Vuosikertomus 2009
Sisältö 1 Toimitusjohtajan katsaus s.3 2 Perustietoa yhtiöstä s.4 3 Kehityshankkeet s.6 4 Jätekuljetukset s.8 5 Jätteen vastaanotto s.10 6 Jätteiden hyödyntäminen ja käsittely s.12 7 Ympäristövastuu s.14 8 Asiakaspalvelu ja viestintä s.16 9 Henkilöstö s.17 10 Taloudellinen vastuu s.18 11 Tilinpäätöstiedot s.20 12 Tilintarkastuskertomus s.32 Itä-Uudenmaan Jätehuolto on kuntien omistama osakeyhtiö, joka hoitaa kuntien vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät. Jätehuoltoyhtiön omistajakunnat ovat Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola ja Pornainen. Jätehuolto hoidetaan asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti sekä korostaen ympäristön kannalta kestäviä valintoja. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo puh. 020 637 7070 asiakaspalvelu, puh. 0200 70707 (pvm/mpm) neuvonta@iuj.fi, kuljetus@iuj.fi, laskutus@iuj.fi www.iuj.fi Graafinen suunnittelu: Studio Mielikuva Oy Painopaikka: Kirjapaino Öhrling Oy, 2010 Julkaisija: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy 2 VUOSIKERTOMUS 2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy
1Toimitusjohtajan katsaus Vuonna 2009 keräsimme ja vastaanotimme jätteitä selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Syynä tähän oli taloustaantuma, joka vähensi tuotantoa ja kulutusta. Ympäristön kannalta kehitys oli oikean suuntainen, mutta ihmisten hyvinvointia taantuma harvoin lisää. Tulevaisuutemme kannalta on tärkeää, että pystymme luomaan vähäjätteiseen ja materiaalitehokkaaseen tuotantoon perustuvaa kasvua ja hyvinvointia. Tärkeässä asemassa olemme me kaikki kuluttajat, jotka ohjaamme tuotantoa ostopäätöksillämme. Yhtiömme sai toimintavuonna kaksi merkittävää tunnustusta hyvästä laadusta. Näistä tärkeämmän antoivat asiakkaamme laajassa kyselytutkimuksessa. Tutkimukseen vastanneista 90 % kertoi olevansa tyytyväisiä palveluumme (arvosanat 5-7 asteikolla 1-7). Saimme asiakkailta myös arvokasta palautetta toiminnan kehittämiseksi. Toinen osoitus laadusta oli ISO-standardien mukaisten sertifikaattien saaminen laatu- ja ympäristöjärjestelmällemme. Yhtiön liikevaihto oli toimintavuonna 9,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna yhden prosentin verran. Kasvua rajoitti taantuman aiheuttama jätemäärien väheneminen. Tilikauden tulos oli 42 954 euroa voitollinen. Teimme toimintavuonna 671 000 euron suuruisen varauksen vanhojen kaatopaikkojen asianmukaisen sulkemisen ja jälkihoidon varmistamiseksi. Investointien määrä oli 2 008 802 euroa. Lähivuosien keskeinen haaste yhtiöllemme on uuden jätekeskuksen suunnittelu ja rakentaminen Kilpilahden alueelle. Hanke eteni toimintavuonna hyvin. Jätekeskusalueen louhinnalle myönnettiin maaainesten ottolupa ja ympäristölupa. Myös itse jätelaitoksen toiminnalle myönnettiin ympäristölupa. Molemmista ympäristöluvista on valitettu, joten ne eivät ole vielä lainvoimaisia. Uusi jätekeskus on mittava investointi, jonka toteuttaminen edellyttää vakaata toimintaympäristöä. Toimintaympäristöön vaikuttaa eniten meneillään oleva jätelainsäädännön kokonaisuudistus. On tärkeää, että uusi jätelaki mahdollistaa kuntien vastuun hoitamisen asiakasystävällisesti ja kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää riittäviä jätemääriä ja mahdollisuutta vaikuttaa kunnan vastuulla olevien kiinteistöjen jätehuoltoratkaisuihin. lisätä aina, kun asiakas suostuu siitä maksamaan. Kuntalaisen ja ympäristön näkökulma on toinen. Useimmat kotitaloudet eivät halua maksaa kierrätyksestä ellei ympäristöhyötyä synny. Usein kierrätys vähentää päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä. Kaikki kierrätys ei kuitenkaan ole ympäristön kannalta järkevää. Monien jätemateriaalien erilliskeräys omakotivaltaisilta alueilta voi tuottaa enemmän päästöjä kuin esimerkiksi jätteen polttaminen energiaksi. Kierrätystä tulee kehittää, mutta se ei ole itsetarkoitus. Ympäristön kannalta optimaalinen kierrätysaste vaihtelee riippuen mm. jätteen laadusta, asukkaiden halusta lajitella, paikallisista olosuhteista ja käytettävissä olevasta tekniikasta. Itä-Uudellamaalla aloitettiin helmikuussa kartongin kiinteistökohtainen keräys. Kartonkia kerätään pääosin kerrostaloista, joissa suuret jätekertymät mahdollistavat tehokkaan logistiikan. Kierrätyksen lisääminen tukee tavoitettamme kaatopaikkajätteen vähentämiseksi. Näyttää siltä, että jäteala ei pääse lähivuosinakaan sammaloitumaan. Lainsäädäntöä uudistetaan ja investointeja suunnitellaan. Alan kehittyminen edellyttää jatkossa eri toimijoiden yhä kiinteämpää yhteistyötä. Muussa tapauksessa kustannukset karkaavat käsistä. Kiitän kumppaneitamme sekä omistajia ja henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä vuonna 2009. Juha-Heikki Tanskanen toimitusjohtaja Jätelain valmistelun aikana jotkut tahot ovat syyllistäneet kuntia ja kuntien jätehuolto-organisaatioita liiasta innosta jätteiden hyödyntämiseen energiana. Tämä on ymmärrettävää. Kierrätyspalveluita tarjoavien yritysten näkökulmasta kierrätystä kannattaa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 2009 3
2 Itä-Uudenmaan Jätehuoltoa asiakkaiden ja ympäristön hyväksi Perustietoa yhtiöstä Jätehuolto huolehtii toimialueensa asukkaiden ja julkisten kiinteistöjen sekä yksityisten sopimusasiakkaidensa jätehuollosta. Yhtiö hoitaa jätteiden keräyksen, hyödyntämisen ja käsittelyn kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Yhtiö vastaa myös jätehuollon yleisestä kehittämisestä ja jätevalistuksesta. Toiminnan perustana on ympäristö- ja laatujärjestelmä, joka sertifioitiin kesällä 2009. Sen myötä yhtiö on sitoutunut toimintansa ja ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen. Päämäärinä on pitää asiakasmaksut mahdollisimman alhaisina, taata hyvät jätehuoltopalvelut ja lisätä hyötykäyttöä kaatopaikkasijoituksen sijaan. Palveluita ja toimintaa parannetaan huomioiden asiakkaiden toiveet sekä minimoiden ympäristövaikutukset. Asiakaspalveluun panostaminen on pitkäjänteinen projekti, joka huomioidaan yhtiön kaikessa toiminnassa. Keväällä 2009 toteutettiin laaja asiakastutkimus, jonka perusteella 90 prosenttia asiakkaista on tyytyväisiä Itä-Uudenmaan Jätehuollon toteuttamaan jätehuoltoon. Kyselyyn vastanneista 24 prosenttia antoi arvosanan viisi, 43 prosenttia arvosanan kuusi ja 23 prosenttia arvosanan seitsemän (asteikko 1=en lainkaan tyytyväinen 7 = erittäin tyytyväinen). Asiakastutkimuksen toteutti Innolink Oy ja se uusitaan 2 3 vuoden välein. Yhteistyön voima Kuntien vastuulla oleva jätehuolto hoidetaan yhteistyöllä. Yhtiöllä ei ole omaa kuljetuskalustoa. Yhteistyö on paras keino vähentää ympäristövaikutuksia, toteuttaa laadukasta jätehuoltoa ja saavuttaa kustannustehokkuutta. Vuonna 2009 tehtiin yhteistyötä 12 jätteen kuljetus- ja käsittelyurakoitsijan kanssa. Omistajakunnat - vastuu jätehuollosta - määräykset ja taksat - valitsee hallituksen Viranomaiset - valvonta - kehittää yhteistyössä IUJ:n kanssa - lupien myöntäminen Itä-Uudenmaan Jätehuolto - hoitaa jätehuollon asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja ympäristön kannalta kestävästi - kehittää ja suunnittelee - kilpailuttaa ja ohjaa urakoitsijoita - parantaa toimintaa jatkuvan seurannan avulla Konsultit ja asiantuntijat - avustavat jätehuollon suunnitteluhankkeissa ja seurannassa Urakoitsijat - hoitavat ammattitaidolla jätekuljetukset, jätteen käsittelyn ja rakentamisen Muut yhteistyökumppanit - muut jätehuoltoyhtiö Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n organisaatio OMISTAJAKUNNAT YHTIÖKOKOUS HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA KULJETUSPALVELUT Palvelupäällikkö + 4 hlöä VASTAANOTTOPALVELUT Käyttöpäällikkö + 10 hlöä K E H I T YSHANKKEET JA RAKENNUTTAMINEN Kehityspäällikkö TIEDOTUS JA NEUVONTA Tiedottaja + 1 hlö TALOUS JA HENKILÖSTÖ Talouspäällikkö + 4 hlöä 4 VUOSIKERTOMUS 2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy
Omistajakunnat ja palvelupisteet (vuodenvaihteessa 2009/2010) Osakkaat ja asukasluku (vuodenvaihteessa 2009/2010) Osakas Osakkeet/kpl %-osuus Asukasluku Porvoo 2 243 49,00 48 599 Sipoo 1 172 25,60 18 036 Loviisa 812 17,73 15 549 Askola 181 3,95 4 831 Pornainen 170 3,71 5 067 Yhteensä 4 578 100,00 92 082 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 2009 5
3 Toimintajärjestelmän Kehittyminen takaa toiminnan jatkuvan parantamisen Kehityshankkeet sertifiointi Itä-Uudenmaan Jätehuollossa otettiin käyttöön standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukainen toimintajärjestelmä, joka sai hyväksynnän toimintavuoden kesäkuussa. Toimintajärjestelmän tavoitteena on jatkuva parantaminen sekä ympäristön että laadun kannalta. Toimintajärjestelmä tarkastetaan ulkopuolisen arvioijan toimesta vuosittain. Jätteiden kierrätyksen edistäminen Domargårdin ja Mömossenin pienjäteasemat uudistettiin käytäntöjen ja hinnoittelun osalta. Uudistukset otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa. Pienkuomien vastaanotto keskitettiin yhtenäisille vastaanottoalueille ja kotitalousjätteiden osalta siirryttiin kuutiohinnoitteluun. Uudistuksilla helpotettiin kierrätysmateriaalien lajittelua ja nopeutettiin asiakkaiden asioimista jäteasemalla. Pornaisten ja Askolan pienjäteasemia valmisteltiin lupa-asioiden osalta. Askolan pienjäteaseman luvat saivat lainvoiman huhtikuussa 2010 ja rakentaminen aloitetaan kesällä 2010. Toimintavuonna valmisteltiin keräyskartongin kiinteistökohtaisen keräyksen aloittamista. Keräys alkoi 1.2.2010. Keräyskartonkiastiat otettiin käyttöön jätehuoltomääräyksen mukaisesti kaikissa vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöissä. Myös pienemmät asuinkiinteistöt ja yritykset voivat halutessaan liittyä keräykseen. Keräyspisteverkon kehittäminen Sekajätteen aluekeräyspisteiden kameravalvontaa tehostettiin kesällä 2009. Tehostetun valvonnan avulla tavoitettiin noin 150 käyttäjää, jotka eivät olleet maksaneet pisteen käytön edellyttämää vuosimaksua tai toivat pisteelle sinne kuulumatonta jätettä. Käyttäjiä laskutettiin jälkikäteen pisteen käytöstä ja mahdollisista siivouskuluista. Tehostetun valvonnan avulla tiedotettiin ja neuvottiin jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Vastuullisuus ja ympäristö Vuonna 2009 kilpailutetuissa kuljetusurakoissa asetettiin aiempaa tiukemmat vaatimukset käytettävälle ajoneuvokalustolle. Vaatimuksena oli EURO IV -luokka, joka asettaa aiempaa tiukempia vaatimuksia ajoneuvoilta sallittuihin pakokaasupäästöihin. Lisäksi vuonna 2009 kilpailutetuissa kuljetusurakoissa edellytettiin kuljettajilta taloudellisen ajotavan kurssin suorittamista polttoainetta säästävien ajotapojen osaamisen varmistamiseksi. Kuljetusurakoitsijoilta edellytettiin lisäksi polttoaineenkulutusraportointia jätteenkeräyksessä muodostuvien CO2-päästöjen määrittämiseksi ja kehityksen seuraamiseksi. Porvoon Domargårdin jäteaseman käytössä olevaa loppusijoitusaluetta laajennettiin vuonna 2009 1,3 ha:lla. Nykyaikaiset ja tiiviit pohjarakenteet mahdollistavat muodostuvien suotovesien keräämisen tarkasti talteen asianmukaista käsittelyä varten. Vesienhallintaa parannettiin lisäksi toteuttamalla rakenteet, joilla estetään puhtaiden, jäteasema-alueen ulkopuolisten vesien valuminen jäteasemavesien keräysjärjestelmään. Käytöstä poistetut jätteen loppusijoitusalueet peitetään tiiviillä pintarakenteilla. Tällä toimenpiteellä vähennetään muodostuvien jätevesien määrää. Tiiviin pintarakenteen alle rakennetaan kaatopaikkakaasun keräysrakenteet, joilla muodostuva kaatopaikkakaasu saadaan kerättyä ja ohjattua asianmukaiseen kä- Domargårdin jäteasemalla tehtiin vuonna 2009 Ilmatieteenlaitoksen toimesta metaani- ja hiilidioksidipäästömittauksia mikrometeorologisella menetelmällä. Mittaustuloksien perusteella todettiin, että vuonna 2008 rakennetut kaasukaivot vähensivät päästöjä ilmaan. 6 VUOSIKERTOMUS 2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy
sittelyyn. Vuonna 2009 aloitettiin pintarakenteiden rakentaminen Sipoon Mömossenin jäteaseman käytöstä poistetulle yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueelle. Merkittävä osa itäuusmaalaisten jätteistä hyödynnetään energiana Kotkan Energian hyötyvoimalassa. Jätteen energiahyötykäytössä muodostuvan pohjakuonan hyödyntämismahdollisuuksia selvitettiin yhteistyössä tutkimuslaitosten ja alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on hyödyntää muodostuva kuona maarakentamisessa. Tutkimusprojekti jatkuu vuonna 2010. Tulevaisuuden jätehuollon toteutusmahdollisuuksien turvaamiseksi yhtiö valmistelee uuden jätekeskuksen rakentamista Porvoon Kilpilahteen. Vuonna 2009 uudella jätekeskusalueella suoritettiin puuston päätehakkuu, jonka jälkeen hanke jatkuu alueen louhintaa valmistelevilla maarakennustöillä. Vuonna 2009 myönnettiin Itä-Uudenmaan Jätehuollon toiminnalle laatu- ja ympäristösertifikaatit. Kuvassa toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen (vasemmalla) ja hallituksen puheenjohtaja Matti Nuutti. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 2009 7
4 Itä-Uudenmaan Jäteautot huolehtivat päivittäin noin 3 000 asiakkaan jätteistä Jätekuljetukset Jätehuollon tyhjennysasiakkaina ovat omistajakuntien alueen omakotitalot, kesäasunnot, kerros- ja rivitalot sekä julkiset kiinteistöt. Myös useat yksityiset yritykset ovat päätyneet hoitamaan jätehuoltonsa yhtiön kautta. Kerätty sekajäte toimitetaan pääasiassa energiahyötykäyttöön, biojäte maanparannusaineeksi ja biokaasun raakaaineeksi sekä keräyskartonki uudeksi kartongiksi. Jäteastioiden tyhjennykset ostetaan yksityisiltä kuljetusurakoitsijoilta. Yhtiö vastaa toiminnasta sekä asiakaspalvelun, laskutuksen, kuljetusten ohjauksen ja valvonnan. Tyhjennysreitit suunnitellaan mahdollisimman tehokkaiksi ja ympäristöä vähän kuormittaviksi. Jäteastioiden tyhjennyksiä seurataan tietokoneyhteyden avulla reaaliajassa ja mahdollisiin tyhjennysongelmiin puututaan heti. Sekajäteastioiden tyhjennys Yhtiö hoiti toimintavuonna noin 21 000 omakotitalon ja 4 000 kesäasunnon sekajäteastioiden tyhjennykset. Lisäksi sekajäteastiat tyhjennettiin noin 1 600 taloyhtiöstä ja julkisesta kiinteistöstä sekä noin 300 yrityksestä. Liljendalin ja Pernajan sekajätekuljetukset kilpailutettiin toimintavuoden lopulla. Urakoisijaksi valittiin kokonaisedullisimman tarjouksen tehnyt HFT Network Oy. Ruotsinpyhtään Haavisto-Vastilan alue liittyi Pyhtääseen kuntaliitoksen myötä. Haavisto-Vastilan asukkaiden jätehuolto siirtyi Pyhtään kunnan vastuulle. Muutos koski noin 180 kiinteistöä. Sekajätteen lauttanoudot Yhtiö tarjoaa Sipoon sisäsaariston sekajätteen lauttakeräyspalvelua, jossa kesäasukkaiden jäte haetaan asiakkaiden laitureilta ennalta sovittuina viikkoina. Lauttakeräys oli aiemmin Sipoon kunnan järjestämä ja sitä on ylläpidetty jo vuosikymmeniä. Lauttakeräyksessä oli vuonna 2009 mukana 114 saarikiinteistöä. Biojäte- ja keräyskartonkiastioiden tyhjennys Yhtiö hoiti toimintavuonna yhteensä noin 1000 taloyhtiön, julkisen kiinteistön ja yrityksen biojäteastian tyhjennykset. Vuonna 2009 valmisteltiin keräyskartongin keräyksen aloitusta kilpailuttamalla kuljetukset. Keräyskartongin kiinteistökohtainen keräys alkoi 1.2.2010 noin 400 kiinteistössä. Jätehuoltomääräykset edellyttävät biojätteen kiinteistökohtaista keräystä vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöissä ja keräyskartonkikeräystä vähintään 20 huoneiston asuinkiinteistöiltä. Jäteastioiden vuokraus Yhtiö vuokraa sekajätteen, biojätteen sekä keräyskartongin keräykseen soveltuvia astioita. Toimintavuoden lopulla oli vuokralla noin 1600 astiaa. Asiakkaiden arvio (asiakastutkimus 2009, asteikko 1 7) Jäteastian tyhjennykset toimivat sovitulla tavalla merkitys asiakkaille 6,4 arvio toteutuneesta 6,0 Jätteen kuljettajat ovat ystävällisiä ja avuliaita merkitys asiakkaille 6,0 arvio toteutuneesta 5,8 1 = en lainkaan tyytyväinen. 7= erittäin tyytyväinen Tavoitteita vuodelle 2009 Tavoite: Tulos: Tavoite: Tulos: Jätekuljetusten virhetaso pidetään alle yhdessä tuhatta tyhjennystä kohti kunnittain vuosikeskiarvona Tavoite saavutettiin kaikissa muissa kunnissa, paitsi Porvoossa (virhepromille 1,22). Tavoite on voimassa myös vuodelle 2010. Kiinteistökohtaisen keräyskartongin keräys aloitetaan vuoden 2010 alkuun mennessä. Tavoite saavutettiin. Yhteistyökumppanit vuonna 2009 Sekajätekuljetus: HFT Network Oy/ Environet Oy Lassila & Tikanoja Oyj Porvoon Huoltomiehet Oy SITA Finland Oy Strand P-G (lauttakuljetus) Biojätekuljetus: SITA Finland Oy Astiakuljetukset: Kuljetusliike Kim-Johan Nuikka Ky 8 VUOSIKERTOMUS 2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy
Asuinkiinteistöjen järjestetty jätehuolto 2009 Itä-Uudenmaan Jätehuollon asiakaspalvelu huolehtii päivittäin, että asiakkaiden tarpeet huomioidaan ja jäteastioiden tyhjennykset toteutuvat sovitulla tavalla. Kuvassa on asiakasneuvoja Elisabeth Lindfors. Asuinkiinteistön sekajätehuollon voi hoitaa usealla eri tavalla. Kiinteistöjä, jotka eivät olleet liittyneet järjestettyyn jätehuoltoon lainkaan oli vuoden 2009 lopulla 280 kpl. Määrä oli vähentynyt neljällä sadalla edellisvuoteen verrattuna. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 2009 9
5 Itä-Uudenmaan Jätteitä vastaanotetaan noin 200 keräyspisteessä Jätteen vastaanotto Jätehuollon jätteiden laaja vastaanottoverkko tarjoaa palveluita sekä kotitalouksille että yrityksille. Hyötyjätepisteet, pienjäteasemat ja kiertävät Otto-keräykset ovat kaikkien asukkaiden käytettävissä. Sekajätteen aluekeräyspisteitä saa käyttää erillistä vuosimaksua vastaan. Yritysjätteiden vastaanotto on pääasiassa keskitetty Domargårdin jäteasemalle Porvooseen. Hyötyjätepisteet Asukkaiden päivittäiset hyötyjätteet, paperi, keräyskartonki, pienmetalli ja lasi, vastaanotetaan 95 hyötyjätepisteessä. Toimintavuonna kaikkiin hyötyjätepisteisiin asennettiin uudet muovipusseille tarkoitetut roska-astiat. Samalla uudistettiin hyötyjätesäiliöiden kansimekanismit ja lajittelutarrat. Säiliöt saivat myös uuden pintakäsittelyn. Paristonkeräyslaatikot poistettiin hyötyjätepisteistä toimintavuoden huhtikuussa paristo keräyksen siirryttyä tuottajien vastuulle. Käytettyjä paristoja vastaanotetaan kaikissa niitä myyvissä liikkeissä. Vuoden 2009 lopussa Vastilan hyötyjätepiste myytiin Pyhtäälle kuntaliitoksen myötä. kesäasuntoa ja 350 omakotitaloa. Toimintavuonna panostettiin keräyspisteiden kameravalvontaan. Pienjäteasemat ja Domargårdin jäteasema Hyötyjätteitä, ongelmajätteitä ja jätteitä, jotka eivät sovellu kiinteistön omaan jäteastiaan, vastaanotetaan Domargårdin jäteasemalla sekä Mömossenin, Loviisan ja Ruotsinpyhtään pienjäteasemilla. Pienjäteasemille vastaanotetaan pääasiassa asumisen jätteitä ja yritysjätteiden vastaanotto on keskitetty Domargårdin jäteasemalle. Domargårdin jäteasemalla vastaanotettiin noin 22 000 yritysjätekuormaa vuoden 2009 aikana. Domargårdin jäteasemalla ja Mömossenin pienjäteasemalla siirryttiin toimintavuoden vaihteessa kotitalouskuormien kuutiohinnoitteluun. Vastaava hinnoittelu on voimassa myös muilla pienjäteasemilla. Lajitellut hyötyjätteet ja ongelmajätteet ovat kotitalouksille edelleen maksuttomia. Myös vastaanottoalueet ja kyltitykset uudistettiin niin, että asiakkaiden on helpompi asioida jäteasemilla. Aluekeräyspisteet Aluekeräysasiakkaiden sekajätettä vastaanotetaan 19 keräyspisteessä. Aluekeräyspisteen käyttö on vaihtoehto omalle sekajäteastialle, jos esimerkiksi kiinteistöllä ei ole tieyhteyttä. Aluekeräyspisteen käyttöoikeuden saa erillistä vuosimaksua vastaan. Vuonna 2009 sekajätteen aluekeräyspisteitä käytti noin 3 100 Kiertävät Otto-keräykset Kodin ongelmajätteet, metalliromut ja sähkölaitteet voi jäteasemien lisäksi tuoda myös kiertäviin keräyksiin. Otto-keräys tuo keräyspisteet lähelle asukkaita. Otto-keräysautot pysähtyivät 11.5. 28.5.2009 noin 100 ennalta sovitulla pysäkillä ja Otto-lautta 7.7.- 23.7.2009 noin 15 ennalta sovitulla laiturilla. Jäteasemilla vastaanotetut hyöty- ja ongelmajätteet: Hyötyjätepisteissä vastaanotetut hyötyjätteet: Paperinkeräys Oy huolehtii keräyspaperin hyötykäyttöön. Keräyspaperia kerättiin vuonna 2009 noin 2970 tonnia. 10 VUOSIKERTOMUS 2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy
Tavoite vuodelle 2009 Tavoite: Domargårdin jäteaseman ja Momössenin pienjäteaseman pientuojien vastaanottopalvelut parannetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Tulos: Tavoite saavutettiin. Asiakkaiden arvio (asiakastutkimus 2009, asteikko 1 7) Jäteasemilla on helppo asioida merkitys asiakkaille 6,0 arvio toteutuneesta 5,7 Yhteistyökumppanit vuonna 2009: Hyöty- ja aluekeräyspisteet: Paperinkeräys Oy Porvoon Huoltomiehet Oy Suomen NP-kierrätys Oy Suomen Kuluttajakuitu ry Suomen Aaltopahviyhdistys ry OTTO-keräys: Bodö Båtvarv (lauttakeräys) Ekokem-Palvelut Oy Ser-tuottajayhteisö NERA Kuusakoski Oy Henkilökunta on ystävällistä ja palvelualtista merkitys asiakkaille 6,0 arvio toteutuneesta 5,6 Jätteen vastaanottopisteitä on riittävästi merkitys asiakkaille 6,0 arvio toteutuneesta 5,3 Hyötyjätepisteet ovat hyvin ylläpidettyjä merkitys asiakkaille 6,0 arvio toteutuneesta 5,2 Kiertävät Otto-keräykset palvelevat hyvin merkitys asiakkaille 5,3 arvio toteutuneesta 5 1 = en lainkaan tyytyväinen. 7= erittäin tyytyväinen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 2009 11
6 Itä-Uudenmaan Asumisen jätteestä 80 % päätyy hyötykäyttöön Jätteiden hyödyntäminen ja käsittely Jätehuolto toimittaa jätteet hyötykäyttöön tai käsittelee ne Domargårdin jäteasemalla Porvoossa. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen hoidetaan kilpailutuksen kautta valittujen yritysten kanssa. Yhtiö panostaa jätteiden hyötykäyttöön ja pyrkii vähentämään kaatopaikkasijoitusta. Jätteiden materiaalihyötykäyttö Noin 34 % toimintavuoden aikana kerätyistä ja vastaanotetuista jätteistä käytettiin uutena materiaalina. Luvussa ei ole mukana maamassoja. Keräyskartonki, paperi, metalli, biojäte, haravointijäte, liete ja osa ongelmajätteistä päätyvät uudeksi materiaaliksi. Haravointijäte ja liete käsitellään Domargårdin jäteasemalla, muut toimitetaan yhteistyökumppaneille hyödynnettäväksi. Haravointijätteestä ja lietteestä valmistetaan multaa, joka käytetään jäteaseman rakenteisiin ja loppusijoitusalueiden jälkihoitoon. Lietteen vastaanotto ja käsittely lopetetaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Jäteasemalle vastaanotetut maa-ainekset, tiilet, betonikappaleet, asfalttimurska ja keräyslasi hyödynnetään lähes sellaisenaan jäteaseman rakenteissa. Jätteiden energiahyötykäyttö Noin 31 % toimintavuoden aikana kerätyistä ja vastaanotetuista jätteistä jalostettiin energiaksi. Puujäte, osa ongelmajätteistä ja kiinteistöiltä kerätty sekajäte toimitetaan energiakäyttöön. Sekajäte kuljetetaan kiinteistöiltä suoraan Kotkan Energian hyötyvoimalaitoksen polttoaineeksi. Itä-Uudenmaan Jätehuolto on yksi edelläkävijöistä sekajätteen energiahyödyntämisessä. Energiahyödyntämisen ansiosta on jätehuollon merkittävin haitta eli kasvihuonepäästöt pienentynyt. Jätteiden loppusijoitus Noin 35 % toimintavuoden aikana kerätyistä ja vastaanotetuista jätteistä päätyi kaatopaikkakäsittelyyn. Jäteasemilla vastaanotetut yhdyskunta- ja rakennusjätteet loppusijoitetaan Domargårdin jäteaseman kaatopaikka-alueelle. Toimintavuonna laajennettiin kaatopaikka-aluetta ja laajennus otettiin käyttöön elokuussa 2009. Alueelle vastaanotetaan myös välittömästi peitettävät riski- ja asbestijätteet. Nestemäiset jätteet, kuten vesihiekka- ja rasvakaivojäte, vastaanotetaan ensin laskeutusaltaaseen, jonka kautta vedet ohjautuvat jätevesilaitoksen käsittelyyn. Osa Kilpilahden alueen kaatopaikkakelpoisista tuotantojätteistä loppusijoitetaan Mömossenin pienjäteaseman yhteydessä sijaitsevalle erityisjätealueelle. Vastaanotetun jätteen määrä vuosina 2004 2009 Loppusijoitetun jätteen määrä vuosina 2004 2009 12 VUOSIKERTOMUS 2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy
Itä-Uudenmaan Jätehuolto on yksi ensimmäisistä suomalaisista jäteyhtiöistä, jotka ovat lähteneet mukaan sekajätteen energiakäyttöön. Itä-Uudeltamaalta toimitetaan vuosittain 15 000 tonnia sekajätettä Kotkan Energian hyötyvoimalaitokseen. Itä-Uudenmaan Jätehuolto hoitaa jätteiden hyödyntämisen ja käsittelyn mahdollisimman kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti yhteistyössä alan muiden ammattilaisten kanssa. Kuvassa on käyttöpäällikkö Teemu Ruuttila. Vastaanottopisteiden kautta hyötykäyttöön Biojäte (erilliskerätty) maanparannuskompostia, puutarhamultaa ja biokaasua, Envor Biotech Oy Haravointijäte kompostimultaa, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Keräyskartonki hylsykartonkirullia ja kartonkipakkauksia, tuottajayhteisöt Lasi kaasukaivojen keräyskerros, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Liete kompostimultaa, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Maa-aines jäteaseman maarakentamiseen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Metalli metalliteollisuuden raaka-ainetta, Kuusakoski Oy Ongelmajätteet uutta öljyä ja energiaa, Ekokem Oy Painekyllästetty puu haketta energiakäyttöön, Demolite Oy Paperi paperiteollisuuden raaka-ainetta, Paperinkeräys Oy Puu haketta energiakäyttöön esim. Kotkan Energia Oy, Lahti Energia Rakennusjäte (lajiteltu) jäteaseman maarakentamiseen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Sekajäte kiinteistöiltä kerätty sekajäte energiakäyttöön, Kotkan Energia Oy Sähkö- ja elektroniikkaromu teollisuuden raaka-ainetta, tuottajayhteisöt Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 2009 13
7 Ympäristövastuu Jätehuollon ympäristövaikutuksia tarkkaillaan ja vähennetään Itä-Uudenmaan Jätehuollolla on käytössään toimintajärjestelmä, mikä koostuu ISO 14001 ympäristö- ja ISO 9001 laatujärjestelmästä. Toimintajärjestelmä sertifioitiin kesäkuussa 2009. Päämääränä on vähentää jätehuollon päästöjä ja parantaa ympäristön tilaa. Jäteaseman toimintaa ja ympäristövaikutusten tarkkailua ohjaavat ympäristöluvat. Ympäristövaikutusten tarkkailua tehdään viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti sekä ulkopuolisen konsultin että päivittäin oman henkilökunnan toimesta. Domargårdin jäteaseman vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tarkkailtiin toimintavuoden aikana 18 pisteestä yhteensä kolme kertaa. Vuoden aikana toteutettiin Domargårdin jäteasemalla myös ympäristöluvan mukaiset pölyn, haisevien rikkiyhdisteiden ja melun mittaukset. Jäteaseman ympäristöön aiheutuvista hajuhaitoista saatiin tietoa lähialueen asukkaista koostuvan ympäristöpaneelin kautta. Vaikutukset vesiin Domargårdin jäteasemalla syntyvät likaiset vedet johdetaan tasausaltaiden kautta Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2009 jätevedenpuhdistamolle johdettiin 109 858 m3 jätevettä, joka oli 40 % vähemmän kuin vuonna 2008. Vesimäärän vähentymiseen vaikuttivat vähäsateisempi vuosi sekä vesienhallintaan tehdyt toimenpiteet likaisten ja puhtaiden vesien erottelemiseksi toisistaan. Viimeisten neljän vuoden aikana tehdyt vesienhallinnan parantamistoimenpiteet ovat vähentäneet selvästi myös pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta, mikä näkyy erityisesti jäteaseman lähimmässä pintaveden havaintopisteessä. Vuoden aikana sekä Domargårdin jäteasemalla että Mömossenin pienjäteasemalla tapahtui yksi ylivuoto. Vaikutukset ilmaan Kaatopaikkakaasu Domargårdin jäteasemalla kerätään kaasua vuonna 2007 suljetulta jätetäytöllä viidellätoista kaasukaivolla. Kerätty kaasu toimitetaan Porvoon Energialle, joka tuottaa kaasusta kaukolämpöä. Porvoon Energian käyttökatkojen aikana kaasu poltetaan jäteaseman soihtupolttimessa. Vuonna 2009 kaasua saatiin talteen 0,9 Milj.Nm3, josta 72 % toimitettiin Porvoon Energialle ja loput 28 % poltettiin soihtupolttimessa. Energiahyötykäyttöön toimitetun kaasun energiamäärä vastasi 145 omakotitalon vuotuista lämmitystä. Kerätyn kaasun määrä nousi vuodesta 2008 reilut 32 %. Haju, pöly ja haisevat rikkiyhdisteet Pääasiallisia hajujen aiheuttajia Domargårdin jäteasemalla ovat jätevesilietteen vastaanotto, aumakompostointi, valmiin kompostimullan ajo hyötykäyttöön sekä loppusijoitusalue. Hajuja seurataan päivittäin oman henkilöstön toimesta sekä lähialuen asukkaista koostuvan ympäristöpaneelin avulla. Omia hajuhavaintoja tehtiin jäteasemalla vuoden aikana 46 päivänä. Suurimmassa osassa (72 %) hajun todettiin olevan lievää. Vuoden 2009 alussa ympäristöpaneelissa oli mukana 15 ja vuoden lopussa 11 panelistia. Paneelin vastausaktiivisuus vaihteli vuoden aikana 18 58 % välillä. Yhteensä yksittäisiä hajuhavaintoja tehtiin 149 kpl. Hajupäiviä, jolloin yksi tai useampi panelisti havaitsi hajua, oli 14. Pohjaveden kloridipitoisuudet jäteaseman lähiympäristössä olevissa yhdeksässä havaintopisteessä Domargårdin pintavesikuormitus jäteaseman lähimmässä havaintopisteessä 14 VUOSIKERTOMUS 2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy
Tavoitteita vuodelle 2009 Tavoite: Domargårdista viemäröitävää vesimäärää vähennetään 25 %:lla vuodesta 2007 vuoteen 2010. Domargårdissa ei tapahdu suotovesien ylivuotoja vuodesta 2010 eteenpäin. Tulos: Vuonna 2009 viemäröitävä vesimäärä väheni noin 37 % ja Domargårdissa tapahtui yksi ylivuoto. Tavoite on voimassa myös vuodelle 2010. Tavoite: Domargårdin vuonna 2007 suljetulla loppusijoitusalueella syntyvistä kaasuista saadaan talteen vähintään 80 %, kun lopulliset pintarakenteet on rakennettu Tulos: Vuonna 2009 saatiin talteen 24 % syntyvistä kaasuista. Tavoite on voimassa myös vuodelle 2010. Tavoite: Jätevirta- ja päästötietojen seurantatyökaluja parannetaan ja päästöjen merkitys ympäristön kannalta osataan esittää vuoden 2010 loppuun mennessä. Tulos: Tavoite saavutettiin ja uusi raportointimalli otetaan käyttöön 2010. Asiakkaiden arvio (asiakastutkimus 2009, asteikko 1 7) Ympäristöasiat otetaan huomioon merkitys asiakkaille 6,2 arvio toteutuneesta 5,6 1 = en lainkaan tyytyväinen. 7= erittäin tyytyväinen Ympäristöpaneeliin kuuluvien asukkaiden yksittäiset hajuhavainnot ja hajupäivät kuukausittain Touko-kesäkuussa Domargårdin jäteaseman ympäristössä ja jäteasemalla mitattiin pölyä ja haisevia rikkiyhdisteitä. Pölyä mitattiin jäteaseman kahden lähimmän asuintalon piha-alueella ja haisevia rikkiyhdisteitä jäteaseman sisällä kompostointikentän läheisyydessä. Mittaustulosten mukaan pölypitoisuudet jäteaseman ympäristössä eivät ylittäneet Valtioneuvoston asetuksessa 711/2001 annettuja raja-arvoja. Pöly sekä haisevat rikkiyhdisteet eivät ylittäneet myöskään Valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 annettuja ohjearvoja. Mittaustulosten perusteella voitiinkin todeta, ettei jäteaseman normaali toiminta aiheuta haisevien rikkiyhdisteiden ja pölyn leviämistä ympäristöön. Seuraavan kerran pölyä ja haisevia rikkiyhdisteitä mitataan vuonna 2012. Melu ja haittaeläimet Melua mitattiin ensimmäistä kertaa Domargårdin jäteasemaa lähinnä olevien asuinrakennusten piha-alueilla vuonna 2009. Tulosten perusteella todettiin, ettei jäteaseman normaalitoiminta aiheuta melua ympäristöön eikä ympäristöluvassa esitettyä melun raja-arvoa ylitetty. Seuraavan kerran melumittaukset tehdään vuonna 2012 Käytössä olevan jätetäytön hyvällä tiivistämisellä ja peittämisellä vaikutetaan haittaeläinten esiintymiseen. Jäteasemalla ei vuoden aikana tehty yhtään havaintoa rotista, joita jäteasemalla on torjuttu tehostetusti vuodesta 2007. Lintujen osalta yhtiö osallistui edellisten vuosien tapaan Uudenmaan riistanhoitopiirin organisoimaan harmaalokkien vähennyshankkeeseen. Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneelissa oli vuonna 2009 mukana 15 jäteaseman lähinaapuria. Yhteensä hajuhavaintoja tehtiin 149 kpl. hajupäiviä, jolloin yksi tai useampi panelisti havaitsi hajua, oli yhteensä 14. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 2009 15
8 Itä-Uudenmaan Lähellä asiakasta Asiakaspalvelu ja viestintä telaskujen liitteissä. Yleisimmin jätelasku lähetetään asiakkaalle neljä kertaa vuodessa. Yhtiön vuonna 2009 uusitut verkkosivut julkaistiin toimintavuoden kesäkuussa ja rakenneuudistuksen myötä ne saivat uuden raikkaan ilmeen. Uusien verkkosivujen kautta on helppo muuttaa jätehuollon palvelutietoja tai antaa palautetta. Uusituilta verkkosivuilta löytyy kattavasti kaikki toimialueen jätehuoltoon ja kierrätykseen liittyvät tiedot. Itä-Uudenmaan Jätehuollon asiakkaat ovat tutkitusti tyytyväisiä. Vuonna 2009 panostettiin asiakastyytyväisyyden selvittämiseen ja tulokset olivat positiivisia. Sekä laajemman asiakaskyselyn että jäteasemakyselyn yleisarvosanaksi saatiin 5,7 asteikolla 1 7 (asteikko 1 = en lainkaan tyytyväinen 7 = erittäin tyytyväinen). Tutkimuksessa selvitettiin omakotiasukkaiden, vapaaajan asukkaiden, isännöitsijöiden ja yritysasiakkaiden tyytyväisyyttä jätehuoltoon. Tutkimuksen toteutti kirjekyselynä Innolink Research Oy. Kysely lähetettiin 1 900 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaalle. Kyselyyn vastasi 555 asiakasta. Asiakastutkimus uusitaan 2 3 vuoden väliajoin. Tärkeä neuvonnan kohderyhmä oli toimialueen lapset. Jäteneuvoja piti noin 30 tilaisuutta innokkaille päiväkotilapsille ja koululaisille. Kaikille esikoululaisille lähetettiin lisäksi Otto-puuhavihko. Tavoite vuodelle 2009 Tavoite: Tulos: Palvelupuhelimeen vastataan vähintään 90 sekunnissa vuosikeskiarvona vuoden 2009 loppuun mennessä. Tavoite saavutettiin ja se on voimassa myös vuodelle 2010. Jätehuollon asiakaspalvelu ja neuvonta on useilla tavoin saavutettavissa ja läsnä. Asiakaspalvelu palvelee ja opastaa puhelimitse, sähköpostitse tai toimistolla. Jäteasemien asiakkaat saavat apua ja neuvoja jäteaseman henkilöstöltä. Jätehuolto julkaisee vuosittain Kierrättäjä-asiakaslehteä sekä erilaisia oppaita ja ohjeita. Kierrättäjä lähetetään kaikille toimialueen asukkaille ja kesäasukkaille. Asiakkaat saavat jätehuollon ajankohtaiset tiedot myös jä- Yhteistyökumppanit Ecomond Oy (TCS ajanohjaus -järjestelmä) Enfo Oyj (laskujen tulostus) Mediayhtiö Kvaliitti Oy (viestintämateriaali) Studio Mielikuva Oy (julkaisujen ulkoasu) SMS Testing Oy (tietoliikenne) Sonera Oy (puhelinpalvelu) TietoMitta Oy (JHL-asikasjärjestelmä) Asiakkaiden arvio (asiakastutkimus 2009, asteikko 1 7) Laskutus on virheetöntä merkitys asiakkaille 6,4 arvio toteutuneesta 5,8 Yhteydenotto on helppoa merkitys asiakkaille 5,6 arvio toteutuneesta 5,5 Asiakaspalvelusta saa riittävästi tietoa merkitys asiakkaille 5,9 arvio toteutuneesta 5,5 Toiminnasta tiedotetaan avoimesti merkitys asiakkaille 6,0 arvio toteutuneesta 5,4 Saan tarvittavaa tietoa Internetistä merkitys asiakkaille 5,2 arvio toteutuneesta 5,3 1 = en lainkaan tyytyväinen. 7= erittäin tyytyväinen 16 VUOSIKERTOMUS 2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy
9 Itä-Uudenmaan Onnistumisen takana osaava ja tyytyväinen henkilöstö Henkilöstö Jätehuolto Oy:n keskeisenä tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen sekä tieto- ja taitotason jatkuva kehittäminen. Henkilöstöpolitiikkamme on vastuullista ja pitkäjänteistä. Vuoden 2009 aikana yhtiössä tehtiin kaiken kaikkiaan 25,6 henkilötyövuotta. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta ja henkilöstön koulutustaso on noussut. Kuluneen vuoden kesäkuussa sertifioidun toimintajärjestelmän myötä henkilöstön työohjeistus on entisestään selkiytynyt ja toiminnan tavoitteet on saatu paremmin mitattaviksi. Sekä henkilöstön että tehtyjen henkilötyövuosien määrä on kuluneena vuonna kasvanut. Erityisesti kuluneen vuoden aikana on panostettu asiakaspalveluun sekä puhelimessa että jäteasemilla. Ruuhkahuippujen tasaamiseen on käytetty vuokratyövoimaa niissä toiminnoissa, joissa henkilöstötarve vaihtelee voimakkaasti. Lisäksi määräaikaista ja vuokratyövoimaa tarvitaan edelleen myös projektiluonteisiin hankkeisiin. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy edistää työntekijöiden työkykyä ja tukee liikunta- ja kulttuuriharrastuksia taloudellisesti. Yhtiön aloite- ja virkistystoimintaa suunnittelee aloiteryhmä, jossa on edustaja jokaisesta työryhmästä. Vuonna 2009 toteutettiin mm. henkilöstön koripallokoulu Porvoon Tarmon kanssa, kulttuurikierros Porvoon vanhassa kaupungissa sekä virkistys- ja kulttuurimatka Rakveren keskiaikaiseen linnoitukseen VIroon. Henkilöstön työtyytyväisyyttä seurataan vuosittain tehtävällä tyytyväisyyskyselyllä. Koko henkilöstön kanssa käytiin vuoden aikana säännönmukaiset kehityskeskustelut ja uudet työntekijät perehdytettiin yhtiön perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Sisäisestä tiedonkulusta ja koulutuksesta huolehdittiin ryhmäpalavereissa ja henkilöstökokouksissa. Esimiestyötä ja yhtiön toimintaa työnantajana kehitettiin edelleen myös aiempien kyselyjen tuloksia silmällä pitäen. Toimintavuonna otettiin käyttöön henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä kustannustehokkaaseen ja laadukkaaseen työsuoritukseen, lisätä yhteishenkeä ja palkita hyvistä suorituksista. Tulospalkkion saavuttaminen edellyttää tavoitteiden saavuttamisen ja budjetin mukaisen tuloksen. Tavoite vuodelle 2009 Tavoite: Tulos: Henkilöstölle asetetaan selkeät vuositavoitteet ja niiden saavuttamiselle perustuva bonusjärjestelmä toteutetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Tavoite saavutettiin. Itä-Uudenmaan Jätehuollon henkilöstöä tutustumassa Kotkan Energian hyötyvoimalaitokseen. Henkilöstö tunnusluvut Yksikkö 2008 2009 Henkilöstön määrä 31.12. kpl 26 31 Kaikki henkilötyövuodet htv 23,5 25,6 Määräaikaisten osuus tehdyistä henkilötyövuosista % 12,3 4,3 Vuokratyövoiman käyttö htv 0,07 0,49 Henkilöstön keskimääräinen ikä v 42,3 43,6 Miesten osuus henkilöstöstä % 35 48 Naisten osuus henkilöstöstä % 65 52 Henkilöstön koulutus ylempi korkeakoulu % 19,2 12,9 Henkilöstön koulutus ammattikorkekoulu ja opistoaste % 30,8 38,7 Henkilöstön koulutus, peruskoulu ja muu % 50 48,3 Henkilöstön koulutuksen kulut /htv 1 093 1 006 Henkilöstön virkistys- ja harrastustoiminnat kulut /htv 304 329 Säännölliset kehityskeskustelut % 100 100 Tapaturmapoissaolot pvä/htv 2,8 1,1 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot pvä / htv 11,5 9,3 Työterveyshuolto /htv 191 352 Työsuojelu /htv 185 236 Liikevaihto/henkilötyövuosi /htv 397 298 368 586 Henkilötyövuoden hinta /htv 40 423 42 632 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 2009 17
10 Itä-Uudenmaan Kustannustehokkuus varmistaa vakaan talouden Taloudellinen vastuu Jätehuolto kattaa kaikki jätehuollon kustannukset ja jäteveron jätemaksuilla. Yhtiön tuloskehitys on vuodesta 2003 alkaen ollut positiivista. Koska yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa, sen tuottama tulos on seuraavina vuosina käytettävissä alueen jätehuollon kehittämiseen. Vuonna 2009 yhtiön toiminnan tulos oli 42 954 euroa. Yhtiön liikevaihto kasvoi vuoden aikana vain hieman, noin 100 000 eurolla. Tuloveroa yhtiö maksoi vuoden 2009 toiminnastaan 99 481 euroa ja jäteveroa 956 759 euroa. Valmisteverona tilitetty jätevero väheni edellisestä vuodesta 790 531 euroa. Kehitys johtui yleisen taloustilanteen aiheuttamasta jätemäärän vähenemisestä ja sekajätteen energiahyödyntämisestä. Yhtiön tehtävä on tuottaa kustannustehokkaita, laadukkaita ja viranomaisten vaatimukset täyttäviä jätehuoltopalveluita omistajakuntiensa asukkaille ja kiinteistöille. Lisäksi yhtiö palvelee liike-elämää jätehuoltopalveluiden tuottajana. Tehokkuus sisältyy tavoitteena kaikkiin yhtiön toimintoihin. Se mahdollistaa korkeatasoisten palveluiden tuottamisen edullisesti. Jätehuollon järjestämiseen ja jätteiden käsittelyyn liittyvät hankinnat toteutetaan noudattaen kokonaistaloudellisuuden periaatteita ja hankintalakia. Hankintalain määrittelemän kynnysarvon ylittävät hankinnat kilpailutetaan. Kilpailuttaminen tuottaa huomattavia kustannussäästöjä ja tukee toimivia markkinoita yhtiön toimialueella. Vuodesta 2003 vuoteen 2009 yhtiö on investoinut yhteensä 7 730 064 euroa jätehuollon kehittämiseen. Poistoja tänä aikana on tehty yhteensä 4 045 969 euroa, mikä on vuositasolla keskimäärin 8,4 % liikevaihdosta. Vuoden 2009 aikana yhtiö investoi jätehuollon toteutukseen yhteensä 2 008 802 euroa. Tästä 57 % käytettiin Porvoon Domargårdissa sijaitsevan loppusijoitusalueen laajentamiseen. Alueen laajentaminen on tarpeen, koska kaikkea sekajätettä ei toistaiseksi ole mahdollista hyödyntää. Noin 40 % investointien summasta kohdistui jätteen keräys, käsittely ja kierrätystoimintojen kehittämiseen yhtiön viidellä jäteasemalla. Varautuminen vastaisiin kuluihin Jätteen loppusijoitusalueiden sulkeminen ja tarkkailu ovat pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa toimintaa. Valtakunnalliset viranomaiset luvittavat ja valvovat alueiden jälkihoitoa. Näistä yhtiön vastuulla olevista toimista aiheutuviin vastaisiin kuluihin varaudutaan jälkihoitovarauksella. Tarvittavan varauksen määrää arvioidaan ja sulkemistoimia toteutetaan etukäteen laadittuja suunnitelmia noudattaen. Yhtiö on tehnyt tilikaudelta 671 000 euron suuruisen uuden jälkihoitovarauksen. Samanaikaisesti vanhaa varausta on purettu to- Mistä ekomaksu koostuu? Ekomaksulla katetaan kotitalouksien ilmaiset jätehuoltopalvelut, joita käyttämällä voi vähentää sekajätteen määrää ja säästää ympäristöä. Kaikkien asuinkiinteistöjen tulee kunnan päätöksen mukaisesti maksaa ekomaksua (jätelaki 28 ) Vakituisen asunnon ekomaksu oli toimintavuonna 20 e/vuosi ja sillä katettiin seuraavat palvelut: Mistä sekajätemaksu koostuu? Sekajäteastian tyhjennysmaksu on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 6 /tyhjennyskerta (240 litran astia) ja se kattaa seuraavat kulut: 3,6 e Alv 22% 1,1 e Alv 22% 7,2 e Pienjäteasemat ja ilmainen hyötyjätteiden vastaanotto 3,0 e Jätteen kuljetus 4,6 e 3,4 e Hyötyjätepisteet (noin 100 pistettä) Ilmainen ongelmajätteiden vastaanotto 1,9 e Jätteen hyödyntäminen energiana (85 %) tai kaatopaikkakäsitely (15 %) 1,2 e Koulujen, päiväkotien ym. jätevalistus 18 VUOSIKERTOMUS 2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy
Itä-Uudenmaan Jätehuollon hankintojen kilpailuttaminen ja hyvä suunnittelu tuottaa huomattavia kustannussäästöjä kunnan vastuulla olevalle jätehuollolle. teutuneilla jälkihoitokuluilla, 497 890 eurolla. Jälkihoitovaraus ei ole tehtäessä verovähennyskelpoinen. Lisäksi yhtiö on tilinpäätöksessään varautunut sekajätteen energiahyödyntämisen lopputuotteena syntyvän kuonan jatkokäsittelystä tulevaisuudessa aiheutuviin kustannuksiin yhteensä 68 000 euron kuonavarauksella. Myös tämä varaus on pakollinen, mutta ei verovähennyskelpoinen. Tavoite vuodelle 2009 Tavoite: Tulos: Hinnat pidetään alle Suomen keskitason, vertailukelpoiset ja vastaavat lainsäädännön vaatimukset täyttävien yhtiöiden kanssa. Hintoja verrataan vuosittain viiden vastaavan jäteyhtiön hintoihin. Tavoite saavutettiin ja se on voimassa myös vuonna 2010. Asiakkaiden arvio (asiakastutkimus 2009, asteikko 1 7) Hinnoittelu ja sen perusteet ovat ymmärrettäviä merkitys asiakkaille 6,2 arvio toteutuneesta 5,2 Toiminta on kustannustehokasta merkitys asiakkaille 6,0 arvio toteutuneesta 5,1 1 = en lainkaan tyytyväinen. 7= erittäin tyytyväinen Vuosipoistot ja investoinnit Rahoituksen rahavirrat Jätemaksut 9 435 794 e Muut tuotot 953 167 e Lainojen nosto 1 400 000 e RAHAVIRTA 11 878 525 e Verot 1 054 354 e Investoinnit ja rahoitus 2 201 928 e Henkilöstökulut 1 091 383 e Ostetut palvelut ja materiaalit 7 530 861 e Talouden tunnusluvut 2005 2006 2007 2008 2009 taseen loppusumma, 3 671 797 4 972 198 5 864 726 6 862 850 8 466 386 liikevaihto/asukas, 63,78 69,66 89,38 102,04 101,45 liiketulos liikevaihdosta, % 10,30 7,60 3,80 9,40 1,80 omavaraisuusaste, % 39,30 34,50 30,50 32,40 26,54 ostetut palvelut liikevaihdosta, % 28,50 34,00 44,60 54,90 68,10 jätevero osuus liikevaihdosta, % 26,50 24,00 18,40 18,70 10,10 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 2009 19
Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy - Östra Nylands Avfallsservice Ab Hallituksen toimintakertomus 2009 Tilikausi 1.1.2009 31.12.2009 Yleistä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on kahdeksan kunnan omistama osakeyhtiö, jonka alueella asui vuoden 2009 lopussa 92 826 asukasta. Osakassopimuksen mukaisesti yhtiön tehtävänä on huolehtia jätehuollon järjestämisestä sopijakuntien alueella lainsäädännön vaatimukset täyttäen, ympäristöystävällisesti ja hyvää tekniikkaa hyödyntäen sekä teknisesti ja taloudellisesti edullisella tavalla. Yhtiö perustettiin 17.2.1993 nimellä Mömossen Jätehuolto Oy Avfallsservice Ab. Yhtiön omistus laajennettiin 1.1.2002 ja samalla yhtiön nimeksi muutettiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Östra Nylands Avfallsservice Ab. Omistuksen laajentuessa yhtiön toiminta-alue kasvoi käsittämään koko nykyisen toimialueen. Yhtiö huolehtii omistajakuntiensa puolesta niiden lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä: jätehuollon neuvonnasta, materiaalien keräyksestä, kierrätyksestä, hyödyntämisestä ja käsittelystä sekä saariston jätehuollon ja ongelmajätehuollon toimivuudesta. Liikevaihto ja tuloskehitys Yhtiön liikevaihto toimintavuonna oli 9,4 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen yhden prosentin verran. Vastaanotettu materiaalimäärä oli 148 000 tonnia, josta 77 000 tonnia oli maa-aineksia. Jätemäärät laskivat talouden taantuman myötä noin 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto ei pienentynyt vastaanotetun jätemäärän vähenemisestä huolimatta. Syynä tähän on jätteiden energiakäytön aiheuttaman käsittelykustannusten kasvun ja kuljetusten kallistumisen heijastuminen hinnoitteluun ja liikevaihtoon. Valtiolle tilitettävän jäteveron osuus liikevaihdosta oli 10 % (956 759 euroa). Toimintavuonna yhtiö teki 671 000 euron suuruisen pakollisen kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Jälkihoitotöitä tehtiin 497 890 eurolla, joten jälkihoitovarauksen nettolisäys oli 173 110 euroa. Tilikauden liikevoitto oli 167 503 euroa, joka on 1,8 % liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto oli 1,8 % laskettuna aikaisempien tilikausien veroilla oikaistusta nettotuloksesta. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 26,8 % taseen loppusummasta. Tilikauden tulos ennen veroja oli 140 549 euroa voitollinen. Verojen jälkeen voittoa jäi 42 954 euroa. Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut 2009 2008 2007 liikevaihto 9 435 794 9 336 506 8 292 476 liikevoitto 167 503 879 595 312 632 liikevoitto % liikevaihdosta 1,8 9,4 3,8 oman pääoman tuottoaste % 1,8 21,7 4,0 omavaraisuusaste % 26,8 32,4 30,5 Vuoden 2009 liikevoitto oli odotettua pienempi, mikä johtui pääosin seuraavista syistä: Jätemäärät laskivat taantuman myötä noin 30% edelliseen vuoteen verrattuna. Tulevien vuosien jälkihoitokustannuksiin tehtiin 491 000 euroa budjetoitua suurempi varaus. Tähän oli syynä Domargårdin vuonna 2007 suljetun jätteiden loppusijoitusalueen jälkihoitokustannusten tarkentuminen aiempaa oletettua suuremmiksi. Uutena pakollisena varauksena kirjattiin kuonavarausta 68 000 euroa. Kuonavarauksella katetaan jätteiden poltosta vuosina 2009 ja 2010 syntyneen kuonan käsittely. Kuona on toistaiseksi varastoitu, jotta mahdollisuudet sen hyötykäyttöön voidaan selvittää ennen kuin lopullisesta käsittelystä päätetään. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ei jaa omistajilleen osinkoa. Toiminnan tulee olla kustannustehokasta ja tavoitteena on pitää kuntalaisten jätemaksut mahdollisimman alhaisina. Yhtiössä voitto tarkoittaa tulosta, jolla lainsäädännön edellyttämä toiminnan kehittäminen ja jatkuvuus voidaan turvata. Voitto käytetään kokonaisuudessaan turvaamaan jätehuollon ympäristöinvestointien toteutuminen. Merkittävimmät investoinnit Investointien kokonaismäärä oli 2 008 802 euroa. Pääosa tästä summasta käytettiin jätteen vastaanotto-, hyödyntämis- ja lajittelutoimintojen kehittämiseen (40 %; 812 621 euroa) sekä jätekeskuksen vesienhallinnan parantamiseen ja loppusijoitusalueen laajentamiseen (57 %; 1 152 000 euroa). Rahoitus Yhtiö rahoitti 30 % investoinneistaan tulorahoituksen turvin. Pankkilaina lisääntyi 1 233 829 eurolla. Uutta lainaa nostettiin 1 400 000 euroa samalla, kun lainoja maksettiin takaisin 166 171 euroa. Kehitystoiminta Vuoden 2009 aikana jätehuollon kehitystyö jatkui voimakkaana. Kehityshankkeiden taustalla ovat lainsäädännön kiristyvät vaatimukset sekä kustannustehokkuuden lisääminen ja palvelutason parantaminen. Toimintavuoden aikana oli meneillään kuusi keskeistä kehittämishanketta: 20 VUOSIKERTOMUS 2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy