Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010



Samankaltaiset tiedostot
Suomen työeläkkeensaajat 2017

Suomen työeläkkeensaajat 2018

Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2018

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista ( )

2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista ( )

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys

ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO. Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

T A S K U T I L A S T O

ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO

T A S K U T I L A S T O

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto

SISÄLTÖ. * Ennakkotieto tai arvio. Tiedustelut: Eläketurvakeskus Tilasto-osasto Katariina Käkönen

Tiedustelut: Katariina Käkönen Sähköposti:

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO. Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto

Tiedustelut: Maija Hiltunen Puhelin: Sähköposti:

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Työeläkepäivä Mikko Kautto, Tutkimusosasto

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina

04/2012. Katsaus eläketurvaan vuonna Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Katsaus eläketurvaan vuonna 2017

työkyvyttömyyseläkkeistä

Eteran tilinpäätös

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

04/2015. Katsaus eläketurvaan vuonna Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Katsaus eläketurvaan vuonna 2018

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyysja sairaustausta eri eläkejärjestelmissä

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

11.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajat sairauden mukaan ( )

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Tilinpäätöskalvot 2011

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Katsaus eläketurvaan vuonna 2016

Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018

Työssä vai työkyvyttömänä

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

TILASTOKATSAUS 4:2017

Katsaus eläketurvaan vuonna 2008

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

TILASTOKATSAUS 16:2016

Eläkeuudistus Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

Tilastokatsaus 1:2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Helena Alkula palvelupäällikkö, Varma

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

06/2015. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläkkeellä ja työssä. Tilasto eläkeläisten työnteosta vuosina

Roope Uusitalo Työeläkepäivä

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Eläkkeet ja pidemmät työurat

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä

Transkriptio:

Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä kuin vuonna 2006. Yleisimmin eläkkeelle siirryttiin iän vuoksi, uusista eläkkeensaajista 68 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä 48 prosenttia oli 63-vuotiaita. 30 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä aloitti työkyvyttömyyseläkkeellä. Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen Yleisimmin työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Näiden osuus uusista työkyvyttömyyseläkkeensaajista oli 43 prosenttia. 21 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeensaajista siirtyi eläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien johdosta. Tilastoja ISSN 1796-721X (verkossa) Elise Haapamäki Puh. (09) 310 36586 etunimi.sukunimi@hel.fi h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s

Kaikki eläkkeelle siirtyneet Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana yhteensä 7 296 henkeä. Yleisimmin siirryttiin vanhuuseläkkeelle. Uusista eläkkeensaajista 68 prosenttia eli 4 928 henkeä aloitti vuoden 2010 aikana vanhuuseläkkeen. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyi 2 183 henkeä eli 35 prosenttia kaikista siirtyneistä. Työttömyyseläkkeen aloitti 233 henkeä eli 3 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä. Lisäksi vuoden 2010 aikana 989 helsinkiläistä siirtyi osa-aikaeläkkeelle. Kaikkien eläkkeelle siirtyneiden määrä on lisääntynyt Helsingissä viiden vuoden aikana 17 prosenttia, ja lisäys johtuu vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvusta. Iän perusteella eläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana neljä prosenttia enemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin. Viidessä vuodessa, vuodesta 2006 vuoteen 2010, vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut 1 848 hengellä eli 60 prosentilla. Eläkkeelle siirtyi kuitenkin vuoden 2010 aikana neljä prosenttia vähemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin. Tämä johtui pääasiassa työttömyyseläkkeen asteittaisesta lakkauttamisesta, työttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodessa 68 prosenttia. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin Helsingissä hieman harvemmin kuin vuotta aikaisemmin. Työkyvyttömyyden vuoksi siirtyi eläkkeelle yksi prosentti vähemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä onkin laskenut hitaasti jo useamman vuoden. Eroa viiden vuoden takaiseen on kahdeksan prosenttia ja ero vuoteen 2007, jolloin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun, on kymmenen prosenttia. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi vuonna 2010 14 prosenttia enemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin ja viidessä vuodessa osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä on kasva- Kuva 1. Eläkkeelle siirtyneet Helsingissä eläkelajeittain 2006 2010, suluissa vuosien 2006 ja 2010 prosentuaalinen muutos 9 000 8 000 Taulukko 1. Pääkaupunkiseudulla ja Suomessa asuvat eläkkeelle siirtyneet 2010 Lukumäärä Kaikki eläkelajit (ei sis. osa-aikaeläkkeitä) Helsinki Espoo Vantaa Suomessa asuvat 7 296 2 970 2 453 70 566 Vanhuuseläke 4 928 2 139 1 657 42 198 Työkyvyttömyyseläke 2 183 732 706 24 781 Työttömyyseläke 233 114 100 3 907 Osa-aikaeläke 989 459 422 9 808 Eläkelaji, % eläkkeelle siirtyneistä Vanhuuseläke 67,5 72,0 67,5 59,8 Työkyvyttömyyseläke 29,9 24,6 28,8 35,1 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 Kaikki (17 %) Vanhuuseläke (60 %) Työkyvyttömyyseläke ( 8 %) Työttömyyseläke ( 72 %) Osa aikaeläke (37 %) 2

Taulukko 2. Helsingissä asuvat eläkkeelle siirtyneet, omaa eläkettä saavat ja väestö 2006 2010 Lukumäärä Muutos % 2006 2007 2008 2009 2010 2006-2010 2009-2010 Eläkkeelle siirtyneet Kaikki eläkelajit 1 6 253 6 523 7 071 7 639 7 296 17-4 Vanhuuseläke 3 080 3 246 3 824 4 758 4 928 60 4 Työkyvyttömyyseläke 2 385 2 412 2 469 2 202 2 183-8 -1 Työttömyyseläke 830 912 832 734 233-72 -68 Osa-aikaeläke (ei sis. kaikki-lukuihin) 723 745 767 867 989 37 14 Eläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin 16 39-vuotiaat 457 526 530 463 445-3 -4 40 54-vuotiaat 911 856 879 785 763-16 -3 55 59-vuotiaat 797 726 733 645 662-17 3 60 64-vuotiaat 3 441 3 824 4 185 4 804 4 409 28-8 65 vuotta täyttäneet 647 591 744 942 1 017 57 8 Omaa eläkettä saavat (pl. Osa-aikaeläke) 16 69-vuotiaat 54 264 55 006 56 018 57 599 58 980 9 2 16 39-vuotiaat 2 771 2 803 2 822 2 880 2 883 4 0 40 54-vuotiaat 7 040 6 998 6 952 6 867 6 640-6 -3 55 59-vuotiaat 5 889 5 540 5 300 5 116 4 952-16 -3 60 64-vuotiaat 15 629 16 955 17 514 18 457 17 884 14-3 65 69-vuotiaat 22 935 22 710 23 430 24 279 26 621 16 10 Väestö 16 69-vuotiaat 423644 427 748 434 155 439234 443 376 5 1 16 39-vuotiaat 207 687 209 627 213 382 216 809 219 608 6 1 40 54-vuotiaat 119 470 119 770 120 822 120 922 120 445 1 0 55 59-vuotiaat 40 019 38 540 37 295 36 653 36 423-9 -1 60 64-vuotiaat 32 674 36 137 38 075 39 327 38 785 19-1 65 69-vuotiaat 23 794 23 674 24 581 25 523 28 115 18 10 1 Taulukon eri eläkelajit eivät ole yhteenlaskettavissa, koska henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean eläkelajin mukaista eläkettä. Kaikki eläkelajit -luvuissa henkilö esiintyy vain kerran., Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus nut 37 prosenttia. Helsingissä, kuten myös Espoossa ja Vantaalla, eläkkeelle siirryttiin hieman useammin iän vuoksi kuin koko maassa. Helsingissä ja Vantaalla uusista eläkkeensaajista 68 prosenttia ja Espoossa 72 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle, kun taas kaikista Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyneistä 60 prosenttia aloitti vanhuuseläkkeen. Koko maassa uusista eläkkeensaajista hieman useampi siirtyi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi kuin pääkaupunkiseudulla. Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyneistä 35 prosenttia siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Helsingissä eläkkeelle siirtyneistä 30 prosenttia siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Vantaalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 29 prosenttia ja Espoossa 25 prosenttia kaikista eläkkeelle siirtyneistä. Eläkkeelle siirtyneiden suhteuttamisessa väestöön täytyy huomioida myös jo eläkkeellä olevien osuus. Helsingissä vuonna 2010 kokoaikaista omaa eläkettä sai 117 507 henkeä eli 23 prosenttia kaikista 16 vuotta täyttäneistä oli eläkkeellä. Näistä 6 prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Koko väestöön suhteutettuna Helsingissä asuvista 16 vuotta täyttäneistä 1,4 prosenttia siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Kaikista Suomessa asuvista 16 vuotta täyttäneistä eläkkeellä oli 30 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä ja heistä 5 prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Koko maassa vastaavanikäisestä väestöstä eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana 1,6 prosenttia väestöstä. Kaikista vuoden 2010 aikana eläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä 80 prosenttia oli 54 65-vuotiaita. Heitä tarkasteltiin myös suhteuttamalla eläkkeelle siirtyneet ei-eläkkeellä olevaan väestöön. 1 1 Tarkempi ei-eläkkeellä olevan väestön määrittely laatuselosteessa. 3

Kaikista 54 65-vuotiaista ei-eläkkeellä olevista yhdeksän prosenttia siirtyi eläkkeelle vuoden aikana. 54 59-vuotiaista kaksi prosenttia ja 60 65-vuotiaista 19 prosenttia siirtyi eläkkeelle vuoden aikana. Miesten ja naisten väliset erot eläkkeelle siirtyneissä olivat hyvin pieniä. Kuten olettaa saattaakin, eläkkeelle vuoden aikana siirtyneiden osuus ei-eläkkeellä olevista kasvoi tasaisesti vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Vuonna 2010 54-vuotiaista ei-eläkkeellä olevista yksi prosentti siirtyi vuoden aikana eläkkeelle ja siirtyneiden osuus kasvoi hieman aina vanhempaan kohorttiin siirtyessä, niin että 62-vuotiaista helsinkiläisistä eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana yhdeksän prosenttia. 63-vuotiasta ei-eläkkeellä olevista eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 39 prosenttia. Tämä oli kuitenkin enemmän kuin vuotta vanhemmilla, joista eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 38 prosenttia. 65-vuotiaista ei-eläkkeellä olevista eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 55 prosenttia. Taulukko 3. Eläkkeelle siirtyneet 54 65-vuotiaat, % -osuutena edellisen vuoden ei-eläkkeellä olevasta väestöstä 2007 2008 2009 2010 Kaikki 54 65-vuotiaat 7,8 8,3 9,3 8,7 54 59-vuotiaat 1,9 1,9 1,7 1,7 60 65-vuotiaat 17,7 18,1 20,1 18,8 Miehet 54 65-vuotiaat 7,9 8,3 9,4 8,5 54 59-vuotiaat 2,0 2,1 1,9 1,9 60 65-vuotiaat 17,8 17,9 20,3 18,4 Naiset 54 65-vuotiaat 7,8 8,3 9,1 8,9 54 59-vuotiaat 1,8 1,8 1,5 1,6 60 65-vuotiaat 17,7 18,2 19,8 19,2 Lähde: Eläketurvakeskus ja Kela Verrattuna neljän vuoden takaiseen, eläkkeelle siirtyneiden osuudessa ei ollut suuria eroja 54 59-vuotiaiden osalta. Suurin vuosien välinen ero koski 60-vuotiaita eläkkeelle siirtyneitä. Vuonna 2007 vuoden aikana eläkkeelle siirtyi 13 prosenttia ei-eläkkeellä olevista 60-vuotiaista helsinkiläisistä ja vuonna 2010 samanikäisistä eläkkeelle siirtyi vain 4,5 prosenttia. Tämä johtuu työttömyyseläkkeen määrityksistä. Työttömyyseläkkeelle voivat siirtyä ennen vuotta 1950 syntyneet pitkäaikaistyöttömät, eli vuoden 2010 lopussa 60-vuotiaat rajautuvat juuri etuuden ulkopuolelle. 61- ja 62-vuotaat ei-eläkkeellä olevat siirtyivät eläkkeelle hieman useammin vuonna 2007 kuin vuonna 2010 kun taas sitä vanhemmissa ikäryhmissä ei-eläkkeellä olevat siirtyivät eläkkeelle useammin vuonna 2010 kuin vuonna 2007. Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana hieman useampi ei-eläkkeellä oleva kuin Helsingissä. Eroa Helsinkiin oli erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. 63-vuotiaista Suomessa asuvista ei-eläkkeellä olevista 46 prosenttia ja 64-vuotiaista 44 prosenttia jäi eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Kuva 2. Eläkkeelle siirtyneet iän mukaan % -osuutena ei-eläkkeellä olevasta väestöstä Helsingissä ja koko maassa 60,0 50,0 40,0 % 30,0 20,0 10,0 0,0 Helsinki 2007 Helsinki 2010 Koko maa 2010 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 Ikä 4

65-vuotiaista suomalaisista eläkkeelle siirtyi 60,5 prosenttia, mikä oli kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin saman ikäisistä helsinkiläisistä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vaihtelee mm. eläkejärjestelmästä riippuen. Työeläkejärjestelmästä voi siirtyä eläkkeelle 63 68-vuotiaana, tosin julkisella sektorilla eläkkeelle voi siirtyä aiemmin sovitun mukaisesti ns. henkilökohtaisessa tai ammatillisessa eläkeiässä ja merimieseläkelain mukaan ns. ansaitussa eläkeiässä. Kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Pitkäaikaistyöttömät voivat tietyin edellytyksin siirtyä eläkkeelle jo 62-vuotiaana. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 62-vuotiaana, tosin myös tässä julkisella sektorilla ja merimieseläkelaissa on siirtymisiässä tiettyjä lievennyksiä. Vanhuuseläkkeelle siirtymistä voi myös lykätä yli 68 vuoden iän täyttämisen, jolloin eläkkeeseen lasketaan ns. lykkäyskorotus. Kansaneläkkeen lykkäyskorotuksen ikäraja on 65 vuotta. (Eläketurvakeskus 2011). Esimerkiksi Helsingin kaupungin työtekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle (ei sis. varhennettua vanhuuseläkettä) vuonna 2010 keskimäärin 64-vuotiaina, kasvua viiden vuoden takaiseen oli 1,4 vuotta, kun vuonna 2006 vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,6-vuotiaina. (Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2010). Vanhuuseläkkeelle siirtyi Helsingissä vuoden 2010 aikana 4 928 henkeä, joista 43 prosenttia oli miehiä ja 57 prosenttia naisia. Eläkkeelle siirtyneistä 16 henkeä oli alle 55-vuotiaita, lisäksi 15 henkeä oli eläkkeelle siirtyessään täyttänyt 69 vuotta. Yleisimmin vanhuuseläkkeelle siirryttiin 63-vuotiaana. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä miehistä hieman yli puolet, 51 prosenttia, oli 63-vuotiaita. Naisista 63-vuotiaita oli 47 prosenttia. Kaiken kaikkiaan eläkkeelle siirtyneistä 48 prosenttia oli 63-vuotiaita. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä 1,6 prosenttia oli alle 60-vuotiaita. Vuonna 2006 vastaavaikäisiä oli 4 prosenttia uusista vanhuuseläkeläisistä. Eläkkeelle vuonna 2010 siirtyneistä 14 prosenttia oli 60 62-vuotiaita. Viisi vuotta aiemmin ikäluokan osuus vanhuuseläkkeelle siirtyneistä oli 24 prosenttia. Sekä vuonna 2010 että 2006 vanhuuseläkkeelle siirtyneet olivat yleisimmin Kuva 3. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 55 vuotta täyttäneet iän mukaan Helsingissä vuosina 2006 ja 2010 2 500 Taulukko 4. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 2006 ja 2010 Helsingissä ikäryhmittäin 2006 2010 Kaikki Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset 3 080 1 353 1 727 4 928 2 119 2 809 Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä % Alle 60-vuotiaita 4,0 4,3 3,8 1,6 2,4 1,0 60 62-vuotiaita 24,1 21,6 26,1 13,5 12 14,7 63-vuotiaita 38,6 42,1 36,0 48,4 50,7 46,7 64 65-vuotiaita 31,1 29,9 32,1 30,3 27,9 32,2 66 vuotta täyttäneitä 2,1 2,2 2,1 6,2 7,0 5,5 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2010 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 Ikä 5

63-vuotiaita. Vuonna 2010 63-vuotiaana eläkkeelle siirtyi 48 prosenttia ja vuonna 2006 39 prosenttia kaikista vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä. 30 prosenttia vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyvistä siirtyi eläkkeelle 64 65-vuotiaana, vuonna 2006 ikäryhmän osuus eläkkeelle siirtyneistä oli lähes sama, 31 prosenttia. 66 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia eläkkeelle siirtyneistä oli vuonna 2006 kaksi prosenttia kun viisi vuotta myöhemmin heidän osuutensa oli jo kuusi prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkettä voidaan myöntää henkilölle, jolla on työkykyä alentava sairaus, jonka voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden. Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle on mahdollista siirtyä 18 62-vuotiaana ja kansaneläkejärjestelmästä 16 64-vuotiaana. (Eläketurvakeskus 2011). Helsingissä työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana 2 183 henkeä. Näistä 49 prosenttia oli miehiä ja 51 prosenttia naisia. 40 prosenttia vuoden 2010 aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä oli alle 50-vuotiaita. Yleisimmin työkyvyttömyyseläkkeelle vuoden 2010 aikana siirtyneet olivat kuitenkin vähintään viisikymppisiä, siirtyneistä 15 prosenttia oli 50 54-vuotiaita ja 28 prosenttia 55 59-vuotiaita. 18 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli eläkkeelle siirtyessään ehtinyt täyttää 60 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle vuoden aikana siirtyneiden ikäjakauma oli lähes yhtäläinen viisi vuotta aikaisemmin. Poikkeuksena 50 54-vuotiaat, joita vuonna 2006 oli työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 18 prosenttia (2010 15 %) sekä 60 vuotta täyttäneet, joiden osuus oli vuonna 2006 14 prosenttia (2010 18 %). Kuva 4. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin 16 54-vuotiaina ja iän mukaan 55 65-vuotiaina Helsingissä 2006 ja 2010 Taulukko 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairauspääryhmän mukaan, % osuutena kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä Helsinki Suomessa asuvat 2006 2010 2010 Kaikki työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 2 385 2 183 24 781 Sairauspääryhmä (% kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (V) 44,0 42,9 33,0 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (XIII) 19,8 21,2 31,8 Hermoston sairaudet (VI) 7,0 7,4 7,2 Kasvaimet (II) 7,0 7,3 6,1 Verenkiertoelinten sairaudet (IX) 6,4 7,3 7,1 Vammat, myrkytykset ym. (XIX) 6,0 5,8 6,6 Muut sairauspääryhmät 9,8 8,1 8,2 Yhteensä 100 100 100 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2006 2010 16 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 Ikäryhmä Ikä 6

Kuva 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Helsingissä 2010 sairauspääryhmän mukaan, % -osuutena kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (V) Tuki ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (XIII) Hermoston sairaudet (VI) Kansaneläkelaitoksen tutkimuksen pohjalta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan. Yhtenä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ryhmänä ovat ikääntyneet, jotka ovat ehtineet tehdä pitkän työuran, kärsivät tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja jotka ovat ansainneet vähintään kohtuullisen eläketurvan eli saavat pelkkää työeläkettä. Toinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ryhmä ovat henkilöt, joiden työurasta löytyy työttömyyttä ja katkoja, ja joiden eläkkeen taustalta löytyy usein mielenterveyden ongelmia ja päihteiden aiheuttamia vaurioita. Näiden pientä työeläkettä täydentää kansaneläke. Kolmas ryhmä ovat suoraan, suhteellisen nuorena, monesti mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneet, jotka eivät ole koskaan siirtyneet työelämään ja saavat pelkkää kansaneläkettä. (Blomgren, Hytti ja Gould 2011.) 43 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä siirtyi eläkkeelle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairauksien vuoksi eläkkeelle siirtyi 21 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä. Sekä hermoston sairauksien, kasvaimien ja verenkiertoelinten sairauksien osuus kaikista uusista työkyvyttömyyseläkkeistä oli 7 prosenttia. Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset olivat työkyvyttömyyseläkkeen syynä 6 prosentissa alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä. Muiden diagnoosien osuus alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä oli hyvin pieni. Helsingissä työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin useammin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi kuin koko maassa. Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyneistä 33 prosenttia siirtyi eläkkeelle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, kun Helsingissä näiden osuus oli 10 prosenttiyksikköä korkeampi. Vastaavasti Helsingissä alkoi koko maata vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi. Helsingissä alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä 21 prosenttia ja koko maassa 32 prosenttia johtui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Kasvaimet (II) Verenkiertoelinten sairaudet (IX) Vammat, myrkytykset ym. (XIX) Muut sairauspääryhmät 7

Laatuseloste AINEISTO Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistilastot Suomen eläkkeensaajista. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jolla alkaa oma työ- tai kansaneläke tilastovuoden aikana. Omaeläkkeitä ovat vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyyseläke sekä maatalouden erityiseläke. Lisäksi edellytetään, ettei henkilö ole saanut mitään omaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Eri eläkelajit eivät ole yhteenlaskettavissa, koska henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean eläkelajin mukaista eläkettä. Kaikki eläkelajit -luvuissa henkilö esiintyy vain kerran. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi. He eivät siten ole mukana eläkkeelle siirtyneiden kokonaismäärässä. Osaaikaeläkkeensaajat tulevat mukaan eläkkeelle siirtyneiden kokonaislukuihin vasta sinä vuonna, kun he siirtyvät jollekin muulle omalle eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneen ikä on pääsääntöisesti henkilön ikä eläkkeen alkaessa. Laskettaessa eläkkeelle siirtyneiden osuutta väestöstä ikäryhmittäin, käytetään henkilön ikää tilastovuoden lopussa. Eläkkeelle siirtyneiden väestöosuuden laskennassa käytetään tilastovuotta edeltävän vuoden lopun Kelan väestöä, josta on poistettu eläkkeensaajat (pl. perhe-eläkkeen- ja osa-aikaeläkkeensaajat). Laskelmat eivät huomioi vuoden aikana tapahtuneita väestömuutoksia. Lähde: Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2010. SVT. Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos LÄHTEET Blomgren Jenni, Hytti Helka, Gould Raija. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyys- ja sairaustausta eri eläkejärjestelmissä. Helsinki: Kela, Nettityöpapereita 26, 2011. Helsingin kaupungin Henkilöstöraportti 2010. Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2010. SVT. Helsinki. Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos. 2011. Vanhuuseläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka vanhuuseläke alkaa tilastovuonna ja joka ei ole saanut minkään lajista omaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Työkyvyttömyys ja työttömyyseläkkeen kohdalla edellytetään, ettei henkilö ole saanut kyseisen eläkelajin mukaista eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. 8