Paikalliskäyttöiset elektroniset aineistot esimerkkejä CD-ROMluetteloinnin käytännön ongelmista Teemapäivä elektronisen aineiston luetteloinnista 8.12.2004 Minna Kantanen
Johdanto CD-ROMien markkinat kasvoivat 1990-l. uusi tallennemuoto yleistyi nopeasti (CD-ROMasemat vakiovarusteeksi), kysyntää myös kirjastoissa CD-ROM-luettelointi aloitettiin BTJ Kirjastopalvelussa 1996 aluksi luetteloitavaa paljon (myös takautuva luettelointi) tilanne 2004: rompputuotanto/luetteloitavan aineiston määrä tasaantunut, muut tallennemuodot korvanneet osittain romppuja
CD-levyt (Compact Disk) CD-äänilevyt CD-kuvalevyt CD-ROM-levyt (Compact Disk Read-only memory) CD-R-levyt DVD-levyt (Digital Versatile Disk) kapasiteetti 4,6-17 Mt (7-25 kertainen CD-levyyn verrattuna) DVD-kuvalevyt/videolevyt DVD-äänilevyt/audiolevyt DVD-ROM-levyt DVD-R-levyt
CD-ROM-levyjen sisältönä tekstitiedostot äänitiedostot kuvatiedostot liikkuva kuva multimedia tyypillisiä romppuja kielikurssit lasten pelit ja interaktiiviset multimediat opetusohjelmat digitaaliset kirjat esim. elektroninen versio painetusta tai koko Eino Leinon runotuotanto jne.
romppujen ominaispiirteitä tallennuskapasiteetti hyvä vrt. levyke sisältönä: tekstiä, ääntä, kuvaa, liikkuvaa kuvaa, multimediaa interaktiivisuus sisältö pysyvää, ei voi päivittää teknisyys käyttäjä, myös luetteloija tarvitsee tekniikkaa sisällön katsomiseen järjestelmävaatimukset oleellisia käyttäjälle laitteistoyhteensopivuus nopeasti muuttuvaa tietotekniikan nopea kehitys mahdollistaa ja vaatii uusia versioita julkaisuista uusia versioita helppo tehdä - kun julkaisuun korjauksia/lisäyksiä, milloin kyseessä uusi julkaisu?
Romppuluetteloinnin käytännön ongelmia tallenteiden kehitys nopeampaa kuin luettelointisäännöstöjen, erityisesti elektronisessa julkaisemisessa kun luetteloidaan uusia tallennetyyppejä, aina valmiita ohjeita ei voi soveltaa tai niitä ei ole luetteloijien luotava uusia käytäntöjä sääntöjä soveltaen, sääntöjen kehittäminen ja muuttaminen hitaampaa romppujen ominaispiirteet vaikuttavat luettelointiin (omat erityisongelmat)
romppujen julkaisemisen kulttuuri vs. kirjankustantamisen traditio dokumentointi ja metatieto vakiintumatonta (ISBN:t harvinaisia) julkaisujen ulkoasussa nopeita muutoksia saman painoksen sisällä (esim. nimekkeet/kansilipukkeet muuttuvat, vaikka sisältö säilyy muuttumattomana tai samaa levyä markkinoilla erilaisissa pakkauksissa) uusia versioita/painoksia runsaasti julkaisujen kansainvälisyys (sama romppu eri maiden markkinoille kansilipuketta vaihtamalla)
Päänimekkeen valinta säännöt vs. käytäntö nykyään päänimeke ensisijaisesti nimiönäytöltä -> romppu asennettava mutta myös levystä, tekstiliitteestä, pakkauksesta jos esim. ei käytettävissä tekniikkaa sisällön katseluun -> erilaiset ratkaisut päänimekkeestä mahdollisia säännöt tiedonlähteistä muuttuvat päänimekkeen tiedonlähde mainittava kuvailussa (pakollinen tieto myös uusissa säännöissä)
ongelmia nyt ja tulevaisuudessa: eri muotoja nimekkeestä julkaisun eri osissa (esim. nimiönäytöllä - levyssä tekstilipukkeessa pakkauksessa) -> täydellisimmät tiedot / typografian korostamat muodot rompun sisältö usein monella eri kielellä, useita erikielisiä rinnakkaisnimekkeitä (esim. vain kannet suomenkieliset, sisältö jopa 60 kielellä) julkaisu näennäisesti yksikielinen (näytölle tulee vain asennuskielen mukainen nimeke/sisältö, mutta sisältö riippuu asennuskielestä) julkaisujen kansainvälisyys (sama romppu eri maissa eri nimellä esim. Elävät kirjat Levande böckerin julk.) usein kansilipuke paras tiedonlähde (romppua asentamatta, täydellisin, luettelointikielinen)
Rinnakkaisnimekkeiden merkitseminen päänimeke rinnakkaisnimeke (esim. Opi ja leiki = Börja lära / Börja lära = Leiki ja opi) kuinka monta merkitään tiedonlähteet tietojen saatavuus - hankalaa jos eri asennuksen takana säännöt kevenevät rinnakkaisnimekkeet eivät pakollisia
Vastuullisuusmerkinnöt tiedollinen ja taiteellinen vastuullisuus vs. tekninen toteutus mikä interaktiivisessa multimediassa muotoa, mikä sisältöä, voiko tekniikan ja sisällön erottaa? pääsanan valinta usein pääsana nimeke, koska lopputulos monen eri asiantuntijan yhteistyötä (sekavastuu) yhdenmiehen tuotannot henkilötekijälle, samoin esim. taideteokset, väitöskirjat jos elektroninen on versio painetusta julkaisusta, tekijyys kuten painetussa (mutta huom. jos mukaelma painetusta tai vain pohjautuu painettuun) interaktiiviset sadut (satu + pelejä) Eino Leino CD-ROM
Yleismääre erityismääre - aineistotyyppi yleismääre nimeke- ja vastuullisuusalue aineiston tyyppi aineiston tyyppi- ja laajuusalue erityismääre fyysisen kuvailun alue 3 eri elementtiä 3 eri alueella, kaikki tarpeellisia?
Yleismääre Elektroninen aineisto valinnainen tieto kuvailussa yleismääreen valinta -> kuvailusäännöt muut kuvailun elementit määräytyvät yleismääreen mukaan, myös eritysmääreet ja elektronisen aineiston aineistotyypit rajanveto: elektroninen aineisto vai moniviestin - kartta-aineisto - videotallenne säännöt nyt: ISBD(ER) ensisijainen säännöt muuttuvat sisällön mukainen ISBD tärkein esim. CD merikartta moniviestimet vs. CD-ROM-levy + liite DVD-videolevy visuaalista aineistoa
Erityismääreet erityismääreet termillä elektroninen tai ilman sääntöjen suosittelemat termit rompuille: elektroninen optinen levy / optinen levy -> ilmiasutietoihin: 1 elektroninen optinen levy 1 optinen levy (CD-ROM) BTJ & yleiset kirjastot: 1 CD-ROM-levy 1 DVD-ROM-levy yleiskielinen termi informatiivinen ja täsmällinen
mikä erityismääre, kun sisältönä ääntä ja multimediaa esim. elektroninen kielikurssi? pääosin äänitiedostoja -> CD-äänilevy pääosin multimediaa -> CD-ROM-levy äänitiedostoja ja multimediaa -> CD-levy Esim. 245 a Parhaat ystävät #z Moniviestin #d alkuperäiskertomus ja käsikirjoitus: Steve Middleton ja Julie Middleton 300 z 1 kirja ([25] s.), 1 CD-levy #b kuv. 505 a CD-levy sopii sekä CD-soittimeen että PC:hen. - Sisältää myös multimedia-aineistoa: pelejä ja tehtäviä
Aineistotyypit aineiston tyyppi ja laajuusalue mukana elektronisen aineiston kuvailussa aineistotyypit termillä elektroninen tai ilman rompuissa esim.: Interaktiivinen multimedia, Peli, Ohjelma, Tekstiä ja ohjelma, Kuvia aineistotyyppi vaikuttaa myös luokitukseen, esim. peli vai interaktiivinen multimedia?
yleismääre erityismääre aineistotyyppi kullakin elementillä oma funktio kuvailussa, täydentävät toisiaan
Uudet versiot/painokset uusi painos? nykyään kun aineiston tiedollisessa tai taiteellisessa sisällössä merkittäviä muutoksia (mm. lisäykset/poistot, muutokset tehokkuudessa, ohjelmointikielessä, käyttöjärjestelmässä ) uudet säännöt kun merkittäviä muutoksia aineistossa painos - versio eri versioita runsaasti, muutoksia julkaisuihin helppo tehdä tiedonlähde merkitään jos eri kuin nimekkeellä esim. World talk ja Talk now! -sarjat
Merkintä järjestelmävaatimuksista pakollinen huomautus paikalliskäyttöisille aineistoille kuten julkaisussa vai standardoituna (termit) jos ei mainita julkaisussa kieli huomautukset yleensä luettelointikielellä kirjastojen toivomuksesta käyttöjärjestelmä nostettu alkuun
Muita ongelmia monikielisyys kielikoodit (x kpl vs. mul) pääkielen valinta > luettelointikieli, luokitus, asiasanat interaktiivisuus -> kesto vaihtelee katsojan valintojen mukaan
Eroja välimerkityskäytännöissä eroavaisuus kansainvälisessä ja suomalaisessa välimerkityksessä ( pilkku vastaan kaksoispiste ) - sisältöhuomautus kansainväliset luettelointisäännöt : Contents: 1, 1985-1989 ; 2, 1990-1995 Sisältö: Osa 1, Peppi Pitkätossu ; Osa 2, Peppi Pitkätossu Etelämerellä - suomalaiset luettelointisäännöt: Contents: 1: 1985-1989 ; 2: 1990-1995 Sisältö: Osa 1: Peppi Pitkätossu ; Osa 2: Peppi Pitkätossu Etelämerellä
samanlainen eroavaisuus monitasoisessa kuvailussa osan numeron ja nimekkeen merkinnässä - kansainväliset luettelointisäännöt: osan numero, osan nimeke - suomalaiset luettelointisäännöt: osan numero: osan nimeke
Yhteenvetoa