Sisältö. VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008

2 Sisältö 1Toimitusjohtajan katsaus 1 Toimitusjohtajan katsaus s.3 2 Perustietoa yhtiöstä s.4 3 Kehityshankkeet s.6 4 Jätekuljetukset s.8 5 Jätteen vastaanotto s.10 6 Jätteiden hyödyntäminen ja käsittely s.12 7 Ympäristövastuu s.14 8 Viestintä- ja asiakaspalvelu s.16 9 Henkilöstö s Taloudellinen vastuu s Tilinpäätöstiedot s Tilintarkastuskertomus s.32 Omistajakuntiemme jätehuolto astui uuteen aikaan vuonna Jätteiden energiakäyttö alkoi Kotkan uudessa hyötyvoimalassa ja nosti kuntien vastuulla olevan jätteen hyödyntämisasteen 85 prosenttiin. Korkea hyödyntämisaste on meidän kaikkien etu, kun vältämme jätteen hajoamisesta Domargårdin kaatopaikalla sekä fossiilisen maakaasun poltosta Kotkassa syntyvät päästöt. Jätteen polttaminen energiaksi on aiheuttanut paljon keskustelua jätealalla. Jotkut epäilevät, että polttoratkaisu vähentää jätteiden kierrätystä, eikä kannusta jätteiden määrän vähentämiseen. Eurooppalaiset esimerkit osoittavat toista. Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa, joissa jätettä käytetään yleisesti polttoaineena, myös kierrätys toimii tehokkaasti. Vuonna 2008 toimimme muutenkin voimakkaasti päästöjen vähentämiseksi. Domargårdin ja Mömossenin vanhojen jätetäyttöjen jälkihoito aloitettiin hyvässä yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Merkittävin yksittäinen teko oli yli puoli kilometriä pitkä patopenger, joka rakennettiin Domargårdin vanhan kaatopaikan jätevesien ohjaamiseksi oikeaan paikkaan. Päästöjen mittaaminen, keräys ja käsittely jatkuvat suljetuilla kaatopaikoilla vielä vuosikymmeniä. Jätelain muutostyössä tulisi muistaa, että jätehuolto on volyymiala ja vastuiden pilkkominen johtaa nouseviin kustannuksiin. Kuntien yhteinen yhtiö pystyy suunnittelemaan ja kilpailuttamaan alueellisen jätehuollon tehokkaasti siten, että asiakkaat hyötyvät. Kuntien jätehuoltoyhtiöistä onkin tulossa yhä selkeämmin hankintayhtiöitä. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n verottomasta liikevaihdosta yli puolet maksettiin jätehuoltoa toteuttaville yrityksille urakkakorvauksina. Ulkoistaminen tehostaa toimintaa, kun kaikki voivat keskittyä pääosaamiseensa. Kun hankinnat vielä tehdään yhdessä sopivien kumppaneiden kanssa päästään suurempiin hankintoihin ja sitä kautta yleensä alempiin yksikkökustannuksiin. Yhteistyö on voimaa! Uudet haasteet odottavat vuonna 2009! Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme sekä henkilökuntaa ja omistajia hyvästä yhteistyöstä vuonna Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, Porvoo puh asiakaspalvelu, puh (pvm/mpm) neuvonta@iuj.fi, kuljetus@iuj.fi, laskutus@iuj.fi Jäteasemat DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, Porvoo Aukioloajat: arkisin 7 19, la 9 14 MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA Ampumaradantie 3, Sipoo Aukioloajat: ti 11 19, pe 9 17 LOVIISAN PIENJÄTEASEMA Urakoitsijantie 4, Loviisa Aukioloajat: ma 10 18, to 9 17 RUOTSINPYHTÄÄN PIENJÄTEASEMA Teollisuustie 1, Ruotsinpyhtää Aukioloajat: ke Graafinen suunnittelu: Studio Mielikuva Oy Painopaikka: Kirjapaino Öhrling Oy, 2009 Julkaisija: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Kilpilahden uuden jätekeskuksen toteutuminen on vuoden 2008 jälkeen merkittävästi lähempänä kuin ennen. Jätekeskuksen asemakaava sai lainvoiman ja Kilpilahteen päätettiin rakentaa kauan odotettu rinnakkaistie. Rinnakkaistie on myös jätekeskuksen toteutumisen edellytys. Jätekeskuksen maa-alueet hankittiin yhtiön omistukseen. Nyt odotetaan viranomaisilta päätöksiä jätekeskuksen ympäristöluvasta ja maa-ainesten oton edellyttämistä luvista. Yhtiön liikevaihto toimintavuonna oli 9,3 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna miljoonalla eurolla. Pääsyynä kasvuun olivat edellisvuotta suurempi jätemäärä ja elokuussa voimaan tulleet hinnankorotukset. Asiakashintoja nostettiin jätteen energiakäytön aiheuttamien lisäkustannusten ja kuljetuskustannusten kasvun takia. Tilikauden tulos oli euroa voitollinen. Tavoitteenamme on pitää asiakashinnat alempina kuin vastaavissa yrityksissä. Olemme pääosin tavoitteessamme, vaikka jätteiden energiakäyttö nosti kustannuksia moniin kaatopaikkakäsittelyä jatkaviin alueisiin verrattuna. Kustannustehokkuuden lisäksi haluamme panostaa palveluiden laatuun. Vuonna 2009 toteutetaan asiakaskysely, jolla mitataan asiakkaidemme tyytyväisyyttä jätehuollon toimivuuteen. Asiakkaiden palaute otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä. Valtakunnan tasolla jatkui toimintavuonna jätelainsäädännön uudistustyö. Työ herättää voimakasta kiinnostusta. Yksityiset toimijat haluavat minimoida kuntien vastuun jätehuollossa. Lisäksi kuntayhtiöitä halutaan estää tuottamasta palveluita yrityksille, joiden jätehuollosta kunnat eivät lain mukaan ole vastuussa. Juha-Heikki Tanskanen toimitusjohtaja 2 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

3 2 Itä-Uudenmaan Perustietoa yhtiöstä Jätehuolto Oy hoitaa omistajakuntien vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät. Jätekuljetukset, jätteen vastaanotto sekä jätteiden hyödyntäminen ja käsittely muodostavat toiminnan perustan. Yhtiö hoitaa myös jätevalistuksen, jätteiden hyötykäytön edistämisen sekä maakunnan jätehuollon kehittämisen. Toiminta katetaan maksutuloilla ja tulos käytetään turvaamaan lain vaatimien ympäristöinvestointien toteutuminen. Yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistavat Askola, Liljendal, Loviisa, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. Yhtiö hoitaa toimialueen asukkaiden ja julkisten kiinteistöjen jätehuollon. Jätehuoltopalvelut ovat myös yksityisten yritysten käytettävissä. Toimialueella asuu noin asukasta. Jätekuljetusta yhtiö tarjoaa seka- ja biojätteelle. Jätteiden vastaanottoverkosto muodostuu hyöty- ja aluekeräyspisteistä, pienjäteasemista, kiertävistä keräystempauksista ja Domargårdin jäteasemasta. Suuri osa jätteestä toimitetaan hyötykäyttöön. Yhtiön omat jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty pääosin Domargårdin jäteasemalle Porvooseen. Suunnittelu-, laskutus-, viestintä- ja hallintotehtävät hoidetaan yhtiön toimistolta käsin. Toimisto sijaitsee Porvoossa. Yhtiössä työskenteli toimintavuonna 23 työntekijää. Hallitus Toimintapolitiikka Yhtiön hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksessa, jossa kaikilla omistajakunnilla on edustaja. Hallitus kokoontui toimintavuonna 8 kertaa. Hallituksen jäsenet olivat toimintavuonna Magnus Åström (vpj), Jaakko Isotalo, Veikko Raiskila, Heikki Lappalainen (pj), Markus Lindroos, Antti Mantere, Juha Muhonen ja Päivi Kippo-Edlund. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka vastuulla on huolehtia omistajakuntiensa alueella jätteiden keräyksestä, hyödyntämisestä, loppusijoituksesta, jäteneuvonnasta sekä jätehuollon yleisestä kehittämisestä. Yhtiön toiminta-ajatuksena on tarjota toimivia ja kustannustehokkaita jätehuoltopalveluita asiakkaidensa ja ympäristön hyväksi. Organisaatio OMISTAJAKUNNAT YHTIÖKOKOUS HALLITUS Päämääränämme on pitää asiakasmaksut mahdollisimman alhaisina, taata hyvät jätehuoltopalvelut sekä lisätä jätteiden hyötykäyttöön ja kierrätykseen ohjautumista loppusijoituksen sijaan ja sitä kautta vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Parannamme jatkuvasti palveluitamme ja toimintojamme siten, että asiakkaiden toiveet otetaan huomioon ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset voidaan minimoida. Ympäristö- ja laatutavoitteidemme saavuttamiseksi sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi: TOIMITUSJOHTAJA KULJETUSPALVELUT VASTAANOTTO- SUUNNITTELU TIEDOTUS TALOUS PALVELUT JA SEURANTA JA NEUVONTA JA HENKILÖSTÖ Palvelupäällikkö Käyttöpäällikkö Kehityspäällikkö Tiedottaja Talouspäällikkö + 4,5 hlöä + 8 hlöä + 2 hlöä + 1 hlö + 2,5 hlöä tarjoamme asiakkaillemme palveluverkon, joka mahdollistaa kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteuttamisen käytännössä, lisäämme yleistä ympäristötietoisuutta, kuuntelemme sidosryhmiemme tarpeita, huolehdimme henkilökuntamme tyytyväisyydestä ja ammattitaidon ylläpidosta, suunnittelemme ja kilpailutamme palveluitamme ammattitaidolla, seuraamme, tarkkailemme ja parannamme toimintaamme ja sen vaikutuksia systemaattisesti, tiedotamme toiminnastamme sidosryhmillemme ja huolehdimme sisäisestä tiedonkulusta. Sitoudumme toiminnassamme noudattamaan ja seuraamaan aktiivisesti lainsäädäntöä sekä viranomaismääräyksiä. Toimintapolitiikka on hyväksytty hallituksen kokouksessa Osakkaat Osakas Osakkeet/kpl %-osuus Asukasluku Porvoo , Sipoo , Loviisa , Askola 181 3, Pernaja 179 3, Pornainen 170 3, Ruotsinpyhtää 138 3, Liljendal 76 1, Yhteensä , VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

4 3 Itä-Uudenmaan Kehityshankkeet Jätehuolto Oy kehittää toimialueensa jätehuoltoa asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti huomioiden lainsäädännön kiristyvät vaatimukset sekä ympäristöasiat. Jätemaksutaksan uudistaminen Uusi jätemaksutaksa astui voimaan Uudella taksalla ohjataan asukkaita jätehuoltomääräysten mukaiseen jätehuoltoon. Kiinteistöiltä, jotka eivät liity järjestettyyn jätehuoltoon, veloitetaan jatkossa vuosittainen pienjäteasemamaksu. Jätehuoltomääräysten vastaisten jäteastioiden, kuten pyörättömien astioiden ja säkkitelineiden, tyhjennyksestä veloitetaan 5 euron lisämaksu. Jätteiden hyötykäytön edistäminen Kiinteistöillä lajittelun jälkeen syntyvän jätteen toimittaminen Kotkan Energia Oy:n hyötyvoimalaitokseen aloitettiin Energiakäyttö vähentää huomattavasti jätehuollon merkittävintä ympäristövaikutusta eli kaatopaikan kasvihuonepäästöä. Kotkan hyötyvoimalaitokseen ohjataan yhtiön toimialueelta vuosittain tonnia jätettä, josta tuotetaan kartonkitehtaalle prosessihöyryä sekä sähköä ja lämpöä. Jätteet kuljetetaan käsittelyyn suoraan kiinteistöjen jäteastioista. Seuraava kehitysaskel jätteiden hyötykäytössä on keräyskartongin kiinteistökohtaisen keräyksen edistäminen. Omistajakuntien kanssa on suunniteltu ja valmisteltu keräyskartonkikeräystä kaikilta vähintään 20 huoneiston kiinteistöiltä. Näille kiinteistöille tulisi erillinen jäteastia keräyskartongille. Keräys alkaisi vuoden 2010 helmikuussa. Domargårdin jäteaseman ympäristöinvestoinnit Domargårdin jäteaseman vesien- ja kaasukeräysjärjestelmän tehostamista jatketaan. Vuonna 2008 rakennettiin alueelle mm. vesiä ohjaava patopenger. Myös kaatopaikkakaasun talteenottoa tehostettiin uusimalla ja laajentamalla kaasun keräysverkostoa sekä ottamalla käyttöön soihtupoltin. Domargårdin jäteaseman loppusijoitusaluetta laajennetaan vuonna Domargårdin ja Mömossenin vanhojen jätetäyttöjen jälkihoitoa jatketaan yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Pienjäteasemapalveluiden ja aluekeräyksen kehittäminen Domargårdin ja Mömossenin pientuoja-alueita kehitetään kesällä Uusia pienjäteasemia on suunnitteilla Pornaisiin ja Askolaan. Uusia hyötyjätepisteitä asennetaan tarpeen mukaan mm. uusille asuinalueille. Keräyssäiliöiden pinnat käsitellään vuoden 2009 aikana ja keräyspisteiden pikkuroskikset uusitaan. Keräyspisteiden siisteyteen tullaan panostamaan entisestään. Kilpilahden jätekeskushanke etenee Kilpilahden jätekeskusalueen asemakaava sai lainvoiman vuonna Myös jätekeskuksen asemakaavan edellyttämä Kilpilahden rinnakkaistien toteutushanke käynnistyi. Jätekeskuksen maa-alueet ovat yhtiön omistuksessa ja alueen puun hakkuu suoritetaan todennäköisesti vuonna Uuden jätekeskuksen arvioitu käyttöönottovuosi on Tällä hetkellä on käynnissä louhinnan ja itse jätekeskuksen ympäristölupaprosessit. Yhtiön toimintajärjestelmän rakentaminen Yhtiössä aloitettiin toimintavuonna laatu- ja ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Järjestelmällä kehitetään systemaattisesti ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristönsuojelutoimien tuloksellisuutta sekä varmistetaan asiakasvaatimusten ja lakisääteisten vaatimusten täyttyminen. Kilpilahden uusi jätekeskus on tarkoitus rakentaa korkeatasoiseksi ympäristötekniikan keskukseksi. Jätekeskukselle kaavoitettu alue rajoittuu Kilpilahteen rakennettavan rinnakkaistien ja olemassa olevan rautatien väliin. -02 Yhtiö perustetaan -04 Mömossenin jäteaseman kaatopaikkavedet viemäröidään Hyötyjätepisteverkko uudistetaan Sekajätteen aluekeräyspisteet otetaan käyttöön Uuden jätekeskuksen YVA valmistuu -05 Yhdenmukaiset jätehuoltomääräykset kaikkiin kuntiin Biojätekeräys alkaa kaikissa kunnissa Ekomaksun käyttöönotto Domargårdin jäteasemalle uusi tasausallas -06 Sekajäte kuljetus alkaa Ruotsin pyhtään pienjäteasema avataan -07 Biojätteen aumakompostointi lopetetaan ja biojäte ohjataan kompostointilaitokseen Domargårdin jäteaseman uusi loppusijoitusalue otetaan käyttöön Mömossenin kaatopaikka-alue suljetaan Domargårdin jäteaseman vesijärjestelmät uudistetaan -08 Domargårdin jäteaseman kaatopaikka kaasun keräysjärjestelmää uudistetaan Domargårdin jäteaseman vesijärjestelmiä viimeistellään Sekajätteen energiakäyttö alkaa Kustannustehokkuus on yksi toimintamme kulmakivistä. Kehityshankkeissa siihen päästään hyvällä suunnittelulla ja järjestelmällisellä kilpailuttamisella - kehityspäällikkö Vesa Heikkonen- 6 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

5 4 Itä-Uudenmaan Jätekuljetukset Jätehuolto Oy hoitaa asuinkiinteistöjen, julkisten kiinteistöjen ja sopimusasiakkaiden seka- ja biojätekuljetukset. Kuljetukset kilpailutetaan säännöllisin väliajoin ja ne teetetään yksityisillä kuljetusurakoitsijoilla. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n oma henkilöstö hoitaa asiakaspalvelun, laskutuksen ja kuljetusten ohjauksen sekä valvonnan. Jäteastioiden tyhjennyshinnat ovat kuntien jätemaksutaksan mukaiset. Sekajätekuljetus Sekajätekuljetuksen piiriin kuului toimintavuonna noin asuinkiinteistöä ja julkista kiinteistöä. Kuljetusasiakkaista noin 83 prosentilla oli oma jäteastia ja 17 prosenttia käytti usean kiinteistön yhteistä kimppa-astiaa. Kunnan järjestämän jätehuollon lisäksi yhtiö hoiti noin 250 yrityksen sekajätehuollon. Sipoon liitosalueen kiinteistöjen jätehuolto siirtyi toimintavuoden lopussa YTV jätehuollolle. Muutos koski 700 kiinteistöä. Talousjätteen lauttakeräys Säännöllistä sekajätekuljetusta järjestettiin perinteisesti myös lauttakuljetuksena Sipoon sisäsaaristossa. Lauttakeräyksessä oli mukana 124 saarikiinteistöä, joiden laitureilta jätteet noudettiin ennalta sovituilla viikoilla. Biojätekuljetus Biojätekuljetuksen piiriin kuului toimintavuonna noin asuinkiinteistöä tai julkista kiinteistöä. Lisäksi yhtiö hoiti noin 100 yrityksen biojätehuollon. Biojätekeräykseen liittyvät kaikki vähintään viiden huoneiston kiinteistöt sekä ne julkiset kiinteistöt, joissa syntyy biojätettä yli 20 kg viikossa. Vuonna 2008 kerättiin biojätettä tonnia. Tämä on 13 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Jäteastioiden vuokraus Yhtiö vuokraa sekä seka- että biojätekeräykseen soveltuvia jäteastioita. Astiakoot ovat 140 l, 240 l ja 660 l. Toimintavuoden lopulla oli vuokralla noin astiaa. Yhteistyökumppanit vuonna 2008 Sekajätekuljetus: HFT Network Oy/Environet Oy Lassila & Tikanoja Oyj Porvoon Huoltomiehet Oy SITA Finland Oy Uudenmaan Kuljetus Oy Strand P-G (lauttakuljetus) Biojätekuljetus: SITA Finland Oy Astiakuljetukset: Kuljetusliike Kim-Johan Nuikka Ky Asuinkiinteistöjen järjestetty sekajätehuolto noin kiiteistöä Asiakkaiden sekajäteastiat pestään maksutta kerran vuodessa ja biojäteastiat kaksi kertaa vuodessa. Pesukierros kattaa säännöllisessä käytössä olevat ja käsin siirrettävät jäteastia. Jäteastia pestään pesuautossa tyhjennyksen yhteydessä. Pesuvedet kerätään talteen. Kuvassa kuljettaja Jyri Vuorinen suorittaa 660 l jäteastian pesua Asuinkiinteistön sekajätehuollon voi hoitaa usealla tavalla. Yleisin tapa on oman jäteastian käyttö. Myös kimppaastia naapurin tai tiehoitokunnan kanssa jatkaa suosiotaan. Kuntien päätöksen mukaisesti veloitetaan lähtien ns. pienjäteasemamaksu niiltä kiinteistöiltä, jotka eivät liity järjestettyyn jätehuoltoon. Pienjäteasemamaksu on vuosimaksu, joka oikeuttaa käyttämään jäteasemia lakisääteisen jätehuollon järjestämiseen. Kuljetuksissa käytetään sateliittipaikannukseen perustuvaa ajonohjausjärjestelmä. Jokaisessa autossa on pääte, josta kuljettajat lukevat tyhjennyslistat. Päätteen kautta kuljettajat kuittaavat tyhjennykset hoidetuksi ja välittävät asiakaspalveluun mahdolliset tyhjennysongelmat. Järjestelmällä seurataan kuljetusten edistymistä reaaliajassa. -ajojärjestelijä Marina Bäcklund- 8 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

6 5 Itä-Uudenmaan Jätteen vastaanotto Jätehuolto Oy:n jätteiden vastaanottoverkosto muodostuu hyöty- ja aluekeräyspisteistä, pienjäteasemista, kiertävistä keräystempauksista ja Domargårdin jäteasemasta. Asuinkiinteistöjen hyöty- ja ongelmajätekeräys katetaan ekomaksulla. Sekajätteestä, rakennusjätteestä ja muusta kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä veloitetaan käsittelymaksu. Hyötyjätepisteet Hyötyjätepisteitä oli vuoden 2008 lopussa 96 kpl. Toimintavuonna asennettiin yksi uusi piste Kuninkaanportin uuteen kauppakeskittymään. Sipoon liitosalueella sijaitsi kaksi hyötyjätepistettä, jotka myytiin YTV jätehuollolle. Kaikissa hyötyjätepisteissä vastaanotetaan paperia, keräyskartonkia, pienmetallia ja lasia. Aluekeräyspisteet Sekajätteen aluekeräyspisteitä oli vuoden 2008 lopussa 19 kpl. Aluekeräyspisteet ovat vaihtoehto omalle sekajäteastialle, jos esimerkiksi kiinteistöllä ei ole tieyhteyttä. Käytöstä maksetaan erillistä vuosimaksua. Aluekeräyspisteiden käyttäjiä oli toimintavuonna noin kpl. Jäteasemat Yhtiö ylläpitää Domargårdin jäteaseman lisäksi kolmea pienjäteasemaa Sipoossa, Loviisassa ja Ruotsinpyhtäällä. Pienjäteasemilla vastaanotetaan pääasiassa hyötyjätteitä, ongelmajätteitä sekä vähäisiä määriä sekalaista jätettä. Domargårdin jäteasemalla Porvoossa vastaanotetaan hyöty- ja ongelmajätteiden lisäksi mm. sekajäte-, rakennusjäte-, maa-aines-, riskijäte- ja asbestikuormat. Domargårdin jäteasemalla vastaanotetaan myös nestemäiset jätteet ja Porvoon jätevedenpuhdistamon lietteet. Domargårdin jäteasema palvelee arkipäivisin ja lauantaisin. Pienjäteasemia ovat avoinna 1 2 päivää viikossa, sekä muutamana kevät- ja syksylauantaina. Kiertävät Otto-keräykset Yhtiö järjesti toimintavuonna perinteisesti kaksi ongelmajätteen ja metalliromun keräyskierrosta. Ottokeräysautot kiersivät ja keräyslautta kiersi Keräyskierrokset kattavat yli 100 ennalta sovittua pysäkkiä, joissa vastaanotetaan asumisen ongelmajätteet ja metalliromut veloituksetta. Lautalle otetaan maksua vastaan myös muuta hankalasti kuljetettavaa jätettä, kuten huonekaluja. Otto-keräysten suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Jäteasemilla vastaanotetut hyöty- ja ongelmajätteet: Hyötyjätepisteissä vastaanotetut hyötyjätteet: Yhteistyökumppanit vuonna 2008: Hyöty- ja aluekeräyspisteet: Paperinkeräys Oy Porvoon Huoltomiehet Oy OTTO-keräys: Bodö Båtvarv (lauttakeräys) Ekokem-Palvelut Oy Ser-tuottajayhteisö NERA Stena Metalliyhtymä Oy Stena Technoworld Oy O T T O O T T O - I N - K S E R Ä Y S A M L.fi N I G N E Asukkaat käyttävät hyötyjätepisteitä ahkerasti. Tyhjennyksiä tihennetään kesällä, jolloin suosituimpia pisteitä tyhjennetään useita kertoja viikossa. Uusia hyötyjätepisteitä asennetaan täydentämään olemassa olevaa verkostoa asuinalueiden kehittyessä ja muuttuessa. 10 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

7 6 Itä-Uudenmaan Jätteiden hyödyntäminen ja käsittely Jätehuolto Oy edistää jätteiden hyötykäyttöä. Jätteiden hyötykäyttö ja käsittely hoidetaan kilpailutuksen kautta valituilla alan yrityksillä tai omana toimintana. Yhtiön omat jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Domargårdin jäteasemalle Porvooseen. Jätteiden loppusijoitus ja erityiskäsittely Domargårdin jäteasemalla on käytössä vuonna 2007 käyttöönotettu 1,9 hehtaarin kaatopaikka-alue. Alueelle vastaanotetaan yhdyskunta- ja rakennusjätteen lisäksi välittömästi peitettävät riskijätteet ja asbestijätteet. Suuri osa kotitalouksien sekajätteestä ohjattiin alkaen Kotkan Energia Oy:n hyötyvoimalaitokseen energiatuotantoon. Tämä vähensi Domargårdin loppusijoitusalueen ympäristökuormitusta. Vesihiekka- ja rasvakaivojäte vastaanotetaan laskeutusaltaaseen, jossa kiintoaines erottuu ja vesi johdetaan jätevesilaitokselle käsiteltäväksi. Mömossenin jäteasemalla Sipoossa sijaitsee vuonna 1995 käyttöönotettu Kilpilahden alueen kaatopaikkakelpoisen tuotantojätteen loppusijoitusalue. Jätteiden hyödyntäminen materiaalina Vastaanotettu keräyskartonki, metalli ja paperi toimitetaan teollisuudelle uusiokäyttöön. Keräyslasi murskataan ja käytetään Domargårdin jäteaseman kaasukaivojen keräyskerroksissa soraa korvaavana aineena. Yhtiön asiakaskiinteistöiltä kerätyt biojätteet on käsitelty vuodesta 2007 alkaen Envor Biotech Oy:n kompostointilaitoksessa Forssassa, jossa siitä valmistetaan maanparannukseen ja viherrakentamiseen käytettävää multaa. Domargårdin jäteaseman kompostointikentällä käsitellään edelleen jäteasemille tuodut haravointijätteet sekä Porvoon jätevedenpuhdistamon lietteet. Valmistettu multa käytetään jäteaseman rakenteisiin ja vanhojen loppusijoitusalueiden jälkihoitoon. Jäteasemalle vastaanotetut maa-ainekset, tiilet, betonikappaleet ja asfalttimurska hyödynnetään myös jäteaseman rakenteissa. Ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy:n käsittelyyn. Osa ongelmajätteistä, kuten voiteluöljyt, käsitellään uudelleenkäytettäviksi. Suuri osa sähkö- ja elektroniikkaromusta ohjautuu tuottajayhteisöjen kautta myös uudeksi materiaaliksi. Jätteiden hyödyntäminen energiana Suuri osa yhtiön asiakaskiinteistöiltä kerätystä sekajätteestä on hyödynnetty alkaen energiatuotannossa. Jäte kuljetetaan suoraan kiinteistöiltä Kotkan Energia Oy:n hyötyvoimalaitokseen, jossa siitä tuotetaan teollisuushöyryä, kaukolämpöä ja sähköä. Jäteasemilla vastaanotetut puujätteet toimitettiin vuonna 2008 Biowatti Oy:n kautta polttoaineeksi. Energiakäyttöön päätyvät lisäksi myös painekyllästetty puu ja suuri osa ongelmajätteistä. Kotkan Energia Oy:n hyötyvoimalaitoksessa käsitellään tonnia kotitalousjätettä vuosittain. Tästä noin tonnia tulee Itä-Uudeltamaalta. Tämä kaikki on pois kaatopaikalta, jolloin jätehuollon merkittävin ympäristöhaitta eli kasvihuonepäästö pienenee huomattavasti. Hyötyvoimalan vieressä sijaisee Sonoco-Alcore Oy:n kartonkitehdas, jonne valmistettu prosessihöyry ohjataan. Vastaanotetun jätteen määrä vuosina Loppusijoitetun jätteen määrä vuosina Yhteistyökumppanit vuonna 2008: Jäteasemat: E. P. Athen Oy (konetyöt) Kuljetus- ja rakennuspalvelu Ikävalko Oy (puun haketus) Maarakennus Rasimus Oy (kaatopaikkajyrä) Pivotex Oy (Scalex-vaakaohjelma) Jätteiden hyödyntäminen: Biowatti Oy (puu) Corenso Oy (keräyskartonki) Demolite Oy (painekyllästetty puu) Ekokem Oy (ongelmajätteet) Envor Biotech Oy (biojäte) Kotkan Energia Oy (sekajäte) Paperinkeräys Oy (paperi) Ser-tuottajayhteisöt Electrolux Oy, Elker Oy, NERA ja SERTY (sähkö- ja elektroniikkaromu) Stena Metalliyhtymä Oy (metalli) Jätehuolto on muutamassa vuodessa muuttunut kaatopaikanpidosta tarkasti ohjattavaksi ja hallitavaksi ympäristötekniikaksi. Vuonna 2008 panostettiin Domargårdin jäteaseman kaatopaikkakaasun talteenottoon ja käsittelyyn. -käyttöpäällikkö Arto Heiman- 12 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

8 7 Ympäristövastuu Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy huomioi kaikessa toiminnassaan ympäristövaikutusten hallinnan ja vähentämisen. Toimintaa ohjaavat ympäristöluvat, jotka antavat määräykset vastaanotettavien jätteiden määristä, jätteiden sallituista käsittelymenetelmistä, jätteiden varastoinnista sekä käyttö-, vaikutus- ja päästötarkkailusta. Ympäristön tilaa ja toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan jatkuvasti oman henkilöstön ja ulkopuolisen konsultin toimesta. Tarkkailutulokset raportoidaan ympäristöviranomaisille säännöllisesti. Toimintavuonna aloitettiin laatu- ja ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Sen avulla varmistetaan ja kehitetään systemaattisesti ympäristöasioiden hallintaa sekä ympäristönsuojelutoimien tuloksellisuutta. Lokakuussa 2008 perustettiin Domargårdin jäteaseman lähiympäristön asukkaista ympäristöpaneeli, jossa asukkaat seuraavat jäteaseman toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia, kuten hajua, melua, roskaantumista, pölyä ja haittaeläinten esiintymistä. Ympäristöpaneelin tuloksia käytetään toiminnan ohjaamiseen ja kehittämiseen. Vesienhallinta Domargårdin jäteasemalla jätetäytön läpi suotautuva vesi ja varastointi- ja käsittelykenttien hulevedet johdetaan tasausaltaiden kautta jäteveden puhdistamolle. Toimintavuonna tehtiin viemäröinnin ja putkitusten muutostöitä, joiden avulla lisättiin eteläisen tasausaltaan tasaustilavuutta ja nostettiin jäteveden puhdistamolle johtavan viemärilinjan kapasiteettia. Alueelle rakennettiin myös eristyspenger suotovesien keräämisen parantamiseksi. Toimilla vähennettiin tasausaltaiden ylivuotoriskiä ja näin ollen vesistöön kohdistuvia haittavaikutuksia. Pinta- ja pohjavesiin kohdistuva kuormitus on laskenut selvästi suotovesien hallinnan tehostumisen myötä. Kaatopaikkakaasut Kaatopaikoilla muodostuvasta kaatopaikkakaasusta noin puolet on metaania, jolla on 21-kertainen ilmastonmuutosta voimistava vaikutus verrattuna hiilidioksidiin. Kaatopaikkakaasun ympäristövaikutuksia vähennetään kaasun talteenotolla ja hyötykäytöllä. Domargårdin jäteasemalla vuonna 2008 kerätty kaasu hyödynnettiin tuottamalla siitä kaukolämpöä Porvoon Energian lämpölaitoksella. Toimintavuonna uudistettiin kaasunkeräysjärjestelmää ja keräyskaivojen määrä nostettiin seitsemästä viiteentoista. Kaasunkeräysjärjestelmään liitettiin syksyllä soihtupoltin ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Soihdutuksessa kaatopaikkakaasu poltetaan hiilidioksidiksi Porvoon Energian huolto- ja käyttökatkosten aikana. Yhteistyökumppanit vuonna 2008: Ekokem-Palvelut Oy (erityspenger) FCG Planeko Oy (suunnittelu) Helsingin Vesi (jätevesien käsittely) Ilmatieteen laitos (mikrometeorologiset mittaukset) Novalab Oy (analyysit) Matti Ettala Oy (suunnittelu) Porvoon Energia Oy (kaatopaikkakaasu) Porvoon Vesi (jätevesien käsittely) Pöyry Environment Oy (suunnittelu) Rakemi Oy (vesijärjestelmä) Ramboll Analytics Oy (analyysit) Ramboll Finland Oy (vaikutustarkkailu ja suunnittelu) Sarlin Hydor Oy (kaasutarkkailu) SYKE (valvonta) Pohjaveden kloridipitoisuudet Domargårdin pohjoispuolen neljällä näytepisteellä Domargårdin pintavesikuormitus lähimpänä jäteasemaa sijaitsevalla näytepisteellä Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan säännöllisesti sekä jäteaseman alueella että sen ulkopuolella. Mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan välittömästi. -laatu- ja ympäristöasiantuntija Anna Repo- 14 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

9 8 9 Viestintä- ja asiakaspalvelu Henkilöstö Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n viestinnän tavoitteena on pitää asiakkaat ja muut sidosryhmät ajan tasalla jätehuollon käytännöistä, muutoksista ja tulevaisuudesta sekä ohjata heitä jätteiden välttämiseen ja lajitteluun. Vuonna 2008 järjestettiin asiakastyytyväisyyskysely Pornaisten messukävijöille. Kyselyyn osallistui 66 messukävijää ja vastausten keskiarvoksi tuli 4,1 (asteikko 1 5). Laajempi asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kahden-kolmen vuoden välein. Asiakkailta tullut palaute kirjataan palauterekisteriin, jonka kautta kaikki palautteet käsitellään ja otetaan huomioon. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n asiakaslehti Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin kotitalouksiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asukasviestintää: Kierrättäjä-asiakaslehti lähetetään kerran vuodessa kaikille kotitalouksille ja kesäasukkaille Asiakastiedote lähetetään jätelaskun liitteenä 3 4 kertaa vuodessa Ohjeita ja oppaita jaetaan tilaisuuksissa ja lähetetään erikseen sovittaessa Lajittele!-opas lähetettiin vuoden 2009 tammikuussa kaikille kotitalouksille ja kesäasukkaille Jätevalistustilaisuuksia pidettiin vuonna kpl kouluille ja päiväkodeille Lisäksi monipuoliset ja ajantasaiset verkkosivut Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n keskeisenä tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen ja tieto- ja taitotason jatkuva kehittäminen. Henkilöstöpolitiikkamme on vastuullista ja pitkäjännitteistä. Vuoden 2008 aikana yhtiössä tehtiin kaiken kaikkiaan 23,5 henkilötyövuotta. Määräaikaisia työntekijöitä vakinaistettiin kuluneen vuoden aikana useita. Toiminnan vakiintumisen myötä myös vuokratyövoiman käyttö väheni 0,07 henkilötyövuoteen. Määräaikaista ja vuokratyövoimaa tarvitaan kuitenkin edelleen mm. loma-aikoina. Vuonna 2008 toteutettiin ensimmäisen kerran henkilöstön työtyytyväisyystutkimus, joka toteutetaan säännöllisesti kahden-kolmen vuoden välein. Tutkimus toteutettiin ulkopuolisen konsultin toimesta. Vastausprosentti oli 68 %. Vastanneista yli 82 prosenttia oli tyytyväisiä työpaikkaansa ja 95 prosenttia oli tyytyväisiä työtehtäviinsä. Johtoryhmä laati suunnitelman kyselyssä esille tulleiden yksittäisten kehityskohteiden parantamiseksi. Koulutus Henkilöstö osallistui toimintavuonna aktiivisesti koulutukseen. Koko henkilöstölle järjestettiin mm. toimintajärjestelmään liittyvää ympäristö- ja laatukoulutusta sekä ensiapukoulutusta. Koulutustarve kartoitetaan vuosittain kehityskeskusteluissa. Työkyvyn edistäminen ja aloitetoiminta Yhtiö tukee harrastustoimintaa taloudellisesti. Liikuntaedun lisäksi käyttöön otettiin kulttuurituki. Kesän liikunta- ja virkistyspäivä vietettiin kalliolaskeutumisen, kirkkovenesoudun ja trapetsihypyn merkeissä. Aloite- ja virkistystoiminnan edistämiseksi perustettiin aloiteryhmä, jossa on edustaja kustakin työryhmästä. Yhteistyökumppanit vuonna 2008: Ecomond Oy (TCS ajonohjausjärjestelmä) Enfo Oyj (laskujen tulostus) Mediayhtiö Kvaliitti Oy (viestintämateriaali) Studio Mielikuva Oy (painoviestintä) SMS Testing Oy (tietoliikenne) Sonera Oy (puhelinpalvelu) TietoMitta Oy (JHL-asiakasjärjestelmä) ota talteen keräysautojen ja -lautan aikataulut Meidän perheen jätepolitiikkaa Kompostoi! Lajittele! Kodin lajitteluopas Askola Liljendal Loviisa Pernaja Pornainen Porvoo Ruotsinpyhtää Sipoo Henkilöstö tunnusluvut Yksikkö Henkilöstön määrä kpl Kaikki henkilötyövuodet htv 23,50 25,70 Määräaikaisten osuus tehdyistä henkilötyövuosista % 12,30 37,00 Vuokratyövoiman käyttö htv 0,07 0,47 Henkilöstön keskimääräinen ikä v 42,30 43,20 Miesten osuus henkilöstöstä % 35,00 33,00 Naisten osuus henkilöstöstä % 65,00 67,00 Henkilöstön koulutus ylempi korkeakoulu % 15,40 10,00 Henkilöstön koulutus ammattikorkekoulu ja opistoaste % 30,80 28,00 Henkilöstön koulutus, peruskoulu ja muu % 46,20 62,00 Henkilöstön koulutuksen kulut /htv 1 093,00 601,00 Henkilöstön virkistys- ja harrastustoiminnat kulut /htv 304,00 274,00 Säännölliset kehityskeskustelut % 100,00 100,00 Tapaturmapoissaolot pvä/htv 2,80 0,00 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot pvä / htv 11,50 7,70 Työterveyshuolto /htv 191,00 177,00 Työsuojelu /htv 185,00 45,00 Liikevaihto/henkilötyövuosi /htv , ,00 Henkilötyövuoden hinta /htv , ,00 Asiakaspalvelussamme vastattiin toimintavuonna noin puheluun. Yleisimmin puhelut koskivat jäteastioiden tyhjennyksiä. Myös jäteasemien palvelut ja lajittelu kiinnostivat. - palvelupäällikkö Tuija Klaus - Henkilöstön ensiapukoulutuksessa testattiin opittuja taitoja. Kesän liikuntapäivänä kokeiltiin omia rajoja erikoisten lajien parissa. 16 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

10 10 Itä-Uudenmaan Taloudellinen vastuu Jätehuolto Oy ei jaa osinkoa omistajilleen. Yhtiö tuottaa kustannustehokkaita, laadukkaita ja viranomaisten vaatimukset täyttäviä jätehuoltopalveluita omistajakuntiensa asukkaille ja kiinteistöille. Lisäksi yhtiö palvelee liike-elämää jätehuoltopalveluiden tuottajana. Yhtiö kattaa kaikki jätehuollon kustannukset ja jäteveron jätemaksuilla. Vuonna 2008 yhtiön toiminnan tulos oli euroa. Yhtiön liikevaihto kasvoi vuoden aikana eurolla eli 12,6 %. Tuloveroa yhtiö maksoi vuoden 2008 toiminnastaan euroa ja jäteveroa euroa. Jätemaksut Yhdyskuntajätteen käsittelymaksut ovat Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy toimialueella olleet vuodesta 2003 vuoteen 2008 alle kansallisen keskiarvon. Kuntaliiton tekemän vertailun mukaan yhdyskuntajätteen keskimääräinen käsittelymaksu oli Suomessa 105,92 euroa tonnilta tammikuussa Vastaavana ajankohtana Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n sekajätteen vastaanottomaksu oli 89,67 euroa tonnilta. Sekajäteastian tyhjennysmaksu 240 l astialle oli yhtiön toimialueen kunnissa tammikuussa 2008 keskimäärin 4,89 euroa tyhjennykseltä. Vastaavana ajankohtana valtakunnallinen keskiarvo oli kunnan järjestämän jätehuollon alueilla 5,53 euroa tyhjennykseltä ja sopimusperusteisesti järjestettyjen kuntien alueella 6,05 euroa tyhjennykseltä. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n yhdyskuntajätteen vastaanottomaksu vuoden 2009 alussa oli 105,59 euroa tonnilta. Yhdyskuntajätteen käsittelymaksusta 46,4 % oli veroja. Tyhjennysmaksu 240 litran jäteastialle oli keskimäärin 5,99 euroa tyhjennykseltä. Vuoden 2008 aikana hintoja korotettiin 1.8. alkaen. Tämä oli välttämätöntä, jotta sekajätteen energiahyödyntäminen voitiin käynnistää. Yhtiö kerää toimialueensa asuinkiinteistöiltä ekomaksua, joka perustuu kiinteistöllä sijaitsevien asuntojen lukumäärään. Ekomaksulla katetaan kaikille kuntalaisille ilmaisia tai alikatteellisia jätehuoltopalveluita. Ekomaksun suuruus riippuu kiinteistön käyttötarkoituksesta ja siellä tuotettavan jätteen määrästä. Vakituisille asunnoille ekomaksu on 20 euroa vuodessa veroineen, vapaa-ajanasunnoille 18 euroa ja toiselle omassa käytössä olevalle asunnolle 5 euroa vuodessa. Tammikuussa 2008 ekomaksu oli käytössä 188 kunnassa Suomessa. Maksun keskimääräinen suuruus oli omakotitaloille 30 euroa vuodessa ja lomakiinteistöille 13 euroa vuodessa. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n jätemaksut perustuvat kustannuslaskentaan ja yhtiö kattaa jätemaksuilla kaikki toimintansa kustannukset. Omistajakunnat vahvistavat julkisoikeudelliset jätetaksat. Kunnan vastuun ulkopuolisista jätemaksuista päättää yhtiön hallitus. Investonnit Vuodesta 2003 vuoteen 2008 yhtiö on investoinut yhteensä euroa jätehuollon kehittämiseen. Poistoja tänä aikana on tehty yhteensä euroa, mikä on vuositasolla keskimäärin 9,2 % liikevaihdosta. Vuoden 2008 aikana yhtiö investoi jätehuollon toteutukseen yhteensä euroa, josta valtaosalla hankittiin maata suunnitellun uuden jätekeskuksen alueelta. Domargårdissa ja Mömossenilla jatkuu vuonna 2007 suljettujen vanhojen jätetäyttöjen jälkihoitotyöt. Vuonna 2008 keskityttiin erityisesti Domargårdin jätevesien keräyksen tehostamiseen rakentamalla jäteasemalle vanhan ja uuden jätetäytön eristävä patopenger. Vuosipoistot ja investoinnit Liikevaihdon kehitys Sekajätteen käsittelymaksut Rahoituksen rahavirrat Jätemaksut e Muut tuotot e Verot e Lainojen nosto e RAHAVIRTA e Investoinnit ja rahoitus e Henkilöstökulut e Ostetut palvelut ja materiaalit e Talouden tunnusluvut taseen loppusumma, liikevaihto/asukas, 46,39 63,78 69,66 89,38 102,04 liiketulos liikevaihdosta, % 5,30 10,30 7,60 3,80 3,80 omavaraisuusaste, % 34,60 39,30 34,50 30,50 32,40 ostetut palvelut liikevaihdosta, % 25,00 28,50 34,00 44,60 54,90 jätevero osuus liikevaihdosta, % 27,60 26,50 24,00 18,40 18,70 18 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

11 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy - Östra Nylands Avfallsservice Ab Hallituksen toimintakertomus 2008 Tilikausi Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy - Östra Nylands Avfallsservice Ab Hallituksen toimintakertomus 2008 Tilikausi Yleistä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on kahdeksan kunnan omistama osakeyhtiö, jonka alueella asui vuoden 2008 lopussa asukasta Osakassopimuksen mukaisesti yhtiön tehtävänä on huolehtia jätehuollon järjestämisestä sopijakuntien alueella lainsäädännön vaatimukset täyttäen, ympäristöystävällisesti ja hyvää tekniikkaa hyödyntäen sekä teknisesti ja taloudellisesti edullisella tavalla. Yhtiö perustettiin nimellä Mömossen Jätehuolto Oy Avfallsservice Ab. Yhtiön omistus laajennettiin ja samalla yhtiön nimeksi muutettiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Östra Nylands Avfallsservice Ab. Omistuksen laajentuessa yhtiön toiminta-alue kasvoi käsittämään kaikki nykyiset omistajakunnat. Yhtiö huolehtii omistajakuntiensa puolesta niiden lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä: jätehuollon neuvonnasta, seka- ja biojätteiden keräyksestä, ekopisteverkon toimivuudesta, saariston jätehuollosta, asukkaiden ongelmajätehuollosta sekä jätteiden hyödyntämisestä ja käsittelystä. Liikevaihto ja tuloskehitys Yhtiön liikevaihto toimintavuonna oli 9,3 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,045 miljoonalla eurolla. Vastaanotettu materiaalimäärä oli tonnia, josta tonnia oli maa-aineksia. Valtiolle tilitettävän jäteveron osuus liikevaihdosta oli 19 % ( euroa). Liikevaihto kasvoi vastaanotetun jätemäärän kasvun sekä tehtyjen hinnankorotusten johdosta. Hinnankorotusten syynä oli jätteiden energiakäytön aiheuttama käsittelykustannusten kasvu ja kuljetusten kallistuminen. Toimintavuonna yhtiö teki euron suuruisen pakollisen kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Jälkihoitotöitä tehtiin eurolla, joten jälkihoitovarauksen nettolisäys oli euroa. Tilikauden liikevoitto oli euroa, joka on 10 % liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto oli 21,7 % laskettuna aikaisempien tilikausien veroilla oikaistusta nettotuloksesta. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 32,4 % taseen loppusummasta. Tilikauden tulos ennen veroja oli euroa voitollinen. Verojen jälkeen voittoa jäi euroa. Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut liikevaihto liikevoitto liikevoitto % liikevaihdosta 10,1 3,8 7,6 oman pääoman tuottoaste % 21,7 4,0 18,7 omavaraisuusaste % 32,4 30,5 34,5 Vuoden 2008 liikevoitto oli odotettua suurempi, mikä johtui pääosin seuraavista syistä: Vastaanotetun yhdyskunta- ja rakennusjätteen määrä oli noin tonnia budjetoitua suurempi. Jätteiden energiakäytön alkaminen viivästyi kolmella kuukaudella, mikä aiheutti kustannus-säästöjä. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ei jaa omistajilleen osinkoa. Toiminnan tulee olla kustannustehokasta ja tavoitteena on pitää kuntalaisten jätemaksut mahdollisimman alhaisina. Yhtiössä voitto tarkoittaa tulosta, jolla lainsäädännön edellyttämä toiminnan kehittäminen ja jatkuvuus voidaan turvata. Voitto käytetään kokonaisuudessaan turvaamaan jätehuollon ympäristöinvestointien toteutuminen. Merkittävimmät investoinnit Investointien kokonaismäärä oli euroa. Investoinneista 80 % ( euroa) kohdistui Kilpilahteen suunnitellun uuden jätekeskuksen maanhankintaan. Maata hankittiin yhteensä 34 hehtaaria. Jäteasemien kunnostukseen ja parannukseen sekä laitteistohankintoihin käytettiin tilikauden aikana euroa. Lisäksi hyöty- ja aluekeräyspisteiden verkkoa ja astiakantaa kehitettiin eurolla. Rahoitus Yhtiö rahoitti 97 % investoinneistaan tulorahoituksen turvin. Pankkilaina lisääntyi euroa. Aikaisemmin kilpailutettua lainaa nostettiin euroa samalla, kun lainoja maksettiin takaisin euroa. Kehitystoiminta Vuoden 2008 aikana jätehuollon kehitystyö jatkui voimakkaana. Kehityshankkeiden taustalla ovat lainsäädännön kiristyvät vaatimukset sekä kustannustehokkuuden lisääminen ja palvelutason parantaminen. Toimintavuoden aikana oli meneillään kolme keskeistä kehittämishanketta: Osakkaat Jätteenpolton ja energiantuotannon käyttöönottovaihe alkoi yhteistyössä Kotkan Energia Oy:n sekä kolmen muun kunnallisen jätehuoltoyhtiön (Kymenlaakson Jäte Oy, Metsäsairila Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy) kanssa. Toimintavuonna keskityttiin erityisesti kuonien käsittelyn kehittämiseen. Kilpilahden uuden jätekeskuksen käyttöönoton valmistelu, joka eteni hyvin. Toimintavuonna hankittiin jätekeskuksen maa-alueet ja jätekeskuksen asemakaava sai lainvoiman. Lisäksi hankkeessa keskityttiin jätekeskuksen ympäristölupasekä maa-ainesten ottolupa- ja ympäristölupaprosesseihin. Lupahakemukset ovat viranomaisten käsiteltävinä. Domargårdissa ja Mömossenilla vuonna 2007 suljettujen vanhojen jätetäyttöjen jälkihoitotyöt. Erityisesti keskityttiin Domargårdin jätevesien keräyksen tehostamiseen rakentamalla jäteasemalle vanhan ja uuden jätetäytön eristävä patopenger. Osakas Osakkeet/kpl %-osuus Porvoo ,00 Sipoo ,60 Loviisa 419 9,15 Askola 181 3,95 Pernaja 179 3,91 Pornainen 170 3,71 Ruotsinpyhtää 138 3,01 Liljendal 76 1,66 Yhteensä ,00 Yhtiön kaikilla osakkeilla on yhtäläiset oikeudet ja äänimäärät. Kuitenkin päätettäessä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön maksupoliittisista perusteista edellytetään 2/3 määräenemmistöä. Hallinto Yhtiökokous pidettiin Porvoossa. Kokouksessa valittiin seuraavat hallituksen jäsenet ja varajäsenet: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Porvoo Päivi Kippo-Edlund Gunilla Backman Heikki Lappalainen Anneli Lehtinen Juha Muhonen Dan Stenbäck Sipoo Veikko Raiskila Merja Siltala Magnus Åström Juhani Rantala Loviisa Jaakko Isotalo Guy Öhberg Askola ja Pornainen Tapani Lempinen (23.4. asti) Antti Mantere (23.4. asti) Antti Mantere (24.4. alk) Tapani Lempinen (24.4. alk) Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää Mats Arola (23.4. asti) Markus Lindroos (23.4. asti) Markus Lindroos (24.4. alk) Mats Arola (24.4. alk) Hallituksen puheenjohtajana toimi Heikki Lappalainen Porvoosta ja varapuheenjohtajana Magnus Åström Sipoosta. Hallitus kokoontui vuoden 2008 aikana 8 kertaa. Yhtiön toimitusjohtajana toimi tekniikan tohtori Juha-Heikki Tanskanen. Yhtiön tilintarkastajana oli Oy Audiator Ab. 20 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

12 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy - Östra Nylands Avfallsservice Ab Hallituksen toimintakertomus 2008 Tilikausi TULOSLASKELMA Henkilöstö Yhtiön henkilötyövuosien määrä oli toimintavuonna 23,5, mikä on kaksi henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna Lasku johtui siitä, että vuoden 2006 lopussa aloitettu jätekuljetusten järjestäminen on saatu osaksi normaalia toimintaa. Voimakkaan kehitysvaiheen jälkeen ovat työtehtävät vakiintuneet. Tämä näkyy määräaikaisten työsuhteiden vähenemisenä. Vuonna 2008 määräaikaisissa työsuhteissa olleet työntekijät tekivät yhtiöön 2,9 henkilötyövuotta, kun vastaava luku vuonna 2007 oli 10,3. Toimintavuoden teetettiin Innolik Research Oy:llä henkilöstön työhyvinvointitutkimus. Tulosten perusteella yli 80 % yhtiön työntekijöistä on erittäin tai melko tyytyväisiä yhtiöön työpaikkana. Omiin työtehtäviinsä erittäin tai melko tyytyväisiä on 95 % työntekijöistä. Parantamisen tarvetta koettiin erityisesti positiivisen palautteen lisäämisessä sekä kaikkien tasapuolisessa kohtelussa ja sovittujen asioiden toteutumisessa. Toimintavuonna hallitus päätti, että yhtiössä kokeillaan henkilöstön tulospalkkiojärjestelmää vuonna Järjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä kustannustehokkuuden ja palvelutason kehittämiseen sekä lisätä yhteishenkeä ja palkita hyvistä suorituksista. Arvio liiketoiminnan kehittymisestä ja ympäristö Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut oleellisia yhtiön toimintaan tai talouteen vaikuttavia muutoksia. Yhtiön liikevaihdon arvioidaan kasvavan hieman, mutta taloudellinen taantuma voi aiheuttaa myös liikevaihdon alenemista. Jos liikevaihto kasvaa, se johtuu pääosin vuoden 2008 elokuussa tehdystä maksujen korotuksesta. Taantuma vaikuttaa yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen lähinnä siten, että rakentamisen ja kulutuksen väheneminen laskee jätteen vastaanottopalveluiden tarvetta. Budjetoidut investoinnit vuodelle 2009 ovat yhteensä euroa. Yhtiön hyötyjätteiden aluekeräyspisteet peruskunnostetaan. Suurimmat investoinnit kohdistuvat Domargårdin jäteaseman loppusijoitusalueen laajentamiseen, jäteaseman vesienjohtamisjärjestelmän kehittämiseen ja kierrätyskenttien laajentamiseen. Yhtiön liiketoimintaan kohdistuvat riskit liittyvät edelleen erityisesti lainsäädännön kehittämistyöhön. Jos kuntien omistamien yhtiöiden mahdollisuutta tarjota palveluita yksityisille yrityksille kavennetaan, voi tämä johtaa vastaanotettujen jätemäärien vähenemiseen. Tämä johtaisi tarpeeseen korottaa kuntalaisten jätemaksuja. Yhtiön toiminta tähtää kokonaisuudessaan jätehuollosta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseen. Jätteiden energiakäytön alkaminen ja meneillään olevat kehittämishankkeet vähentävät toteutuessaan huomattavasti yhtiön toiminnan aiheuttamia päästöjä Hallituksen esitys yhtiön tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että tilikauden voitto ,51 euroa kirjataan tilille edellisten tilikausien voitto/tappio, eikä tilikaudelta jaeta osinkoa. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. Liikevaihto , ,55 Liiketoiminan muut tuotot , ,93 Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana , ,85 Ulkopuoliset palvelut , ,21 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,06 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,88 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,96 Muut henkilösivukulut , ,56 Henkilöstökulut yhteensä , ,40 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,55 Tilitetty jätevero , ,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,35 Liikevoitto , ,12 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot , ,12 Rahoituskulut , ,14 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,02 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,10 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos ,46 0,00 Tuloverot Tilikauden verot , ,77 Verot aiemmilta vuosilta 24, ,78 Muut välittömät verot 0,00 0,00 Tilikauden voitto , ,11 22 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

13 2008 TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2008 Tase vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1124, ,48 Muut pitkävaik. menot , ,66 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,14 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,32 Rakennukset ja rakennelmat , ,42 Koneet ja kalusto , ,28 Muut aineelliset hyödykkeet , ,66 Ennakkomaksut ja kesk. 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,68 Sijoitukset Osakkeet 1 025, ,03 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,85 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,34 Siirtosaamiset , , , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,26 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,26 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty välittömään hankitamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeen taloudellisen käyttöajan perusteella. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Aineettomat hyödykkeet Taloudellisen pitoajan perusteella, Evl 37 tasapoisto 3 5 vuotta Rakennukset ja rakennelmat EVL 34 Toimistorakennukset : menojäännöspoisto 4 % Tuotantorakennukset : menojäännöspoisto 7 % Huoltohalli, Domargård: Evl 34 tasapoisto 5 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet: Taloudellisen pitoajan perusteella, EVL 39 tasapoisto 6 10 vuotta. Tasausaltaat, viemärit ja Domargårdin pumppaamo: EVL 36 tasapoisto 6 vuotta Koneet ja kalusto EVL 30 Menojäännöspoisto 25 % Vastaavaa yhteensä , ,11 Tase vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma , ,00 Edellisten tilikausien voitto , ,62 Tilikauden voitto , ,11 Oma pääoma yhteensä , ,73 Kaatopaikan maisemointi- ja jälkihoitomenojen jaksotus Kaatopaikalle loppusijoitettavaan jätemäärään kohdistuvia maisemointi- ja jälkihoitovelvoitteita vastaava varaus kirjataan vuosittain pakollisena varauksena liiketoiminnan kuluiksi. Toteutuvat maisemointi- ja jälkihoitotyöt katetaan varauksilla. Tilikaudella toteutuneet jälkihoitokustannukset on kirjattu omille tileilleen liiketoiminnan muihin kuluihin. Toteutuneet sulkemiskulut Yhtiön vastuulla olevat kustannukset , ,06 Kunnilta laskutetut kustannukset , , , ,81 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero ,46 0,00 Pakolliset varaukset Maisemointi- ja jälkihoitovaraus , ,52 Vieras pääoma Pitkäaikaiset velat Lainat kunnilta , ,52 Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,52 Lyhytaikaiset velat Lainat kunnilta , ,20 Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Ostovelat , ,31 Muut velat , ,43 Siirtovelat , ,40 Lyhytaikaiset velat yhteensä , ,34 Vieras pääoma yhteensä , ,86 Vastattavaa yhteensä , ,11 Liikevaihdon jakautuminen Vastaanottomaksut , ,65 Jätevero , ,00 Sekajätteen kuljetusmaksut , ,34 Ekomaksut , ,58 Biojätteen kuljetusmaksut , ,44 Myyntituotot , ,75 Punnitusmaksut , ,84 Saaristojätemaksut , ,39 Muut tuotot , , , ,55 Liitetiedot henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä henkilöä henkilöä Työntekijät vakituiset 15,4 10,4 määräaikaiset 2,9 10,3 Toimihenkilöt vakituiset 5,2 5,0 23,5 25,7 Toimihenkilöasemassa olevalla tarkoitetaan henkilöstöä, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa työtä ja jotka eivät ota tai vain tilapäisesti ottavat osaa näiden työhön (lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos / Kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimus ) 24 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

14 2008 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Hallituksen palkkiot Hallituksen palkkiot 5 084, ,00 Liiketoiminnan muut kulut Muut liikekulut Maisemointi- ja jälkihoitovaraus 3 348, ,00 Konsulttipalvelut , ,84 Asiakaspalvelun painatus-, posti- ja puhelinkulut , ,27 Maanvuokrat , ,27 Neuvonnan aineisto- ja ilmoituskulut , ,68 Muut palvelut , ,29 Yhteensä , ,35 Jätevero , ,00 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä , ,35 Taseen liitetiedot Oma pääoma Osakepääoma , ,00 Edellisten tilikausien voitto , ,88 Edellisen tilikauden voitto , , , ,62 Tilikauden voitto , , , ,73 Vaihtuvat vastaavat Siirtosaamisten oleelliset erät Kehittämishankkeitten rahoitussaamiset 0, ,83 Laskettu verosaaminen ,38 840,55 Sulkemisen tot. kulujen kuntien osuudet 0, ,75 Muut siirtosaamiset , ,53 Siirtosaamiset yhteensä , ,66 Pakolliset varaukset Maisemointi- ja jälkihoitovaraus , ,52 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin ,00 0,00 kuin viiden vuoden kuluttua Siirtovelkojen olennaiset erät Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen , ,58 Korot: lainat omistajilta 2 077, ,78 lainat rahalaitoksilta 4 020, ,89 Muut siirtovelat 9 573, ,80 ostojen, myynnin ja palkkojen jaksotukset , ,35 Jäteverovelka , ,00 Siirtovelat yhteensä , ,40 Pysyvien vastaavien erittely TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Aineettomat Aineelliset Yhtiö hyödykkeet hyödykkeet Muut Aineettomat Maa- Raken- aineelliset Koneet ja oikeudet Yhteensä alueet nukset hyödykkeet* kalusto Sijoitukset Yhteensä Hankintameno , , , , , , , , Muuntoero 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lisäykset 0,00 0, ,12 0, , ,47 0, ,62 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 välillä Hankintameno , , , , , , , , Kertyneet poistot , ,97 0, , , ,60 0, ,72 ja arvonalennukset Muuntoero 0,05 0,05 0,00-0,01 0,05 0,06 0,00 0,10 Vähennysten ja 0,00 0,00 0,00 0, , ,61 0,00 0,00 siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto , , , , , ,87 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,68 0, , , , , Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Kirjanpitoarvo , , , , , , , , Kirjanpitoarvo , , , , , , , , Tuotannon koneiden ,21 ja laitteiden tasearvo Tuotannon koneiden ,48 ja laitteiden tasearvo *Muihin aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvat kiinteät rakenteet ja laitteet kuten kaatopaikan pohjarakenteet, kierrätyskentät ja tasausaltaat VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

15 2008 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2008 Vakuudet ja vastuusitoumukset Yhtiöllä on vastuullaan suljettavia kaatopaikkatäyttöjä seuraavasti: Sipoon Mömossenin yhdyskuntajätetäyttö, jonka käyttö on päättynyt tammikuussa Alue suljetaan ja sen jälkihoito jatkuu vähintään useita vuosia. Alueen koko on 3,0 ha. Täytön jälkihoitovastuu jakautuu jäteyhtiölle (42%), Sipoolle (42%), Porvoolle (13%) ja Pornaisille (3%). Sipoon Mömossenin teollisuusjätetäyttö, jonka käyttö päättyy noin 2015 ja joka suljetaan vuosina Alueen koko on 1,2 hehtaaria. Yhtiö vastaa täytön jälkihoidosta kokonaisuudessaan. Porvoon Domargårdin yhdyskuntajätetäyttö, jonka käyttö päättyi lokakuussa Alue suljetaan ja sen jälkityöt jatkuvat vähintään 30 vuotta. Alueen koko on noin 5 ha. Jälkihoitovastuu jaetaan Porvoon (64%) ja jäteyhtiön (36%) kesken. Porvoon Domargårdin uusi yhdyskuntajätetäyttö. Jälkihoitovastuu on kokonaan jätehuoltoyhtiöllä. Näihin vastaisiin kustannuksiin on varauduttu ja varaudutaan pakollisella varauksella. Sulkemisen ja jälkihoidon toteutuneet kustannukset katetan varauksella. Yhtiö on Kaakkois-Suomen hankintarenkaan jäsen. Hankintarengas on kilpailuttanut jätteen energiakäytön ja renkaaseen kuuluvat yhtiöt ovat tehneet energiahyötykäyttösopimuksen Kotkan Energia Oy:n kanssa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on sitoutunut toimittamaan yhdyskuntajätettä energiakäyttöön Kotkan Energia Oy:lle vähintään tonnia vuodessa 15 vuoden ajan laitoksen käyttöön otosta alkaen. Rahoituslaskelma Liiketoiminan rahavirta (A) Liikevoitto , ,12 Oikaisut liikevoittoon Suunnitelman mukaiset poistot , ,55 Kulut, joihin ei sisälly maksua (jälkihoitovaraus) 3 348, ,00 Oikaisut yhteensä , ,55 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos , ,17 Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos , ,13 Käyttöpääoman muutos , ,04 Rahoitustuotot ja -kulut , ,02 Tulovero , ,80 Laitos alkoi vastaanottaa jätettä vuonna Yhtiön omistajakuntien päätösvallassa olevan syntypaikkalajitellun sekajätteen määrä yhtiön toimialueella on huomattavasti edellä esitettyä minimikiintiötä suurempi. Yhtiö on antanut omistamaansa maa-alueeseen kohdistuvan euron suuruisen kiinnityksen Sipoon kunnalle louhosalueen maisemoinnin suorittamisesta. Liiketoiminan rahavirta (A) , ,89 Investointien rahavirta (B) Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,76 Investointien rahavirta (B) , ,76 Yhtiö on saanut omistajakunnilta sitoumukset Uudenmaan ympäristökeskuksen sille myöntämien ympäristölupien ( Dnrot YS 1702,UUS-2004-Y ja YS 1026, UUS-2004-Y ) velvoitteiden täyttämisestä Mömossenin ja Domargårdin jäteasemien kaatopaikkatoiminnan osalta. Annetut sitoumukset koskevat tilannetta, jossa yhtiö ei pystyisi vastaamaan ympäristöluvan velvoitteista. Rahoituksen rahavirta ( C) Lainojen takaisin maksu , ,20 Lainojen nosto , ,00 Rahoituksen rahavirta ( C) , ,80 Rahavirtojen muutos (A+B+C) , ,93 Rahavarat tilikauden alussa , ,33 Rahavarat tilikauden lopussa , ,26 Rahavarojen muutos , ,93 28 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

16 2008 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2008 TOIMINTAKERTOMUKSEN JA Tilinpäätöksen allekirjoitukset Luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Porvoo Luettelo kirjanpitokirjoista Heikki Lappalainen Magnus Åström Jaakko Isotalo hallituksen pj. hallituksen varapj. hallituksen jäsen Kirjanpitokirja Myyntireskontran päiväkirja Myyntireskontran pääkirja Ostoreskontran päiväkirja Ostoreskontran pääkirja Pääkirjanpidon päiväkirja Pääkirjanpidon pääkirja Tasekirja ja tilinpäätösaineisto Säilytystapa Sähköinen tallennus Sähköinen tallennus Sähköinen tallennus Sähköinen tallennus Sähköinen tallennus Sähköinen tallennus Paperille tulostettu ja sidottu kirja Luettelo tositelajeista Päivi Kippo-Edlund Markus Lindroos Antti Mantere hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen Tositelajin numero ja nimi Säilytystapa 1- Myyntilaskut Arkistoitipalvelu (Enfo Oy) ORL03 Ostolaskut ja käteismaksukuitit Paperitulosteena 1-2 Pankkitilin tiliotteet Paperitulosteena Käteiskassan kassakirjanpito Paperitulosteena A05 Muistiotositteet Paperitulosteena Juha Muhonen hallituksen jäsen Veikko Raiskila hallituksen jäsen Juha-Heikki Tanskanen toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Edellä oleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Porvoo Oy Audiator Ab Matti Kalliolahti KHT, JHTT 30 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

17 2008 TILINTARKASTUSKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tarkastaneet Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpipto on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Porvoo OY AUDIATOR AB, JHTT-yhteisö Matti Kalliolahti KHT, JHTT 32 VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy