HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN PALKKAAMISEN OHJE 1.1.2015 stltk 20.1.2015 5
Sisällys 1 Yleistä henkilökohtaisesta avusta... 3 1.1. Työsopimus... 4 2 Henkilökohtaisen avustajan palkkaus... 5 2.1 Sairausajan palkka... 5 2.2 Palkan sivukulut... 6 3 Työaika... 6 3.1 Tuntilista... 7 4 Vuosiloma... 7 4.1 Vuosiloma-ajan palkka... 8 4.2 Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka... 8 5 Lomautus toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa... 8 6 Työsuhteen päättyessä... 9 7 Työterveyshuolto... 9 8 Joensuun kaupungin toimiessa sijaismaksajana... 9 9 Yhteyshenkilöt:... 10 Tämä palkanmaksua koskeva ohjeistus on tarkoitettu kaikille henkilökohtaisen avun vaikeavammaisille työnantajille sote- yhteistoiminta-alueellamme, jotka tarvitsevat tietoa yleisistä työantajavelvoitteista ja niiden lainmukaisesta täyttämisestä. 2 / 10
1 Yleistä henkilökohtaisesta avusta Vammaispalvelulain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Yleisin ja tärkein henkilökohtaisen avun toteuttamistapa on henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen. Henkilökohtainen avustaja on työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa vammaiseen henkilöön, ei kuntaan. Joensuun ja Outokummun kaupungit ja Kontiolahden kunta maksavat taloudellisen tuen henkilökohtaisen avun palkkaamiseksi (= sijaismaksaja), työnantajavastuu on vaikeavammaisella henkilöllä. Työsuhdetta määrittää yleinen työlainsäädäntö kuten työsopimuslaki, työaikalaki, työterveyslaki, työturvallisuuslaki, laki nuorista työntekijöistä, vuosilomalaki ja laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (kts. www.finlex.fi ajantasainen lainsäädäntö). Hallituksen ehdotuksen (Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetuin lain 4 :n muuttamisesta) mukaan henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen tulisi pääsääntöisesti palkata perheen ulkopuolinen henkilö. Avustajana ei siis voi toimia vaikeavammaisen henkilön puoliso, lapsi, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen eli avopuoliso tai samaa sukupuolta oleva elämänkumppani, ellei sitä erityisen painavasta syystä olisi pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Tämä 1.9.2009 voimaan tullut säännös merkitsee, että henkilökohtaisen avustajan on pääsääntöisesti oltava perheen ulkopuolinen henkilö (8 d ) Säännöksellä on haluttu selventää omaishoidon ja henkilökohtaisen avun eroa. Omaishoito soveltuu sellaisiin tilanteisiin, joissa kyse on lähinnä hoivasta ja hoidosta, kun taas henkilökohtaisen avun tavoitteena on avustettavan itsenäisyyden ja riippumattomuuden lisääminen kotona ja kodin ulkopuolella. Lähtökohta on ollut se, että läheisen henkilön ei tulisi ensisijaisesti toimia henkilökohtaisena avustajana, vaan mahdollisesti omaishoitajana. Mikäli omaishoidon tukea koskevaa sopimusta ei haluta tehdä, kunnan on järjestettävä henkilökohtainen apu muulla tavoin. Rajaus pohjautuu vaikeavammaisen henkilön itsenäisen elämän tavoitteeseen ja henkilökohtaisen avun tarkoitukseen. Koska henkilökohtaisen avun tarkoituksena on kannustaa ihmisiä itsenäisyyteen ja tekemään aidosti omia valintoja, on tarkoituksenmukaista, ettei avustaja ole liian läheinen henkilö. Lisäksi perheen sisäinen työsuhde voi aiheuttaa jääviys- ja ristiriitatilanteita. (8 d ) Erityisen painava syy palkata omainen tai muu läheinen henkilö avustajaksi voisi olla esim. äkillinen avuntarve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hänen työsuhteensa päättyy. Omaisen tai muun läheisen palkkaaminen avustajaksi voi olla perusteltua myös silloin, kun perheen ulkopuolisen 3 / 10
1.1. Työsopimus avustajan löytäminen osoittautuu vaikeaksi. Vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt voivat niin ikään johtaa siihen, että on vaikeavammaisen henkilön edun mukaista, jos omainen tai muu läheinen henkilö toimii avustajana. Tällaisia tilanteita voi syntyä toimintakykyyn voimakkaasti vaikuttavissa vammoissa ja sairauksissa, joita ovat esim. ALS ja muut etenevät lihassairaudet, pitkälle edennyt MS-tauti sekä vaikeat traumaattiset aivovammat. Avustajalta edellytetään silloin muun muassa vaikeavammaisen henkilön fyysisen motoriikan hallintaa sekä vaikeimmissa tilanteissa eleiden ja tunnetilojen tulkintaa. Säännöksessä oleva rajaus ei estä jatkamasta voimassa olevia työsuhteita, joissa omainen tai muu läheinen henkilö on vakiintuneesti toiminut vaikeavammaisen henkilön avustajana, jos tilannetta voidaan pitää vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Vammainen henkilö palkkaa itse henkilökohtaisen avustajan, jonka palkkaamisesta aiheutuvia kustannuksia korvataan vammaispalveluna sosiaalityöntekijän päätöksen mukaisessa laajuudessa. Vammaisen henkilön on huolehdittava siitä, että avustajan työtunnit toteutuvat enintään päätöksessä ilmoitettujen tuntimäärien mukaisesti. Vammainen henkilö toimii itse henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Joensuun sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt henkilökohtaisen avustajan peruspalkkauksen noudattavan Heta-liiton palkkaa, mikä on tällä hetkellä 10.48 euroa/tunti. Heta-liiton mukainen kokemuslisä maksetaan Hetaliittoon kuuluvalle. (Joensuun sosiaali- ja terveyslautakunta 16.12.2014, 115). Mikäli työnantaja kuuluu Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liittoon (Heta), työsuhteissa sovelletaan Henkilökohtaisten avustajien työnantajien Liiton (Heta:n) ja Julkisten hyvinvointialojen Liiton (JHL:n) solmimaa valtakunnallista työehtosopimusta. Työehtosopimus on voimassa 1.6.2014-31.3.2016. Henkilökohtaisiin avustajiin (eivät kuulu minkään työehtosopimusten piiriin), sovelletaan työaikalakia (säännöllinen työaika/jaksotyöaika) ja vuosilomalakia sekä Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan 21.5.2013 78 hyväksymiä henkilökohtaisen avustajan myöntämisperusteita. Työsopimus tehdään neljänä kappaleena: työnantajalle, työntekijälle, Joensuun kaupungin vammaispalveluille ja Joensuun kaupungin palkkatoimistolle. Työsuhteen alkaessa koeajaksi voidaan sopia enintään 4 kk. Koeajalla työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa. Työsopimuksen irtisanomisaika on työntekijällä 14 vrk alle viiden vuoden työsuhteissa. Yli viiden vuoden työsuhteissa työntekijän irtisanomisaika on kuukausi. Työsopimus tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Työsopimusta ei voida tehdä pidemmäksi aikaa, kuin henkilökohtaista apua koskeva viranhaltijapäätös on voimassa. Tietyissä tilanteissa hyväksytään määräajaksi tehty sopimus, jos on sovittu rajatusta työtehtävästä tai työsuhteen 4 / 10
kesto muutoin käy esille sopimustekstistä. Työsopimus voi olla määräaikainen, jos syynä on työtehtävän luonne, sijaisuus, tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka. Samoin, mikäli työnantajalla tai työntekijällä on jokin muu perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten tekeminen ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto, taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Työnantajan kuoltua on sekä kuolinpesän osakkailla että työntekijällä oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta. Irtisanomisaika on 14 päivää. Irtisanomisoikeutta on käytettävä kolmen kk:n kuluessa työantajan kuolemasta. Heta-liiton työehtosopimus: Jos työnantaja tai työntekijä irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, noudatetaan yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Jos irtisanottava työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta, noudatetaan kahden kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantajan kuolema ei päätä työsuhdetta. Työnantajan kuolinpesän on irtisanottava työsuhde. Työnantajan kuollessa maksetaan irtisanomisajan palkka. (kts. työsopimuslomake). 2 Henkilökohtaisen avustajan palkkaus Vammaispalvelun sosiaalityöntekijän tekemässä viranhaltijapäätöksessä ilmoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupungin sekä Kontiolahden kunnan vammaispalvelun korvaama henkilökohtaisen avustajan palkka, työaikakorvaukset sekä enimmäistuntimäärä, jolta korvaukset maksetaan. Tuntipalkka on tällä hetkellä 10,48 euroa/h. Vaativassa avustamistyössä tuntipalkka voi olla suurempi, vaativuus arvioidaan tapauskohtaisesti palvelusuunnitelmaa tehdessä (esim. etenevä sairaus, monivammaisuus). Kuukausipalkkaisen avustajan palkan määrittää sosiaalityöntekijä päätöksessään. Mikäli henkilökohtaisen avustajan työnantaja kuuluu Heta-liittoon, avustajan kokemuslisä (3 %) ja lomaraha määräytyvät Heta-liiton työehtosopimuksen mukaisesti. 2.1 Sairausajan palkka Vähintään kuukauden kestäneessä työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada täysi palkka sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään siihen asti, kunnes oikeus sairasvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden kestäneessä työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada 50 % palkastaan. Työnantajalle on esitettävä luotettava selvitys työntekijän työkyvyttömyydestä. Kun työntekijän sairasloma jatkuu yhtäjaksoisesti yli 10 arkipäivää, työntekijän/työnantajan tulee täyttää Kelan sairauspäivärahahakemus, joka löytyy Kelan www-sivuilta. Palkanlaskennasta saa lomakkeen nro Y17, Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, mikä 5 / 10
2.2 Palkan sivukulut tulee liittää sairauspäivärahahakemukseen. Lääkärintodistuksia ei tarvitse toimittaa palkanlaskijalle. Sairauslomapäivät on kuitenkin merkittävä tuntilistaan. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudellaan. Työntekijän bruttopalkasta pidätetään ennakonpidätyksen lisäksi työttömyysvakuutusmaksu ja eläkevakuutusmaksu (ei alle 18-vuotiaiden, eikä yli 68-vuotiaiden osalta). Verottaja vahvistaa nämä sivukuluprosentit vuosittain. Työnantajan sosiaaliturvamaksun Joensuun kaupunki tilittää verotoimistoon ennakonpidätyksen yhteydessä, työnantajan Tyel-eläkevakuutusmaksun Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera:lle ja huolehtii työttömyysvakuutusmaksujen maksamisesta Työttömyysvakuutusrahastolle. Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelut huolehtii työnantajan puolesta työntekijää koskevat lakisääteiset työttömyys- ja tapaturmavakuutukset. Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 2 :n mukaisesti oikeutta korvaukseen työtapaturman johdosta ei ole, jos työntekijä elää vakituisesti työnantajan taloudessa ja on hänelle tai hänen aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa tai etenevässä polvessa tai on hänen ottolapsensa tai ottovanhempansa tai jonkun tässä tarkoitetun henkilön puoliso. Lakisääteinen tapaturmavakuutus ei siten koske em. perheenjäseniä, joten heille ei tarvitse ottaa lakisääteistä tapaturmavakuutusta. Vapaaehtoinen vakuutus ei ole lakisääteinen maksu tai korvaus, joten Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelut ei siitä aiheutuvia kustannuksia korvaa. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 12 :n mukaan työnantaja, joka tapaturmavakuutuslain mukaan on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työantajan työttömyysvakuutusmaksun. Koska lakisääteinen tapaturmavakuutus ei koske edellä mainitulla tavalla perheenjäseniä (eli työnantaja ei ole tapaturmavakuutusvelvollinen), näin ollen myöskään avustajana toimivan perheenjäsenen työttömyysvakuutusmaksua ei tarvitse näissä tapauksissa maksaa. 3 Työaika Työaika sovitaan työsopimuksessa. Työaikana avustaja on työnantajan käytettävissä. Yli kuuden tunnin työajoissa työntekijälle on annettava vähintään tunnin kestävä lepoaika, joka ei ole työaikaa ja jolloin avustajalla on mahdollisuus poistua työpaikalta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästäkin lepoajasta, kuitenkin vähintään puoli tuntia, joka ei ole sijoitettu työpäivän alkuun tai loppuun. Mikäli lepohetkeä ei voida antaa, 6 / 10
3.1 Tuntilista luetaan työntekijän esim. eväiden syönti työaikaan. Työtekijän oikeus palkkaan työnteon estyessä määräytyy TSL 12 : n mukaisesti. Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelu korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut vain sosiaalityöntekijän päätöksen mukaisesti. Mikäli asiakas käyttää avustajatunteja enemmän kuin päätöksessä on myönnetty, tulee työnantajan itse maksaa ylimenevä osa. Työaikalain (605/1996) 2 :n mukaan työaikalakia ei sovelleta työnantajan perheenjäsenten työhön, eikä työhön, jota työntekijä tekee kotonaan. Merkitystä ei ole sillä, asuuko perheenjäsen samassa vai eri taloudessa tai onko työsuhteessa muita ulkopuolisia työntekijöitä. Lainkohdan tarkoittamia perheenjäseniä ovat työnantajan aviopuoliso, työnantajan tai hänen aviopuolisonsa vanhemmat ja isovanhemmat taikka lapset ja lapsenlapset sekä ottolapset ja ottovanhemmat. Perheenjäsenten välisessä työsuhteessa ei siten synny oikeutta ylityö, sunnuntaityö tai muihin työaikalain mukaisiin korvauksiin. Myöskään työajan määräytymiseen, kuten esimerkiksi säännölliseen työaikaan liittyviä säännöksiä, ei sovelleta perheenjäsenen työsuhteessa. Tuntilistaan merkataan tehdyt työtunnit, kuitenkin niin, että viranhaltijan päätöksessä myönnetyt työtunnit eivät ylity. Tuntilistat toimitetaan henkilöstöyksikön palkkaosastolle liitteenä olevan aikataulun mukaisesti ja niissä tulee olla työantajan tai hänen edunvalvojansa ja työntekijän allekirjoitukset. Allekirjoitetut tuntilistat voi lähettää skannattuna sähköpostin liitteenä. Ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntai lisät maksetaan vain jos viranomaispäätöksessä on niin sovittu. Tuntilistat voi lähettää myös sähköpostilla tuula.martikainen@jns.fi ja helga.martiskainen@jns.fi. Sähköpostilla lähetetyissä tuntilistoissa ei saa näkyä henkilötunnuksen loppuosat. Toivomme, että lista lähetetään molemmille palkkasihteereille, sillä jos toinen on poissa, ei tuntilista jää näin ollen huomioimatta palkanmaksussa. 4 Vuosiloma Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kaksi arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta alle vuoden kestävissä työsuhteissa. Yli vuoden kestävissä työsuhteissa lomaa kertyy vastaavasti 2,5 päivää kuukaudessa. Mikäli lomanmääräytymistä laskettaessa ei tule kokonaislukua, annetaan täysi lomapäivä. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso, jonka aikana työntekijä on työssä vähintään 14 työpäivää kuukaudessa tai 35 tuntia kalenterikuukauden aikana. Lomakausi on ajalla 7 / 10
1.5. - 30.9. Yli 24 lomapäivää ylittyvä osuus voidaan antaa työnantajan määräämänä lomakauden jälkeen ennen uutta lomakautta ns. talvilomana tai muulloinkin työntekijän suostuessa esim. työnantajan ollessa kuntoutuksessa. Itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää ei tässä yhteydessä lueta arkipäiviksi. Vuosilomalain (162/2005) 2 :n 2 momentin mukaan työaikalain 2 :ssä tarkoitetulla kotityöntekijällä on vuosiloman ja vuosilomapalkan asemesta oikeus vuosilomalain 8 :n 1 momentissa tarkoitettuun vapaaseen 2 pv/kk ja 16 :ssä tarkoitettuun lomakorvaukseen. Sama koskee perheenjäseniä silloin, kun työnantajan palveluksessa ei ole perheenjäsenten lisäksi muita työntekijöitä. Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelut maksaa joulukuun palkanmaksun yhteydessä lomakorvauksen niille, joille varsinaista vuosilomaa ei kerry. Lomakorvaus maksetaan myös siinä tapauksessa, mikäli ei kertyneitä vuosilomapäiviä pysty pitämään. 4.1 Vuosiloma-ajan palkka Vuosiloma-ajan palkka määräytyy Vuosilomalain 3 luvun mukaisesti. Vuosiloma-ajan palkka maksetaan vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. 4.2 Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka Alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa työtä tekevän työntekijän vuosilomapalkka on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta. Lomaraha ei ole lakisääteinen korvaus, Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelut ei siten korvaa lomarahaa, poikkeus HETA-liiton jäsenten kohdalla. 5 Lomautus toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa Työnantajan mennessä esim. kuntoutukseen tai ennalta sovittuun laitoshoitoon, työnantaja voi lomauttaa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän täksi ajaksi. Lomautus on tehtävä 14 vrk ennen lomautuksen alkua ja työntekijä voi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon lomautuksen ajaksi. 8 / 10
6 Työsuhteen päättyessä Ilmoitus henkilökohtaisen avustajan työsuhteen päättymisestä toimitetaan Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut/vammaispalvelut: Länsikatu 15, 80110 Joensuu tai palkkatoimisto, Jokikatu 8. (lomake: Ilmoitus henkilökohtaisen avustajan työsuhteen päättymisestä) 7 Työterveyshuolto Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta/vammaispalvelut ja Joensuun Työterveysliikelaitos on tehnyt lakisääteisen työterveyshuoltosopimuksen Työterveyshuoltolain 4 :n /12 :n mukaisesta työterveyshuollosta. Työterveyshuoltosopimus sisältää terveystarkastukset, työoloselvitykset, työkyvyn seurannat ja muun ennaltaehkäisevän työterveyshuoltotoiminnan, ei siis varsinaista sairaanhoitoa. Emme voi antaa suoraan Joensuun Työterveysliikelaitokselle avustajien henkilötietoja. Pyydämme Teitä informoimaan avustajaanne/avustajianne edellä mainitusta työterveyshuollosta ja antamaan avustajanne henkilötiedot Joensuun Työterveysliikelaitokselle. Yhteyshenkilö on Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja, puhelin 050-430 0376 Joensuun vammaispalveluista johtava sosiaalityöntekijä Leena Suhonen, puhelin 050-435 5631. 8 Joensuun kaupungin toimiessa sijaismaksajana Palkanmaksua varten Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelut toimittaa viranhaltijan päätöksen, työsopimuksen ja verokortin henkilöstöyksikön palkkaosastolle. Verokortin voi toimittaa myös suoraan palkkaosastolle. Allekirjoitetut (työntekijä ja työnantaja) tuntilistat palautetaan palkanmaksukauden jälkeen palkkasihteeri Tuula Martikaiselle tai palkkasihteeri Helga Martiskaiselle osoitteeseen Joensuun kaupungin henkilöstöyksikkö, Jokikatu 8, 80220 Joensuu. Palkanmaksukausi on edellisen kuukauden 15. päivästä seuraavan kuukauden 14:een päivään ja palkka maksetaan kerran kuukaudessa kuukauden viimeisenä arkipäivänä. (palkanmaksukaudet ja maksupäivät) Lomakkeita saa Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalveluista sekä palkkaosastolta. Tuntilista löytyy myös Joensuun kaupungin nettisivuilta www.jns.fi otsikon Lomakkeet alta. 9 / 10
9 Yhteyshenkilöt: Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelut, osoite: Länsikatu 15, 80110 Joensuu. Leena Suhonen, johtava sosiaalityöntekijä, puh. 050-435 5631 Leena Ruokolainen, sosiaalityöntekijä, puh. 050-354 3874 Anne Kukkonen, sosiaalityöntekijä, puh. 050-310 9768 Helena Juvonen, vs. sosiaalityöntekijä, puh. 050-441 2869 Marita Haikonen, sosiaalityöntekijä, puh. 050-420 9873 Anu Hyppönen, sosiaalityöntekijä, puh. 050-439 6751 Heikki Vaskonen, sosiaalityöntekijä, puh. 050-428 5089 (Kontiolahti) Timo Nurmela, sosiaalityöntekijä, puh. 050-575 6897 (Outokumpu) Palkanmaksuun liittyvissä asioissa: Joensuun kaupunki, Henkilöstöyksikkö, Palkkaosasto, Jokikatu 8, 2. krs, 80220 Joensuun kaupunki Tuula Martikainen, palkkasihteeri, puh. 050-434 3065 Helga Martiskainen, palkkasihteeri, puh. 013-267 5067 10 / 10