Jätevirtojen ennakointi suunnittelun apuna Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, Jätehuoltopäivät, 8.10.2014
Miksi jätemääriä pitäisi ennakoida? Yksinään jätemäärien ennakoidut kehityskulut eivät kerro paljoa, mutta yhdistettynä muuhun tietoon koostumuksen muutoksiin, käsittelymenetelmävaihtoehtoihin potentiaalisesti hyödynnettävissä oleviin jätevirtoihin, tarkastelu tuottaa perustan jätesuunnittelulle. Tietoa eri päätöksenteon tasoille: EU, kansallinen jätesuunnittelu, alueellinen jätesuunnittelu, jätelaitosten strateginen suunnittelu Ennustamisen epävarmuus otettava huomioon! 2
European Reference Model on Municipal Waste Management 2013-2015 Yhdyskuntajätehuollon mallinnustyökalu EU-maiden käyttöön Tavoitteet: lisätä ymmärrystä, miten yhdyskuntajätteelle asetettuja tavoitteita voidaan saavuttaa jäsenmaissa osoittaa eri skenaarioiden vaikutuksia ympäristöön, kasvihuonekaasupäästöihin, työllisyyteen ja kustannuksiin. Toteutus: DG Env yhteistyössä EEAn kanssa http://www.wastemodel.eu/ 3
European Reference Model on Municipal Waste Management Waste arisings, compositions, waste recycling data Background input data CBA Modelling and outputs Financial costs modules Environmental analysis modules Mass flow modelling MSW generation projections Waste prevention Recycling, composting & anaerobic digestion, Residual waste treatment; Incineration and MBT Landfill Other analysis and outputs Distance to targets assesment Employment module Resource efficiency indicators Output charts and reporting module 4
Jätemäärien ennakointi -hanke Taustalla seuraava valtakunnallinen jätesuunnitelma sekä kiertotalouspaketin uudet kierrätystavoitteet Hankeosiot: Arvio kokonaisjätemäärän kehityksestä Yhdyskuntajätemäärän ja koostumuksen ennakointi Yhdyskuntajätettä koskevien tavoitteiden saavutettavuus käsittelymallit vuoteen 2020 ja 2030 YM rahoittaa, valmistuu 2/2015 mennessä, tekijänä SYKE (Moliis, Salmenperä, Myllymaa, Merilehto & Nevala) 5
Jätemäärän ja BKT:n kytkentä 300 4,0 3,5 3,0 Kokonaisjätemäärä BKT indeksinä 160 140 120 250 Miljoonaa tonnia 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 100 80 60 40 20 BKT indeksinä 200 150 Jätemäärä, indeksi 0,0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Tavoitetaso 2004 0 100 BKT v. 2000 hinnoin, indeksi Valtsun taustaraportti (2007): Ei näyttöä, että ykj määrä kasvaisi yhtä nopeasti kuin bruttokansantuote. 50 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Yhdyskuntajätteen määrä, BKT:n kehitys 1975-2012 indeksinä (v.1975=100) 2000-luvulla jätemäärien kasvun ja talouskasvun välinen positiivinen korrelaatio on heikkenemässä (OECD-maat). Suomessa jätemäärä seuraillut 2000-luvun puolivälin jälkeen BKT:ta suhteellista irtikytkentää ei havaittavissa Historiallisen datan tarkastelujakso vaikuttaa ennusteiden oletuksiin 6
Yhdyskuntajätteen kokonaismäärän ennakointi IPAT-mallissa ympäristövaikutus syntyy kolmen vaikuttavan tekijän tulona Yleisellä tasolla IPAT-malli kuvaa väestön, vaurauden ja teknologian vaikutusta syntyvään ympäristövaikutukseen: I = P * A * T I = Ympäristövaikutus (Impact) P = Väestön määrä (Population) A = Vauraus (Affluence) T = Teknologia (Technology) 7
Syntyvään jätemäärään vaikuttaa väestön määrä, BKT ja teknologian taso (=dematerialisaatio) IPAT-yhtälöllä voidaan osittaa jätteen synty (I) kolmelle vaikuttavalle tekijälle: Väestön määrä (P) BKT/asukas (A) Teknologian taso (T) Teknologian taso ilmaistaan tyypillisesti jätemäärän (MSW) ja BKT:n välisenä suhdelukuna (T = MSW/ BKT). Kun T:n arvot pienenevät syntyy bruttokansantuotetta kohden yhä vähemmän jätettä Teknologian tason kehitys kuvaa tässä siis dematerialisaatiota yhteiskunnassa 8
Jätemäärän kasvuvauhti johdetaan IPAT yhtälöä hyväksikäyttäen Aikasarja-aineistoa tarkastelemalla nähdään, miten eri tekijät ovat käyttäytyneet menneisyydessä Historiallisesta aineistosta johdettujen tai muilla perusteilla valittujen kasvuvauhtien avulla voidaan ennakoida tulevaa kehitystä Väestönkasvuennuste n. 0,4 % vuoteen 2030 (Tilastokeskus 2012) BKT:n kasvuennuste 1,6 % vuoteen 2022 ja 1,4 % vuoteen 2030 (Suomalaisten tutkimuslaitosten laatimien ennusteiden keskiarvo, v. 2012) Dematerialisaation ennuste on johdettu aikasarjasta 9
Dematerialisaation kehityksen valinta on keskeinen ennusteen kannalta 10
11
Yhdyskuntajäte eri vaihtoehdoissa vuonna 2020 ja 2030 Miljoonaa tonnia 12
Muita Suomea koskevia ennusteita Yhdyskuntajätteen ennustettu määrä, 2020 ja 2030 Miljoonaa tonnia *OECD:n ennuste koskee eurooppalaisia OECD-maita ja Komission ennuste EU-15 maita 13
Yhdyskuntajätteen koostumuksen ennakointi keskeneräinen osio Koostumustietoa aiemmin kerätty 7 eri jätelajista Paperi-, pahvi- ja kartonkijätteet Biohajoava jäte Lasijäte Metallijäte Muovijäte Tekstiilijäte Muut jätteet Jätelajien historiallisesta kehityksestä on koottu osuuksiin ja absoluuttisiin määriin perustuvat arviot 14
YKJ:n koostumuksen muutos Miljoonaa tonnia 15
Paperin ja kartongin ja biojätteen määrän kehitys 16
Arvio koskien koostumuksen muutoksia tulevaisuudessa Arvio siitä, miten koostumukset kehittyvät vuosiin 2020 ja 2030 mennessä. Ennakointitapana esimerkiksi vuosien 2000-2012 havaitun trendin jatkuminen tai sitten muilla perusteilla valittu ositus. Mitä on selkeästi nähtävissä koostumuksen kehitykseen liittyen? 17
Jätteen synnyn ehkäisy ennusteessa Valtakunnallisen jätesuunnitelman skenaarioissa oletus: ykj:n määrän vähenemä n. 1% / a vuonna 2016 2,1 milj.t ykj:tä (2012: 2,7 milj.t; Valtsun 2. seurantaraportti: jse:n toimenpiteet eivät riittäviä) Valtakunnallinen jätteen ehkäisyn suunnitelma tullaan laatimaan valtsun sisään Tavoitteita ja toimenpiteitä jse:lle, jätedirektiivin (2008/98/EY) liite IV, seurantaindikaattorit IPAT malli ilmaisee jse:ä vain, jos sellaista on tapahtunut historiassa (T= demateriaalisaatio). Esimerkiksi kulutustottumusten muutokset näkyvät T:n arvossa. IPAT ei tuota arviota jätteen synnyn ehkäisyn tehostumisesta ajassa. Uskotaanko jätteen synnyn ehkäisyyn? 18
Yhdyskuntajätteen käsittelymallit Mallit rakennetaan vuoden 2020 ja 2030 vuosien jätemääräennusteille. Huomioon otetaan arviot oletetuista koostumuksen muutoksista. Mallit edustavat yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostoon tähtääviä vaihtoehtoja Tavoitteena arvioida kierrätystavoitteiden toteutettavuutta 19
Yhdyskuntajätetilasto 2012 Muovijäte 1 % Puujäte 3 % Sähkö- ja elektroniikkaromu 3 % Muut ja eri@elemä@ömät 5 % Lasijäte 1 % Metallijäte 5 % Biojäte 14 % Sekajäte yhteensä 54 % Paperi- ja kartonkijäte 14 % Lähde: http://www.stat.fi/til/jate/2012/jate_2012_2013-11-26_tau_001_fi.html 20
Yhdyskuntajätteen koostumus ja kierrätysasteet jätejakeille 2012 SER 3 % hiekka 0 % rasva/öljyt 0 % maa-aines 0 % lasi 2 % tekstiilit 3 % puu 4 % metalli 6 % vaarallinen jäte 0 % muovi 14 % muut ja erittelemättömät 10 % bio 24 % puutarhajäte 7 % Laskennalliset kierrätysasteet eri yhdyskuntajätejakeille Biojäte 40% Lasi 50% Metalli 77% Paperi ja kartonki 46% Puutarhajäte 34% Muovi <1% Puu 3% paperi/kartonki 27 % Lähde: Jäte-ennakko 2014; TK, jätetilasto 2012, VAHTI; seka- ja energiajätteen koostumusselvitykset 21
Massa- % Malli 2 - Kierrätys 50% 60 50 40 30 20 10 Yhdyskuntajä1een käsi1elymenetelmät prosen1eina Mallin 2 mukaan 3 48 33 17 Sekajätteessä oleva bio- (keittiöja puutarha), paperi- ja kartonki-, muovi-, lasi-, ja metallijäte otetaan talteen ja kierrätetään 30% tehokkaammin Erilliskerätystä energiajätteen paperi- ja kartonki- sekä muovijätteestä hyödynnetään materiaalina 75% (koostumus Forssell 2011, Peltonen 2012, Pöyry Oy 2013, Tekes 2003, pl. teollisuuden osuus) Sekajätteestä 5% sijoitetaan kaatopaikalle 0 Osuudet laskettu v. 2012 jätemäärätiedoista Kierrätysaste 50% Materiaalikohtaiset kierrätysasteet ovat tällöin: Paperi/kartonki 67%, Bio- ja puutarha 54%, Muovi 33%, Lasi 63% ja Metalli 82%. 22
Malli 3 - Kierrätys 70% Massa- % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Yhdyskuntajä1een käsi1elymenetelmä määrät tonneina Mallin 3 mukaan 1 28 43 27 Sekajätteessä oleva bio- (keittiöja puutarha), paperi- ja kartonki-, muovi-, lasi-, ja metallijäte otetaan talteen ja kierrätetään 75% tehokkaammin Erilliskerätystä energiajätteen paperi- ja kartonki- sekä muovijätteestä hyödynnetään materiaalina 75% Kaikki kaatopaikalle sijoitettu erilliskerätty bio- (keittiö- ja puutarha), paperi- ja kartonki-, muovi-, lasi-, metallijäte kierrätetään. Sekajätteestä 5% sijoitetaan kaatopaikalle Osuudet laskettu v. 2012 jätemäärätiedoista Kierrätysaste 70% Materiaalikohtaiset kierrätysasteet ovat tällöin: Paperi/kartonki 83%, Bio- ja puutarha 81%, Muovi 68%, Lasi 86% ja Metalli 94%. 23
Malleja koskevat kysymykset Webropol kysely: vastausaika 21.10. mennessä https://www.webropolsurveys.com/s/c573d638f5cb287b.par (Klikkaa linkin päällä hiiren oikealla ja valitse Avaa hyperlinkki) Yhdyskuntien sekajätteen todellinen koostumus? Kaikkia jätelajeja koskien saantojen teoreettisuus mikä ylipäänsä on mahdollista kunkin jätejakeen kohdalla? Näkemys tehokkaimpiin talteenottotapoihin ja niitä ohjaaviin keinoihin? Energiajätteen sisältämän kierrätyskelpoisen materiaalin määrä? Muovijätteen kierrätyspotentiaalit? Käynnistyykö muovijätteen kierrätys? Jätteen synnyn ehkäisy? Kansallista kierrätysastetta nostavia ehdotuksia? 24
Mallien toteutettavuuden arviointi Laadullinen toteuttavuuden tarkastelu mallien sisältämien eri palikoiden osalta Kirjallisuus ja asiantuntija-arviot Keinovalikoima (vahvat ja heikot ohjauskeinot, uudistuvan pakkausten tuottajan vastuu järjestelmän merkitys, uudet teknologiat, jh-määräykset ja velvoiterajat, ym. menettelytavat) tarkastelu koko ketju huomioon ottaen (keräys, hyödyntäminen, uudet tuotteet) Epävarmuudet ja kierrätyksen esteet (saantojen teoreettisuus, muovien kierrätys, polttoon sidotut jätemäärät) Laskentatapojen muutokset Tarkastelu ei tuota tietoa mallien kustannuksista tai ympäristövaikutuksista 25
KIITOS! 26