Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 293 Dno KYK:421 /2011 62 RUDUS OY, MAA-AINESLUPAHAKEMUS JA ALOITUSLUPAHAKEMUS, KALLIOKIVIAINEKSEN OTTO, MÄNTSÄLÄ, TILAT PUOLVÄLI 505-407-45-4 JA PENTTILÄ II 505-407-44-2 KU-YK 62/14.5.2013 Maa-ainesten ottopäätös annetaan julkipanon jälkeen 20.5.2013 ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottohakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Rudus Oy PL 49, 00441 HELSINKI y-tunnus 1628390-6 Yhteyshenkilö Arto Solante puh. 020 447 5407 MAANOMISTAJAT Tila Puolväli 505-407-45-4 Villa Janne ja Villa Jaakko (sopimuksella). Tila Penttilä II 505-407-44-2 Kytönummi Matti (sopimuksella). SIJAINTI Lupahakemusalue sijoittuu Mäntsälän kylään Polvenniityn alueelle. Liite nro 62 Alueen sijainti on esitetty karttaliitteessä. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENTÄMINEN Maa-aineslupahakemus on tullut vireille 13.7.2006. Lupahakemusta on täydennetty 5.10.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualueella on osoitettu olevan merkittäviä kiviainesvaroja (1. vaihemaakuntakaavan kiviainesvarantoalue nro 26: Marinsuo, Polvenniittu, Puolimatkanmäki). Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaavassa 2020 lupahakemusalue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavamerkinnän
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 294 mukaan alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueen rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. Alueella ei ole asemakaavaa. Mäntsälän kunnanhallitus on kokouksessaan 3.6.2002 142 myöntänyt Rudukselle maa-ainesluvan tilalle Puolväli 505-407-45-4 (HHO 26.9.2003). Maa-ainesten ottolupa on ollut voimassa 10 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupahakemusta koskevalle alueelle on vireillä ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen louhimiseksi ja murskaamiseksi. TIEDOT ALUEEN YMPÄRISTÖSTÄ Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Sääksjärvi lk II 0150517) sijaitsee yli 2 kilometrin etäisyydellä ottoalueelta koilliseen. Pohjaveden pinnan seurantaa varten ottoalueelle on asennettu kolme pohjavesiputkea PVP l - PVP 3. Kaikissa pisteissä vesi on melko lähellä maanpintaa. Pisteessä PVP 1 se noudattaa likimääräisesti alueen kallion pintaa. Myös PVP 3:ssa vesipinta on lähellä kallion pintaa noin neljän metrin syvyydessä. PVP 2:ssa rinteen alapäässä vesipinta on likimäärin maanpinnan tasolla. Ko. pisteen alueella kallion pinta on tasolla noin +65 ja alueella on noin 10 metriä paksu maakerros. Kalliopohjavesiputkia porattaessa kallion havaittiin olevan hyvin ehjää. Siten vesipintahavainnoilla on vain paikallista merkitystä. Ottamisalueen ympäristön kiinteistöillä on talousvesikäytössä olevia kaivoja, joiden pinnankorkeutta on tarkkailtu ottamisen aikana. Lupahakemuksen mukaan maa-ainesten ottaminen ei vaikuta ympäristön kaivoihin. Pintavedet valuvat pääosin lupahakemusalueen itä- ja länsipuolille. Länsipuolella vedet kulkeutuvat Karhunojaan, joka virtaa etelään päin. Itäpuolella vesi virtaa tien vierusojaa pitkin kohti etelää. Ottamisalueen maaperä muodostuu pääasiassa kalliosta, jonka päällä on vaihtelevan paksuisia irtomaakerroksia: pintahumusta, soraa, hiekkaa ja kiveä. Kalliokiviaineksen laatua on tutkittu ottamisen aikana. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin ovat 450-920 metriä. Lähin lomaasunto sijaitsee 300 metriä suunnittelualueen rajasta luoteeseen. Ottamisalueen pohjois-, itä- ja länsipuolella on talousmetsää. Alueen eteläpuolella sijaitsee kiviainesten ottoalue. Ottoalueen itäpuolella sijaitsee Hermanonkimaantie. Suunnittelualueen kasvillisuus muodostuu kuivan kangasmetsän lajeista. Pääpuulajit ovat koivu ja mänty. Alempana ja lähempänä Karhunojaa kasvillisuus muodostuu tuoreen kangasmetsän lajeista pääpuulajin ollessa kuusi. Ottamisalueen ja lähiympäristön nisäkäslajisto on oletettavasti tavanomainen
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 295 (mm. supikoira, kettu, jänis ja hirvi). Eläimistöä ja hyönteislajistoa ei ole inventoitu. Suunnittelualue ei kuulu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta arvokkaisiin alueisiin, eikä siellä ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luontotyyppejä. Ottamisalue sijaitsee kallioisen alueen lakiosan läheisyydessä korkeimman huipun ollessa ottamisalueen länsi-/koillispuolella noin 200 metrin etäisyydellä ottamisalueen ulkopuolella. Korkeimmat alueet ovat tasolla noin +105. Alue on osittain avokallioaluetta. Ottamisalueen maanpinta laskee voimakkaasti alueen länsilaidalla tasolle noin +73...+80. Alemmalta tasolta alkaa osin avoin peltomaisema. Noin 700 metrin etäisyydellä olevaan Pohjakallion talorykelmään on näköyhteys Penttilä II:n alueelta. Alueella ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisia suojelukohteita. Ottamisalueella ei ole tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella tehdyt tutkimukset ja tarkkailut Rudus Oy on teettänyt selvityksen Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:llä toiminnan vaikutuksista Ahvenlampeen. Selvityksessä on tultu siihen johtopäätökseen, että itse Ahvenlammen vedellä ei ole hydraulista yhteyttä alueen kalliopohjaveden kanssa. Siten kalliokiviaineksen ottamisella ei ole vaikutusta Ahvenlammen vesiolosuhteisiin. Tätä tukee myös ottamisalueella tehdyt kallion laatuhavainnot. SCC Viatek Oy (nykyinen Ramboll Finland Oy) on tehnyt ottamisalueeseen ja sen ympäristöön selvityksiä vuonna 2004. Selvityksistä on laadittu raportti "Esiselvitykset ja suunnitelmat, Polvenniityn kalliokiviaineksen ottoalue, Mäntsälä 1.3.2004". Selvitykseen kuului tuolloin naapurikiinteistöjen rakennuksien katselmointi ja kuvaus ennen louhinnan aloitusta, louhintatärinöiden maksimiarvojen määritys sekä lähikaivojen kunnon, vesipinnankorkeuden ja laadun tutkimus. Lisäksi ottamisalueelle asennettiin pohjavesiputki, josta havainnointiin veden pinnan korkeus ja laatu. Pintavesien johtamisesta ja käsittelystä laadittiin suunnitelma. Edellisten lisäksi laadittiin tarkkailuohjelma, jossa esitetään sekä ottamisalueen tarkkailu että ympäristön kiinteistöjen kaivojen tarkkailu. Louhinnan alettua mitattiin tärinöitä naapurirakennuksista. Mitatut tärinät alittivat selvästi sallitut arvot. Tärinäseurannasta laadittiin raportti "Räjähdysainemäärät ja tärinät, Polvenniityn kalliokiviaineksen ottoalue, Mäntsälä 23.3.2004 SCC Viatek Oy". Ottamistoiminnan aiheuttamaa melua mitattiin 6.4.2004 viidestä mittauspisteestä lähimpien häiriintyvien asuinrakennusten sekä kurssikeskuksen pihapiireistä. Mittauksen aikana ottamisalueella oli toiminnassa porausta, iskuvasara, murskaus, pyöräkuormaaja, kaivinkone ja traktori. Toiminnan äänet olivat kuultavissa kaikissa mittauspisteissä. Toiminnan synnyttämät äänitasot olivat mittausepävarmuudet huomioiden alle ohjearvon 55 db. Suurimmat
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 296 äänitasot syntyivät kivien rikotuksesta. Mittauspisteessä, joka oli tilan Notkola 33:0 pihapiirissä, rikotuksen synnyttämät äänitasot ylittivät hetkellisesti 55 db. Mittauksista laadittiin raportti " Rudus Oy, Polvenniityn kalliokiviaineksen ottoalue, Ympäristömelumittaukset 14.4.2004 Ramboll Finland Oy". HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Ottoalueen pinta-ala: 15,571 ha Kokonaisottomäärä: 2 250 000 m 3 ktr Vuotuinen ottomäärä: 150 000 m 3 ktr Haettu ottamisaika: 15 vuotta Yleiskuvaus Puolvälin tilalle on myönnetty vuonna 2002 maa-ainesten ottamislupa ja ottamistoiminta on kesken. Nyt haetaan uutta lupaa, joka kattaa sekä vanhan alueen että sen pohjoispuolella olevan Penttilä II alueen. Lupaa haetaan 15 vuodeksi. Ottaminen voidaan suorittaa myös nopeammin. Ottamisalue on kallioaluetta, jossa on paikoin avokallioalueita. Pääosin kallion päällä on kuitenkin maapeite. Suunnittelualue rajautuu tilojen rajoihin. Kalliokiviaineksen ottaminen näkyy alueen lähimaisemassa pintamaa- ja tuotevarastokasoina. Pintamaat käytetään ottamisen jälkeen alueen maisemointiin. Alue erottuu paikoin myös kaukomaisemassa lännen suunnasta. Alueelta on suunniteltu otettavan kalliokiviaineksia yhteensä 2 250 000 m 3 ktr. Otettavat ainekset käytetään pääasiassa asfaltin raaka-aineena, raidesepelinä sekä muussa maarakentamisessa. Suunnittelualue ja ottoalue Suunnittelualueen rajat muodostuvat tilojen rajoista. Ottamisalue ulottuu kiinteistörajasta 0...30 metrin päähän. Hermanonkimaantien varressa etäisyys on 30 m pohjoisen ja lännen suunnalla 10 m lukuun ottamatta Puolvälin tilan länsilaitaa, jossa ottaminen ulotetaan osittain tilan rajaan asti maaston muotojen vuoksi. Etelälaidalla ottaminen rajautuu tilanrajaan siellä harjoitettavan maa-ainesten ottamisen vuoksi. Rajamassat otetaan molemmin puolin rajaa myöhemmin tehtävän sopimuksen nojalla. Vaiheistus ja maisemointi Ottaminen suoritetaan vaiheittain. Aluksi poistetaan puusto ja pintamaat ottamisalueen laelta. Poistettavia pintamaita on arviolta n. 60 000 100 000 m 3 ktr. Poistetut pintamaat läjitetään odottamaan maisemointia. Läjitysalueina käytetään mm. ottamisalueen itä-, länsi- ja pohjoispuoleisia laitoja. Pintamaakasat sijoitetaan ja muotoillaan tarvittaessa näkemäesteiksi. Kasat pyritään tekemään enintään noin 5 m korkeaksi, riippuen kuitenkin käytettävissä olevan pintamaan määrästä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 297 Louhintaluiskan kaltevuus tulee olemaan lähes pystysuora ollen noin 10:1. Ottamisalueen lopullinen luiskakaltevuus alueen reunoilla tulee olemaan maisemoinnin jälkeen noin 1:3. Samoin eri ottamistasojen väliset luiskat loivennetaan maisemoinnin yhteydessä kaltevuuteen noin 1:3. Vaiheessa 1 louhitaan alueen keskiosan pinta tasolle noin +88. Tällöin alueen länsilaidalle jää noin 5...7 metriä korkea kallioseinämä, joka ehkäisee ottamisen aiheuttaman melun leviämistä ympäristöön. Vaiheessa II louhitaan alueen itä- ja pohjoisosan kallio tasolle +88 ja kaakkoiskulmaus lopulliseen tasoon +84...+85. Vaiheessa III louhitaan alueen keski- ja itäosan kallio lopulliseen tasoonsa tasoille noin +75 ja +79...+80. Louhinta suoritetaan siten, että itä- ja pohjoisosan laitaan jää kallioportaat. Porrastettu luiska maisemoidaan sekä louheella että pintamailla luiskakaltevuuteen noin 1:3. Länsilaidan kallioseinämästä tulee noin 17...20 metriä korkea. Seinämä porrastetaan kahdeksi osaksi siten, että vaiheessa 1 muodostuneelle tasolle +88 jää noin 10 metriä leveä tasanne. Vaiheessa IV louhitaan alueen lännen puoleinen kallio tasolle noin +74...+75. Tämä alue jätetään viimeiseksi, koska sen muodostama korkea kallioseinämä ehkäisee ottamisesta aiheutuvan melun leviämistä lännen suuntaan. Alueen pohjois- ja luoteisosan louhinta suoritetaan porrastamalla. Pohjan portaat loivennetaan louheella ja pintamaalla kaltevuuteen noin 1:3. Alueen pohjois- ja luoteisosan porrastamalla tehty louhintaluiska maisemoidaan. Porrastettu luiska muotoillaan sekä louheella että pintamailla luiskakaltevuuteen noin 1:3. Ottamisen jälkeen tehdään myös ottamisalueen kaikkien pohjatasojen maisemointi. Tämä mahdollistaa pohjien käytön varastotilana. Alueen maisemoinnissa louheen pinta kiilataan pienemmällä kiviaineksella suurempien rakojen tukkimiseksi. Louheella loivennetun luiskan päälle levitetään ottamisalueen pinnasta kuorittua pintamaata vähintään noin 0,5 m kerroksena. Pienkasvuston annetaan muodostua alueelle luontaisesti. Puustoksi istutetaan männyn taimia noin 2000 kappaletta hehtaaria kohti (Metsänhoitoyhdistyksen suositus). Paikoin voidaan istuttaa myös kuusen taimia. Pintojen maisemointikerrokseksi voidaan tarvittaessa tuoda muualta humuspitoista maata. Maa on kuitenkin todettava puhtaaksi ennen sen tuomista alueelle, samoin soveltuvuus on varmistettava. Soveltuvia ovat mm. erilaiset hiekka/ sora/moreenipitoiset pintakarikekerrokset sekä maatunut turve, mutta ei hienorakeiset maalajit kuten siltti ja savi. Myöskään siltti/savipitoista peltomultaa ei voida käyttää. Pohjan maisemointi tapahtuu samalla tavalla. Paikoin voidaan maaston elävöittämiseksi muotoilla kumpuja ja painanteita. Alueen jälkikäyttö on metsätalouskäyttö. Alueen käyttö metsätalousmaana mahdollistaa myös virkistyskäytön. Pohja- ja pintavesien hallinta Kallioalueella maan pinnalle satavasta vedestä osa tunkeutuu kallion rakoihin, osa virtaa pintavaluntana, osa haihtuu ja osa jää kallion päällä olevaan maapeitteeseen tai kulkeutuu siitä pois. Kalliossa olevan veden pinta riippuu kallion rakoihin kulkeutuvan veden määrästä ja kallion vedenjohtavuudesta
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 298 sekä yhteyksistä ympäröiviin maakerroksiin. Rikkonainen kallio johtaa veden helposti eteenpäin. Suunnittelualueelle tehdyissä porauksissa kallion on havaittu olevan hyvin ehjää. Vain pintaosissa on joitakin ruhjeita. Vesipinta noudattaa likimäärin alueen kallion pintaa. Kallioon porattujen havaintoreikien vedenantoisuus on erittäin alhainen. Ne voidaan tyhjentää noin 5 l/min tuottavalla pumpulla noin 5 minuutissa. Havaintoreiän täyttyminen uudestaan vedellä kestää useita päiviä. Näistä voidaan todeta kallion vedenjohtavuuden olevan hyvin alhainen. Tällaisessa ympäristössä vedenpinnalla ei ole kuin paikallista merkitystä. Siten kallion ottamisen aiheuttamalla paikallisella vedenpinnan alentamisella ottamisalueella ei ole vaikutusta alueen ympäristön kalliopohjaveteen. Ottamisalueen kolmen pohjavesiputken vedenkorkeutta on seurattu. Ottamisella ei ole vaikutusta alueen ympäristön vedenhankintaan. Alueen pintavedet kerätään ottamisen aikana kallioon muotoiltaviin painanteisin. Painanteisiin kerättävää vettä käytetään tarpeen mukaan murskauksen pölyn sidontaan. Jalostus- ja tukitoiminnot Ympäristölupahakemuksessa on esitetty murskauksen ympäristönsuojelutoimenpiteet ja vaatimukset. Niissä on käsitelty myös voitelu- ja polttoaineet, jätehuolto sekä tukitoiminta-alue. Kalliokiviaines jalostetaan rikottamalla ja murskaamalla halutut maksimiraekoko ja raekokojakautumavaatimukset täyttäviksi tuotteiksi. Murskauslaitos on toiminnassa alueella urakkaluontoisesti. Murskaustuotteiden varastokasat sijoitetaan mahdollisimman lähelle siirrettävää murskausasemaa. Varastokasoja voidaan sijoittaa siten, että niillä voidaan ehkäistä sekä maisema-, pöly- että meluhaittaa. Pintamaakasojen varastokasat sijoitetaan pääasiassa ottoalueen laidoille, jossa ne toimivat näkemäesteenä. Työkoneille varataan asianmukaiset pysäköintitilat tukitoiminta-alueelta. Tukitoiminta-alueen rakenteet (asfaltointi ja öljynerottimet) on esitetty ympäristölupahakemuksessa. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan lisäksi kaikki toiminnot, joissa käsitellään poltto- ja voiteluaineita. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan polttoöljysäiliö ja muiden öljytuotteiden varastot sekä jäteastiat. Talousjätteet ja vaaralliset jätteet säilytetään ja välivarastoidaan niin, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Vaaralliset jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan valtuutettuun käsittelypaikkaan. Polttoaineet varastoidaan tukitoiminta-alueella kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu sulkuventtiilillä ja ylitäytön estimillä. Muut öljytuotteet ja voiteluaineet säilytetään tukitoiminta-alueella lukittavassa tiivispohjaisessa kontissa. Tiedot alueen liikenteestä Liikenne alueelle tapahtuu Hermanonkimaantien kautta, joka on asfaltoitu vähäliikenteinen paikallistie. Suunniteltu maa-ainesten ottamismäärä on noin
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 299 150 000 m 3 ktr vuodessa, jonka perusteella arkipäiväisin suoritettavien kuljetusten lukumääräksi on arvioitu keskimäärin noin 35...40 kappaletta. Oletuksena on, että kuormat ovat ns. kasettiautokuormia. Kuorman keskimassa on siten noin 38 tonnia. Tämä tarkoittaa noin 5 kuljetuskertaa tunnin aikana. Käytännössä ajomäärät vaihtelevat erittäin vähäisestä runsaampaan. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja toimenpiteet haittojen lieventämiseksi Alueella tapahtuvasta ottamistoiminnasta ei aiheudu merkittävää haittaa ottamisaluetta lähinnä olevalle asutukselle. Ainoastaan noin 700 metrin etäisyydellä olevaan Pohjakallion talorykelmään on näköyhteys Penttilä II:n alueelta. Tältä etäisyydeltä maiseman muutosta on vaikea havaita. Lähin asuinrakennus on loma-asunto, joka on noin 330 metrin päässä luoteen suunnassa. Suurin ottamisesta aiheutuva haitta aiheutunee melusta. Ottamisen edetessä poraus, kivien rikotus, murskaus sekä kuljetustoiminnot putoavat ympäristöä alemmalle tasolle. Tällöin kallioseinämät ehkäisevät sekä pölyn että melun leviämistä. Viimeisessä vaiheessa IV haitat taas lisääntyvät. Tällöinkin melun leviämistä voidaan ehkäistä varastokasoista tehtävillä valleilla. Melun määrää tullaan seuraamaan aistinvaraisesti. Alueen kallio on suhteellisen ehjää ja sisältää vain vähäisiä määriä vettä. Siten toiminnan suoranaiset vaikutukset "pohjaveteen" ovat paikallisia rajoittuen ainoastaan ottamisalueeseen ja mahdollisesti sen välittömään lähiympäristöön. Pintamaan kuoriminen ja varastointi lisää hetkellisesti pintamaista liukenevia ravinnepäästöjä. Siten veden laatu muuttuu luonnontilaisesta. Mm. veden sähkönjohtavuus nousee. Kallion laadun vuoksi vaikutukset ovat vain paikallisia eivätkä vaikuta haitallisesti esim. ympäristön vedenhankintaan. Normaalista toiminnasta ei aiheudu merkittävää haittaa pohjavedelle. Merkittävä likaantumisvaara saattaa syntyä ainoastaan onnettomuus- tai häiriötilanteessa. Onnettomuudet pyritään ehkäisemään tukitoiminta-alueen suojarakenteilla. Maa-ainesten ottaminen tulee hävittämään tilapäisesti alueen metsäkasvillisuuden. Kasvillisuuden poistaminen vähentää myös alueella esiintyvien lintujen pesimäympäristöjä. Alue palautuu maisemoinnin jälkeen luonnontilaiseksi metsätalousmaaksi. Maisemointia pyritään tekemään työn edetessä mahdollisuuksien mukaan. Maisemoinnissa käytetään pääasiassa ottamisalueelta kuorittuja pintamaita kasvukerrokseksi. Metsittymistä edistetään istuttamalla puuntaimet. Lähistöllä ei ole arvokkaita luontokohteita tai suojelualueita. Maa-ainesten ottaminen alueelta muuttaa pysyvästi maisemaa. Itse maisemarakenne kaukomaiseman osalta ei muutu, vaan maiseman pääelementit säilyvät ottamisesta huolimatta. Muutosta tapahtuu lähinnä Hermanonkimaantien suunnasta katsottuna. Tien viereen jätetään kuitenkin 30 metriä leveä suojavyöhyke, jossa säilytetään alueen luontainen kasvillisuus.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 300 Pölyä aiheuttavat poraus, murskaus, kuormaus, työmaaliikenne ja kuljetukset. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista. Hieno leijuva pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä vain ottamisalueelle. Lähin häiriintyvä vakinaisesti käytetty asuinrakennus sijaitsee noin 450 metrin päässä ottamisalueesta etelän suuntaan. Noin 330 metrin päässä on loma-asunto. Näillä etäisyyksillä pölyvaikutukset ovat vähäisiä. Pölyn leviämistä tullaan seuraamaan aistinvaraisesti. Louhinnan aiheuttama tärinä ei aiheuta vahinkoa ympäristön rakennuksille, kun toimitaan vastaavalla tavalla kuin työn alkuaikoinakin. Tällöin tärinäarvot jäävät murto-osaan sallituista arvoista. Lupahakemuksen liitteenä on esitetty ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelma. Aloituslupahakemus Lupahakemus sisältää maa-aineslain 21 :n mukaisen aloituslupahakemuksen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Aloituslupahakemusta perustellaan jo aloitetulla ottotoiminnalla. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla 14.10. 21.11.2011. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mäntsälä lehdessä 14.10.2011. Ympäristökeskus on kuullut lupahakemuksen johdosta rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset. Ympäristökeskus on pyytänyt Mäntsälän kunnanhallitukselta ja Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa lupahakemuksen johdosta. Lupahakemuksen johdosta on jätetty kaksi lausuntoa ja kuusi muistutusta. R.H. vastustaa muistutuksessaan 18.11.2011 hanketta. Muistutuksen mukaan hanke aiheuttaa haittaa yhä suuremmalle ihmisjoukolle. T.O. et al. muistutuksen 18.11.2011 mukaan lupahakemus tulee ensisijaisesti hylätä. Muistutuksessa on esitetty mm. myös toiminnalle asetettavia ehtoja mikäli hakemusta ei hylätä. Alueella jo harjoitettu toiminta on aiheuttanut tärinä-, pöly- ja meluvaikutuksia. Mäntsälän seurakunnan muistutuksen 21.11.2011 mukaan lupaa harkitessa tulee ottaa huomioon seurakunnan leirikeskuksen välitön läheisyys. Alueella jo harjoitetusta toiminnasta on aiheutunut merkittävää haittaa leiritoiminnalle.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 301 J.L. et al. muistutuksen 21.11.2011 mukaan lupahakemus tulee hylätä. Hylkäämisperusteena esitetään mm. pohjaveden pilaantumisriskiä sekä toiminnasta aiheutuvaa haittaa lähistön asukkaille ja ympäristölle. J. ja H.H. perikunnan muistutuksessa 22.11.2011 vastustetaan hanketta niiden aiheuttamien häiriöiden vuoksi. Muistutuksen mukaan murskaamon valumat ovat jo aiheuttaneet metsävaurioita sekä kaivon ja lähteen kuivumista. A.S. muistutuksen 22.11.2011 mukaan lupaa ei tule myöntää. Alueella jo harjoitettu toiminta on aiheuttanut tärinä-, pöly- ja meluvaikutuksia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon 23.1.2013 mukaan maa-ainesten ottohanke ei todennäköisesti aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan, hankkeiden yhteysvaikutukset huomioon ottaen, ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 4 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon 12.2.2013 mukaan lupahakemusasiakirjoissa esitettyä pohjaveden tarkkailusuunnitelmaa tulee joilta osin täydentää. Lausunnossa edellytetään myös tarkennuksia pintavesien johtamiseen liittyvissä seikoissa. ELY:n käsityksen mukaan hanke lausunnossa mainitut seikat huomioon ottaen ei ennakkoon arvioiden aiheuta vesilain 3:3 :n tai maa-aineslain 3 :n tarkoittamia seurauksia. Hakija on antanut vastineen muistutuksiin ja lausuntoihin 22.3.2013. Hakija on täydentänyt vastineessa hakemusasiakirjoja ELY:n lausunnossa edellyttämällä tavalla ja vastannut muistutuksissa esitettyihin melu-, pöly- ja tärinävaikutuksiin sekä pohja- ja pintavesivaikutuksiin. Hakijan kuuleminen määräyksistä Hakijaa on kuultu päätöksessä annettujen lupamääräysten johdosta 5.4.2013. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lupamääräysten johdosta. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Saku Nurminen, puh. 040 314 2259 ASIAN RATKAISU Ehdotus Yvp Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää Rudus Oy:lle maaaineslain 6 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseksi lupahakemuksen mukaisesti Mäntsälän tiloille Puolväli 505-407-45-4 ja Penttilä II 505-407- 44-2. Maa-ainesten ottamisessa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 302 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Ottamisalue ja otettava ainesmäärä Lupa koskee lupahakemuksessa esitettyä 15,571 hehtaarin ottoaluetta ja 2 250 000 m³ktr:n kokonaisottoa. Varsinaisen kaivualueen etäisyys suunnittelualueen naapuritilan rajaan tulee olla louhinnan osalta vähintään 30 metriä ja maankaivun osalta 10 metriä. Kaivu voidaan ulottaa ottosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti lähemmäksi kiinteistön rajoja vain ko. kiinteistön omistajan kirjallisella suostumuksella. 2. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa viisitoista (15) vuotta luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaikki luvassa määrätyt toimenpiteet tulee suorittaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 3. Ottamisen eteneminen Kiviainesten ottamisen tulee edetä ottosuunnitelman kohdan 4.3. (ottamistasot ja -suunnat) mukaisesti. 4. Louhintasyvyys Lupahakemusta koskevan ottoalueen alin ottotaso on lupahakemuksen ottosuunnitelman kohdan 4.3 mukainen +75 (N60). Kaivualueen pohja tulee irtilouhia vähintään 0,5 1,0 metrin syvyyteen. Kaivualueen pohjalla tulee olla vähintään kahden promillen vähimmäiskaltevuus. Ottoalueen pohjalle kertyvät vedet tulee ohjata länteen Karhunojan suuntaan. 5. Kallioleikkaukset ja luiskat Louhinnan päätyttyä kaikki ottamisalueen kallioleikkaukset tulee muotoilla kaltevuuteen noin 1:3. Mikäli tilojen Puolväli ja Papinmäki 505-407-44-3 raja-alueella kiviaineksen ottoa ei pystytä toteuttamaan ottosuunnitelman mukaisesti on eteläinen kallioleikkaus porrastettava ja maisemoitava 1:3 kuten pituusleikkauksessa 1-1 pohjoispuoleisen (tilan Ritvala 505-407-45-5 vastaisen) leikkausluiskan osalta on esitetty. 6. Alueen merkintä ja suojaus Kaikki ottamisalueen loiventamattomat kallio- ja maaleikkaukset, jotka ovat yli kolme (3) metriä korkeita, tulee suojata sellaisilla leikkauksen yläreunaan sijoitettavilla aidoilla (teräsverkkoaita tms.), maa- tai kivivalleilla jotka estävät tehokkaasti
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 303 tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. Putoamisvaarasta on myös varoitettava kyltein, jotka sijoitetaan ympäröivään maastoon reunan lähelle. Koko ottamisalue tulee merkitä maastoon lippusiimalla tai varoitusnauhalla sekä louhinta-alueesta varoittavilla kylteillä, jotka ovat vähintään kymmenen (10) metriä ottamisalueen rajaa ulompana. Ottoalueen raja on merkittävä maastoon. Alueelle on rakennettava kiinteä korkeuspiste (N60), jonka sijainti esitetään kartalla. Louhintaräjäytyksistä tulee ennen räjäyttämistä antaa varoitussignaali. Luvan haltijan on tarvittaessa muutoinkin huolehdittava, ettei louhinta-alueelle ole mahdollista tulla havaitsematta vaarallisia kohtia ja työtilanteita riittävän ajoissa. Louhinta-alueen tulotien puomi tulee pitää suljettuna ja lukittuna vuorokautisen toiminta-ajan ulkopuolella. 7. Maa-ainesten ottaminen 8. Liikenne 9. Jätehuolto Maa-ainesten ottaminen ja siihen liittyvät työt on tehtävä seuraavasti: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 16.00 välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana. Luvan haltijan on huolehdittava ottoalueen liikennealueiden pölynsidonnasta vedellä kastellen tai muulla ympäristölle vaarattomalla tavalla. Alueella ei saa polttaa, eikä sinne saa haudata tai vastaanottaa jätteitä. Aluetta ei saa käyttää ylijäämämaiden läjitysalueena. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee kerätä, varastoida ja toimittaa viipymättä jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavalle vastaanottopaikalle. Toiminnassa mahdollisesti syntyneitä vaaral-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 304 lisia jätteitä tulee käsitellä siten, ettei jätteistä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. 10. Pinta- ja valumavesien johtaminen ja käsittely Louhinta-alueelta tulevat pinta- ja valumavedet tulee ohjata länteen Karhunojan suuntaan. Ennen Karhuojaan johtamista vedet on ohjattava mitoitukseltaan riittävään tai riittäviin kiintoaineksen laskeutusaltaaseen tai -altaisiin. Laskeutusaltaiden ja purkuojien kunto tulee tarkastaa vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Altaisiin ja purkuojaan kertynyt liete tulee tarvittaessa poistaa ja siirtää kuivumaan paikkaan, josta ei tapahdu uudelleenliettymistä. Kuivunut liete voidaan käyttää muuhun maa-ainekseen sekoitettuna louhinta-alueen maisemoinnissa. 11. Pohjaveden suojelu Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Tukitoiminta-alue on asfaltoitava ja muotoiltava siten, että hulevedet ohjautuvat hallitusti hiekanerotuskaivon kautta rakentamismääräyskokoelman (D1) mukaisen 1 luokan öljynerottimeen. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 12. Jälkihoitotyöt Ottamisalue leikkausluiskineen on metsitettävä osayleiskaavassa esitettyyn käyttötarkoitukseen istuttamalla alueelle seka-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 305 puustoa (2 500 3 000 tainta/ha). Luvan haltija vastaa metsityksestä, kunnes puusto kasvaa luontaisesti. Irtilouhittuun pintaan tulee levittää noin 0,5 metrin kerros puhdasta ja kasvualustaksi soveltuvaa irtomaata. Pinta tulee muotoilla sade- ja sulamisvesien johtamiseksi pois alueelta 2-3 promillen kaltevuuksilla. Alueen maisemoinnissa tulee käyttää ensisijaisesti alueelta saatavia pintamaita. Mikäli alueella olevat pintamaat eivät riitä, voidaan maisemointikerrokseksi tarvittaessa tuoda muualta. Ulkopuolelta tulevien maisemointimassojen tulee olla tarkoitukseen soveltuvia ja puhtaita eikä ne saa sisältää haitallisia aineita. Ulkopuolelta tuotavien maiden sijoittamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen työn aloittamista maa-aineslain valvontaviranomaiselle. Ilmoituksessa on mainittava maa-ainesten alkuperä ja määrä. Valvontaviranomainen voi edellyttää luvan haltijalta maa-ainesten puhtauden selvittämistä. 13. Valvonta ja tarkkailu Maa-ainesten oton vaikutuksia ympäristöön tulee tarkkailla ympäristölupapäätöksessä esitetyn tarkkailumääräyksen mukaisesti. Maa-ainesluvan haltijan tulee säännöllisesti tarkistaa seuraavat louhintatyöhön liittyvät asiat ja tehdä niistä merkitä louhintaa koskevaan työmaapäiväkirjaan: louhinnan kohteena oleva työvaihe; ottamis- ja louhinta-alueen suojarakenteiden kunto ja sijainti; pohjaveden havaintoputkien, laskeutusaltaiden ja purkuojan kunto; valvontaa varten tarvittavien rakenteiden ja merkintöjen kunto ja sijainti; polttoainesäiliöiden ja niiden sijoituspaikan sekä tukitoiminta-alueen kunto, siisteys ja maaperän puhtaus (aistinvarainen arvio); sekä maisemointi- ja jälkihoitotöiden toteuttamisvaihe. Luvan haltijan tarkastuksessa havaitut epäkohdat tulee korjata mahdollisimman pian ja tarvittaessa niistä tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Työmaapäiväkirjaan tulee merkitä tehdyt korjaustoimenpiteet ja niiden ajankohta. 14. Muu kirjanpito ja raportointi Maa-ainesluvan haltijan on pidettävä työmaapäiväkirjaa, johon tulee sen lisäksi, mitä ottamissuunnitelmassa mainitaan, merki-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 306 tä määräyksessä 13 edellytetyt tarkastukset. Työmaapäiväkirjat on säilytettävä koko ottamisajalta ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Ympäristövaikutusten tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain maalikuun loppuun mennessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen ja Uudenmaan ELY-keskukseen. 15. Tarkastukset ja katselmukset Luvanhaltijan tulee ennen tämän luvan mukaisen toiminnan aloittamista pyytää valvontaviranomaisen tarkastus. Luvanhaltijan tulee luvan voimassaoloaikana pyytää lisäksi valvontaviranomaisen lopputarkastus, kun toiminta on päättynyt ja alue on maisemoitu näiden lupamääräysten mukaisesti. 16. Ottamisilmoituksen tekeminen Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. 17. Lupamääräysten noudattamisvakuus Luvan haltijan on asetettava Mäntsälän kunnalle ennen tämän luvan mukaisen ottamisen aloittamista kokonaisarvoltaan vähintään 155 710,00 suuruinen vakuus luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuuden suuruus perustuu maisemoitavana olevan työvaiheen pinta-alaan (15,571 ha * 10 000 /ha, kalliolouhos, vaativa taso). Luvan noudattamisvakuuden tulee olla voimassa 17 vuotta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Luvan haltijalla on oikeus saada vakuussummaa alennetuksi hyväksytysti suoritettuja jälkihoitotoimenpiteitä vastaavalla määrällä, jolloin lupaviranomainen voi luvan haltijan hakemuksesta hyväksyä muutoksen annettuun vakuuteen. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä edellytettyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuus palautetaan, kun ottamisalue on maisemoitu ja jälkihoidettu näiden lupamääräysten mukaisesti.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 307 18. Luvan täytäntöönpano Lupahakemuksessa esitetyn toiminnan saa aloittaa tilalla Puolväli 505-407-45-4 ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ja 10 000 vakuutta vastaan toimimalla varsinaisten lupamääräysten ja lupamaksua koskevien määräysten mukaisesti. Aloituslupa ei koske tilaa Perttilä II 505-407-44-2. 19. Luvan siirtäminen Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Lupaviranomainen voi määrätä, että luvan uuden haltijan on asetettava ennen ainesten ottamista maa-aineslain 12 :ssä tarkoitettu vakuus lupaehtojen noudattamisesta. 20. Lupamaksu Maa-ainesluvan käsittelystä peritään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 12.3.2013 20 hyväksymän maa-ainestaksan 1 :n mukaan 16 974,14 maksun määräytyessä seuraavasti: Lupamaksun osa Laskenta / hintaperuste Maksuosuus ( ) perusmaksu 260 260,00 ottamisalueen pinta-alueen mukaan 15,571 ha * 340 /ha 5 294,14 maa-ainesmäärän tilavuuden perusteella 500 000 m³:iin saakka 0,008 /m³ * 500 000 m³ 4 000,00 maa-ainesmäärän tilavuuden perusteella 500 000 m³:n ylittävältä osuudelta 0,004 /m³ * 1 750 000 m³ 7 000,00 kuulemiskulut 300,00 lupa maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamiseen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa 120 120,00 Lupamaksu Yhteensä: 16 974,14 Hakijan on suoritettava lupamaksu ennen päätöksen antamista. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 308 RATKAISUN PERUSTELUT Oikeusohjeet Maa-aineslain 3 :ssä säädetään maa-ainesten ottamisen rajoituksista. Sen mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on edellä mainitun lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ottamispaikat on maa-aineslain (3.4 ) mukaan sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-aineslain 5 :n mukaan lupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottamissuunnitelma. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos hanke laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan on vähäinen. Lupa ainesten ottamiseen on maa-aineslain 6.1 :n mukaan myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslupaan on maa-aineslain 11 :n mukaan liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupamääräykset on annettava: 1) ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista; 2) alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen; sekä 3) puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 309 Lupamääräyksiä voidaan lisäksi antaa: 1) ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen järjestämisestä erityisesti pohjaveden suojelemiseksi; 2) ajasta, jonka kuluessa tämän pykälän nojalla määrätyt toimenpiteet on suoritettava; sekä 3) muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Määräykset eivät saa aiheuttaa luvan saajalle sellaista vahinkoa ja haittaa, jota on pidettävä hankkeen laajuuteen ja hänen saamaansa hyötyyn nähden kohtuuttomana. Maa-aineslain 21 :n mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Lupaviranomainen voi kuitenkin perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. Tosiseikat ja johtopäätökset Lupahakemus koskee osittain jo aloitettua maa-ainesten ottoaluetta, joka laajenee tilan Penttilä II alueelle pohjoiseen. Alueelta on otettu maa-aineksia maa-ainesluvalla ja ympäristöluvalla, joiden voimassaoloaika on päättynyt. Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaavassa 2020 lupahakemusalue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavamerkinnän mukaan alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Osayleiskaava on tullut voimaan ennen Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueella on osoitettu olevan merkittäviä kiviainesvaroja. Alueella ei ole asemakaavaa eikä toimenpiderajoituksia. Maa- ja metsätalousalueelta (M) voidaan ottaa maa- ja kalliokiviaineksia edelleen jalostettavaksi. Lupapäätöksessä edellytetyillä maisema- ja jälkihoitotoimenpiteillä alue palautetaan osayleiskaavamerkinnän mukaiseen käyttöön. Haettu toiminta ei siten vaikeuta alueen käyttämistä nykyisessä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia, eikä alueella ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä tai metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Lupahakemuksessa esitetty toimenpide lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheuta luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnon-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 310 esiintymien tuhoutumista tai huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista. Ottoalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee 300 metriä suunnittelualueen rajasta luoteeseen. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin ovat 450-920 metriä. Lupamääräykset huomioon ottaen toimenpiteestä ei aiheudu sellaisia ympäristövaikutuksia, joiden vuoksi ainesten ottamisesta voitaisiin katsoa aiheutuvan maa-aineslain 3.4 :n tarkoittamaa vaaraa tai haittaa asutukselle tai ympäristölle. Alueella jo harjoitetun kiviainesten oton ei ole havaittu aiheuttaneen sellaisia maa-aineslain 3.4 :n tarkoittamia vaikutuksia, joiden perusteella maa-aineslupaa ei voisi myöntää. Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ei ole maaainesten ottamisen aikana tehty ilmoituksia talousvesikaivojen kuivumisesta ottoalueen ympäristössä. Toimintaan liittyvän ympäristökuormituksen kuten pölyn, melun ja tärinän rajoittamiseksi on annettu määräyksiä ympäristöluvassa. Lupamääräykset Maa-aineslupa on myönnetty lupahakemuksen mukaiselle alueelle ja massamäärälle. Suunnittelualueen naapuritilojen rajoille on määrätty ympäristöhallinnon suunnitteluohjeen Maa-ainesten kestävä käyttö mukaiset suojavyöhykkeet (30 ja 10 metriä). Maa-ainesten otto voidaan naapurikiinteistön omistajan suostumuksella ulottaa hakemuksen mukaisesti lähemmäksi kiinteistön rajaan. (määräys 1) Lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi. Koska lupahakemus koskee laajaa kiviainesten ottoa ja ottoalue sijaitsee voimassa olevassa maakuntakaavassa kiviainesten ottoon varatulla alueella, päätöksen mukainen ottoaika myönnetään hakemuksen mukaisesti 15 vuodeksi (MAL 10.2 ). (määräys 2) Maa-ainesluvassa on annettu tarvittavat ottamistoiminnan järjestämistä, maisemointia sekä valvontaa ja tarkkailua koskevat varsinaiset lupamääräykset. Kaivualueen pohjalle määrätyn irtilouhinnan tavoitteena on parantaa alueen metsittymistä ja estää vesien lammikoitumisen louhosalueelle. Irtilouhittu pohja tasaa pintavesien valumaa sekä suodattaa kiintoaineksia. Määräyksissä on otettu huomioon ottamissuunnitelma liitteineen. Hakijaa on hallintolain 34 :n mukaisesti kuultu lupamääräyksistä. (määräykset 3 15) Louhinta-alueen suojaamisesta on annettu yksityiskohtainen määräys ottamalla huomioon kallioleikkausten työnaikainen korkeus ja jyrkkyys. (määräys 6)
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 311 Maa-ainesluvassa on annettu toiminta-aikaa koskevia rajoituksia. Rajoitukset ovat yhtenevät ympäristölupapäätöksessä annettujen toiminta-aikojen kanssa (ympäristölupahakemuksessa esitettyjen ja kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaisia). (määräys 7) Suunnittelualueelta johdettavien pintavesien osalta luvassa on annettu pintavesien käsittelymääräys. Määräyksen mukaan pintavedet tulee johtaa laskeutusaltaan/-altaiden kautta pois alueelta. Laskeutusaltaan mitoituksessa voidaan hyödyntää lupamääräyksessä 4 edellytettyä irtilouhinnan suodatus-/pidätysominaisuuksia. Pohjaveden suojelumääräys noudattaa tukitoimintaalueen osalta ympäristölupahakemusta. (määräykset 10 11) Jälkihoitotöitä koskeva määräys vastaa sisällöltään lupahakemusta. Jälkihoitotöillä varmistetaan alueen saattaminen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaiseen jälkikäyttöön. (määräys 12) Luvassa on annettu valvontaa, tarkkailua, kirjanpitoa, tarkastuksia ja katselmuksia koskevia määräyksiä, jotka on katsottu välttämättömäksi asianosaisten oikeusturvan ja toiminnan luvanmukaisuuden tarkastamisen kannalta. Toiminnan vaikutuksien tarkkailusta on määrätty ympäristölupapäätöksessä. (määräykset 13 16) Luvassa määrätyn lupamääräysten noudattamisvakuuden määrän arviointi perustuu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen käyttämään maa-aineslupien vakuuksien määritystaulukkoon, jossa otetaan huomioon alueen pintaala ja maisemoinnin vaatimustaso (kalliolouhos, vaativa taso). Maisemointivakuutta voidaan muuttaa luvan voimassaolon aikana. (määräys 17) Luvan täytäntöönpanoa koskevassa määräyksessä on otettu huomioon maaaineslain säännökset sekä maa-ainestaksa, joka edellyttää lupamaksun suorittamista ennen ottamisen aloittamista. Toiminnalle myönnetään aloituslupa vakuutta vastaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ainoastaan kiinteistölle Puolväli. Aloituslupa voidaan tältä osin myöntää, koska ko. kiinteistöllä on harjoitettu maa-ainesten ottoa jo päättyneen maa-ainesluvan mukaisesti. Aloitusluvan myöntäminen ei siksi tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi. (määräys 18) Luvan velvoitteista vapautuva määräys on annettu päätöksessä maa-aineslain 13a :n mukaisena. Maa-ainesluvan lupamaksu perustuu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksymään ja voimassa olevaan maa-ainestaksaan. (määräykset 19 20) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maa-aineslaki (555/1981) :t 1, 1a 3 4, 5, 5a, 6 7, 10 11, 13, 13a, 19 21, 23, 23a, 23b; Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) :t, 1 4, 6 9;
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 14.5.2013 312 Maa-ainestaksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 20); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 9.3.2012 80); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 13.12.2011 113); Kuntalaki (365/1995) 92, 93. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Lupaviranomaisen päätös maa-aineslaissa tarkoitetussa lupa-asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Tämän päätöksen antopäivä on 20.5.2013. Päätösote / hakija Mäntsälän kunnanhallitus Uudenmaan ELY-keskus/kirjaamo Muistutuksen ja lausunnon jättäneet Päätöskuulutus / Päätösilmoitus / Tieto päätöksestä / Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustaululla 17.5. 19.6.2013 Mäntsälä -lehti rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset ilmoitus NOTTO -tietokantaan MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus lupaviranomaisen päätöksestä on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsenellä. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tämän päätöksen viimeinen valituspäivä on 19.6.2013. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.