Ohjeita kirjoittajille 1. Juttutyypit 1.1. Tieteelliset artikkelit 1.1.1. Tieteellisen artikkelin vertaisarviointi- ja toimitusprosessi 1.2. Puheenvuorot 1.3 Lektiot 1.4 Kirja-arviot 2. Kaikkia juttutyyppejä koskevat tekniset ohjeet 2.1. Kielenhuolto 2.2. Käsikirjoitusten ulkoasu 2.3 Lähdeviitteet 2.4 Lähdeluettelo 3. Sähköinen julkaiseminen 4. Rinnakkaistallentaminen
Sukupuolentutkimus Genusforskning on monitieteinen aikakauslehti, joka julkaisee etupäässä Suomessa tehtyä nais- ja sukupuolentutkimusta suomeksi ja ruotsiksi. Lehteen voi tarjota tieteellisiä artikkeleita, tieteellisiä katsauksia, yhteiskunnallisia keskustelupuheenvuoroja, lektioita, sekä kirja-arvioita. Lehti julkaisee myös feminististä taidetta. Lehti ei ennalta sitoudu julkaisemaan mitään tarjottua aineistoa, ei edes kirjoittajalta tilattua. Lehti ei valitettavasti voi maksaa kirjoituspalkkioita eikä teettää eripainoksia. Artikkeleiden kirjoittajille lähetetään kolme kappaletta lehden kyseistä numeroa, muille kirjoittajille yksi. Kaikkiin kirjoituksiin liitetään alkusivu, jossa tulee olla seuraavat tiedot: otsikko, kirjoittajan lyhyt esittely (nimi, oppiarvo ja esimerkiksi ammatti, työpaikka ja kuvaus tutkimusintresseistä), yhteystiedot (puhelinnumero ja posti- ja sähköpostiosoite), sekä tekstin kokonaismerkkimäärä (ks. tarkemmat ohjeet alla). Kaikki tekstit toimitetaan rtf/doc/docx-tiedostoina sähköpostitse toimitus(at)sukupuolentutkimus.fi. 1. Juttutyypit 1.1. Tieteelliset artikkelit Sukupuolentutkimus Genusforskning julkaisee artikkeleita nais- ja sukupuolentutkimuksen alalta. Koska ala on luonteeltaan monitieteinen, on artikkelien hyvä avautua eri tutkimuksellisista perinteistä tuleville lukijoille. Tärkeää on, että kirjoittaja keskustelee aiemman nais- ja sukupuolentutkimuksen kanssa. Myös artikkelien arvioitsijoita pyydetään kiinnittämään tähän erityistä huomiota. Tieteellinen artikkeli koostuu yleensä johdannosta, käsittelyosasta ja pohdinnasta. Artikkelit väliotsikoidaan kuitenkin mieluummin sisällön kuin rakenteen mukaan. Hyvä artikkeli on kieliasultaan viimeistelty ja mahdollisimman yleistajuinen. Käsikirjoituksen ensimmäiselle sivulle ennen leipätekstiä liitetään seuraavat tiedot: otsikko, enintään 100 sanan suomenkielinen tiivistelmä ja 3-5 suomenkielistä avainsanaa. Tiivistelmässä tuodaan selkeästi esiin artikkelin ydinkohdat. Artikkelien enimmäispituus on 40 50 000 merkkiä sisältäen välilyönnit, kirjallisuuslistan, suomenkielisen tiivistelmän ja avainsanat (n. 20 25 liuskaa 1,5-rivivälillä kirjoitettuna). Artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää anonymisoituina. Tällöin kirjoituksesta poistetaan kirjoittajan nimi, viittaukset omiin aiempiin julkaisuihin ja mahdolliset kytköksiä ilmaisevat kiitokset. 150 sanan mittainen englanninkielinen tiivistelmä toimitetaan erillisenä tiedostona. Toimitus tarkistuttaa tiivistelmän kieliasun. Kaikkia juttutyyppejä koskevat samat tekniset ohjeet (ks. alla). 1.1.1 Tieteellisten artikkelien vertaisarviointi- ja toimitusprosessi Sukupuolentutkimus Genusforskning noudattaa tieteellisen vertaisarvioinnin käytäntöä. Lehti käyttää TSV:n vertaisarviointitunnusta, joka kertoo, että julkaisun vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti. Lehti on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja. (www.tsv.fi/tunnus)
Lehden toimitus tekee sekä ennen lausuntokierroksia että niiden jälkeen tarkkaa toimituksellista työtä käsikirjoitusten laadun varmentamiseksi. Artikkelikäsikirjoitukset lukee ensin lehden toimitus. Jos teksti ei ole vielä valmis arviointiin, kirjoittajaa pyydetään tekemään siihen korjauksia. Anonymisoidussa vertaisarviointiprosessissa jokaiselle tekstille nimetään kaksi tai kolme aihepiiriin ja/tai käytettyyn metodologiaan perehtynyttä arvioijaa. Yksityiskohtaisen kirjallisen palautteen lisäksi arvioitsijat määrittelevät annetulla asteikolla käsikirjoituksen julkaisuvalmiuden: 1. Voidaan julkaista sellaisenaan 2. Voidaan julkaista pienten korjausten jälkeen 3. Pyydetään tarjoamaan uutta, huomattavasti korjattua versiota 4. En suosittele artikkelin julkaisemista Valtaosa toimitukseen lähetetyistä käsikirjoituksista saa vertaisarvioinnista arvion 2 tai 3. Vertaisarvioiden nojalla päätoimittajat ohjeistavat kirjoittajia ns. 2. luonnoksen työstämiseksi. Kirjoittajia pyydetään dokumentoimaan käsikirjoitukseen tekemänsä muutokset. Päätoimittajat tarkistavat palautetuista käsikirjoituksista niiltä edellytettyjen muutosten kattavuuden, tekevät julkaisupäätöksen arvion 3 saaneista käsikirjoituksista ja laativat ohjeistuksen tekstin viimeistelemiseksi. Viimeistelyvaiheessa (3. luonnos) kiinnitetään erityishuomiota artikkelin pääargumenttien selkeyteen ja esitystapaan sekä tekstin luettavuuteen ja kieliasuun. Taiton jälkeen kirjoittaja saa tarkistettavaksi oikolukuversion. 1.2 Puheenvuorot Artikkelien ohella Sukupuolentutkimus Genusforskning julkaisee lyhyempiä ja vapaamuotoisempia tieteellisiä tekstejä. Puheenvuoro-tekstit ovat luonteeltaan tieteellisiä katsauksia tai keskustelupuheenvuoroja. Katsaukset ovat tutkimuskysymyksen ympärille rakentuvia analyyttisia pohdintoja, eivät pelkästään jotakin teemaa tai tutkimussuuntausta esitteleviä kirjoituksia. Katsaus voi olla lähtökohdiltaan empiirinen, teoreettinen tai metodologinen. Katsaus perustuu keskustelulle aiemmin julkaistun tutkimuksen ja kirjallisuuden kanssa. Keskustelupuheenvuoro on näkemyksellinen ja kantaa ottava kirjoitus johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Puheenvuoro-tekstien enimmäispituus on 15 000 merkkiä sisältäen välilyönnit (n. 8 liuskaa 1,5-rivivälillä kirjoitettuna). Tekstit otsikoidaan ja pidempiin teksteihin on suositeltavaa laittaa väliotsikkoja. Tekstin loppuun liitetään tarpeen mukaan lähdeluettelo. Puheenvuorot-osaston kirjoitusten julkaisemisesta päätetään toimituksessa. Tekstiä toimitetaan yhdessä kirjoittajan kanssa. Puheenvuoroja koskevat samat tekniset ohjeet kuin muitakin juttutyyppejä (ks. alla). 1.3 Lektiot Sukupuolentutkimus Genusforskning julkaisee väitöskirjatutkimusten lectio praecursoria - esitelmiin perustuvia kirjoitelmia. Lektio on väittelijän puheenvuoro, jossa hän kiteyttää väitöskirjan keskeisen sisällön ja väitteen. Julkaisemista varten puheenomainen lektio on muokattava sujuvaksi kirjoitelmaksi. Julkaistavaksi tarjottavan tekstin ei siis tarvitse olla identtinen lektio-esitelmän kanssa. Väitöskirjatutkimuksen ei tarvitse olla nais- tai sukupuolentutkimuksen oppiaineen opinnäyte, mutta tällöin lektiota tulee muokata niin, että tutkimuksen anti alalle tulee selvästi ilmi.
Lektiolle annetaan sen sisältöä kuvaava nimi ja teksti väliotsikoidaan. Tekstissä voidaan käyttää muutamia lähdeviitteitä. Tekstin loppuun liitetään mahdollinen lähdeluettelo sekä perustiedot kirjoittajasta, väitöskirjan otsikosta sekä tarkastusaika ja -paikka. Lektion enimmäispituus on noin 15 000 merkkiä sisältäen välilyönnit (n. 8 liuskaa 1,5- rivivälillä kirjoitettuna). Lektioiden julkaisemisesta päätetään toimituksessa. Tekstiä toimitetaan yhdessä kirjoittajan kanssa. Lektioita koskevat samat tekniset ohjeet kuin muitakin juttutyyppejä (ks. alla). 1.4. Kirja-arviot Sukupuolentutkimus Genusforskning seuraa ennen muuta suomalaista nais- ja sukupuolentutkimusta. Myös alan keskeisestä kansainvälisestä kirjallisuudesta toivotaan arvioita. Arvioita voi kirjoittaa myös sellaisista muiden alojen teoksista, joiden analyysi sukupuolentutkimuksen näkökulmasta on perusteltua. Arvio esittelee, avaa ja punnitsee teosta ja sen kontribuutiota nais- ja sukupuolentutkimuksen alalla. Arvion ei tule olla yksinomaan referoiva kirjoitus. Kirja-arvio on syytä kirjoittaa vuoden sisällä teoksen julkaisemisesta, mieluusti nopeammin. Uutuusjulkaisuja voi seurata esimerkiksi kustantajien luetteloista ja Minna-portaalista (www.minna.fi), ja ehdottaa itse arviota toimitukselle. Kustantajat toimittavat tekijälle arvioitavan teoksen joko suoraan tai toimituksen kautta. Kirja-arvioiden enimmäispituus on 10 000 merkkiä sisältäen välilyönnit (n. 5 liuskaa 1,5- rivivälillä kirjoitettuna). Napakka arvio on usein pitkää parempi. Kirja-arviot otsikoidaan ja pidempiin arvioihin (4 5 s.) on suositeltavaa laittaa myös väliotsikkoja. Arvioitavista kirjoista annetaan seuraavat tiedot: teoksen kirjoittajan nimi (suomennetuista myös suomentaja), julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja, julkaisupaikka ja teoksen sivumäärä. Arvioiden julkaisemisesta päätetään toimituksessa. Tekstiä toimitetaan yhdessä kirjoittajan kanssa. Kirja-arvioita koskevat samat tekniset ohjeet kuin muitakin juttutyyppejä (ks. alla). 2. Kaikkia juttutyyppejä koskevat tekniset ohjeet 2.1. Kielenhuolto Käsikirjoitusten tulee olla rakenteeltaan, kieleltään ja tyyliltään viimeisteltyjä. Sukupuolentutkimus Genusforskning ei tarjoa copy-editointipalvelua, vaan kielenhuolto on kirjoittajan vastuulla. Apua kielenhuoltoon löytyy Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulta: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297. Lyöntivirheiden ja ylimääräisten välilyöntien karsimiseksi kehotetaan käyttämään tekstinkäsittelyohjelman oikolukutoimintoa.
Toimitus tekee tarvittaessa julkaistavaksi hyväksyttyihin teksteihin kieliasua parantavia muutoksia ennen julkaisua. 2.2. Käsikirjoitusten ulkoasu 1. Teksti tallennetaan perusmuodossa ilman tavutusta ja ilman reunojen tasauksia. Ylä- ja sivumarginaalien on oltava normaalin väljät. 2. Kappaleet erotetaan toisistaan ilman sisennyksiä ja mielellään ilman ylimääräistä kappaleen vaihtoa. Leipätekstin kappaleiden väliin tuleva tyhjä tila eli välistys voidaan kuitenkin määritellä tekstinkäsittelyohjelman kappaleenmuotoilulla. 3. Sivuja ei numeroida. 4. Korostukset merkitään kursiivilla. Tekstissä ei käytetä lihavointeja tai alleviivauksia. 5. Lainaukset merkitään lainausmerkein ( ). Puolilainausmerkkejä ( ) käytetään vain toisen lainauksen sisällä tai lähinnä kielitieteellisissä teksteissä osoittamaan sanan merkitystä. Pitkät lainaukset erotetaan omaksi kappaleekseen ylimääräisillä rivinvaihdoilla. Poistot lainauksen sisällä merkitään kahdella ajatusviivalla ( ). 6. Väliotsikot erotetaan selvästi muusta tekstistä omille riveilleen. Väliotsikot ovat aina yksitasoisia. 7. Vuosilukujen ja sivunumeroiden välissä olevat viivat merkitään ajatusviivalla ( ). 8. Liitetaulukot sijoitetaan tekstin loppuun ja niiden sijainti merkitään tekstiin. 9. Alaviitteitä tulee välttää kokonaan tai käyttää säästeliäästi. Kirja-arvioissa ei käytetä alaviitteitä. 10. Lisäksi tulee tarkastaa tekstissä olevien lähdeviitteiden ja kirjallisuusluettelon vastaavuus. 2.3 Lähdeviitteet Tekstissä olevat lähdeviitteet sijoitetaan sulkeisiin siten, että ensin tulee kirjoittajan sukunimi, sitten lähteen painovuosi ja lopuksi sivut (Braidotti 1992, 4 9). Mikäli lähteellä on yli kolme kirjoittajaa, merkitään viitteisiin vain ensimmäinen ja käytetään lyhennettä ym. Kaikki kirjoittajat on kuitenkin merkittävä lähdeluetteloon. Useat lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä ja ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä. Kun samaan lähteeseen viitataan useita kertoja peräkkäin, voidaan käyttää lyhenteitä emt. (edellä mainittu teos) ja ema. (edellä mainittu artikkeli). Viitattaessa saman lähteen eri sivulle käytetään lyhenteitä sivunumeron kanssa. 2.4 Lähdeluettelo Lähdeluettelo liitetään kirjoituksen loppuun otsikolla Kirjallisuus. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Mikäli kirjoittajalla on useita julkaisuja, merkitään ne aikajärjestykseen uusin ensin. Vanhempien julkaisujen yhteydessä kirjoittajan nimi korvataan kahdella ajatusviivalla.
Saman kirjoittajan samalta vuodelta olevat julkaisut merkitään järjestykseen pikkuaakkosilla siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät tekstissä (esim. 2010a, 2010b). Lähteestä ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Lehdissä ja kirjoissa julkaistuista artikkeleista ilmoitetaan myös sivunumerot. Englanninkielisten teosten ja artikkelien nimet merkitään artikkeleja ja prepositioita lukuun ottamatta isoilla alkukirjaimilla. 1. Kun on kyse monografiasta: Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi) Teoksen nimi kursivoituna. Teoksen alaotsikko. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja. Tarvittaessa ilmoitetaan myös suomentaja ja painoksen tiedot. Jos alkuperäisteos on ilmestynyt huomattavan kauan aikaa sitten, merkitään alkuperäisteoksen ilmestymisvuosi hakasulkeissa, esim. (2008 [1945]). Butler, Judith (2006) Hankala sukupuoli. Feminismi ja identiteetin kumous. Helsinki: Gaudeamus. Suomentaneet Tuija Pulkkinen & Leena-Maija Rossi. Mol, Annemarie (2002) The Body Multiple. Ontology in Medical Practice. Durham: Duke University Press. Woolf, Virginia (1990 [1929]) Oma huone. 2. painos. Helsinki: Kirjayhtymä. Suomentanut Kirsti Simonsuuri. 2. Kun on kyse kokonaisesta toimitetusta teoksesta ja useammasta toimittajasta: Sukunimi, Etunimi, Sukunimi, Etunimi & Sukunimi, Etunimi (toim.) (julkaisuvuosi) Teoksen nimi kursivoituna. Teoksen alaotsikko. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja. Anttonen, Anneli, Henriksson, Lea & Nätkin, Ritva (toim.) (1994) Naisten hyvinvointivaltio. Tampere: Vastapaino. 3. Kun kysymyksessä on artikkeli toimitetussa teoksessa: Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi) Artikkelin nimi. Teoksessa Sukunimi, Etunimi (toim.) Teoksen nimi kursivoituna. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja, sivunumerot ajatusviivalla erotettuna. Keskinen, Suvi (2008) Näkyvissä ja näkymättömissä. Väkivalta perheammattilaisten työskentelyssä. Teoksessa Näre, Sari & Ronkainen, Suvi (toim.) Paljastettu intiimi. Sukupuolistuneen väkivallan dynamiikkaa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 311 343. 4. Kun on kyse artikkelista lehdessä tai aikakauskirjassa: Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi) Artikkelin nimi. Lehden nimi kursivoituna Vuosikerta: Numero, sivunumerot ajatusviivalla erotettuna. Huom! Katso englanninkielisen artikkelin merkitseminen ao. esimerkistä. Kari, Irmeli (2009) Naistoimijuuden sulkeumia ja avaumia alueella ja työssä. Naistutkimus Kvinnoforskning 22:4, 43 54. Martin, Emily (1991) The Egg and the Sperm. How Science Has Constructed a Romance Based on Stereotypical Male-Female Roles. Signs 16:3, 485 501. 5. Internet-lähteisiin ja sähköisiin julkaisuihin viitataan tekstissä samalla periaatteella kuin muihinkin kirjallisiin lähteisiin. Ensi sijassa viitataan tekijään, mutta jos tekijää ei käy ilmi, viitteenä käytetään sivun julkaisijaa. Lähdeluetteloon laitetaan viitetietojen lisäksi
verkkosivun osoite sekä päivämäärä, jolloin artikkelin kirjoittaja on hakenut viitteen materiaalin. Tilastokeskus (2007) Tieteenalaluokitus. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/tieteenala/001-2007/index.html (haettu 25.1.2010). Valtioneuvosto (2012) Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=4987634&name=dlfe- 20726.pdf (haettu 18.11.2013). Väestöliitto (2013) Hedelmöityshoidot. http://www.vaestoliitto.fi/lapsettomuusklinikka/lapsettomuushoidot/hedelmoityshoidot/ (haettu 5.9.2013). 3. Sähköinen julkaiseminen Antaessaan kirjoituksensa julkaistavaksi Sukupuolentutkimus Genusforskning -lehdessä kirjoittaja suostuu ilman eri ilmoitusta siihen, että hänen kirjoituksensa voidaan julkaista lehden elektronisessa versiossa. 4. Rinnakkaistallentaminen Sukupuolentutkimus Genusforskning-lehdessä julkaistujen artikkelien rinnakkaistallentaminen (=tekijä tallentaa julkaisustaan version avoimesti saataville digitaaliseen julkaisuarkistoon) on sallittu 12kk viiveellä. Rinnakkaistallennuksessa käytetään kustantajan PDF-versiota, jonka tekijä voi pyytää lehden toimituksesta. Artikkelin voi kuitenkin julkaista jo aiemmin osana opinnäytetyötä, myös sen avoimesti verkossa saatavilla olevassa versiossa.