti oman toimensa ohella, omien verkostojensa kautta. Mutta 1990-luvulla tulivat päätoimiset myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Ero näkyy myös pelaajien mentaliteetissa. 1990-luvulta lähtien ja ennen kaikkea nykypäivänä pelaajat ovat ammattilaisia, jotka suhtautuvat työhönsä tosissaan ja joilla on pyrkimys edetä urallaan. Toisilla henkilökohtaiset tavoitteet ovat hyvinkin korkealla. Heitä ei ole tarvinnut paimentaa saati komentaa. Sitä vastoin 1980-luvulla pelaajat olivat

HJK:ssa lähes poikkeuksetta jalkapallouransa huipulla. Heillä oli leipätyö muualla, ja jalkapallo oli mukava harrastus. Treenit oli kerran päivässä iltapäivisin, ja niiden jälkeen lähdettiin porukalla lähibaariin yhdelle tai kahdelle oluttuopilliselle. Pelaajat olivat usein kavereita keskenään ja muutenkin paljon yhdessä. Siinä oli omanlaisensa rento meininki, jota nykyisin tapaa lähinnä alasarjatasolla. Joskus pelaajat saattoivat hiukan irrotella, etenkin, jos homma oli jo hoidettu kentän puolella. Kun kyseessä olivat nuoret miehet, jotka viettivät vapaa-aikaansa, se oli ihan ymmärrettävää. Mitään isoja laiminlyöntejä ei juuri sattunut, mutta kyllähän ulkomaisilla cupottelumatkoilla jotakuta pelaajaa saatettiin odotella vielä lentokentällä. Yleensä ne sinne kuitenkin lopulta ilmestyivät. MYÖS jalkapallovalmennus on mennyt eteenpäin. HJK:ssa siihen on satsattu aina, mutta hyvää työtä tehdään muuallakin.

Hyviä yksittäisiä valmentajia on ollut aina. Mutta jalkapalloilijaksi kasvaminen ja pelaajana kehittyminen oli ennen usein sattumien summaa. Nykyisin valmennuksessa on paljon kokonaisvaltaisempi ote, ja nuorten eteen nähdään valtavasti vaivaa. Alue- ja talenttivalmentajaverkosto löytää lahjakkuudet isojen kaupunkien ulkopuoleltakin, Peltoniemi arvioi. Hänen molemmat poikansa edustivat HJK:ta A-poikien SM-sarjatasolle asti, ja nuorempi poika Jukka ehti pelata kuudessa poikamaaottelussa. Myös Peltsin jalkapalloelämään mahtuu lyhyt pätkä valmentamista. Vuonna 1980, samana vuonna, kun hän aloitti HJK:ssa joukkueenjohtajana, naisten maajoukkueen valmentaja Kaj Österberg, vanha pelikaveri, houkutteli hänet kakkosvalmentajakseen. Mukava sitä puolta oli nähdä, vaikka siinä tajusi, miten kovia ratkaisuja valmentaja joutuu tekemään pudottaessaan jonkun pelaajan ringistä pois. Aikaa ei lopulta riittänyt jatkaa valmentamista vuotta pitempään.

KENTIES PARHAITEN PELTSI MUISTAA PUTOAMISKAMP- PAILUN HANGON IK:TA VASTAAN MARRASKUISELLA OLYMPIASTADIO- NILLA 1996. MYÖS joukkueenjohtajana Markku Peltoniemi on kokenut useita mieleenpainuvia otteluja. Suomen mestaruuksia on tullut 16 ja Suomen Cupin voittoja 11. Mutta kenties parhaiten Peltsi muistaa liigan putoamiskamppailun Hangon IK:ta vastaan sateisella marraskuisella Olympiastadionilla 1996. Olimme puoliajalla 0 1-häviöllä, ja pelasimme ulosajon takia yhden vajaalla. Toisen jakson alussa tasoitimme, mutta jos HIK olisi tehnyt maalin, se olisi noussut vierasmaalisäännöllä liigaan ja pudottanut meidät Ykköseen. Pari minuuttia ennen loppua pallo pomppi kulman jälkitilanteessa vain 20 sentin päästä maaliviivastamme, mutta maali varjeltui. Tuloksella oli iso merkitys, sillä seuraavana vuonna HJK voitti Suomen mestaruuden. Sitä kautta aukeni tie vuoden 1998 Mestarien Liigan karsintaan ja lopulta lohkovaiheeseen. HJK pelasi Olympiastadionilla kol-

me ikimuistoista ottelua. Se ei unohdu koskaan. Lähes samanveroisena pidän tämän syksyn Eurooppa-liigaa, johon pääsimme ensimmäistä ALOITTAESSANI JOUKKUEEN- JOHTAJANA EN OLLUT PELAAJIA PALJONKAAN VANHEMPI, MUTTA NYT KELPAISIN JO MONIEN ISOISÄKSI. kertaa. Kolmas haaveeni ei liity HJK:hon vaan Suomen maajoukkueeseen, jonka toivon näkeväni vielä EM- tai MM-lopputurnauksessa. MARKKU Peltoniemi jäi Nordeasta eläkkeelle 2005. Samana vuonna HJK:n joukkueenjohtajan tehtävä kokopäiväistettiin. Siihen lisättiin myyntihommia varsinaisen myynti- ja markkinointiorganisaation tukeksi. Meillä on ollut enemmän kansainvälistä toimintaa, joten joukkueenjohtajan velvollisuudet ovat kasvaneet. Peltsi laskee, että hänen joukkueenjohtajaaikoinaan HJK:ssa on pelannut noin 300 pelaajaa. Joukkue uusiutuu viimeistä naamaa myöten yleensä 7 8 vuodessa.

Pitäisi varmaan kysyä pelaajilta, mutta luulenpa, että pukukoppihuumori, ennen kaikkea sen kestäminen, on se asia, jonka avulla olen pärjännyt heidän kanssaan sukupolvesta toiseen. Aloittaessani en ollut pelaajia paljonkaan vanhempi, mutta nyt kelpaisin jo monien isoisäksi. Myös toimihenkilöt ja työtoverit ovat vaihtuneet. Peltsi katsoo, että HJK:ssa on silti aina vallinnut tietty yhteenkuuluvuus, Klubin henki, joka on saanut hänet viihtymään, olipa kyse palkkatyöstä tai pelkästään sydämellä tehtävistä talkoohommista. Miten pitkään hän aikoo jatkaa? Saa nyt nähdä, mennään vuosi kerrallaan. Työ suomalaisen jalkapallon hyväksi tuntuu niin mielekkäältä, että sitä voisi jatkaa niin kauan, kun siihen kelpaa.

MARKKU PELTSI PELTONIEMI Syntymäaika ja -paikka 8.2.1948, Helsinki Pelipaikka Tukimies Maaottelut 5 P SM-sarjaottelut/maalit 141/13 Seurat pelaajana 1960 75 HJK, 1976 78 HPS Seura joukkueenjohtajana 1980 HJK Muuta Pelaajana ja joukkueenjohtajana yhteensä 17 Suomen mestaruutta ja 12 cup-mestaruutta, HJK:n Hall of Fame 2007, Veikkausliigan legenda 2011, Palloliiton ainaisjäsen

CAPTAIN S BALL MUUT PALKITUT SPL JUSSI ESKOLA

VUODEN PELAAJA ROMAN EREMENKO TsSKA Moskova Roman Eremenko vaihtoi seuraa kesällä ja otti heti vahvan roolin uudessa joukkueessaan. Hän on esittänyt loistavia otteita niin sarjapeleissä kuin eurokentilläkin. A-maajoukkueessa hän on esiintynyt tuttuun tapaan vahvasti ottelusta toiseen, roolista riippumatta. Kuluvalla kaudella Eremenko on tehnyt myös useita maaleja.

VUODEN NAISPELAAJA TINJA-RIIKKA KORPELA FC Bayern München Tinja-Riikka Korpela on osoittanut tänä vuonna henkistä lujuuttaan sekä vahvaa kehitystä entisestään. Hän siirtyi täksi kaudeksi yhteen maailman johtavista seuroista ja on heti ollut tärkeä osa joukkuetta. Korpela on myös erinomainen esikuva kaikille nuorille suomalaisille jalkapalloilijoille.

VUODEN U21 -PELAAJA ROBIN LOD HJK Robin Lod pelasi jokaisessa alle 21-vuotiaiden maajoukkueen ottelussa tänä vuonna. Hän esiintyi kentällä jatkuvasti omalla korkealla suoritustasollaan vahvasti joukkueen menestyksen eteen taistellen. Hän pelasi myös seurajoukkueessaan vahvan kauden.

VUODEN LUPAAVA NUORI PELAAJA, TYTÖT KATARINA NAUMANEN Pallokissat Katarina Naumanen nousi kaudella 2014 jo naisten maajoukkuerinkiin ja oli alle 20-vuotiaiden maajoukkueen kantavia voimia Kanadan MM-lopputurnauksessa. Johtajatyyppi, joka ammattimaisuudellaan, positiivisuudellaan ja vaatimustasollaan vie koko joukkueen pelaamista eteenpäin.

VUODEN LUPAAVA NUORI PELAAJA, POJAT FREDRIK LASSAS HJK Fredrik Lassas on moderni keskikenttäpelaaja, joka reagoi tilanteenvaihtoihin hyvin molempiin suuntiin ja pystyy rytmittämään peliä. Hän toimi koko kauden alle 19-vuotiaiden poikien maajoukkueen kapteenina johtaen peliä esimerkillisesti.

VUODEN TYTTÖPELAAJA EVELIINA SUMMANEN PEPO Lappeenranta Eveliina Summanen on pelannut erittäin vakuuttavasti alle 17-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueessa Euroopan huippujoukkueita, kuten Ruotsia ja Saksaa vastaan. Hän on todistanut itselleen ja muille pärjäävänsä erittäin hyvin kansainvälisellä tasolla. Summanen on pelannut hyvin myös seurajoukkueessaan poikien Ykköstä ja pystynyt vakiinnuttamaan paikkansa hyvässä joukkueessa.

VUODEN POIKAPELAAJA HUGO KETO Arsenal FC Hugo Keto on esittänyt varmoja otteita alle 17-vuotiaiden poikien maajoukkueen maalilla läpi vuoden. Rauhallisuus, ulottuvuus ja varmuus ovat hänen valttejaan. Vuoden poikapelaaja vaihtoi seurajoukkuettaan kuluvan vuoden aikana. Hän edustaa tällä hetkellä Arsenalin alle 18-vuotiaiden joukkuetta.

VUODEN EROTUOMARI, NAISET KIRSI HEIKKINEN Kirsi Heikkinen oli tällä kaudella erotuomarina alle 20-vuotiaiden MMkisoissa Kanadassa sekä luonnollisesti kansallisella tasolla Naisten Liigassa. Hän on kausi kerrallaan osoittanut paikkansa kentällä ja pitkän uran myötä saanut laajan kunnioituksen sekä pelaajien että valmentajien silmissä. Kokemus ja osaaminen yhdessä tekevät Heikkisen tuomaroinnista luotettavan kokonaisuuden.

VUODEN EROTUOMARI, MIEHET MATTIAS GESTRANIUS Mattias Gestranius on kotimaisen Veikkausliigan lisäksi toiminut erotuomarina EM-karsinnassa sekä Eurooppa-liigan lohkovaiheessa. Kausi on hänen osaltaan ollut selkeä läpimurtokausi kansainvälisillä kentillä. Ammattimaisella asenteella, hyvällä fyysisellä kunnolla, vahvalla pelinjohtamisella ja pelin ymmärtämisellään hän näyttää, että suomalainen erotuomari menestyy sekä Veikkausliigassa että Euroopan huipputasolla.

VUODEN GRASSROOTS-SEURA FC KANGASALA FC Kangasala on kehittänyt toimintaansa määrätietoisesti usean vuoden ajan. Viimeisimpänä päätoimisen työntekijän palkkaaminen seuratuella ja piirin seurakehittäjän johtamaan prosessiin osallistuminen seuran kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Seuran pelaajamäärä on kasvanut viime vuodesta noin 150 pelaajalla, ja se on julkisesti profiloitunut harraste- ja kasvattajaseuraksi.

ERIK VON FRENCKELL -MITALI MICHEL PLATINI UEFA:n puheenjohtaja Michel Platinin ansiot jalkapallon parissa ovat kiistattomat. Menestyksekkään pelaajauransa, jonka aikana hän voitti muun muassa Euroopan mestaruuden, jälkeen Platini on edistänyt ja uudistanut lajia hallinnon puolella. Kansainvälisen jalkapalloliiton (FIFA) varapuheenjohtajasta tuli UEFA:n puheenjohtaja vuonna 2007. Maanosan jalkapalloa johtaessaan Platini on puuttunut moniin epäkohtiin nostaen Respect-teeman korkeaan arvoon. Platini on UEFA:n puheenjohtajana korostanut alaikäisten pelaajien suojelua sekä urheilun erityisasemaa Euroopan Unionissa. Hän on myös puhunut ja toiminut taloudellisen reilun pelin edistämiseksi sekä kotimaisten pelaajien määrän lisäämiseksi kansallisissa sarjoissa. Platini on myös aja-

nut uudistuksia Mestarien liigaan sekä Eurooppa-liigaan. Niiden myötä myös pienemmillä seuroilla on paremmat mahdollisuudet päästä mukaan eurooppalaisten seurakilpailuiden lohkovaiheeseen. Palloliiton liittohallitus voi myöntää Frenckell-mitalin järjestöperheen ulkopuolisille koti- tai ulkomaisille tahoille (henkilö, yritys tai yhteisö), jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet suomalaista jalkapalloa. Mitali voidaan myöntää myös yksittäiselle järjestöperheeseen kuuluvalle henkilölle, joka on tehnyt erityisen merkittävän jalkapalloteon. Pelaajalle, joka on pelannut 100 A-maaottelua, luovutetaan mitali.

UEFA MICHEL PLATINI JOUKO VUORELA JUSSI ESKOLA MR PRESIDENT UEFA:n puheenjohtaja Michel Platini vieraili Captain s Ball -gaalassa ja kertoi muun muassa, mitä tarkoittaisi jalkapallossa valkoinen kortti.

Mikä on mielipiteenne huippujalkapallossa käytössä olevasta maaliviivateknologiasta? Jalkapallon säännöistä päättävä IFAB hyväksyi maaliviivateknologian käytön, joten sitä voidaan haluttaessa käyttää eri kilpailuissa. Se on kallista, ja näkisin mieluummin, että siihen käytetyt varat ohjattaisiin jalkapallon kehittämiseen ympäri Eurooppaa. Onko tarvetta käyttää videoteknolo giaa esimerkiksi epäselvissä rangaistuspotkutai paitsiotilanteissa? Olen aina vastustanut videoteknologian käyttöä. Jalkapallo on kaunis ja sulava peli, ja videoteknologian käyttöönotto pakottaisi erotuomarin toistuvasti keskeyttämään pelin. Se loisi monia uusia ongelmia, kuten milloin ja miten peli tulisi keskeyttää. Jalkapallo on hieno peli sellaisenaan kuin se on, ja mielestäni se, mitä tarvitaan, on enemmän erotuomareita. Lisäerotuomarijärjestelmämme toimii hienosti, ja kaikki kansalliset liitot ovat päättäneet ottaa sen käyttöön. Mitä tarkoittaisi valkoisen kortin käyttöönotto jalkapallossa? Ajatus on, että pelaaja voisi saada valkoisen

AJATUS ON, ETTÄ PELAAJA VOISI SAADA VALKOISEN KORTIN RANGAISTUKSENA HUONOSTA KÄYTÖKSESTÄ. kortin rangaistuksena huonosta käytöksestä. Jos hän kiistelee erotuomarin kanssa tai huutaa erotuomarille tai osoittaa äärimmäistä piittamattomuutta reilun pelin sääntöjä kohtaan, hän saisi valkoisen kortin ja joutuisi 10 minuutin jäähylle. Mielestäni se pakottaisi pelaajia harkitsemaan kahdesti, ennen kuin he käyttäytyisivät epäkunnioittavasti kentällä. Oletteko jo ehdottanut sitä? Olen puhunut siitä joillekin jalkapallomaailman henkilöille, mutta en ole ehdottanut sitä virallisesti. Se täytyisi joka tapauksessa hyväksyttää IFAB:llä, joka on vastuussa pelin säännöistä. Kuinka suuri ongelma filmaaminen ja loukkaantumisten teeskentely on jalkapallossa? Kautta aikojen pelaajat ovat pyrkineet saamaan etua joukkueelleen, ja jotkut ovat teeskennelleet tulleensa rikotuiksi huijatakseen erotuomaria. Sitä on tapahtunut aina. Olem-

me vain tulleet tietoisemmiksi siitä, koska kentän ympärillä on kameroita joka paikassa. Haluaisin tietenkin, että filmaamista ja loukkaantumisen teeskentelyä ei tapahtuisi, sillä ne ovat reilun pelin hengen vastaisia. Miten ne saadaan loppumaan? Mielestäni valmentajilla on siinä tärkeä rooli, etenkin junioritasolla. Ei pidä unohtaa, että pelaajat, jotka jäävät kiinni filmaamisesta, saavat keltaisen kortin. Ehkä olisi muitakin tapoja vähentää tai jopa lopettaa ne. Tulemme ehdottomasti pohtimaan niitä myös tulevaisuudessa. Mitkä ovat seuroja koskevien taloudellisten FFP-sääntöjen (Financial Fair Play) pääperiaatteet? Seuroja koskevien taloudellisten sääntöjen pääperiaate on, että seurat voivat käyttää vain sen verran rahaa kuin ne tienaavat. Joitakin vuosia sitten monien seurojen omistajat valittivat minulle jalkapallotoimintaan liittyvistä taloudellisista menetyksistään, ja olimme kaikki sitä mieltä, että asialle pitää tehdä jotakin. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että olemme onnistuneet luomaan järjestelmän, joka on merkittävästi vähentä-

nyt eurooppalaisten seurojen vuosittaisia tappioita. Miksi jalkapallo tarvitsee FFP-sääntöjä? JALKAPALLO TARVITSEE FFP-SÄÄNTÖJÄ OLLAKSEEN KESTÄVÄÄ LIIKETOIMINTAA. Jalkapallo tarvitsee FFP-sääntöjä ollakseen kestävää liiketoimintaa. Työskentelemme seurojen kanssa auttaaksemme niitä elämään varojensa mukaisesti. Haluamme kaikki, että jalkapallo on tervettä liiketoimintaa, ja FFP-säännöt auttavat tämän tavoitteen saavuttamisessa. Miten FFP-säännöt toimivat? FFP-säännöt toimivat oikein hyvin, ja meillä on tilastotietoa väitteen tueksi. Seurojen erääntyneet maksut valtioille, muille seuroille ja työntekijöilleen (pelaajille) ovat vähentyneet 57 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan euroon kolmessa vuodessa. Mitä omilleen pääsemiseen tulee, niin seurojen yhteenlasketut tappiot ovat puolittuneet viimeisen kahden vuoden aikana 1,7 miljardista eurosta noin 800 miljoonaan euroon. Pitäisikö paljon velkaa omaavia seuroja

rankaista? Velat otetaan huomioon FFP-tilastoja laskettaessa. Jos seurat kykenevät hoitamaan velkansa, niitä ei kuitenkaan rankaista. Meillä kaikilla on velkaa. Se on ok, niin kauan kun pystymme hoitamaan ne. Mitkä ovat suurimmat haitat kolmannen osapuolen omistajuudesta pelaajille? Ensinnäkin pelaajat menettävät päätösvallan uransa suhteen ja saattavat menettää myös vapaan tahtonsa. Heidät voidaan lähettää paikasta toiseen kysymättä heidän mielipidettään. Tämä on vaarallinen käytäntö niin inhimilliseltä kuin taloudelliselta kannalta.

Sijoitusrahastot, jotka omistavat osia pelaajista, sijaitsevat usein veroparatiiseissa, ja niitä kaikkia yhdistää läpinäkyvyyden puute. Kolmannen osapuolen omistajuus herättää myös vakavia kysymyksiä pelin koskemattomuudesta. Taistelen erittäin kiihkeästi sitä vastaan, koska mielestäni sille ei ole tilaa lajissamme. Onko olemassa mitään keinoja pysäyttää kolmannen osapuolen omistajuus Euroopassa? FIFA on päättänyt kieltää sen, ja odotamme, että saamme selville, millainen toimintamalli tulee tarkasti ottaen olemaan. Mitkä ovat lähitulevaisuuden suurimmat haasteet tehtävässänne Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n puheenjohtajana? Tehtäväni on kehittää jalkapalloa Euroopassa, ja laitan tähän kaiken energiani. Kaikki 54 kansallista jalkapalloliittoa ovat tärkeitä minulle heikoimmasta vahvimpaan, ja kaikilla niillä on ääni. Tulen jatkossakin kuuntelemaan niitä ja tekemään yhdessä UEFA:n hallituksen kanssa päätöksiä, jotka takaavat sen, että eurooppalainen jalkapallo menee oikeaan suuntaan.

MICHEL PLATINI Syntymäaika ja -paikka 21.6.1955, Jœuf, Ranska Pelipaikka Keskikenttä A-maaottelut/maalit 72/41 Seurat 1966 72 AS Jœuf, 1972 79 Nancy, 1979 82 Saint-Étienne. 1982 87 Juventus Muuta Toiminut UEFA:n puheenjohtajana vuodesta 2007

FUTSAL MIIKA HOSIO CHRISTOS ZAVROS JUSSI ESKOLA EUROOPPA KUTSUU Suomen futsal maajoukkueen runkopelaajiin kuuluvan Miika Hosion tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin avittaa joukkueensa ensi vuoden EM-turnaukseen.

Futsalmaajoukkueen valmistautuminen tammikuussa käynnistyviin EM-alkukarsintoihin alkoi jo toukokuussa harjoitusottelulla Viroa vastaan. Miltä Suomen peli silloin näytti? Hyvältä, saatiin voitto. Siitä pelistä on toki tullut paljon kehitystä: nyt kun kesällä ja varsinkin syksyllä on tehty kovasti töitä, olemme saaneet kasaan tiiviin porukan, jossa on paljon hyviä pelaajia. Viro-ottelu päättyi Suomen 3 1-voittoon, mutta valmennusjohtoon kuuluvan Ville Sihvosen mukaan suomalaisten viimeistely ontui hiukan. Se on totta. Puolustuspeli on ollut hyvää, mutta kun saadaan hyökkäyspäähän lisää viimeistelytaitoa ja hyökkäys muutenkin kuntoon, sitten vasta hyvältä näyttääkin. Maalinteko ei kuitenkaan ole ongelma? Ei se ongelma ole, mutta aina sitä voi parantaa. Osallistuitte maajoukkueen kanssa Makedoniassa pelattuun turnaukseen lokakuun lopulla. Sieltä tuloksena olivat niukat tappiot Turkille (rangaistuspotkuilla)

VIIMEINEN VIISI- MINUUTTINEN ON TÄRKEÄ FUTSA- LISSA. ja isäntamaalle (4 5). Miksi ne olivat Suomea piirun verran parempia? Jos katsotaan lähtökohtia, niin Makedonialla on ammattilaispelaajia ja -seuroja. Maajoukkue koostuu seurajoukkuepelaajista, jotka ovat yhdessä päivittäin. Meilläkin pitäisi olla enemmän maajoukkuetapahtumia, joissa pääsisimme treenaamaan yhdessä. Nyt niitä on liian vähän. Turkin pelaajillakin on paljon kokemusta, ja he ovat olleet mukana EM-kisoissa. Periaatteessa suurin osa maaleista syntyi meidän helpoista virheistä. Mitä parannettavaa turnauksesta jäi? Meidän täytyy onnistua oikeissa saumoissa, jos haluamme menestyä. Tarkoitan sitä, että kun paikka tulee, siitä täytyy myös pystyä viimeistelemään. Maalipaikkoja ei maaotteluissa tule niin paljon kuin Suomessa omissa liigapeleissämme. Viimeinen viisiminuuttinen on tärkeä futsalissa. Kun jaksamme hinkata perusasioita, tulee hyvä lopputulos. Suomen joukkueeseen kuului useita 1990-luvulla syntyneitä pelaajia. Onko

joukkueen ikähaitari kunnossa? Mielestäni meillä on todella hyvä paketti. Tietenkin kokemus auttaa, mutta mukana on nuorien pelaajien lisäksi myös kokeneita. Kun saadaan nuoremmille jätkille lisää kansainvälisiä pelejä ja tehdään seurajoukkueissa asioita oikein, se palvelee pelaamistamme ja saamme parempia tulosta. Makedoniassa nuoret ensikertalaiset esiintyivät todella hyvin ja voivat olla siitä ylpeitä. Miten Suomen peli on kehittynyt näiden kolmen harjoitusottelun aikana? Pelimme on mennyt paljon eteenpäin. Vaikka Makedonian ottelut eivät tietenkään ol-

leet tuloksellisesti PELAAMME JOKO niin hyviä, olivat ne 3 1-LÄHTÖASETELsitä pelillisesti. Pelisysteemi on alkanut 4 0-LINJALLA. MISTA, TAI SITTEN löytymään. Kehitystä tulee vain ja ainoastaan pelien kautta. Millaisella ryhmityksellä Suomi pelaa? Pelaamme joko 3 1-lähtöasetelmista, tai sitten 4 0-linjalla. Meillä on pelisysteemi sisäistetty ihan hyvin. Mikä on oma roolisi joukkueessa? Olen hyökkäyspään pelaaja, mutta periaatteessa kaikki pystyvät muokkaamaan pelaamistaan myös minä. Pitää pystyä pelaamaan tarvittaessa muillakin paikoilla, mutta lähtökohtaisesti pelaan ylempänä hyökkäyksessä. Olet kuulunut maajoukkuerinkiin jo parin vuoden ajan. Alkavatko ketjukaverit olla tuttuja? Kyllä. Nyt ollaan löydetty hyvä nelikko meidän kenttään. Panu Autio ja sitten Kytölän veljekset, Jukka ja Mikko. Veljekset ovat tuttuja jo liigajoukkueesta. Ollaan pelattu aika paljon yhdessä ja löydetty yhteinen sävel.

Onko pelitapa maajoukkueessa erilainen kuin seurajoukkueessasi KaDy:ssa? Paljon on samoja asioita, mutta seurajoukkueessa on enemmän rotaatioita. Maajoukkue on seuraavan kerran tositoimissa joulukuun alussa pelattavassa PMturnauksessa. Onko Makedonian tappiollinen turnaus saatu pyyhityksi pois mielestä siihen mennessä? Kyllä siitä kaikille jäi varmasti positiivinen maku, ovathan ne joukkueet rankingissa meidän yläpuolellamme. Saimme hyvää kokemusta ja lähdemme ehdottomasti voittamaan kotiturnaustamme. Millaisena kenraaliharjoituksena PM-turnaus toimii tammikuussa alkaville EMkarsintaotteluille? Pohjoismaiset joukkueet ovat kovia, mikä on hyvä asia karsintoihin valmistautumiselle. Suomen karsintalohkoon kuuluvat Montenegro, Kypros ja Wales. Kuuluuko Suomi lohkon ennakkosuosikkeihin? Suosikkeihin kuulutaan. Meillä on hyvä mahdollisuus mennä jatkokarsintaan.

Olet parin viime vuoden ajan kuulunut Futsal-Liigan maalipyssyihin, ja olet tälläkin kaudella kerännyt kosolti tehoja. Oletko nyt elämäsi kunnossa? Varmasti aika lähellä, mutta en ehkä sanoisi, että elämäni kunnossa. Futsalissa ollaan parhaimmillaan yleensä vähän vanhempana. Olen nyt 25, mutta kun on ikää lähemmäs kolmeakymmentä, luulisin, että peliäly on ainakin parempi. Itselläni on hyvä fyysinen kunto, ja maaleja ja syöttöjä on tullut. Olen tehnyt töitä sen eteen. MIIKA HOSIO Syntymäaika ja -paikka 27.6.1989, Kemi Pelipaikka Hyökkäys Maaottelut 17 A Seurat 2006 2010 FTK, 2010 11 Sievi Futsal, 2011 KaDy Muuta Miika on pelannut jalkapalloa Ykkösessä yli 70 ottelua

OSOITTEENA FUTIS EURAN PALLO JUHA TAMMINEN LEIKIN VARJOLLA EuPa:n junioripäällikkö Dani Österlund tietää, millä pikkulapset innostuvat kuin huomaamattaan kuningaspelin ihmeellisestä maailmasta.

Mistä EuPaNautti-toiminnassa on kyse, EuPa:n junioripäällikkö Dani Österlund? EuPaNautit on Euran Pallon toimintaryhmä. Toiminnan perimmäinen tarkoitus on saada lapset mukaan mielenkiintoiseen ja mielikuvitukselliseen harrastukseen. Siinä tutustutaan uuteen asiaan nimeltä jalkapallo ja siinä ohessa toiseen uuteen asiaan, joka on avaruus. Mistä nimi EuPaNautti tulee? Pikku Kakkosen Oktonauteistako? Ei, vaan astronautista. Minä sen keksin. Pohdin tosi paljon, millä tavalla lapsia voidaan innostaa ja saada kiinnostumaan jalka-

pallosta tai mistä tahansa urheilusta. Mieleeni tuli yhdistää avaruus ja jalkapallo. Se vain loksahti paikoilleen. Haluamme toiminnan olevan meidän näköistämme, jotta kaikki tunnistavat ja tietävät heti, että kyse on Euran Pallosta. EUPANAUTTI- TOIMINNASSA TUTUSTUTAAN UUTEEN ASIAAN NIMELTÄ JALKA- PALLO, JA SIINÄ OHESSA MYÖS TOISEEN UUTEEN ASIAAN, JOKA ON AVARUUS. Minkä ikäisiä EuPaNautit ovat? He ovat 3 5-vuotiaita. Nuorimmilla on vanhemmat mukana. Pienten kanssa vanhempien mukana olosta on ohjaajille iso apu, ja vanhemmat ovat olleet innostuneita. Tuonikäinen ei vielä ymmärrä sääntöjen päälle. Ei. Siinä vain juostaan pallon perässä, leikitään avaruushännänryöstöä ja keräillään kuukiviä. Kuukiviä? Ne ovat Palloliiton lahjoittamia palloja, jotka saimme Osoitteena Futis -hankkeesta.

Olemme nimenneet ne kuukiviksi. Minkälaista toiminta käytännössä on? Miten siitä saa lapsia kiinnostavaa? Kentällä voi olla esimerkiksi paljon erivärisiä portteja, ja jokaisella lapsella on oma kuukivi eli pallo. Leikki alkaa tarinalla. Siinä EuPaNautit ovat tulleet kuun kamaralle, josta pitäisi päästä eteenpäin. Siellä on Kuu-ukko, eli ohjaaja, joka näyttää värilätkällä, minkä värisestä portista pitää mennä ja palata takaisin kuun kamaralle, eli tehdään pieniä kuulentoja. Kuukivi ei saa karata jalasta, ettei se lähde leijailemaan avaruuteen. Sellaisesta lapset pitävät, ja se vaatii ohjaajalta eläytymistä hänen pitää elää mukana, se tekee leikin hauskaksi. Ovatko vanhemmat koko ajan mukana? Kyllä pienemmissä. Meillä on kaksi ryhmää, mini-eupanautit ovat 3- ja osa 4-vuotiaita sekä EuPaNautit, jotka ovat kokeneempia 4-vuotiaita ja 5-vuotiaita. Heidän kanssaan voi jo vähän pelailla jalkapalloa. Miten pienimpiä saa toimintaan mukaan? Ennen kuin aloitimme kesällä EuPaNautti-toiminnan, järjestimme lähiseudun päi-

väkodeissa liikuntatuokioita, joissa kävimme vetämässä avaruusleikkejä. Tunnin pituisia tuokioita neljässä päiväkodissa, kolme jokaisessa. Ennen kuin päiväkodit jäivät kesälomalle, vietimme ison EuPaNautti-päivän Euran Wembleyllä. Sinne kokoontui 70 lasta. Liikutimme heitä aamupäivän, ja tosi moni innostui jatkamaan EuPaNauteissa myös kesälomalla. Päiväkotikäynnit jatkuivat syksyllä lokakuun loppuun asti. Nyt olemme aloittaneet 3 6-vuotiaille EuPa- Nautti-liigan, jota pelataan lauantaisin. Toiminta on ympärivuotista. Miten liigaa pelataan?

LEIKKI ALKAA TARINALLA, JOSSA EUPANAUTIT OVAT TULLEET KUUN KAMARALLE, JOSTA PITÄISI PÄÄSTÄ ETEENPÄIN. Meillä on Euran urheilutalolla tunnin vuoro lauantaiaamupäivisin. Mukana on noin 40 lasta. Oli yllätys, että niin moni haluaa pelata talvellakin. Naperot on jaettu kahteen osaan, 2010 ja 2011 syntyneet yhdellä puolella ja 2008 ja 2009 toisella puolella salia. Aluksi teemme samoja avaruusleikkejä, ja lopuksi vanhemman ryhmän kanssa pelataan ja tehdään maaleja. Nuorempien ryhmän kanssa teemme jotain muuta, kuten paritehtäviä harjoittelemme, millä tavalla saamme vieritetyksi ja potkaistuksi kuukiven kaverille. Urheilutalo on siitä hyvä paikka, että siellä lapset voivat pelien jälkeen mennä vanhempien kanssa vaikka uimahallin puolelle. Se on viikonlopun hauska päivä koko perheelle. Miten EuPaNautti-toiminta on pyörinyt kesällä? Olemme Wembleyn viereisellä tekonurmella. Koska mukana on 70 lasta, ryhmä pitää jakaa kahteen osaan. Ensi tunnin treeni pienemmille ja sitten isommille. Molem-

pia oli noin 35 naperoa, jotka vielä on jaettu kahteen ryhmään, yksi ryhmä kummallekin kentän puolikkaalle. Toiminta kestää kolme tuntia joka kerta, kun mukana on valmistelut, siivoaminen ja palautteen antaminen ohjaajille. Ryhmäkoot pyrimme pitämään suhteellisen pieninä: yksi vastuuohjaaja ja kaksi apuohjaajaa per ryhmä. Yhdessä ryhmässä ei ole yli 18 lasta, se on kolmikolle maksimi. Miten EuPa on lähestynyt päiväkoteja? Olen soittanut ja kysynyt, voinko tulla tapaamaan ja tutustumaan päiväkotiin ja ohjaajiin sekä kertonut, että meillä olisi mahdollisuus tulla liikuttamaan lapsia. Ohjaajat sanovat, että kovin vähän täällä Euran suunnalla on tarjontaa. Ei tulla, vaan vanhemmat ja lapset joutuvat itse etsimään. Me yritämme mennä sinne, jotta he näkevät, mitä on tarjolla, ja lapset näkevät itse, mistä on kyse. Haluamme näyttää, kuinka kivaa tämä on. Onko yksikään päiväkoti kieltäytynyt? Ei missään nimessä! Päinvastoin, toivottavat tervetulleeksi! Soittavat vielä perään, että täällä olisi muitakin ryhmiä, jotka haluaisivat, että tulisin vetämään heillekin jalkapal-

loa tai liikuntaa. Sillä suunnalla on paljon mielenkiintoa tähän. HALUAMME NÄYTTÄÄ, KUINKA KIVAA TÄMÄ ON. Minkälaista toimintaa koululaisten kanssa on? Heille on koulufutiskerhoja. Marraskuussa aloitin futiskerhon kahdessa alakoulussa. Siellä tehdään futisleikkejä ja pelataan tosi paljon pienessä tilassa niin, että lapset saavat pitää hauskaa ja tulee hyvä hiki. Suuri osa kerholaisista on meidän pelaajiamme, mutta mukana on myös sellaisia, jotka eivät pelaa joukkueessa. Lisäksi järjestämme keväisin Kaikki Pelissä -koulufutistapahtuman. Viime keväänä se piti jakaa kahdelle päivälle, koska kahdesta alakoulusta mukaan tuli luokat 1 5. Sen jälkeen järjestämme Euran Pallon futispäivän, johon voivat tulla myös ne, jotka eivät vielä harrasta joukkueessa. Siellä on taitorataa, tutkapotkua, tarkkuuslaukomista ja semmoista. Miten saat ohjaajia mukaan? Meillä on kesätyöntekijöitä, jotka ovat seuran omia B-junioreita. Heidät on koulutettu E-tason ohjaajiksi. Sen lisäksi meillä on 12-vuotiaita junioreita, joita olemme kou-

luttaneet pelinohjaajiksi. He oppivat, miten pienten lasten kanssa toimitaan. Kun he ovat olleet toiminnassa mukana ja tarpeeksi vanhoja, he voivat hakea vastuuohjaajan tehtäviin. Se on ohjaustoimiputki, josta elämme. Se on tosi tärkeä. He ovat innokkaita. EuPaNautti-liigassa on mukana neljä 12-vuotiasta tyttöä. Se on heillekin hauskaa, ja he haluavat olla mukana. Ja ohjaajat koulutetaan? Viime tammikuussa koulutimme monta E- tason ohjaajakoulutuksella. Sitten koulutimme 12-vuotiaita tyttöjä ja poikia pelinohjaajakoulutuksella. He vihelsivät seuran omaa nappulaliigaa ja leikkimaailmapelejä ja ovat EuPaNautti-toiminnassa mukana. Siten pyrimme takaamaan, että toiminta on laadukasta ja sitä vetävät koulutetut ohjaajat. Miten itse olet EuPaNautti-liigassa mukana? Olen tapahtumissa paikalla ja tutoroin ohjaajia, että huomaatko, voisiko jotain tehdä vielä paremmin. Tietenkin pienempien kanssa olen mukana enemmän, jotta toiminnasta saadaan hyvää heti alusta asti.

Paljonko tyttöjä on mukana? Yllättävän paljon. EuPaNauteista noin puolet on tyttöjä, nuoremmista yli puolet. Koulufutiskerhoissa tyttöjä on vähemmän, mutta sieltä on tullut monta tyttöä seuran junioreihin. Viime keväänä yhteen ikäluokkaan tuli kymmenen uutta tyttöä, joista moni koulufutiskerhoista. Kynnys tulla pelikentälle madaltuu, kun se tapahtuu kouluympäristön kautta. Miten paljon eväitä toimintaan tuli liiton tarjoamasta koulutuksesta? Sieltä tuli hyviä juttuja ja hyviä esimerkkejä. Meille oli jo aloitusseminaariin mennessä päivänselvää, mitä lähdemme tekemään. Mutta toiminnan rakentamiseen saimme hyviä vinkkejä: miten ajoittaa kaikki asiat ja mitä tulevaisuutta ajatellen voisi kehittää. Paljonko lapsia on mukana? Alle 10-vuotiaita mukana on yli 200. Tyttöjä olemme saaneet hyvin mukaan. Joka ikävuoteen emme saa tyttöjen joukkuetta, mutta joka toiseen kyllä. Jos pienissä lapsissa halutaan sytyttää aikaisin palo johonkin lajiin tai liikuntaan yleensä, toiminnasta pitää saada mielekästä ja mielikuvituksellista,

sellaista, mistä lapset tykkäävät. Pitää ottaa lapset huomioon: mitä he haluavat, mikä on kaikille yhteinen juttu. EuPaNautit on meidän tapa järjestää toimintaa. Toisellakin tavalla voi tehdä. Mutta tekemisen pitää olla mielekästä, niin lapset ovat innoissaan.

OSOITTEENA FUTIS Tavoitteena on alle 10-vuotiaiden jalkapallon pelaajien määrän kasvattaminen. Hankeseuroille tarjotaan erityistukea pienten lasten toiminnan kehittämiseen. Vuosina 2008 14 yhteensä 164 toteutunutta seurahanketta. Vuoden 2014 aikana 165 uutta toimintaryhmää ja 285 uutta seuratoimijaa. Alle 10-vuotiaiden poikien pelaajamäärä kasvanut 50 % ja tyttöjen 93 %. 50 seuraa ja 48 paikkakuntaa, 5 000 uutta pelaajaa, 10 000 päiväkotiikäistä ja alakoululaista, 10 000 vanhempaa per vuosi. 20 000 jaettua kaverikorttia, 2 000 julistetta ja 2 500 Posti/SPL -erikoispalloa per vuosi. Lisätietoja palloliitto.fi/osoitteenafutis-hankkeet.

FC PALLOSEURA VS. TYRNILÄN RÄISKE FC P FC PALLOSEURA VS. TYRNILÄN RÄISKE

FC PALLOSEURA VS. TYRNILÄN RÄISKE

FUTARI TOIVOTTAA LUKIJOILLEEN ERITTÄIN HYVÄÄ JOULUA!