EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

Samankaltaiset tiedostot
EU:n rakennerahastokausi

EU:n rakennerahastokausi

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden valmistelutilanne

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Rakennerahastokauden valmistelu

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

Rakennerahasto-ohjelman kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen

Hyvinvoinnin tukeminen ESR-rahoituksella

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi Huippuvalmennuspäivät Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma RAHOITUSINFO

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ELSA-toimijatapaaminen Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN VALMISTELU

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Talousarvioesitys 2016

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

Hämeen liiton rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Innovaatiokeskittymät

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Talousarvioesitys 2017

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus

Jyväskylän kaupunkiseudusta innovaatiokeskittymä. Laura Ahonen Bioclus-seminaari

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma LEADER-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Ohjelmakausi käyntiin Suomessa

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Ohjelmakausi

RAKENNERAHASTOKAUDEN TILANNEKATSAUS

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski

Alueellinen ESR haku Rahoitusasiantuntija Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Transkriptio:

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, sisältö ja rahoitus Mari Kuparinen 3.6.2013

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot ESR ja EAKR Valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella: 1) Etelä- ja Länsi-Suomi ja 2) Itä- ja Pohjois-Suomi Pääosin alueellisesti toteutettavaa hanketoimintaa Rahoittajina ELY-keskukset ja maakunnan liitot Muiden rahoittajien (Tekes, Finnvera) asemaa tarkastellaan myöhemmin MYR:n roolia hankepäätöksissä vahvistetaan

Temaattinen keskittäminen: EU 2020

Komission neuvottelupositio: Suomen keskeiset haasteet Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen Rakennemuutos, erityisesti metsä- ja ICT-sektoreilla tarvitaan elinkeinorakenteen monipuolistamista ja tutkimus- ja innovaatioperustan laajentamista/vahvistamista Väestön nopea ikääntyminen käyttämätön työvoimareservi käyttöön työurien pidentäminen (=työllisyysaste ) Kriittisen massa puute (niin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kuin yritystoiminnassa) Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen Korkea energiankulutus Luonnonvarojen kestävä käyttö Itämeren ja erit. Suomenlahden tila

EAKR PK-yritysten kilpailukyky Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen sekä uuden yritystoiminnan edistäminen Pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja yrityspalveluiden vahvistaminen Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Ympäristön korkea laatua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä parantavien innovaatioiden edistäminen

ESR Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen (NUORET!) Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin Naisten ja miesten tasa-arvo Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevien palveluiden parantaminen osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen laadun ja tarjonnan kehittäminen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Aktiivinen osallisuus Uudet toimintamallit ja yhteistyöratkaisut Ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan lähiympäristöönsä

Erityiskysymyksiä (TEM:n ehdotuksia ei vielä lopullisia päätöksiä) Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (EAKR 5%:n korvamerkintä) Teema: Smart City (TL 2: Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen) kaupunkien uudistumiskyvyn tukeminen ja kytkentä kasvusopimuksiin Kilpailullinen hakeutuminen, kaupungit hakeutuvat mukaan verkostoina Kans. päätöksellä valitaan yksi verkosto, jossa tulisi olla 3 5 kaupunkiseutua Välittävänä toimielimenä yksi maakunnan liitto tai ELY-keskus, joka organisoi kaupunkikehittämisen teemahaut Kaupunkien muodostama verkosto esivalitsee rahoitettavat hankkeet, jotka se esittää rahoittajalle (EY-asetuksen edellyttämä sub-delegointi) Paikallinen kehittäminen Kansalaisjärjestölähtöisiä paikallisia pienhankkeita voidaan toteuttaa hallinnollisesti mahd. kevyellä menettelyllä osana rakennerahasto-ohjelman normaalia toimintaa Ei varsinaisia LEADER-tyyppisiä toimintaryhmiä rakennerahastovaroilla Kansalaisjärjestölähtöinen kaupunkikehittäminen yli 23.000 asukkaan kaupungeissa mahdollista esim. ESR:ssa TL 7

Kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien vahvistaminen Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua) Kansalliset rahoittajat mm. TEM, Tekes ja OKM sekä kaupunki, korkeakoulut ja seudun muut avaintoimijat mm. tutkimuslaitokset ja ELY-keskukset Kehittämistarpeiden ja -haasteiden nostaminen esille Edistää voimavarojen kokoamista ja keskittymien välistä työnjakoa Kaupunkiseutujen kasvusopimus Valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen näkemys kehittämisen painopisteistä Strategiset valinnat: Osaamiskärjet ja kehittämisteemat osana elinkeinopolitiikkaa Noin 10 suurinta kaupunkiseutua INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline Tukee kansallisten ja alueellisten toimien synergiaa Haastaa kaupunkiseudut kasvutalkoisiin kilpailu alkaa lokakuussa Kehittämisteemojen operatiivinen toteutus 10+ kaupunkiseutua Tekes vahva ehdokas ohjelman kansalliseksi toteuttajaksi Valtio 10 Meur + kaupunkiseudut 10 Meur

Älykäs erikoistuminen (smart specialisation) Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja systemaattinen vahvistaminen Eri asiat (osaamisalat, innovaatiokeskittymät) vaativat kehittämistä eri tasoilla Yhteistyö kaikilla tasoilla välttämätöntä riittävän kriittisen massan saavuttamiseksi Makroalue (Itämeri) ja kansainvälinen Alueiden välinen Paikallinen Alueellinen

Rahoituksesta (Eurooppa-neuvosto 8.2.2013) EU:n kokonaisbudjetti 2014 2020: 960 mrd. Panostuksia kilpailukykyyn, tutkimukseen ja innovaatioihin lisätään merkittävästi (+37% verrattuna 2007-2013) Esim. Horizon 2020- ja Erasmus for all -ohjelmat Koheesiopolitiikan kokonaisbudjetti 325 mrd. (eli pienenee 8,4% nykytasoon verrattuna) Kehittyneiden alueiden tuki 55 mrd. 49,5 mrd. Euroopan alueellinen yhteistyö 8,7 mrd. 8,9 mrd. Suomen rakennerahastojen kokonaissaanto 1,7 mrd. 1,33 mrd. (eli noin -25% ohjelmakauteen 2007-13 verrattuna) Itä- ja Pohjois-Suomen asukaskohtainen tuki laskee 35 eurosta 30 euroon

Suomen koheesiorahoitus 2007 2013 ja 2014 2020 (vahvistamaton) 2014-2020 2007-2013 EU 1 320 M Kansallinen 1 320 M Yhteensä 2 640 M EU 1 755 M Kansallinen 1 960 M Yhteensä 3 715 M

Nettomaksajamaiden koheesiopolitiikan kokonaissaannot 2007 2013 ja 2014 2020 (arvio) Nettomaksajamaiden koheesiopolitiikan tukitasot 2007 2013 ja 2014-2020 (arvio)

Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR 10 % n. 13 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) ESR 25 % n. 32 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Alueiden rahoitus* (kun valtakunnalliset teemat vähennetty) Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% n. 206 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Etelä- ja Länsi- Suomi 28,94 % n. 85 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Ahvenanmaa 0,45 % n. 1,3 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) *) Kestävän kaupunkikehittämisen (5 %:ia EAKR:stä) rahoitus otetaan IP- ja EL-osuuksista alueen verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen lukumäärän suhteessa. 13

Rahoituksen jako rahastojen välillä pl. Alueellinen yhteistyö Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 61,6 % Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 38,4 %

Toimintalinjojen painoarvot Vähähiilisen talouden tukemiseen käytetään vähintään 25% EAKR-rahoituksesta. Rahoitusosuus sisältyy TL 1:n ja TL 2:n rahoitukseen. Absoluuttiset summat ovat arvioita, koska Euroopan komission ei ole vahvistanut Suomen lopullista rahoitusta.

Valtakunnalliset teemat Valtakunnalliset teemat = Valtakunnallisten teemojen rahoitus on tarkoitettu toimintaan, joka tuottaa erityistä lisäarvoa eri sektoripolitiikoiden tärkeimpien hankkeiden toteuttamiseen alueellisen toiminnan lisäksi ja sitä tukien. Teemoja voidaan käytännössä toteuttaa mm. valtakunnallisina tukirakenteina, koordinoivina hankkeina ja pilotteina. Hankepäätöksiä tehdään vain poikkeustapauksessa ministeriöissä. ESR:n valtakunnalliset teemat: nuorisotakuu, työvoiman liikkuvuus Euroopassa, maahanmuuttajien kotouttaminen, koulutusjärjestelmän kehittäminen siirtymiä tukeviksi, kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman osaamisen lisääminen sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen. Teemat voivat muuttua ohjelmakauden kuluessa toimintaympäristön kehityksen mukaan. EAKR:n valtakunnalliset teemat: Osaamis- ja innovaatioverkostot (tukee INKA-ohjelman toteutusta), jonka osana vähähiilinen talous 16

Euroopan parlamentti hylkäsi budjettisovun äänestyksessään 13.3.2013 Parlamentti vaatii merkittäviä muutoksia Eurooppa-neuvoston tekemään esitykseen ennen kuin se voi hyväksyä EU:n budjetin vuosille 2014-2020. Euroopan parlamentti on odotetusti hylännyt Eurooppa-neuvoston helmikuisessa EU-huippukokouksessa esittämän budjettisovun. Parlamentti hylkäsi budjettisovun äänin 506-161. 23 edustajaa ei äänestänyt. Parlamentti vaatii merkittäviä muutoksia Eurooppa-neuvoston tekemään esitykseen ennen kuin se voi hyväksyä EU:n budjetin vuosille 2014-2020.

Valmistelun aikataulusta TOUKOKUU KESÄKUU 2013 Ohjelman rahoituksen ja toimintalinjojen päättäminen talpo:ssa 28.5. HALKE päättää ohjelman sisällöstä kesäkuussa SYYSKUU-LOKAKUU 2013 Valtioneuvosto hyväksyy kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelman Asetusten hyväksyminen EU-tasolla Suomi toimittaa asiakirjat komission hyväksyttäväksi MARRASKUU-JOULUKUU 2013 Viralliset neuvottelut EU-komission kanssa Alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten teemojen viimeistelyä KEVÄT 2014 Komissio hyväksyy Suomen kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelman Ohjelman toimeenpano alkaa