Vasikoiden kylmäkasvatus Innolla mukaan Vasikkatilojen koulutuspäivä 23.11.2011 Ylivieska 13.12.2011 Kuopio Kuva Paula Martiskainen Leena Tuomisto, InnoNauta-hankkeet, MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka
Miksi vasikoiden kasvatus ulkona? Iglukasvatus yleistä lypsykarjatiloilla Pohjois-Amerikassa ja Keski- Euroopassa, mutta harvinaista Suomessa Sisäkasvatustiloissa olosuhteet usein ongelmallisia vasikan hyvinvoinnin kannalta Ahtaus, vetoisuus, kosteus, huono ilmanvaihto ja kuivituksen vähäisyys -> hengitystietulehduksia ja ripulia. Ulkokasvatuksessa ilman mikrobipitoisuus on pienempi kuin sisällä -> pienempi tautipaine Iglukasvatuksella tavoitellaan terveempiä vasikoita Suurelle naudalle kylmyys ei ole ongelma, jos eläimet laumassa ja tarjolla tuulensuoja, kuiva makuualusta ja sulaa rehua ja juomavettä. Huoli kylmissä oloissa kasvatettujen pikkuvasikoiden hyvinvoinnista!
Lämmönsäätelyn perusteet Tasalämpöiset eläimet ylläpitävät tasaisen ruumiinlämpötilan muuttuvissa ympäristön lämpötiloissa Perusaineenvaihdunta ja lihastyö tuottavat lämpöä Lämpöä poistuu lämpösäteilynä, johtumalla ympäröivään ilmaan ja pintoihin, väliaineen mukana tapahtuvalla kuljetuksella sekä haihtumalla vesihöyrynä iholta ja hengitysteiden pinnalta Jotta ruumiinlämpötila säilyisi tasaisena, elimistön lämmöntuoton ja lämmönhukan on oltava yhtä suuret. Lämpötasapaino ylläpidetään fysikaalisen ja kemiallisen lämmönsäätelyn avulla, jota käyttäytymislämmönsäätely täydentää.
Lämmönsäätelymekanismit: 1) fysikaalinen lämmönsäätely Lämmönhukan lisäämistä tai vähentämistä lämmöneristystä säätelemällä. Karvapeite, iho ja ihonalaiskudos lämpöeristeitä. Lämmöneristystä säädellään karvoja liikuttamalla ja vasomotoriikan (verisuonten laajeneminen ja supistuminen) avulla. Kylmissä oloissa pintaverisuonten supistuminen (erityisesti kehon ääriosissa) ja karvojen nouseminen pystyyn lisäävät lämmöneristystä.
Lämmönsäätelymekanismit: 2) kemiallinen lämmönsäätely Lämmön tuoton lisäämistä tai vähentämistä aineenvaihdunnan avulla. Lisälämmön tuotossa kaksi mekanismia: 1) Lihasvärinällinen lämmöntuotto on kylmässä tapahtuvaa tahatonta luurankolihasten värinää. 2) Lihasvärinätön lämmöntuotto perustuu ruskean rasvakudoksen nopeasti tuottamaan lämpöön (nuorilla eläimillä).
Lämmönsäätelymekanismit: 3) käyttäytymislämmönsäätely Lämmönhukan lisäämistä tai vähentämistä käyttäytymisen avulla. Suojaan hakeutuminen Kylpeminen Ihon lämpöä luovuttavan pinta-alan säätäminen asennon valinnan avulla: kylmässä kyljellään makaaminen vähenee ja käpertyneenä makaaminen lisääntyy Sosiaalinen lämmönsäätely: lämmönhukka pienenee eläinten kerääntyessä yhteen mahdollisimman tiiviiksi rykelmiksi
Elimistön lämpötila-alueet Termoneutraali alue = Mukavin lämpötila-alue. Eläimen lämpötilan säätelyyn riittävät lämmönhukkaa säätelevät mekanismit. Ylempi kriittinen lämpötila = Termoneutraalin alueen yläraja ja ympäristön lämpötila, jonka yläpuolella eläimen täytyy tehostaa haihduttamalla tapahtuvaa lämmönhukkaa, jotta ruumiinlämpö ei alkaisi nousta. Alempi kriittinen lämpötila = Termoneutraalin alueen alaraja ja ympäristön lämpötila, jonka alapuolella eläimen täytyy lisätä aineenvaihdunnallista lämmöntuottoaan, jotta ruumiinlämpö ei alkaisi laskea.
Elimistön lämpötila-alueet AK YK Ruumiinlämpö Hypertermia Hypotermia Termoneutraali alue Lämmöntuotto AK = Alempi kriittinen lämpötila YK = Ylempi kriittinen lämpötila Ympäristön lämpötila
Naudan alempi kriittinen lämpötila Monet tekijät vaikuttavat: tuotosvaihe, rotu, sääolosuhteet, eläinsuojan pohjamateriaali, aika edellisestä ateriasta, käyttäytyminen ja kylmään sopeutuminen. Korkeassa tuotosvaiheessa olevat naudat (esim. nopeasti kasvavat lihanaudat ja runsaasti maitoa tuottavat lehmät) tuottavat runsaasti lämpöä. Niiden alemmat kriittiset lämpötilat ovat hyvin alhaisia (jopa -35 C). Vastasyntyneen vasikan alempi kriittinen lämpötila on +9 ja +13 C välillä. Vasikat eivät kestä kylmää yhtä hyvin kuin suuret naudat: lämmöntuotto pienempi kuin aikuisella kudosten ja karvapeitteen tarjoama eristys heikompi kuin aikuisella ihon pinta-ala suuri suhteessa eläimen massaan kyky säädellä verisuonten supistumista kehittymätön
Vasikan alempaan kriittiseen lämpötilaan vaikuttavat tekijät Ikä (vrk) Tekijä Alempi kriittinen lämpötila ( C) 3 10 20 kasvu 0 tuuli 0,2 m/s tuuli 2,0 m/s 0 3-56 3-56 6 6 betonilattia puulattia olkipohja Fr Hf x Fr seisaalla makuulla 13 11 8 9 17 18 11 6 10 8 17 13,5
Vasikan kylmänsieto Vasikan kylmänsietoa parantavat: Kasvu ja kylmään sopeutuminen Ympäristön vedottomuus Kuiva ja paksu kuivikekerros (olki) Riittävä energiapitoinen ruokinta
Kylmään sopeutuminen Hormonaaliset ja fysiologiset muutokset. Aineenvaihdunta kiihtyy, mikä lisää eläimen lämmöntuottoa ja parantaa eläimen kykyä kestää kylmää. Energiantarve ja ruokahalu kasvavat. Talveksi karvapeite vahvistuu: syksyllä päivän pituuden lyheneminen stimuloi karvaa kasvamaan, samalla kun lämpötilan lasku vähentää karvan irtoamista.
Iglut Markkinoilla yhdelle tai useammalle eläimelle tarkoitettuja igluja Koppi, joka suojaa tuulelta ja sateelta. Paksusti kuivitettu pohja. Metallirakenteinen etukarsina jaloitteluun Kuva Paula Martiskainen Ruokinta-astioille paikka etukarsinan rakenteissa tai iglun sisällä Joissain malleissa iglun ja etukarsinan päällä katto, joka suojaa sateelta
Eläinsuojelulainsäädäntö Eläimet totutettava vähitellen kylmäkasvatukseen. Kylmään tottumattomia eläimiä ei saa siirtää lämpimästä pitopaikasta kylmään kylmänä vuodenaikana. Nautojen ympärivuotinen ulkokasvatus: Asianmukaiset ruokinta- ja juoma-astiat, sulaa juomavettä. Suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan, esim. kolmiseinäinen rakennus. Säänsuojassa hyvin kuivitettu makuualue.
Eläinten hyvinvoinnin tuki Lisäehdot vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen ja vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pintaalavaatimuksilla: Vasikkaiglut voidaan hyväksyä, jos ne ovat lämmitettävissä, runsaasti kuivitettuja ja jos juoma lämmitetään kylmänä vuodenaikana. Vasikkaa ei saa pitää iglussa yksin.
Tutkimustuloksia: kasvu ja rehunkulutus kylmäkasvatuksessa Vasikat ovat kasvaneet heikommin, yhtä hyvin tai jopa paremmin kylmissä kuin lämpimissä olosuhteissa. Usein kylmässä kasvatetut vasikat ovat myöhemmin kompensoineet alun heikomman kasvun. Kylmissä olosuhteissa kasvatus on lisännyt vasikoiden rehun syöntiä tai ei ole vaikuttanut siihen. Vasikan rehunkulutus on ollut 3 4 % suurempi eristämättömässä kuin eristetyssä kasvatusympäristössä. Erilaiset koeolosuhteet johtavat erilaisiin tuloksiin.
Tutkimustuloksia: terveys kylmäkasvatuksessa Iglukasvatus voi vähentää ripulia ja hengitystietulehduksia verrattuna sisäkasvatukseen, mutta vastakkaissuuntaisiakin tutkimustuloksia saatu Aikuisten eläinten läsnäolo suurentaa vasikan riskiä sairastua hengitystietulehdukseen
Vasikoiden siirtäminen kylmäkasvatukseen Maailmalla 0-4 vrk iässä Vasikan oltava pirteä ja reipas Suomessa eläimet pitää totuttaa vähitellen kylmäkasvatukseen Sisätilojen lämpötilan asteittainen laskeminen Aluksi lisälämpö Eristävästä materiaalista valmistettu loimi Siirron jälkeen vasikan voinnin seuranta useita kertoja päivässä MTT/Maike Johannes
Ruokinta Kylmissä oloissa vasikan täytyy tuottaa enemmän lämpöä -> aineenvaihdunta kiihtyy -> energiantarve ja ruokahalu kasvavat Energiantarpeen kasvaminen huomioitava ruokinnassa Vapaasti heinää ja/tai säilörehua, vasikoiden täysrehua Juomavesi ja hapanjuoma/maitojuoma lämpiminä Juotto vähintään kolmesti päivässä tuttisangosta Rehun pysyttävä kuivana -> iglut katoksen alle Kuumuus voi heikentää vasikoiden ruokahalua -> iglut kesän kuumimpaan aikaan varjoon
Kuivitus Paksu olkikuivitus, koska olki tuntuu lämpimältä ja eristää parhaiten Iglujen sijoittaminen siten, että valumavedet eivät pääse kastelemaan kuiviketta Kasvatusmuodon valinnassa kannattaa huomioida kuivitustyö Kuivitustyö työlästä MTT/Leena Tuomisto
Iglut katoksen alle vai taivasalle? Kesällä suorassa auringonpaisteessa iglujen sisällä voi lämpötila nousta hyvin korkeaksi (yli +35 C) ja ilman laatu heiketä (ammoniakki) Katos suojaa rehuja kastumiselta Katoksen alla huono sää ei haittaa vasikoiden syömiskäyttäytymistä Työskentelymukavuus
Yksin, kaksin vai ryhmässä? Ryhmässä sosiaalinen lämmönsäätely mahdollista eli eläimet voivat halutessaan hakeutua toistensa lähelle Vasikoiden eristäminen toisistaan ei tarpeen, ulkoilman hyvä laatu olennaisinta terveyden kannalta Ryhmäkasvatus hyväksi vasikan sosiaalisten taitojen kehittymiselle Vasikat on pidettävä ryhmässä kahdeksan viikon iästä alkaen
Lihasvärinä Kylmässä tapahtuvaa tahatonta luurankolihasten värinää Lievästä värinästä voimakkaaseen tärinään Lihasvärinä merkki vilusta Eläin joutuu tuottamaan lisälämpöä lihastyön avulla Lihasvärinän avulla vasikka voi tuottaa lämpöä vain rajallisen ajan -> ruumiinlämpö alkaa laskea Ensiapu: lisälämpöä, vasikkaloimi, vasikan siirtäminen sisälle lämpimään Onko vasikka sairas? Kuumeinen vasikka sisälle lämpimään. Olosuhteiden korjaaminen!
Kylmäkasvatettujen vasikoiden hyvä hoito - yhteenveto Iglujen sijoittaminen katoksen alle Kylmään totuttaminen: ympäristön lämpötilan laskeminen, lisälämpöä säteilylämmittimen avulla, vasikan oman eristyksen parantaminen loimella. Vedoton ja paksusti oljella kuivitettu makuualue. Kunnon kuivitus! Riittävä ruokinta! Juoma ja juomavesi tarjolle lämpiminä. Huolellinen tarkkailu ja hoito. Sairaille ja heikoille lämmin paikka toipua. Palelevien vasikoiden lämpötasapainon palautumisesta huolehtiminen ja olosuhteiden korjaus.
Pikkuvasikoiden iglukasvatuskoe 2.3.-1.7.2009 MTT Maaningalla 32 MTT Maaningan navetassa syntynyttä holstein-vasikkaa (19 sonnia ja 13 lehmää) Vasikat aloittivat kokeessa 4 vrk iässä ja lopettivat kokeessa 74 vrk iässä Kokeen kesto keskimäärin 10 viikkoa/eläin Käsittelyt parikasvatus ulkona iglussa ja parikasvatus sisällä karsinassa Lämmin hapanjuoma 8 l/vrk, vapaasti heinää ja max 3 kg mullinherkkua/eläin/vrk
Iglukasvatus MTT/Maike Johannes MTT/Maike Johannes MTT/Leena Tuomisto Iglut 1,2 x 2,0 Etukarsina 1,2 x 1,5 m Tilaa yht. 2,1 m 2 /eläin Olkikuivitus Lämpöliivit siirron jälkeen
Sisäkasvatus Paula Martiskainen Paula Martiskainen Karsinat 1,2 x 3,0 m Tilaa yht. 1,8 m 2 /eläin Olkikuivitus Paula Martiskainen
Olosuhteet Ulkoilman lämpötila keskimäärin +5,6 C (min -19,3 C ja max +28,2 C) Iglujen sisälämpötila keskimäärin +7,7 C (min -16,5 C ja max +35,7 C) Sisäkarsinoiden lämpötila keskimäärin +16,4 C (min +10,1 C ja max +25,1 C)
Kasvu ja rehun syönti (karsinatasolla) Iglukasvatus Sisäkasvatus p Hapanjuoma, g KA/vrk 695 700 Väkirehu, g KA/vrk 456 619 ** Heinä, g KA/vrk 212 267 * Syönti yhteensä, kg KA/vrk Rehun muuntosuhde, MJ/kasvu kg 1,36 1,59 ** 29,5 27,7 Elopaino alussa, kg 49,3 49,5 Elopaino lopussa, kg 102,6 110,8 * Päiväkasvu (g/vrk) 780 904 **
elopaino, kg Elopainon kehitys 150 lehmä iglu lehmä sisä sonni iglu sonni sisä 100 50 0 4 17 30 43 56 69 ikä, päivää Lehmävasikoiden kasvussa ei eroa kasvatusympäristöjen välillä (keskimäärin 817 g/vrk) Sonnivasikat kasvoivat paremmin sisäkarsinoissa kuin igluissa (983 vs. 753 g/vrk)
lämpötila, C Terveys Hengitystietulehduksia ei esiintynyt lainkaan Ripulia useammin igluvasikoilla kuin sisävasikoilla (1,8 vs. 0,4 ripulipäivää/vasikka) Lihasvärinää useammin igluvasikoilla kuin sisävasikoilla (2,1 vs. 0,2 havaintoa/vasikka) lihasvärinähavainto 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0 x2 x2 x2 0 10 20 30 40 igluvasikan ikä, päivää
Käyttäytyminen Igluvasikat käyttivät vähemmän aikaa rehun syömiseen kuin sisävasikat (3,6 vs. 4,8 % ajasta) Igluvasikat käyttivät vähemmän aikaa rakenteiden ja huvitutin manipuloimiseen (1,3 vs. 2,1 % ajasta) Igluvasikat käyttivät enemmän aikaa passiivisena seisomiseen kuin sisävasikat (5,8 vs. 4,4 % ajasta). Muissa toiminnoissa (veden ja hapanjuoman juominen, toisen eläimen imeminen, sosiaalinen nuoleminen, leikkiminen, käveleminen, aktiivisena seisominen, makaaminen) ei eroa kasvatusympäristöjen välillä.
Tulosten tarkastelu Igluvasikat söivät vähemmän kuin sisävasikat ja myös käyttivät syömiseen vähemmän aikaa kuin sisävasikat kylmä ja/tai kostea rehu ei maistunut rehu ei maistunut huonolla säällä ripuli ja lämpöstressi saattoivat heikentää igluvasikoiden ruokahalua Ruokinta-astioiden sijainti iglujen ulkopuolella etukarsinassa ei ollut paras mahdollinen, koska sääolosuhteet pääsivät vaikuttamaan eläinten syömiskäyttäytymiseen ja rehun laatuun Igluissa vasikoiden terveys heikompi Olosuhteet sisäkarsinoissa olivat tavanomaista paremmat eikä hengitystietulehdusongelmaa, minkä vuoksi vertailu oli epäreilu Iglukasvatuksessa iglumallin valintaan ja vasikoiden hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Vasikoiden kylmäkasvatus, yhteenveto Huolellisesti toteutettuna pikkuvasikoiden kylmäkasvatus on hyvä vaihtoehto vasikoiden kasvattamiselle sisätiloissa puutteellisissa olosuhteissa. Kylmäkasvatus edellyttää hoitajalta erityistä kiinnostusta vasikoiden hyvinvointia kohtaan ja runsaasti viitseliäisyyttä (ja aikaa).
Kiitos!