Kotitalouksien sähkönkäyttö 26.2.2013 Virve Rouhiainen
TUTKIMUKSEN TAUSTA, MENETELMÄT JA AINEISTO
Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen tulokset Loppukäyttö jakauma - Kuvaa maan tai alueen tai talousryhmän tilannetta kokonaisuutena - Käytetään päätöksen teossa ja suunnittelussa Esimerkkitaloudet - Käytetään asiakasviestinnässä mm. käyttöraportin lisätietona - Perustuvat kiinteisiin määrittelyihin, joiden pohjalta päivitetään aineistosta - Määrittelyt suunniteltu käyttötarkoituksen pohjalta Käyttöraporttien vertailutiedot - Sähkönmyyjän lakisääteiseen käyttöraporttiin on sisällytettävä vertailutietoja 2012 alkaen. - Sovitut vertailutiedot lasketaan kerätystä aineistosta.
Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimukset 1993 2006 2011 Ensimmäinen synteesi mittauksiin ja kyselyaineistoon perustuvasta lähestymistavasta Tuloksina loppukäyttöjakauma ja neljä esimerkkiä Kyselyaineisto n. 2000 taloutta, lisäksi n. 700 mitattua laitetta 100 taloudessa. 1993 hankkeen päivitys Loppukäyttöjakauman lisäksi lisää esimerkkejä ja keväällä 2010 käyttöraporttien vertailutietojen määrittely Kyselyaineisto n. 3000 taloutta ja n. 950 mitattua laitetta n. 90 taloudessa. Päivitys Tuloksena loppukäyttöjakauma, esimerkkitalouksia myös sähkölämmittäjistä ja vertailutietojen päivitys Kyselyaineisto n. 4500 taloutta
Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011: Yleiskuva aineistoista ja analyysistä Täydentävä aineisto väestöstä, rakennuksista, lämmitystavoista ja laitteiden omistuksesta Täydentävä aineisto laitteiden kulutuksista ja lämpötiloista Kyselyaineisto: Sähkön vuosikulutus ja 73 kysymystä Edustavuuden analyysi, ositus ja painojen määrittäminen Viitetalouksien määrittely Kyselyaineiston laite- ja lämmitysmallit Kyselyaineiston laite- ja lämmitysmallien tilastollinen testi Kyselyaineiston laitemallien tarkentaminen Kyselyaineiston laite- ja lämmitysmallien tilastollinen testi Sähkön laiteryhmittäinen käyttö Suomen kotitalouksissa Esimerkkitaloudet Käyttöraporttien vertailutiedot
Maantieteellinen edustavuus - läänitaso Läänit Aineisto Perusjoukko Etelä-Suomen lääni 1 426 31 % 1 059 096 42 % Länsi-Suomen lääni 2 112 45 % 892 077 35 % Itä-Suomen lääni 641 14 % 276 864 11 % Oulun lääni 454 10 % 212 538 8 % Lapin lääni 33 1 % 86 757 3 % Yhteensä 4 666 2 527 332 Lapin väestöosuudella 1000 talouden aineistossa olisi 30 havaintoa Lapista, joten yleistarkasteluun 33 havaintoa riittää.
SÄHKÖN LOPPUKÄYTTÖJAKAUMA
Pinta-ala m2 90 80 70 60 50 40 30 20 Asumisväljyys ja asuntokunnan keskikoko 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 asukasta Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m2 Asunnon pinta-ala/henkilö, m2 Asuntokunnan keskikoko
Asumisen energiankäytön uusi tilastointi Asumisen lämmitys 2010 - energialähteet Asumisen energiankulutus 2010 TJ Puu 35 % 25 % Turve Hiili Raskas polttoöljy 1 % 5 % 4 % 8 % Asuntojen lämmitys Lämmin vesi Saunat 12 % 0 % 0 % Kevyt polttoöljy Maakaasu 14 % 68 % Valaistus Ruoanlaitto 22 % 0 % 1 % 5 % Lämpöpumppuen ergia1) Sähkö Muut laitteet Kaukolämpö Lähde: Tilastokeskus Energiatilasto 2011, taulu 8.1
Asuntojen sähkönkäyttö uusi käsitteistö 1993 2006 2011 Ruoanlaitto Liesi ja muu ruoanvalmistus 796 6 % 653 4 % 636 3 % Kotitalouksien laitteet Astianpesukone 125 1 % 261 1 % 371 2 % Pyykinpesu ja -kuivaus 316 2 % 391 2 % 377 2 % Kylmälaitteet 2 215 15 % 1461 8 % 1422 7 % Televisio ja lisälaitteet 537 4 % 834 5 % 567 3 % Tietotekniikkalaitteet n.a. 407 2 % 853 4 % Autonlämmitys 226 2 % 215 1 % 586 3 % Muu 623 4 % 1468 8 % 1679 9 % Valaistus Sisävalaistus 1 541 11 % 2427 14 % 1243 6 % Ulkovalaistus n.a. 85 0 % 296 2 % Yhteensä 6 379 44 % 8201 46 % 8031 41 %
Asuntojen sähkönkäyttö uusi käsitteistö 1993 2006 2011 Lämmitykseen liittyvä kulutus Sähkökiukaat 606 4 % 852 5 % 963 5 % LVI-laitteet 483 3 % 621 4 % 878 4 % Veden lämmitys sähköllä Huonekohtainen lämmitys 1242 7 % 1335 7 % Keskuslämmitys 250 1 % 489 2 % Asuintilojen lisälämmitys sähköllä, muut kuin sähkölämmitteiset asunnot Lattialämmitykset (sähkökaapeli) 206 1 % 466 2 % Lämpöpumppu n.a. 50 0 % 118 1 % Muu lisälämmitys sähköllä n.a. 60 0 % 124 1 % Lämpöpumppulämmitys Lämmitys maalämpö 125 1 % 203 1 % Lämmitys muu lämpöpumppu 60 0 % 81 0 % Asuintilojen lisälämmitykset sähköllä 20 0 % 30 0 % Perinteinen sähkölämmitys Huonekohtainen sähkölämmitys 4823 27 % 5253 27 % Vesikeskus sähkövastus 550 3 % 701 4 % Asuintilojen lisälämmitykset sähköllä 400 2 % 523 3 % Lisärakennusten ja ulkotilojen sähkölämmitys Sähkölämmittimen lisärakennuksissa ja ulkotiloissa 209 1 % 311 2 % Jäähdytys Jäähdytys 0 0 % 46 0 % Yhteensä 7 983 56 % 9469 54 % 11547 59 % Kaikki yhteensä 14362 17670 19578?
Tuki- ja lisälämmityksen vesikeskuslämmitteissä omakotitaloissa 2011 Päälämmönlähde Sähkö vesikeskus Öljykeskuslämmitys Kaukolämpö Maalämpö Puu, pelletti Vesikiertoon kytketyt lisälämmön lähteet ilma-vesilämpöpumppu 3 % 10 % 11 % 2 % 6 % poistoilmalämpöpumppu 1 % 15 % 1 % 2 % 1 % kiertovesitakka tai uuni 5 % 6 % 2 % 5 % 5 % sähkövastus varalla kattilassa 3 % 32 % 19 % 73 % kaksoispesäkattila 5 % 16 % 13 % aurinkokeräin 0 % 2 % 2 % 1 % 6 % Erilliset lisä/tuki lämmitykset tulisija 52 % 76 % 44 % 75 % 58 % ilmalämpöpumppu 7 % 28 % 22 % 10 % 13 % lattialämmitys sähköllä pesutiloissa 30 % 34 % 28 % 10 % 17 % lattialämmitys sähköllä muissa tiloissa 9 % 30 % 13 % 6 % 11 % erillisiä sähkölämmittimiä 15 % 17 % 15 % 12 % 18 % sulapitolämmitys 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %
Huonekohtaisen lämmityksen energialähde yhdistelmät 2011 Energialähdeyhdistelmä Osuus huonekohtaisessa lämmityksessä sähkö ja puu (tai pelletti) sähkö ja puu (tai pelletti) ja ilmaläm -pöpumppu vain sähkö sähkö ja ilmaläm -pöpumppu vain puu tai pelletti muu 42 % 28 % 10 % 12 % 2 % 6 %
Rakennusvuosi ja ominaiskulutus 300 Aineistoista havaitut sähkönkäytöt ja ennakkokäsitys 250 200 kwh/m2 150 100 50 Aineisto Norja 2009 Aineisto Suomi 2011 Aineisto Ruotsi 2011 Ennakkokäsitys 0
Lämmityksen energialähteet Usean energialähteen käyttö samassa talossa on yleistynyt Reilusti yli puolella kaikista pientaloista on tulisija, sähkölämmitteisissä taloissa se on kolmella neljästä. Useimmiten tulisija on varaava. Ja puuta käytetään. Lämpöpumput yleistyvät vauhdilla Sähkölämmitystalouksissa ilmalämpöpumput säästävät sähkön lisäksi puuta, öljylämmitystalouksissa öljyä ja puuta. Korvausrakentamisessa maalämpöpumput korvaavat pääasiassa öljyä. Uudisrakentamisessa ne lisäävät sähkönkäyttöä. Kumpikin ilmiö näkyy myös Ruotsissa ja Norjassa
Lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto ja lämmin vesi Lämmitysjärjestelmän sähkönkäyttö Vesikiertoinen lattialämmitys vie enemmän sähköä kuin patterilämmitys. Rakennusmääräysten mukaan ero on ½ kwh/neliö. Vesikiertoiset lattialämmitykset ovat yleisiä uusissa taloissa, ja mitä suurempi pinta-ala sitä yleisempi ratkaisu on. Aineistossa on vahvoja viitteitä siitä, että vesikiertoiset järjestelmät säätyvät heikommin kuin sähköpatterit. Perinteisen yhdistelmälämmityksen tehokkuus heikkenee. Ilmanvaihto Uusissa taloissa, myös kerrostaloissa, on koneellinen ilmanvaihto. Erityisesti kerrostaloissa asukas ei tätä aina tiedä. Osa aineiston suurista kulutuksista saattaa johtua koneellisen ilmanvaihdon virheellisistä säädöistä. Lämmin vesi Aineistossa on vahvoja viitteitä siitä, että vesikiertoisessa sähkölämmityksessä lämpimän veden valmistus vie enemmän sähköä kuin suorassa.
Pinta-ala m2 90 80 70 60 50 40 30 20 Asumisväljyys ja asuntokunnan keskikoko 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 asukasta Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m2 Asunnon pinta-ala/henkilö, m2 Asuntokunnan keskikoko
ESIMERKKITALOUDET
Asumisväljyys ja sähkönkäytön jakautuminen - käytännön esimerkki Perhe Sähkömies: Kaksi asukasta sähkölämmitteissä omakotitalossa Perhe Virta: Neljä asukasta sähkölämmitteisessä omakotitalossa Lämmitys sähköpattereilla 63 % Laitteet, sähkökiuas ja ilmanvaihto 25 % Lämminvesi 12 % Lämmitys sähköpattereilla 49 % Laitteet, sähkökiuas ja ilmanvaihto 33 % Lämminvesi 18 %
Sähkönkäyttö kaksi asukasta sähkölämmitteinen omakotitalo 120 m2 Kylmälaitteet; 700 kwh; 4 % Ruoanvalmistus; 460 kwh; 3 % Pyykinpesu; 140 kwh; 1 % Lämmitys sähköpattereilla; 11000 kwh ; 63 % Kodin elektroniikka; 500 kwh; 3 % Laitteet; 4400 kwh; 26 % Sähkökiuas; 800 kwh; 5 % Autonlämmitys; 250 kwh; 1 % Lämmin vesi; 2000 kwh; 11 % Valaistus; 800 kwh; 5 % Muu; 750 kwh; 4 %
Sähkönkäyttö neljä asukasta sähkölämmitteinen omakotitalo 120 m2 Kylmälaitteet; 600 kwh; 3 % Ruoanvalmistus; 680 kwh; 3 % Pyykinpesu ja -kuivaus; 600 kwh; 3 % Lämmitys sähköpattereilla; 9600 kwh; 49 % Kodin elektroniikka; 700 kwh; 4 % Laitteet; 6400 kwh; 33 % Koneellinen ilmanvaihto ja LTO; 600 kwh; 3 % Sähkökiuas; 1000 kwh; 5 % Lämmin vesi; 3600 kwh; 18 % Autonlämmitys; 400 kwh; 2 % Valaistus; 1120 kwh; 6 % Muu; 700 kwh; 4 %
Lämmitysenergian lähteet sähkölämmitteisissä omakotitaloesimerkeissä Lämmitysenergia Kaksi asukasta 120 m 2 omakotitalossa Neljä asukasta 120 m 2 omakotitalossa Kokonaistarve 16000 16000 Laitteiden oheislämpö 3000 4400 Lämmityssähkö 11000 9600 Ilmasta 0 0 Puusta 2000 2000 Samankokoinen talo sama lämmitysenergian tarve Erilainen laitesähkön käyttö lämmityksessä hyödyntyvässä oheislämmön määrässä eroa Oletus, että kummassakin käytetään puuta sama määrä. Tässä esitetty hyötyenergiana, koska puun polton hyötysuhde vaihtelee. Jos käytetään hyötysuhteena 80 %, poltettava määrä on 1,5 pinokuutiota, mikä tilastotiedon valossa on alakanttiin.
Suomalaiset kotitaloudet 2010 Asukkaita Pientalot Rivitalot Kerrostalot Muut Yhteensä 1 8,5 % 5,8 % 25,4 % 1,2 % 41 % 2 15,3 % 4,5 % 12,6 % 0,5 % 33 % 3 6,3 % 1,7 % 3,2 % 0,2 % 11,4 % 4 6,4 % 1,3 % 1,6 % 0,1 % 9,4 % 5+ 4,1 % 0,4 % 0,7 % 0,1 % 5,3% Yhteensä 40,6 % 13,8 % 43,5 % 2,0 % 100 %
1600 Yksi asukas kerrostalossa - tavallinen varustelutaso 1993, 2006 ja 2011 1400 80 1200 50 100 170 1000 300 200 390 Muu Valaistus 800 600 200 100 270 80 150 80 250 Kodin elektroniikka Pyykinpesu (ja -kuivaus) Ruoanvalmistus ja astianpesu Kylmälaitteet 400 250 200 300 450 430 0 1993: Kokonaiskulutus 1200 kwh 2006: Kokonaiskulutus 1250 kwh 2011: Kokonaiskulutus 1400 kwh
Neljä asukasta kaukolämpö omakotitalossa - tavallinen varustelutaso 1993, 2006 ja 7300 8000 7000 450 700 6000 300 1200 1150 5000 1100 250 300 Muu Valaistus kwh/vuosi 4000 3000 250 1000 700 1000 1000 1500 1500 Autonlämmitys Kiuas LVI-laitteet Kodin elektroniikka Pyykinpesu Ruoanvalmistus ja astianpesu 2000 350 250 750 770 Kylmälaitteet 850 590 600 1000 660 680 0 1100 600 600 1993: Kokonaiskulutus 5900 kwh 2006: Kokonaiskulutus 7000 kwh 2011: Kokonaiskulutus 7300 kwh
3500 Yksi asukas kerrostalossa - tavallinen ja korkea varustelutaso 2006 ja 2011 3000 360 k W h / v u o s i 2500 2000 1500 1000 500 270 100 200 80 150 300 300 500 900 500 150 120 300 390 260 80 300 170 280 80 250 250 250 450 450 430 430 0 2006: Kokonaiskulutus 1250 kwh 2006: Kokonaiskulutus 2650 kwh, korkea varustelutaso 2011: Kokonaiskulutus 1400 kwh 2011: Kokonaiskulutus 3000 kwh, korkea varustelutaso Kylmälaitteet Ruoanvalmistus ja astianpesu Pyykinpesu- ja kuivaus Valaistus Muu Kodin elektroniikka LVI-laitteet Kiuas Lattialämmitys
12000 Neljä asukasta omakotitalossa - tavallinen ja korkea varustelutaso 2006 ja 2011 k W h / v u o s i 10000 8000 6000 4000 250 1000 1500 750 600 350 650 1000 1500 1800 600 1500 300 1000 1500 770 700 1000 650 1000 1600 1650 1000 1500 2000 0 1200 590 660 600 2006: Tavallinen varustetaso 7000 kwh 120m2 700 700 1200 2006: Korkea varustetaso 10000 kwh 180 m2 1150 600 680 600 700 700 1200 2011: Kokonaiskulutus 7300 kwh 2011: Korkea varustetaso 11000 kwh 180 m3 Kylmälaitteet Ruoanvalmistus ja astianpesu Pyykinpesu- ja kuivaus Valaistus Muu Kodin elektroniikka LVI-laitteet Sähkökiuas Lattialämmitys Autonlämmitys
Kerrostaloasukkaat ja lämmitys Kerrostaloista ja lämmityksestä Kerrostaloasunnoista valtaosassa (yli 80 %:ssa) on keskuslämmitys ja lämmitysenergia on kaukotai aluelämpö. Asukas maksaa lämmityksen ja lämpimän veden (n. 85 % asumisen energiasta yhden asukkaan taloudessa) vastikkeessa tai vuokrassa ja siksi niiden suuri merkitys jää hahmottumatta. Tieto lämmitystavasta ei aina tavoita asukasta Ei tiedä, millä energiamuodolla asunto lämpiää Osuus % Kerrostalo 32 % Rivitalo 8 % Pari tai omakotitalo 0 %
Kiitos! Virve Rouhiainen asiantuntija, energiatehokkuus Adato Energia Oy virve.rouhianen@energia.fi www.adato.fi
Väestö maakunnittain Maakunta Asuntokuntia Uusimaa 720 049 28 % Pirkanmaa 233 935 9 % Varsinais-Suomi 225 476 9 % Pohjois-Pohjanmaa 173 099 7 % Keski-Suomi 129 668 5 % Pohjois-Savo 119 525 5 % Satakunta 109 279 4 % Päijät-Häme 99 715 4 % Kymenlaakso 90 441 4 % Lappi 86 757 3 % Etelä-Pohjanmaa 85 595 3 % Kanta-Häme 82 607 3 % Pohjois-Karjala 80 881 3 % Pohjanmaa 79 102 3 % Etelä-Savo 76 458 3 % Etelä-Karjala 66 284 3 % Kainuu 39 439 2 % Keski-Pohjanmaa 29 022 1 % Ahvenanmaa 12 900 1 % Koko maa 2 540 232
Sähkönkäytön jakaumat talotyypeittäin 120 100 Kerrostalot Frekvenssi 80 60 40 20 0 0 4000 8000 12000 16000 20000 24000 Kulutus kwh 28000 32000 Rivitalot Omakotitalot Sähkölämmitteiset rivitalot Sähkölämmitteiset omakotitalot
Mitatut sähkönkäytöt vuosikäytöiksi muunnettuna www.energia.fi/kayttoraportti Perusraportin vertailutietotaulukot - asiakaskohtaista vaihtelua vain lämpötilakorjauksesta Konkreettinen vinkki Lain vaatimat yhteystiedot