TOIMINTAKERTOMUS 2011 Yleinen kehitys Kainuun Museon kävijämäärä kasvoi voimakkaasti kuluneena vuonna erityisesti alkuvuoden 1950-luku näyttelyn ansiosta. Se oli moneen vuoteen museon suosituin näyttely: 2436 kävijää. Museokävijät ovat olleet edellisvuosien tapaan myös tyytyväisiä näyttelyihin ja asiakaspalveluun. Museo osallistui kaupungin kulttuuritoimijoiden yhteismarkkinointiin Kulttuuri Kajaani otsikon alla, mikä on yksi uusi yhteistyömuoto vuoden aikana valmistuneen kaupungin kulttuuristrategian toimenpiteistä. Koululaisryhmille tilauksesta annettavien näyttelyopastusten rinnalle saatiin Tapiolan päiväkodin alaisen leikkikerho Silmun järjestämiä päiväkotiryhmille suunnattuja näyttelyopastuksia. Kokoelmahallinnan WebMusketti-ohjelma saatiin vihdoin käyttöön loppukeväällä. Sen täysi hyödyntäminen vaatii vielä opettelua. Museon sisäistä yhteistyötä, viestintää ja suunnitelmallisuutta lisättiin näyttelytoiminnassa. Museo sai tiedon, että kaupunki aikoo myydä Varastokadulla sijaitsevan kokoelmien säilytykseen käytetyn rakennuksen. Tilanteeseen etsittiin ratkaisua, mutta sopivia korvaavia tiloja ei löytynyt vuoden loppuun mennessä. Antti Mäkinen museonjohtaja I Museon hallinto 1. Omistus ja hallinto Kainuun museon omistaa Kajaanin kaupunki, jolle museo siirtyi 7.9.1977 Kainuun museoyhdistys ry:ltä (perustettu 1930, nyk. Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys). Opetusministeriö on nimennyt Kainuun Museon valtioneuvoston päätöksen 404/79 tarkoittamaksi maakuntamuseoksi 1.5.1981 alkaen. Museolla on voimassa oleva sopimus Museoviraston ja Kainuun Museon yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa. Samoin Museoviraston kanssa on sovittu alueellisesta toiminnasta kaudella 2011-2013. Museon hallinnosta vastasi vuoden 2009 alussa toimikautensa aloittanut sivistyslautakunta (johtosääntö vahvistettu 13.12.2004), jonka puheenjohtajana toimi Raimo Tornberg. 2. Jäsenyydet Suomen museoliitto, 20.1.1978 alkaen Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys, 26.7.1977 alkaen.
II Museon henkilökunta 1. Henkilökunta Vakinainen henkilökunta (suluissa työn alkamisvuosi): Kauppila Raili, amanuenssi (1990) Kinnunen Ritva, toimistosihteeri (2001) Kovalainen Tuula, siivooja (2006) Laukkanen Rauni, rakennustutkija (2008) Lonkila Helena, tekstiilikonservaattori (1986), tutkija-konservaattori (2005) Mäkinen Antti, tutkija-valokuvaaja (1993), museonjohtaja (1996) Peltola Ossi, nuorempi ammattimies (1990), museomestari (1997) Piirainen Aino, valokuvauslaborantti (1994) Suominen Esa, arkeologi (1986 määräaik., 1990 vak.) Säkkinen Senja, maakuntatutkija (1984 määräaik., 1990 vak., 2004 osa-aikainen) Välisaari Kristiina, museoassistentti (2005 määräaik., 2006 vak.) Kuukausipalkkaiset museovalvojat: Kemppainen Linda, museovalvoja (2008) Laakkonen Anna, museovalvoja 21.8. alkaen Leinonen Tarja, museovalvoja (2008) 31.7. saakka Määräaikainen henkilökunta: Anttalainen Tommi, valvoja-opas 6.8.-14.8. Luostarinen Annina, valvoja-opas 30.7.-7.8. Kesätyöntekijät: Anttalainen Tommi, Kajaanin kaupungin kesätyöseteli 2011, 20.6.-3.7. Luostarinen Annina, museoharjoittelija, 27.6.-26.7. Työelämään tutustuminen: Anni Heikkinen, Hauholan koulu, 4.-8.4. 2. Koulutukset ja seminaarit Työntekijät ovat osallistuneet seuraaviin koulutuksiin ja seminaareihin: Hyvän työyhteisön pelisäännöt, Kajaani 4.1. Rakennussuojelulaki -koulutus, Oulu 26.1. Toimivan työyhteisön pelisäännöt, Kajaani 7.2. Ekomuseo-hankkeen esittely, Mieslahti 16.2. WebMusketti pääkäyttäjäkoulutus, Museovirasto, Helsinki 10.3. Kajaanin ammattikorkeakoulun, KAOn ja Kajaanin sivistystoimialan varautumiskoulutus, Kajaani 16.-17.3. WebMusketti-koulutus, Kajaani 23.-24.3. Rakennettu hyvinvointi -seminaari, Lahti 31.3. Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät, Helsinki 5.-6.4. Ilmastoseminaari, Kajaani 6.5. Maaseudun asutushistoriallisia muinaisjäännöksiä käsittelevä työseminaari, Helsinki 11.5. Valtakunnalliset museopäivät, Turku 16.-17.5.
Rakennetun ympäristön neuvottelupäivät, Espoo 17.-18.5. Siivouskoulutuspäivä, Oulu 7.6. SAP BI raportointikoulutus, Kajaani, 15.6. Talousarvion infotilaisuus, Kajaani 16.6. Kainuun kulttuurifoorumi, Puolanka 1.7. Henkilötietojen suoja kunnassa, Kajaani 18.8. Budjettikoulutus, Kajaani 19.8. Julkisuusperiaate ja sen toteuttaminen kunnassa, Kajaani 25.8. Kulttuurimaiseman hoidon neuvottelupäivät, Heinola 24.- 25.8. Tehokkuutta ajanhallintaan - tuottavuutta toimistotyöhön, Kajaani 30.8. Photoshop kurssi, Kajaani 19.9., 26.9., 3.10. ja 10.10. Terva - Pohjolan musta kulta -seminaari, Oulu 22.9. Rakentamisen ohjauksen neuvottelupäivä, Kajaani 22.9. Pohjois-Suomen kulttuurista vastaavien lautakuntien tapaaminen, Oulu 23.-24.9. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kunnallishallinnossa, Kajaani 5.10. Pohjoisten metsien kulttuuriperintö seminaari, Rovaniemi 6.10. Tietohallinnon- ja asianhallinnan kehityspäivä, Kajaani 13.10. ICOM / Demhist.komitean kokous, Antwerpen, Belgia 17.-21.10. Moninaisuus ja monialaisuus kulttuuriympäristö yhteistyöhaasteena seminaari, Vaasa 19. 20.10. Tulevaisuuden museo -seminaari, Kangasala ja Tampere 24.-25.10. TAKO raporttipäivä, Museovirasto, Helsinki 7.-8.11. Ostolaskujen käsittely - Rondo R8, Kajaani 21.11. Tekniikan alan museopäivä, Tekniikan museo, Helsinki 1.12. 3. Matkat ja muu toiminta Henkilökunta teki tutustumismatka Joensuuhun 11.10. Lisäksi henkilökuntaa osallistui seuraaviin tilaisuuksiin: Näyttely-yhteistyön neuvottelu, Helsinki 19.1. ja 7.3., Kuopio 12.4., 23.8. ja 28.10. Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet -hankkeen kokous, Oulu 26.1. Maakuntamuseoiden, aluetaidemuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden johtajien tapaaminen, Hämeenlinna 2.2. ja Helsinki 27.9. Arkistotutkimusta (Hövelö), Oulun maakunta-arkisto 10.2. ja Kuopion museo 24.5. Arkistotutkimus, Jyväskylä 17. 18.2. TAKO-yhteistyön Pooli 1:n kokous, Helsinki 8.3., 2.5., 7.6. Kajaanin keskustaajaman oas, viranomaisneuvottelu 13.4. Arkistotutkimus, Helsinki 18. 19.4. Linnojen neuvottelukunnan kokous, Turku 11.5. ja Hämeenlinna 12.10. Ota sielusi täyteen! -teoksen julkistamistilaisuus Gallen-Kallelan Museo, Espoo 16.5. Alueellisen museotyön teemapäivä, Helsinki 23. 24.5. Flora & Fauna -yhteistyöryhmän kokous, Kuopio 26.5. Kajaanin keskustan kehittämisprojektiin liittyen tutustumismatka Mikkeliin ja Kuopioon 28.6. Salonki- ja ArtHelsinki-messut, Helsinki 15.9. Maakuntatutkijoiden tapaaminen, Joensuu 29. 30.9. WebMusketti kokous, Lahti 25.10. Istekin ohjausryhmän kokous, Kuopio 26.10. Sivistysjohtoryhmän tutustumismatka, Kostamus 28.-29.11. Kokoelmien kuljetus ja arkistotutkimus. Kanavuori ja Jyväskylä 28. 29.11. Arkistotutkimus, Oulu 2.12.
III Toimitilat ja varusteet Museon näyttelytilat sekä pääosa työskentely- ja varastotiloista sijaitsevat Kajaanin kaupungin keskustassa entisessä liike- ja varastorakennuksessa Asemakatu 4:ssä. Pää- ja piharakennus ovat kokonaan museotoimen käytössä. Museoesineitä säilytetään lisäksi Varastokatu 7 (n. 184 m 2) ja Vienankatu 5 (n. 337 m 2) kiinteistöissä. Museon käyttämät kiinteistöt on vuokrattu Kajaanin kaupungin toimi-tilapalveluilta ja ne on vakuutettu. IV Esinekokoelmat 1. Kokonaismäärä ja kartunta Esinekartunta vuonna 2011 oli 94 kpl (kaikki lahjoituksia). Vuoden 2011 kartunnasta vähennettiin 6 kpl. Esineiden kokonaismäärä esinediaarin mukaan vuoden 2011 lopussa 20 331 kpl. Esinekokoelmatiedot on vuonna 2011 siirretty museotietojärjestelmä WebMuskettiin, joka on korvannut aiemman Antikvaria-tietojärjestelmän. Konversion valmistelun ja konversion aikaisen yhteydenpidon toimittajaan sekä palvelimen tarjoajaan hoiti museoassistentti Kristiina Välisaari. Amanuenssi Raili Kauppila tarkasti konversion eri vaiheissa kokoelmatietojen siirtymisen. Henkilöstö on käynyt läpi WebMusketin kuvasovelluksen museokohtaista käyttöä. Uudessa ohjelmassa on vuoden 2011 lopussa luetteloituna kaikkiaan 20 630 esinettä. Näistä Kainuun Museon kokoelmaan kuuluvia on 19 581. Järjestelmään tallennettuna on myös RIHMA-käsityöperinneprojektin aikana museolle kerätty esinekokoelma, yhteensä 89 esinettä, sekä museon kokoelmiin liitetty Uutelan esineistö Säräisniemen Jylhämästä, yhteensä 271 esinettä. Kainuun Museon kokoelmiin kuuluu myös vuonna 2009 liitetty Rautaruukki Oy:n Otanmäen kaivosesinekokoelma Vuolijoelta, noin 270 esinettä. Näitä ei ole vielä siirretty museon kokoelmatietokantaan. Paikallismuseoiden kokoelmista WebMuskettiin on siirretty Suomussalmella sijaitsevan Turjanlinnan esineistö, kaikkiaan 414 kpl. Säräisniemen kotiseutumuseon esinekokoelmasta WebMuskettiin on tallennettu 186 kpl (esinetietojen siirto kesken, kokonaismäärä 880 kpl.) Uusia deponointeja vuonna 2011 oli 2 kpl. Deponointien lukumäärä vuoden 2011 lopussa 1081 kpl. Museolle on lisäksi saatu lyhytaikaisia esinelainoja vaihtuviin näyttelyihin. Arkiston kartunta vuonna 2011 oli 17 numeroa (arkisto II). Arkisto I:n kokonaismäärä vuoden 2011 lopussa 108 numeroa ja arkisto II:n kokonaismäärä vuoden 2011 lopussa 652 numeroa. Arkistokirjastoon lisätty 8 nidosta. 2. Konservointi Koska kokoelmien säilytysongelmaa ja konservointitilojen puutetta ei ole pystytty ratkaisemaan, konservointi keskittyi edelleen uushankintoihin ja vaihtuvien näyttelyiden esineturvallisuuteen. Paltaniemen kotiseutuyhdistyksen jäsenet puhdistivat, kuvasivat ja listasivat Paltaniemen museoaittojen esineistön tutkijakonservaattorin ohjaamana. Lonkila teki myös tulo- ja lähtötarkastuksen Kajaanin taidemuseossa esillä olleille Kiasma ARS 11 -satelliittinäyttelyn teoksille.
V Valokuva-arkisto 1. Yleistä Kuva-arkiston kartunta lisääntyi lainaajien ja lahjoitusten ansiosta oikein hyvin. Suuristakin lahjoituksista on pystytty vähitellen tekemään kuvaluetteloita. Kuvia skannattiin sekä omiin että asiakkaiden näyttelyihin ja muihin käyttötarkoituksiin. Vanhoja valokuvia tallennettiin digitoimalla ja museon henkilökunta dokumentoi maakunnan juhlia, tapahtumia ja arkielämää digitaalisesti ja myös filmille. Kuvatietoja luetteloitiin Webmuskettiin. Kokoelmien kokonaismäärä ja kartunta: Kuvakartunta vuonna 2011 omat kuvaukset/tallenteet saadut lahjoitukset lainausten reprokuvaukset 3 968 kpl 1 866 kpl 2 108 kpl 34 kpl Luetteloitujen kuvatallenteiden kokonaismäärä vuoden 2011 lopussa 345 102 kpl Deponoinnit vuoden 2011 lopussa oli 29 171 kpl. VI Käsikirjasto Käsikirjaston julkaisujen kartunta oli 165 kpl ja kokonaismäärä vuoden 2011 lopussa oli 6345 kpl. VII Näyttelytoiminta 1. Perusnäyttely Museon perusnäyttely esittelee Kainuun historiaa ja kulttuuria. 2. Vaihtuvat ja tilapäiset näyttelyt 16.1. Yhtiön kuvia 447 kävijää 27.1.-29.4. 1950-luku 2436 kävijää 11.5.-7.8. Enteet ja ennusteet Koiramäen tapaan 1607 kävijää 17.8.-6.11. Hövelö 820 kävijää 16.11.- Tontut ja haltijat 1168 kävijää Museon galleriahuoneessa on toteutettu seuraavat pienoisnäyttelyt: 5.1.-27.2. Kirjoja museon kokoelmista 1.3.-25.5. Taiteilija Niilo Hyttinen 29.5.-31.7. Nyíregyháza Unkarissa
2.8.-11.9. Kasari Kalevan uutiskuvia 1980-luvulta 14.9.-30.10. 100 vuotta sähkövaloa Kajaanissa 2.11.-30.12. Parta VIII Tutkimus- ja viranomaistyö A. Museonjohtaja Museonjohtaja osallistui kaikkien vuoden aikana järjestettyjen näyttelyiden toteutukseen henkilöstön kanssa ja suunnitteli pääosan galleriahuoneen pienoisnäyttelyistä. Museonjohtaja osallistui myös näyttelyopastusten järjestämiseen. Museonjohtajan tutkimustyö liittyi edelleen suuriin valokuvalahjoituksiin, joista Kainuun Osuusmeijerin lahjoitus vuodelta 2010 tuli luetteloitua. UPM-Kymmenen vuonna 2009 lahjoittaman kuva-aineiston luettelointi kestää vielä pitkään. Museonjohtaja osallistui sivistystoimialan strategiseen suunnitteluun sekä Kajaanin kaupungin kulttuuristrategian laatimiseen. Sivistyslautakunnan esityslistalle museonjohtaja valmisteli Kajaanin kaupungin kulttuuripalkinnon päättämisen. Museonjohtaja osallistui kulttuuriperintöä koskevien lausuntojen laatimisiin ja vastasi pääosin museon tiedotuksesta. B. Amanuenssi Museokokoelmien suhteen rutiinitehtävien esineiden vastaanotto ja luettelointi lisäksi on vuonna 2011 otettu käyttöön uusi kokoelmahallintajärjestelmä WebMusketti, mikä on vaatinut paljon töitä. Tarvittavat kirjalliset ohjeet valmistuvat vuoden 2012 aikana. Museon vaihtuvien näyttelyjen suunnittelu, näyttelyopastukset sekä tietopalvelu eri muodoissaan ovat olleet merkittävä osa amanuenssi Raili Kauppilan tehtäväkenttää. Amanuenssi on myös valmistellut tekstejä museon kotisivuja varten. C. Tutkija-konservaattori Tutkija-konservaattori Helena Lonkilan työ painottui taiteilijakareliaanien Kainuun matkoja koskevaan arkisto-, museo- ja kenttätutkimukseen. Lonkila kirjoitti Gallen-Kallelan museon kutsumana artikkelin kainuulaisista ja karjalaisista vaikutteista Axel Gallénin naiskuvissa. Tutkija-konservaattori vastasi myös 1950-luku -näyttelyn käsikirjoituksesta ja suunnittelusta, 100 vuotta sähkövaloa Kajaanissa -näyttelyn käsikirjoituksesta ja aineistonhankinnasta yhdessä E.On:in henkilökunnan kanssa ja Hövelö -näyttelyn tekstiilivitriinistä. Lonkila luetteloi, valokuvasi ja pakkasi vuoden 2011 uushankintaesineitä ja täydensi esineistön kontekstitietoja sekä osallistui WebMusketti -ohjelman käyttöönottoon. Tutkija-konservaattori opasti ja luennoi ryhmille kulttuurisen lukutaidon näkökulmasta. Näyttelykohtaisen asiasisällön lisäksi opastuksissa käsiteltiin museon erityistä tapaa esittää menneisyyttä ja museonäyttelyn sisältämiä erilaisia aika- ja paikkakäsityksiä. D. Maakuntatutkija Kaikki Kainuun alueen paikallismuseot olivat kesäkautena avoinna yleisölle. Sotkamon Makasiinimuseo on toiminut 60 vuotta ja Vuolijoen Riihipiha-museo vietti 20-vuotisjuhliaan. Museotoimintaan liittyvää yhteistyötä tehtiin paikallismuseoiden lisäksi kuntien, kotiseutuyhdistysten sekä yksityisten henkilöiden kanssa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan ja Museoviraston organisoimaan Paikallismuseotoiminnan kehittäminen hankkeeseen liittyvä kysely lähetettiin Kainuussa 39 paikallismuseolle ja yksityiskokoelmalle. Kyselyssä kerättiin museoiden ja kokoelmien perustietoja vuodelta 2010. Kainuun alueen kotiseutumuseoista ja museaalisista näyttelyistä laadittu yhteinen esite päivitettiin ja painatettiin kesän alussa. Maakunnalliseen museotyöhön liittyviä matkoja Kainuun kuntiin oli toimintavuonna yhteensä 33. Museoviraston harkinnanvaraista avustusta sai viisi paikallismuseota - Hyrynsalmen kunta, Kaunislehdon talomuseon kokoelmien luettelointiin ja hoitoon - Kuhmon kaupunki, Kuhmon museon kokoelmien luettelointityöhön - Paltamo-Seura ry, Paltamon kotiseutumuseon perusnäyttelyn uusimiseen. - Sotkamon kunta, Tervajärven talomuseon päärakennuksen pärekaton korjaamiseen. - Suomussalmen kunta, Suomussalmen kotiseutumuseon näyttelysuunnitelmaan ja näyttelyn uusimiseen Kainuun Museo järjesti maakunnallisen museopäivän 14.4. paikallismuseoiden työntekijöille ja vastuuhenkilöille. Päivän teemoina olivat: museoiden harkinnanvaraiset avustukset vuodelle 2011, valtakunnallinen paikallismuseoiden kehittämishanke, paikallismuseoiden työkirja ja kokoelmien sähköinen luettelointi sekä maakunnallisen museoviikon järjestäminen kesäkuussa 2011. Kolmas maakunnallinen museoviikko Käö kahtomassa pidettiin 12.6. 19.6. Museoviikon aikana yhdeksän paikallismuseota järjesti erilaisia tilaisuuksia ja työnäytöksiä. Kainuun Museon näyttelyitä oli esillä seuraavasti: Kahvitauko Suomussalmen kotiseutumuseo, 9.6.- 31.8. (n. 2500 kävijää) Ristijärven kirjasto, 6.9.-7.10. (n. 280 kävijää) Nallepäivä Ristijärven kirjasto, 15.11. (n. 110 kävijää) Uitossa Paltamon kotiseutumuseo, 6.6.-30.9. (n. 720 kävijää) Kiertonäyttelyissä yhteensä noin 3 610 kävijää. E. Maakunnallinen arkeologi Museoviraston ja Kainuun Museon välille on tehty sopimus yhteistyöstä ja työnjaosta arkeologisen kulttuuriperinnön suojelussa ja hoidossa. Tämän sopimuksen mukaisesti museon vastuulle tulleet lausunnot, kokoukset ja muut viranomaistyöt ovat nykyään arkeologin suurin työllistäjä. Vuoden 2011 aikana Kainuun Museo ei järjestänyt arkeologisia kaivauksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoitus ja muu maankäyttö perustuu riittäviin selvityksiin. Tämä tarkoittaa muun kulttuuriympäristön ohella myös muinaisjäännöksiä. Kainuun Museo teki tähän liittyviä maastoselvityksiä Puolangalla, Ristijärvellä, Sotkamossa ja Suomussalmella. Ristijärvellä museo inventoi Uva Ristijärvi 110kv johtoreitin sekä Tervajärvellä sijaitsevan kaava-alueen. Puolangalla inventoitiin Pikku Puution pohjoispuolinen kaava-alue. Suomussalmella museo inventoi pienehköt kaava-alueet Piispajärvellä ja Näljängässä. Sotkamossa inventoitiin pieni kaava-alue Kontinjoella sekä Taivaljärven hopeakaivoksen kaivospiirin alue. Kaikista inventointikohteista löytyi tervahautoja, Piispajärveltä lisäksi salmen poikki tehdyn kalapadon jäännökset sekä tarkoitukseltaan epävarma kiviröykkiö. Vuoden aikana tehtiin runsaasti yksittäisiä kenttätyömatkoja Kainuussa sekä välitettiin arkeologisia löytöjä Museovirastoon. Merkittävin löydöistä oli kaksi ehjää pronssikautista Ananjinon kirveen valinmuottia Suomussalmen Vuokkijärveltä. Ne olivat rantahiekassa vierekkäin parinkymmenen sentin läpimittaisella alueella.
Inventoinnit, samoin kuin useat maastotyömatkat liittyivät muinaisjäännösten suojeluun. Kaavoitukseen arkeologi osallistui inventointien lisäksi antamalla tietoja muinaisjäännösten sijainnista ja merkityksestä, osallistumalla kaavoja koskeviin kokouksiin ja viranomaisneuvotteluihin sekä antamalla lausuntoja kaavaluonnoksista ja -ehdotuksista. Lisäksi arkeologi osallistui maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin ympäristöviranomaisten ja kuntien välisiin kehittämiskeskusteluihin. Myös muuten tiedotettiin ja neuvottiin muinaisjäännöksiä, muinaismuistolakia ja arkeologisia tutkimuksia koskevissa asioissa. F. Rakennustutkija Rakennustutkija on vuoden 2011 aikana jatkanut tutustumista Kainuun kuntiin ja kulttuurihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittäviin kohteisiin. Tutkija on dokumentoinut valokuvaamalla Kajaanin keskustan uusien kerrostalojen rakentamista ja tietoon tulleita purettavia rakennuksia. Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti museon vastuulle tulleet lausunnot, kokoukset ja muu viranomaistyö ovat olleet keskeisimpiä työtehtäviä. Rakennustutkija on osallistunut Kainuun ympäristökeskuksen kunnille järjestämiin kehittämiskeskusteluihin (5) ja kaavoihin liittyviin viranomaisneuvotteluihin (3). Vanhoihin rakennuksiin liittyvä kunnostuksen ohjaus ja korjausneuvonta sekä rakennetun ympäristön kunnostus ovat olleet keskeisimpiä työmuotoja (47). Neuvonnan kohteita ovat olleet pääasiassa kattojen, ikkunoiden ja julkisivujen korjaukset sekä avustusten hakeminen korjauskohteisiin. Rakennustutkija on ollut valvojana kolmessa museoviraston entistämisavustuskohteessa (Vaala: Kankarin koulu, Puolanka: Pikku-Niska ja Kajaani: Setlementti Kainula). Tutkija dokumentoi Renforsin Rannassa (entinen UPM:n tehdasalue) sijaitsevan arkkitehti Eino Pitkäsen suunnitteleman omakotitalon, joka purettiin. Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saresalo, rakennustutkija Leni Pakkala ja tiedottaja Liisa Lohtander tutustuivat tutkijan johdolla Ristijärven keskustassa Pyrylän taloon ja Pyhännän kylätaloon sekä talojen tuleviin kunnostushankkeisiin 29.3. Museoviraston intendentti Johanna Forsiukselle tutkija esitteli Kainuun ELY-keskuksen tarkastaja Sirpa Lyytisen kanssa Kajaanin VR:n alueella sijaitsevan suojeluun haetun pihapiirin sekä Seppälän, seminaarin ja rajavartioston alueet 12.7. Tutkija on mukana Kainuun ELY-keskuksen työryhmässä, joka suunnittelee Kainuussa elokuussa 2012 järjestettävää Kulttuurimaiseman hoito -seminaaria. Kainuun Viiskanta-palkinnon ehdokaskohteisiin tutkija tutustui Kainuun ELY-keskuksen kanssa 2. ja 10.11. Tutkija on osallistunut Kajaanin varuskunnan maankäyttö- ja maisemasuunnitelma -työryhmän kokouksiin(4). Rakennustutkija osallistui 1950-luku -näyttelyn tekemiseen toteuttamalla nykyajan osion Ajatonta sekä kokosi Tontut ja haltijat -näyttelyn. Rakennustutkija on opastanut ryhmiä perusnäyttelyssä ja vaihtuvissa näyttelyissä. G. Kainuun Museon antamat lausunnot Kainuun Museo antoi vuoden aikana 59 lausuntoa, jotka liittyivät pääasiassa erilaisiin kaavoituksiin ja suunnitelmiin. IX Museo ja yleisö 1. Aukioloajat Näyttelyt olivat yleisesti avoinna: ma, ti, pe, su klo 12 16, ke, to 12 19, la suljettu 27.6.-14.8. ma, ti, pe, la, su klo 12 16, ke, to 12 19 Ryhmävierailuja on otettu vastaan myös muina aikoina. Toimisto on ollut avoinna virka-aikana.
2. Museonäyttelyiden kävijät Perusnäyttely ja vaihtuvat näyttelyt.: yhteensä 6 722 kävijää (v. 2010 4 778) näistä ryhmäkäyntien kävijöitä 2 590 (v. 2010 1 714) Lainattavat näyttelyt muualla: yhteensä 3 610 kävijää (v. 2010 4 380) 3. Esitelmät ja luennot Näyttelyiden avajaistilaisuuksien ja näyttelyopastusten lisäksi on pidetty seuraavia esitelmiä: Museonjohtaja Antti Mäkinen Luonto Kainuun suurten kirjailijoiden teoksissa, Kulttuurifoorumi Puolanka 1.7. Kajaaninjoki Renforsin valokuvissa, Kajaanin seudun luonto ry:n yleisötilaisuus, pääkirjasto 15.11. Amanuenssi Raili Kauppila Mitä muistista katoaa mitä muistiin jää. Kokoelmatyön periaatteita. Seminaari, Kajaanin kaupunginkirjasto 2.3., museon puheenvuoro. Tutkija-konservaattori Helena Lonkila Ikkuna itäiseen kansanihmisen heijastuksia Gallen-Kallelan taiteeseen, Gallen-Kallelan Museo, Espoo 17.4. Renne Haverisen matkassa Kalevalan laulumaille. Kalevala Granàina, Kajaanin taidemuseo 18.5. Ikkuna itäiseen kuinka karjalainen nainen piirtyy esiin Axel Gallenin Madonna -maalauksessa, Evakon praasniekka, Iisalmi 16.7. Kuvia käsitöistä käsitöiden kansallista tulkintaa. Paltaniemi, Kylätalo 12.9. Välitiloja kuinka itäinen ihminen piirtyy suomalaisessa kuvastossa. Переходные состояния - как восточный человек изображается в финском искусстве, II International scientific and practical conference Museums in the Northern Dimension. Petroskoi, Venäjän Karjala 18.10. Maakuntatutkija Senja Säkkinen Oulujärven vesistön tervavene, Terva-seminaari, Oulu 22.9. Rakennustutkija Rauni Laukkanen Rakennustutkijan työn esittely, AMK:n talonrakennuskurssi, Kajaani 21.9. Rakennustutkijan tervehdys Suomen Kotiseutuliiton Hyvän rakentamisen palkinnon luovutusjuhlassa Iskun talolle, Hyrynsalmi 29.3. X Yhteistyö koulujen kanssa Opetuskäyntejä museossa: päiväkodit 472 alakoulu 770 yläkoulu 397 lukiot 43 ammatilliset oppil. 614 yhteensä 2 296
Tarvittaessa museon työntekijät ovat toimineet ryhmien oppaina. XI Tiedotus ja julkaisutoiminta Tiedotusvälineitä on informoitu jatkuvasti museotoimintaan liittyvistä tapahtumista ja museotyö on saanut niissä hyvin julkisuutta. Lisäksi tiedotusvälineitä on autettu historiallisten tietojen välittämisellä ja esittelyllä. Julkaistut painotuotteet Museoiden yhteinen toimintakertomus vuodelta 2010 Esite Kainuun museot ja kokoelmia 2011 Artikkelit ja teokset Museonjohtaja Antti Mäkinen Brahen perustama Kajaani 360 vuotta, Pohjoisen opas lehti Tutkija-konservaattori Helena Lonkila Ikkunoita itäiseen, yksityiskohtien etnografista tulkintaa. Artikkeli. Ota sielusi täyteen, tutkimuksellisia polkuja Akseli Gallen-Kallelan taiteeseen. Gallen-Kallelan museo 2011, s.23 31. Easter perspectives, ethnographic interpretations of details. Artikkeli. Fill your Soul. Paths of research into the Art of Akseli Gallen-Kallela. Gallen-Kallelan museo 2011,s.96 108. Переходные состояния - как восточный человек изображается в финском искусстве. (Välitiloja - kuinka itäinen ihminen piirtyy suomalaisessa kuvastossa). Karjalan kansallismuseo. Petroskoi, Venäjän Karjala. http://kgkm.karelia.ru/site/section/554 XII Muuta toimintaa Seija Mustanevan runoesitys 1950-luku -näyttelyssä Koko Kajjaani meni aivan ulalle 10.4. Maakunnallinen museopäivä paikallismuseoiden toimijoille 14.4. Maakunnallinen museoviikko Käö kahtomassa 12.-19.6. XIII Talous Talousarvio 2011 Toteutunut 2011 Toteutunut 2010 Menot 632 343,45 642 348,38 601 625,58 Tulot 19 000,00 20 411,84 20 844,82 Netto 613 343,45 621 936,54 580 780,76 Vuoden 2011 lakisääteinen valtionosuuden määrä oli 303 283 Talousarvioin ylitys oli 8655,43 eli 1,4 %.