KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Kokous 23.9.2013 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1
Asialista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen asialistan hyväksyminen 3. Läsnäolijat 4. Edellisen kokouksen muistion tarkistaminen 5. Tervetuloa Kehitysvammaisten Tukiliittoon 6. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja maailmalta 7. Oppimiskahvila: yhteistä kokemusten ja näkemysten jakamista 8. Visiotyöryhmän kuulumiset ja vision yhteistä jatkotyöstämistä 9. Seuraavat kokoukset 10.Muut mahdolliset asiat 11.Kokouksen päättäminen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2
5. Tervetuloa Kehitysvammaisten Tukiliittoon Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 3
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Ensimmäiset yhdistykset 1957 Liitto perustettiin 1961
Vertaistuki Vaikuttaminen
Esimerkiksi 1971 Tukiviestissä kirjoitettiin Inarin-Utsjoen tukiyhdistyksen perustamisesta, ettei vanhemmilla ollut aiemmin juuri lainkaan kontaktia toisiinsa.
.
193 paikallista tukiyhdistystä 14 alueellista tukipiiriä Liittokokous 1000) Edustajat: Yhdistykset (1-100) Tukipiirit (1- Liittohallitus (16 + pj) Toimikunnat Edunvalvontatoimikunta Rahoitustoimikunta Koulutus- ja työllisyysasiain toimikunta Järjestön tulevaisuustoimikunta Harvinaisten oireyhtymien toimikunta Harvinaiset-verkosto Malike-toimikunta Tukiviestin toimitusneuvosto Leijan toimitusneuvosto Me itse -yhteistyötoimikunta
Toiminnanjohtaja Järjestöjohtaja Kansalaistoiminnan päällikkö Kansalaistoiminnan yksikkö Koulutuspäällikkö Koulutusyksikkö Malike-toiminnan päällikkö Malike-keskus Viestintäpäällikkö viestintäyksikkö Johtava lakimies edunvalvontayksikkö Hallinnon tukipalveluiden esimies Tukipalvelut-yksikkö
Tukipiirit (Tukipiiri/Yhdistysten lukumäärä) 1. Lappi, 14 2. Popoke, 28 3. Kainuu, 8 4. Pohjois-Savo, 18 5. Pohjois-Karjala, 14 6. Etelä-Savo, 9 7. Pohojalaaset 99, 20 8. Keski-Suomi, 9 9. Pirkanmaa, 10 10. Satakunta, 8 11. Etelä-Häme, 10 12. Varsinais-Suomi, 11 13. Uusimaa, 15 14. Kymi, 12 7 10 9 12 8 1 2 4 3 6 11 13 14 5
Yhteystiedot Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51 33100 Tampere Puhelin: 0207 718 200 Fax: 0207 718 209 www.kvtl.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@kvtl.fi
6. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja maailmalta Rinnekoti-Säätiö: Lakiston Palvelut Oy -sosiaalinen yritys: www.lakistonpalvelut.fi Taidoista työpoluiksi projekti: työkyvyn arviointimenetelmät Varsinais-Suomen ehp/kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO: uusi työ- ja päivätoiminnan esimies aloittamassa Helsingin kaupunki: Työ- ja päivätoiminnan kilpailutus parhaillaan menossa Tuetun työllistymisen yksikössä 8/2013 ennätysmäärä työsuhteisiin työllistyneitä (taloustilanteesta huolimatta!) Aula-työkoti: Aulan oma visiotyöryhmä työskentelee tuetun päätöksenteon menettelyin: palvelujen käyttäjät vahvasti mukana tulevan toiminnan suuntaamisessa Toimitilat Eirassa myynnissä Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 23
Autismisäätiö: Tutkimus neuropsykiatrisen oireyhtymän henkilöiden työllistymisestä Suomessa (saatavissa hanna.ekman@autismisaatio.fi) Me Itse ry: ajankohtaisissa keskusteluissa palkkatyö, palvelujen kilpailuttaminen, asumisen termit Kehitysvammaisten Tukiliitto: neuvontatyötä, kouluttamista, vaikuttamistyötä Kolpeneen palvelukeskus: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä tehty VASPA-hankkeessa työ- ja päivätoimintakartoitus Autismi- ja Aspergerliitto: Hyvä arki työkaluja asumisen ja toiminnan kehittämiseen -kirja ilmestynyt + kirjan pohjalta koulutuskierros käynnissä Kouvolan kaupunki: perustettu 2013 alussa työllistymisen edistämisen yksikkö (työtoiminta + kuntouttava työtoiminta + työvoiman palvelukeskus + palkkatukityöllistäminen) kaupungin säästöt ja tulevat irtisanomiset toiminnan haasteena Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 24
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö: Erityisesti autismin kirjon työtoiminnan/työn löytyminen haastavaa laitoksista muuttaville henkilöille tarjolla olevien vaihtoehtojen rajallisuuden takia tulee ilmi Yksi naapureista hankkeessa Marraskuussa Yksi naapureista -hankkeen Facebook-kampanja, jolloin yhden viikon teemana oikeus työhön ja palkkaan Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsi: yritysten säästöt näkyvät avotyötoimintasijoitusten keskeyttämisinä/lopettamisina Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Laitoksista muuttaville ei tahdo löytyä sopivia päivä- /työtoimintapaikkoja Määräaikaisilla kuntoutusjaksoilla olevien henkilöiden päivätoiminnan kehittäminen vireillä Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö: uusia asumispalveluyksiköitä tulossa eri puolille Keski-Suomea hyvä sauma työ- ja päivätoiminnan kehittämiselle Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä/honkalammen päivätoiminta: laitospurku meneillään; mietityttää, mitä se tarkoittaa päivätoiminnan kannalta Asumispalvelusäätiö ASPA: työllisyysaiheisia hankkeita; Mahdollista!-teemaviikko 15.-20.10., esim. nuorille cv ja työhakemus työpaja Joensuun kaupunki: Karjalainen-lehti tekemässä juttua kehitysvammaisten työllistymisestä FDUV: mukana VATES-säätiön ruotsinkielisessä Aktivera resurser -hankkeessa ruotsinkielinen verkosto työ-aiheen ympärille Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 25
TEOS-kuntakartoitus Työllistymistä tukeva toiminta,työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1862067#fi) Osatyökykyiset työssä -ohjelma (STM) Toimintakonsepti osatyökykyisten työllistymiseksi (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1861826#fi) TE-hallinnon Sanssi-kortti ja HUOM! uusi Duunikortti Sanssi-kortti (http://mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/03_nuoret/02_toihin_tyoharj oitteluun/01_sanssi_nuoret/index.jsp) Voit saada Sanssi-kortin, jos olet alle 30-vuotias ja rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa. Sanssi-kortilla työnantajasi saa tukea palkkakustannuksiin ja sinä saat työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Duunikortti (http://mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/01_tyonhaku_suomessa/071_duu nikortti_tyonhakijat/index.jsp) Voit saada Duuni-kortin, jos olet täyttänyt 30 vuotta ja rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa ja TE-toimisto arvioi, että palkkatuen käyttö on tarkoituksenmukaista työllistymisesi edistämiseksi. Duuni-kortilla työnantajasi voi saada tuntuvaa tukea palkkakustannuksiin ja sinä saat työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 26
7. Oppimiskahvila: yhteistä kokemusten ja näkemysten jakamista Oppimiskahvila (engl. learning café) on keskusteluun, tiedon luomiseen ja siirtämiseen tarkoitettu yhteistoimintamenetelmä Keskusteltavat teemat jaetaan pöytiin. Tänään 4 teemaa = 4 pöytää Kussakin pöydässä on emäntä/isäntä, joka pysyy paikallaan. Muut siirtyvät pöydästä toiseen käyden kaikki pöydät läpi ja osallistuen kuhunkin keskusteluun. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 27
Oppimiskahvilan pöydissä keskustelu käynnistetään sopivalla virikkeellä tai kysymyksellä. Kuhunkin teemaan liittyvät herättelykysymykset Kunkin pöydän ympärillä olevat keskustelevat ja kirjoittavat fläppipaperille ideoitaan ja ajatuksiaan. Kaikki voivat kirjoittaa Emännät/isännät huolehtivat, että fläpeille kertyy asioita muistiin Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 28
Aikaraja, jonka umpeutuessa keskustelijat siirtyvät toisiin pöytiin emäntä/isäntä ei siirry! Tänään 15 min/pöytä Kunkin pöydän emäntä/isäntä tiivistää lyhyesti uusille osallistujille siihen mennessä käydyn keskustelun, josta keskustelua jatketaan eteenpäin. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 29
Työskentelyn lopuksi, yhteisenä yhteenvetona, kunkin pöydän emäntä/isäntä esittelee lyhyesti tiivistäen pöydässään käydyn keskustelun. Lounastauon jälkeen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 30
Järjestäytyminen Valitaan 4 emäntää/isäntää, 1 kuhunkin pöytään Jako 4:ään keskustelijoita suht tasaisesti kuhunkin pöytään Vapaa liikkuvuus pöydästä toiseen pidä huoli, että käyt jokaisessa pöydässä! Marika kellokaisana pöytävaihdot Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 31
Keskusteluteemat/-kysymykset 1. Työterveyshuolto työtoiminnassa 2. Vakuuttaminen työ- ja päivätoiminnassa 3. Työosuusrahan määrittelykriteerit ja suuruus 4. Kevään palautteen huomioiminen valiokunnan työskentelyssä Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 32
1. Työterveyshuolto työtoiminnassa Kehitysvammaisten työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia, jonka myötä sovellettavaksi tulee myös työterveyshuoltolaki. Työtoiminnan piirissä olevat kehitysvammaiset henkilöt ovat näin ollen oikeutettuja työterveyshuollon nk. pakolliseen sisältöön. Työterveyshuoltolain 12 määrittelee työterveyshuollon pakolliseen sisältöön kuuluvaksi mm.: Työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara sekä edellä mainituista seikoista johtuvat terveystarkastukset ottaen huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein Toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta Työterveyshuollon pakollisen sisällön lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja (14 ). (http://verneri.net/yleis/arki/tyo/tyotoiminta.html) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 33
Miten työtoiminnan työterveyshuolto on järjestetty edustamassasi organisaatiossa? Missä laajuudessa työtoiminnan työterveyshuolto järjestetään (työterveyshuollon pakollinen vs. vapaaehtoinen sisältö)? Miten työtoiminnan työterveyshuolto käytännössä toteutetaan? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 34
2. Vakuuttaminen työ- ja päivätoiminnassa Työnantajalla on tapaturmavakuutuslain (608/1948) 8 :n perusteella velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä. Sosiaalipalveluna järjestettävä työ- ja päivätoiminta ei ole kuitenkaan työsuhteessa tehtävää työtä, joten sitä ei koske tapaturmavakuutuslain mukainen vakuuttamisvelvollisuus, jollei toisin ole säädetty. Sosiaalihuoltolain 27 e :n 3 momentissa säädetään tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta työtoiminnassa. Kunnalla työtoiminnan järjestäjänä on siis vakuuttamisvelvollisuus sosiaalihuoltolain 27 e :n nojalla järjestettävässä työtoiminnassa. Kehitysvammalain perusteella järjestettävässä työ- tai päivätoiminnassa, vammaispalvelulain perusteella järjestettävässä päivätoiminnassa tai sosiaalihuoltolain 27 d :n perusteella järjestettävässä työllistymistä tukevassa toiminnassa ei ole vakuuttamisvelvollisuutta. Kuitenkin jos SHL 27 d :n 3 momentin mukaisesti vammaiselle henkilölle järjestetään työsuhteeseen perustuvaa työtä osana työllistymistä tukevaa toimintaa, on työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus tapaturvavakuutuslain perusteella. Jos kunta järjestää sosiaalihuoltolain 27 e :n nojalla työtoimintaa ostamalla palvelun yksityiseltä palvelujen tuottajalta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n mukaisesti, kunta voi sopia palvelujen tuottajan kanssa, että tämä vakuuttaa työtoiminnassa olevat henkilöt. Laitoksessa hoidettaviin sovelletaan lakia eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta (984/1946). Lakisääteinen tapaturmavakuutus kattaa tällöin laitoksen hoito-ohjelman mukaisen työn. Vaikkei vakuuttamisvelvollisuutta lain nojalla olisi, kunta voi toki ottaa vapaaehtoisia vakuutuksia työ- tai päivätoiminnassa olijoille. (STM:n lakimies Pirjo Kainulainen 6.6.2007 ) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 35
Ovatko työ- tai päivätoimintaan osallistuvat henkilöt lakisääteisesti tai vapaaehtoisesti tapaturmavakuutettuja edustamassasi organisaatiossa? Onko vakuuttamisen välillä eroja siitä riippuen, osallistuuko henkilö työtoimintaan toimintakeskuksessa vai avotyötoiminnassa tavallisella työpaikalla? Mitä työ- tai päivätoiminnan tapaturmavakuutus kattaa edustamassasi organisaatiossa? Millaisia tapaturmiin ja vakuuttamiseen liittyviä haasteita tai tilanteita edustamassasi organisaatiossa on ratkottu? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 36
3. Työosuusrahan määrittelykriteerit ja suuruus Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 988/1977, 4 Erityishuoltoa saavan henkilön erityishuollon toimintayksikössä tekemä työ tai sen toimesta hänen tehtäväkseen järjestetty työ jää toimintayksikön hyväksi. Työtoimintaan osallistuvalle voidaan kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työosuusrahaa. (22.2.1991/416) Tuloverolaki 1535/1992, 92 Veronalaista tuloa eivät ole: [ ] 23) kunnan, sosiaali- tai terveydenhuoltoa harjoittavan muun julkisyhteisön tai yleishyödyllisen yhteisön kehitysvammaiselle, mielenterveyspotilaalle, päihdehuollon asiakkaalle taikka muulle sosiaalihuollon asiakkaalle järjestämästä työ- tai päivätoiminnasta maksettu keskimäärin päivää kohden enintään 12 euron suuruinen toiminta- tai muun niminen avustus, jolla tuetaan asiakkaan hoitoa, kuntoutumista tai yhteiskuntaan sopeutumista (22.12.2005/1128) HE 117/2005 Verovapaan toiminta-avustuksen ylärajan korottaminen 9 eurosta 12 euroon [ ] Verovapaita ovat [ ] ainoastaan sellaiset tuet, joita maksetaan pelkästään hoidollisista tai kuntoutuksellisista syistä. Myös verovapaan summan on oltava niin pieni, että jo se osoittaa, ettei kyse voi olla todellisesta työstä saadusta palkasta tai palkkiosta. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 37
Millä kriteereillä työosuusraha määritetään ja minkä verran sitä maksetaan edustamassasi organisaatiossa? Kenelle maksetaan? Millä perusteella? Minkä verran? Mistä syistä henkilö voi jäädä ilman työosuusrahaa? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 38
4. Kevään palautteen huomioiminen valiokunnan työskentelyssä Mitä ehdotuksia sinulla on valiokunnan työskentelyyn? (13.5.2013) Työryhmissä huomioitaisiin maan kattava osallistuminen/erilaisten paikkojen osallistuminen Hyvä jatkaa myös tutustumisvierailuja kokousten yhteydessä Mindre detum på varandra Lättläst språk! Eposten kunde komma tidigare Visiotyöryhmä jatkaa ja tuo asiat sitten valiokunnalle Saa olla parempi yhteistyön henki Visioryhmä jatkaa työrukkasena ja ns. selvitysmiehenä enemmän päättäjille tietoa valiokunnan työstä Kriteerit valmiiksi pikkuhiljaa Minun mielestä hyvä että visiotyöryhmä jatkaa työskentelyä ja tuo asiat sitten isompaan kokoukseen Hyvä kokoontua eri paikkakunnilla ja tutustua esim. paikalliseen ammattiopistoon Työskentelytavoissa ei mielestäni ole mitään vikaa. Hyvä, että mietitään pienryhmissä, mutta puhutaan myös isolla porukalla. Visiotyöryhmä on myös hyvä tapa pohtia syvemmin, ainakin tulosten perusteella. Sisältöjen uudistamista ja palvelujen laadun määrittelyt Tarvitsemme selkeät työosuusrahasuositukset, työtoiminta ei visiosta huolimatta lopu laakista Visioryhmä jatkaa. Tehdään aikataulu, suunnitelma ja tavoitteet selkeämmäksi. Tehtäis valtakunnallista vertailua palvelujen tuottamismenetelmistä Työskentely toivon mukaan saa aikaiseksi konkreettisia esityksiä ja suosituksia tulevaisuudessa Visiotyöryhmän jatkotyöskentelyn jälkeen siirrytään laatuohjeistuksiin pienryhmä uudelleen valintaan, jos uusia haluaa mukaan Strukturoidumpia/tarkempia keskustelukysymyksiä Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 39
Miten käytännössä toteuttaisit annettuja kehittämisehdotuksia? Mitä olet itse valmis tekemään valiokuntatyöskentelyn eteen? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 40
Oppimiskahvilan pöytäkeskustelujen esittely Kunkin pöydän emäntä/isäntä tiivistää pöydässä käydyn keskustelun 1. Työterveyshuolto työtoiminnassa 2. Vakuuttaminen työ- ja päivätoiminnassa 3. Työosuusrahan määrittelykriteerit ja suuruus 4. Kevään palautteen huomioiminen valiokunnan työskentelyssä Osallistujien täydennykset/kommentit Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 41
1. Työterveyshuolto työtoiminnassa -pöytäkeskustelu Tuetun työllistymisen asiakkaat oman työnantajansa normaalin työterveyshuollon piirissä Työtoimintakeskuksen asiakkaille ei ole työterveyttä, mutta huolehditaan, että pääsevät perusterveydenhuollon palveluihin + kvpuolen lisäpalvelut Työtoiminta työsuhde työterveyshuolto Itsehoitopiste (terveyskasvatus) = ke-aamuisin materiaalia ja ohjausta (toteutettu oppilastyönä) Asiakkailla ei säännöllisiä terveystarkastuksia, kuten työntekijöillä pitäisikö olla? Ei työsuhdetta ei työterveyshuoltoa Palkkatuella olevat pääsevät työterveyshuoltoon + alkutarkastus Kontaktit perusterveydenhuoltoon Kokonaisterveydenhuolto palvelusuunnitelmasta Julkinen terveydenhuolto Mitä työterveyshuollolta vaaditaan, jotta se pystyy vastaamaan potilaiden tarpeisiin (kokonaisuuden huomioiden)? Työpaikkatarkastukset (työolosuhteiden selvitys) tehdään (2 vastausta) Yksin asuvat? saavat tukea Ilman hoitoa ei jää Nykykäytäntö hyvä Yleiskeskustelua: Lakisääteinen työterveyshuolto vs. perusterveydenhuolto nämä ovat kaksi eri asiaa! Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 42
2. Vakuuttaminen työ- ja päivätoiminnassa -pöytäkeskustelu Epäselvyyttä vakuuttamisen lakisääteisyydestä vs. vapaaehtoisuudesta sekä siitä, kumman lain (sosiaalihuoltolaki vai erityishuoltolaki) palveluita tuotetaan Työtoiminnassa ja avotyötoiminnassa on vakuutettu vapaaehtoisin vakuutuksin Kaikilla samat vaikka eri toimintaa Sosiaalihuoltolain nojalla tuotetussa palvelussa on vakuutettu enemmän tapaturmia Valtiokonttorin kautta vakuutettu Vakuutettu on tai vakuutussuunnitelmat ovat tekeillä Avotyötoiminnassa on jonkin verran yritetty saada avotyötoimintapaikkoja tarjoavia työpaikkoja vakuuttamaan avotyötoimintaan osallistujat, mutta työnantajat eivät ole tähän suostuneet. Vakuutusten kattavuus: ei tietoa / tapaturmasta johtuvat kulut korvataan / julkisen terveydenhuollon palvelut / matkakulut korvataan tai ei korvata Työtapaturma vs. itse aiheutettu tapaturma (esim. huolimattomuus)? Kysymys: maksetaanko työosuusrahaa tapaturman takia poissaolon ajalta? Pidetäänkö ilman työosuusrahaa jäämistä ansion menetyksenä, kun työosuusraha ei ole palkkaa? Työtapaturmia sattuu vähän esim. Kouvolassa n. 4/vuosi Vakuuttaminen on markkinointitekijä avotyötoiminnassa etu työnantajalle Kun on sattunut tapaturma, asiakas on ohjattu julkiseen terveydenhuoltoon epäselvyyttä toimintasuunnitelmista ja siitä, kuka korvaa taksit jne. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 43
Kattaa Poliklinikkamaksun julkisen terveydenhuollon mukaan Osin matkakulut Sairaalamaksut Lääkkeet Kaikki tapaturmasta johtuneet kulut Korvaus tapaturmatilanteessa: voi olla, että ohjaaja maksaa kulut omalla rahalla työnantaja korvaa ohjaajalle vakuutusyhtiö korvaa työnantajalle Avotyötoiminnassa olisi toivottavaa, että työnantaja maksaisi vakuutukset Yhdenmukaistetaan päivä työ avo vapaaehtoinen vakuutus Ei kannata vakuuttaa kaikkea, esim. silmälasien rikkoutuessa osan maksaa työkeskus, osan asiakas Avotyötoimintapaikalta lounaalle työtoimintakeskukseen siirryttäessä sattui onnettomuus. Sattui tapaturma työtoiminnan asiakasta sattui käteen hiusmurtuma 4 vko palkaton vapaa (= ei työosuusrahaa) Vastuuvakuutus: asiakas rikkoi autoista peilejä työkeskus maksoi asiakkaalta pidätettiin osa työosuusrahasta Joensuussa: henkilö avotyötoiminnassa käsi meni leikattiin 2 kertaa sopimus avotyötoimintapaikan tarjoavan työnantajan kanssa: työnantaja maksaa avotyötoimintaan osallistuvalle12 /pvä (4 pv/vko) korvauksena ansionmenetyksestä, tähän työnantaja suostui ei pystytty juridisesti viemään eteenpäin. Nyt pohdinnassa: tarvitaan kosmeettinen leikkaus korvaako vakuutus sen? Tapaturmasta on seurannut invaliditeetti korvaako vakuutus sen? Tapahtuneen jälkeen on tarkennettu, että avotyötoimintasopimus on voimassa kaikilla. Joensuun kaupunki vakuuttaa, työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella työsuojeluvastuu. Nyt henkilö joutuu itse maksamaan sairaalamaksut ja sitten saa vakuutuksesta takaisin kohtuutonta vähimmäistulolla oleville Yleiskeskustelua: Kunnissa pitäisi selvittää, millä tolalla työtoimintaan osallistuvien henkilöiden vakuuttaminen todellisuudessa on Erillistä vakuuttamista edellyttävät tilaisuudet (mihin asti työ- ja päivätoiminnan oma vakuutus riittää, milloin tarvitaan vastuuvakuutus)? Enenevässä määrin lähiyhteisössä tapahtuva työ-/päivätoiminta vakuuttamisen tarkistaminen! Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 44
3. Työosuusrahan määrittelykriteerit ja suuruus -pöytäkeskustelu Kenelle maksetaan: Sekä työ- että päivätoimintaan osallistuville: 6 toimintayksikössä Vain työtoimintaan osallistuville: 10 toimintayksikköä Työosuusrahan suuruus - jakaumia toimintayksiköittäin: 1-7 /päivä (myös päivätoiminnassa) 5-12 /päivä 1-5 /päivä 0,50-10 /päivä (myös päivätoiminnassa) 2,5-16 /päivä 2-13 /päivä 0,50-12 /päivä 3-12, keskimäärin 6 /päivä Heidän, jotka saavat korkeinta työosuusrahaa, tulisi olla työsuhteisessa työssä Perusteet: Ahkeruus Taidot Toimintakyky Työn vaativuus Läsnäolopäivät Työn kesto Tehtävän mukaan Miksi/milloin ei makseta työosuusrahaa? Joissain toimintayksiköissä: ei makseta päivätoiminnasta (ei ole työtä) Laitoksen päivätoiminta Sairaspäivät Henkilö vaatii niin vahvaa tukea, että ei tarpeen maksaa työosuusraha Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 45
Kesälomaraha käytössä joissakin paikoissa Eletään murrosvaihetta: näinhän ei saisi olla, mutta Miksi palvelussa käymisestä maksetaan?! Toimeentulon pitäisi tulla muualta Työosuusraha on tärkeä motivoiva tekijä Palkkatuettuun työhön pääseminen ei välttämättä ole kunnille kalliimpaa (tulisi olla päämäärä) On halventavaa antaa palkkaa, joka oikeasti ei ole mitään palkkaa Maksetaan sekä tilille että käteisenä Palkkatöihin! Yleiskeskustelua: 30 vuoden ahdistus työosuusrahan tiimoilta Onko korvaus tehdystä työstä vai korvaus läsnäolosta? Toiminnan sisällön pitäisi olla motivoiva tekijä! Perustoimeentulon varmistaminen sen sijaan, että mietitään työosuusrahojen maksuperusteita ja suuruuksia eläkkeiden korottaminen! Samantyyppistä tekemistä eri päätöksillä yhdelle maksetaan kun on työtoiminnassa, toiselle ei makseta kun on päivätoiminnassa Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 46
4. Kevään palautteen huomioiminen valiokunnan työskentelyssä -pöytäkeskustelu Tavoite: valtakunnalliset laatukriteerit Myös selkokielinen versio Päättäjille (varmistus tiedon viennistä eteenpäin) Verkostoille Toimijoille aiheesta keskustelu tärkeää Tehostettua tiedotusta Työskentely vaatii aikaa ja keskustelua toisaalta kaivataan kotiinvietävääkin Vieläkin laajemmin toimijoita mukaan (säätiöt, omaisyhdistykset)? Tutustumismatkat esim. Ruotsiin, Tanskaan Kokousten pitäminen valiokunnassa mukana olevissa toimintayksiköissä Työskentelyajan määrittäminen valiokunnalle tavoitteellista työskentelyä Aikataulut toisivat tuloksia työskentelyyn, kun on pakko tehdä Työskentelyn aikarajan päätteeksi julkilausuma eli laatukriteerit Etukäteismateriaalit ennakkoon perehtymistä varten (esim. 23.9. learning café -kysymykset ja taustaaineistot) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 47
Omaan alueeseen liittyviä tehtäviä Visiotyöryhmässä toimiminen Verkostoille tiedottaminen esim. kunnissa Työryhmätyöskentelyyn sitoutuminen Visiotyöryhmässä toimiminen Kohdennettuja tehtäviä työskentelyn etenemiseksi Kuulumiskierros etukäteen (voisi tehdä kysymyksiä ym.) ehkä laajemmin tietoa Työryhmästä tietoa Omille työpaikoille Verkostoille Tärkeää, koska samojen aiheiden äärellä työskentelee useita tahoja Yleiskeskustelua: Nettikokoukset/videoneuvottelut Saman nimikkeen alla tuotetaan sisällöllisesti hyvin erilaisia palvelua: työtoiminta ääripäissään tehdastyötä aamusta iltaan vs. työnomaisia jaksoja pari tuntia päivässä + lisäksi musiikkia, liikuntaa Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 48
8. Visiotyöryhmän kuulumiset ja vision yhteistä jatkotyöstämistä Taustoitusta Tämänhetkisen (versio 16.9.2013) vision esittely Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 49
KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta/visiotyöryhmä Työn ja päivätoiminnan kehittämisvisio/versio 16.9.2013 Vapaaehtoistoiminta Koulutusjärjestelmä Yksilöllinen tavoitesuunnitelma valtaistuminen kansalaisena Osallisuutta tukeva toiminta (= tavoitteellinen, mielekäs päiväaikainen toiminta) Mahdollistaminen, voimaantuminen Kaikenkattavan tuen tarjoava toiminta Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva toiminta Työelämätaitojen harjoittelu Määräaikainen työharjoittelu Tuettu työllistyminen = työhönvalmennus Palkkatyöklubi Palkkatyö avoimilla työmarkkinoilla Myös tuetut osuuskunnat, tuettu yrittäjyys Elinikäinen oppiminen (oppimisprosessit, kurssitoiminta ) Klubit, projektit, yhteistoiminta, drop-in -paikat
Pohdittavaksi ja visiotyöryhmän evästämiseksi: Osallisuutta tukeva toiminta Mitä ja millaista sen tulisi olla? Mitä ja millaista sen EI tulisi olla? Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva toiminta Mitä ja millaista sen tulisi olla? Mitä ja millaista sen EI tulisi olla? Mahdollisimman konkreettisia ideoita! Lähetä ideasi sähköpostitse Marikalle (marika.ahlsten@kvl.fi) viimeistään keskiviikkona 9.10. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 51
9. Seuraavat kokoukset Maanantai 2.12.2013 klo 10.00-16.00, Kehitysvammaliitto, Helsinki Kehittämispäällikkö Lea Nikula, Nuorten Ystävät: klubitalotoiminnan esittely Klubitalot toimivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina ja tarjoavat mielekästä tekemistä arkeen. Tarvittaessa Klubitalot tukevat jäseniään yksilöllisten jatkopolkujen löytämiseksi avoimille työmarkkinoille. Talojen toiminta perustuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Klubitalojen jäseneksi voivat liittyä henkilöt, jotka haluavat tehdä arkikuntouttavaa työtä yhdessä muiden talon jäsenten ja henkilöstön kanssa. Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ihmisille, jotka eivät saa tukea arkeen tai työllistymiseen minkään muun tahon kautta. Talojen toiminta tukee jäsenten yhteiskunnallista osallisuutta yksilöllisesti. Vision yhteistä jatkotyöstämistä ja konkretisointia Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 52
Sähäkkää syksyä! Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 53