Kompostista kukkaruukkuun
Mitä kompostointi on? Kompostointi on ihmisen tehostamaa eloperäisen aineksen luonnollista palamista ja lahoamista. Otollisissa happi-, lämpö-, kosteus- ja ravinneolosuhteissa pieneliöt ja maaperän eläimet hajottavat biojätteet nopeasti muhevaksi mullaksi. Miksi kompostoida? Taloudelliset säästöt Hyvää multaa käytettäväksi Mukavaa puuhailua ulkona Ympäristön suojelua ja luonnonvarojen säästämistä Jätelaki ja jätehuoltomääräykset suosittelevat Noin kolmasosa kotitalouksien jätteistä on eloperäistä. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Valtakunnallinen jätesuunnitelma edellyttää, että kaatopaikalle sijoitettavan biojätteen määrää vähennetään huomattavasti. Kaatopaikan hapettomissa oloissa biohajoava aines mädäntyy ja aiheuttaa hajuhaittoja sekä kasvihuoneilmiötä voimistavien kaasujen päästöjä. Kaatopaikalta valuvat ravinteikkaat vedet pilaavat vesistöjä ja pohjavesiä. EU:n jätepolitiikan tavoitteiden mukaan jätteet tulisi käsitellä ensisijaisesti lähellä niiden syntypaikkaa. Kun jätteet käsitellään syntypaikalla, niitä ei tarvitse kuljettaa eikä käsitellä muualla, joten luonnonvaroja säästyy. Kompostointi paikan päällä on taloudellisempaakin kuin biojätteen erilliskeräys. Kompostointi on suositeltava vaihtoehto taloyhtiöillekin; vaatiihan se erilliskeräystä enemmän aikaa ja vaivannäköä, mutta säästää rahaa ja ympäristöä. Oulussa jätehuoltomääräysten mukaan sekajäte, jossa on biojätettä, on tyhjennettävä kesäaikaan kahden viikon ja talvella neljän viikon välein. Sekajäte, joka ei sisällä biojätettä, voidaan kuitenkin tyhjentää vain tarvittaessa, kuitenkin vähintään neljän kuukauden välein. 2
Kotitaloudet voivat saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä lajittelun avulla, kun sekajätteen määrä ja tyhjennyskertojen tarve vähenevät. Vähintään neljän huoneiston asuinkiinteistöllä on määräysten mukaan oltava erilliset keräysvälineet biojätteelle. Myös pienempien asuinkiinteistöjen tulee mahdollisuuksien mukaan kompostoida biojäte. Kompostimulta on hyvä maanparannusaine puutarhassa. Lannoitusvaikutuksen vuoksi tarve käyttää väkilannoitteita vähenee. Puolikypsä komposti on hyvää katemateriaalia esimerkiksi pensaille. Mitä kompostointiin tarvitaan? Kompostori. Talousjätettä saa kompostoida lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa. Kompostori on suojattava haittaeläinten pääsyltä (mm. jyrsijäeristys). Säiliössä tulee olla suotovesien poisto ja ilmanvaihto, jonka kautta kärpäset eivät kuitenkaan pääse kompostoriin. Puutarhajätteitä saa kompostoida ilman varsinaista kompostoria asianmukaisessa kehikossa. Kompostoria valitessa kannattaa kiinnittää huomiota täyttämisen ja tyhjentämisen helppouteen. Kokonaan poistettava seinä tai alaluukku helpottavat tyhjentämistä. Kompostori voi olla toimintaperiaatteeltaan jatkuvatoiminen, kaksilokeroinen tai yksiosastoinen, kerralla tyhjennettävä malli. Jatkuvatoimista mallia tyhjennetään alaluukusta sitä mukaa kun kompostori täyttyy. Kaksilokeroisessa mallissa toista puolta täytetään ja toisessa puolessa muhii puolikypsä komposti. 3
Koko. Nelihenkinen perhe tuottaa biojätettä keskimäärin 200 litraa vuodessa. Seosainetta määrä vaatii noin 150 litraa. Ruokajäte kutistuu kompostoituessaan noin puoleen, seosaine vähemmän, joten sopiva koko kerran vuodessa tyhjennettävälle kompostorille nelihenkisessä perheessä on noin 250 litraa. Tuotettu biojätemäärä kuitenkin vaihtelee, joten varmimmin oikean kokoisen kompostorin osaa valita, jos ruokajätteiden määrä mitataan vaikkapa viikon tai kuukauden ajan ennen kompostorin hankintaa. Etenkin suurkiinteistöjen kompostorit on hyvä mitoittaa seurantaan perustuen. Sijainti. Kompostoria ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta 5 metriä lähemmäksi tontin rajaa, paitsi jos tila on hyväksytyissä rakennusluvissa varattu jätehuollolle. Kompostorin on hyvä sijaita lähellä keittiötä ja paikassa, johon myös talvella on helppo kulkea. Paikan tulee olla tuulelta ja paahteelta suojassa, ja alustan on oltava läpäisevä ellei erillistä suotovesiallasta käytetä. Seosaine, -astia ja kauha. Kompostiin vietävät jätteet tulee aina peittää hyvin seosaineella. Seosainetta käytetään parantamaan kompostin ilmavuutta sekä sitomaan kosteutta ja hajoamisessa vapautuvaa typpeä. Seosaine edistää jätteen lahoamista ja ehkäisee hajujen ja kärpästen esiintymistä. Erilaisten aineiden yhdistelmät ovat hyviä seosaineeksi. Haravointijäte on halpaa, helposti saatavilla olevaa seosainetta, mutta pelkät lehdet tiivistyvät eivätkä tuo ilmavuutta kompostoriin. Tuoreet kasvijätteet eivät sovellu seosaineeksi. Puu- tai risuhake ilmastoi kompostia hyvin, lahoaa nopeasti eikä jäädy tai pölyä. Myös kutterinlastu pitää hyvin yllä ilmavuutta, mutta on hitaammin hajoavaa eikä välttämättä sido yksin tarpeeksi kosteutta. Tulosta voi parantaa laittamalla kutterinlastujen sekaan viidesosan turvetta. Turve sitoo hyvin kosteutta ja hajuja, mutta hienojakoista turvetta ei voi yksinään käyttää seosaineena. Hyvin toimiva ratkaisu on laittaa jätteen päälle ensin turvetta estämään hajuja ja sen jälkeen ilmastusta varten risuhaketta tai kutterinlastua. Jos vanhassa kompostissa on karkeaa ainesta jäljellä, myös sitä voi käyttää seosaineena. 4
Sekoitus- ja tyhjennysvälineet Kompostin hoitoon tarvittavat välineet vaihtelevat kompostin mukaan. Sekoittamiseen tarvitaan talikko tai sekoituskeppi, tyhjennykseen lapio ja mullan kuljettamiseen kottikärryt. Talikkoa käytettäessä on varottava vahingoittamasta kompostorin seiniä. Kompostorin lämpötilan seuraamiseen voi hankkia lämpömittarin, ellei sitä kompostorissa valmiiksi jo ole. Mitä kompostoidaan? Talousjätekompostoriin voi laittaa kaikki hajoavat talous- sekä puutarhajätteet: -Hedelmien, juuresten, vihannesten ja kananmunien kuoret -Kahvin ja teen porot suodatinpusseineen -Kaikki ruuantähteet -Talouspaperin ja pienet määrät muuta paperia -Kukkamullan ja kasvijätteet -Kotieläinten häkkien siivousjätteet -Luonnonkuidut (villa, silkki, puuvilla, pellava) Kompostiin ei saa laittaa aineksia, jotka eivät hajoa tai jotka voivat myrkyttää kompostin: muovia, lasia, metallia, kumia, nahkaa, ongelmajätteitä (esim. lääkkeet, öljy, bensiini, maalit, liuottimet, torjunta-aineet), tupakantumppeja, pölynimurin pusseja (voivat sisältää raskasmetalleja), tuhkaa tai kalkkia (tekevät kompostin liian emäksiseksi). Tyhjän kompostorin pohjalle laitetaan ilmava kerros karkeaa, hajoavaa ainesta esimerkiksi risuhakkeesta. Näin varmistetaan hapen saanti myös alapuolelta ja ehkäistään mätänemistä. Keittiön biojäteastia tyhjennetään ja jäte levitellään tasaisesti kompostoriin. Suurimmat jätteet kannattaa pilkkoa, jotta lahoaminen nopeutuisi. 5
Jäte on aina peitettävä huolellisesti seosaineella. Sopiva seosaineen määrä on 20 50 % jätteen määrästä. Kompostin aktiivisimmin lahoavaa pintakerrosta kannattaa pöyhiä esimerkiksi kerran kuussa. Liian ahkera sekoittaminen kuivattaa kompostia ja edistää haihtuvan ammoniumtypen karkaamista. Jälkikompostointi Kompostorin täytyttyä se tyhjennetään. Yleensä komposti ei tällöin ole vielä kypsää, joten se siirretään jälkikypsymään omaan kasaan, toiseen kompostoriin tai puutarhakompostiin. Päällimmäinen, lähes hajoamaton kerros voidaan laittaa uudestaan tyhjennettyyn kompostoriin. Kun jälkikypsytetään kasassa, komposti suojataan alta ja päältä esimerkiksi muovilla, jotta ravinteet eivät huuhtoutuisi pois eivätkä rikkaruohot pääsisi kasaan. Puutarhajätteen kompostointi Puutarhajätteiden kompostointi on helppoa aloittelijallekin, koska pienet epäonnistumiset eivät aiheuta hajuhaittoja. Suuria investointeja ei tarvita, sillä puutarhajätettä saa kompostoida kevytrakenteisessakin kehikossa, kunhan ympäristö ei roskaannu. Toki puutarhajätettä voi kompostoida talousjätekompostorissakin, mutta usein sen kapasiteetti ei riitä molemmille jätteille. Puutarhan kompostiin voi laittaa kuolleet kasvit, naatit, ruohosilpun, oksat ja puiden lehdet. Kompostoinnissa pätevät samat periaatteet kuin talousjätteilläkin: on oltava ilmavuutta, kosteutta ja ravinteita. Pohjalle laitetaan ilmanvaihdon vuoksi karkeaa ainesta, esimerkiksi risuja. Jos jätettä on tarpeeksi, kompostin voi kasata kerralla sekoittamalla hienon ja karkean sekä typpi- ja hiilipitoisen aineksen. Jos puutarhajätettä tulee vähitellen, komposti tehdään kerrostamalla vuorotellen ilmavia ja kuivia ja tiiviitä ja kosteita aineksia. Puutarhajätekompostissa on niukasti ravinteita ja se lahoaa hitaasti. Typen lähteeksi voi lisätä esimerkiksi lantavettä tai kanankakkarakeita. 6
Mullasta tai puolikypsästä talousjätekompostista voi myös laittaa kerroksia kompostoitumista nopeuttamaan. Hitaan kypsymisen vuoksi 2- tai 3-lokeroinen puutarhakompostori on käytännöllinen: yhtä lokeroa voi täyttää muiden muhiessa. Kypsymään jätettävä komposti kannattaa suojata sateelta ja haihtumiselta. Rikkaruohojen kompostointi on haitatonta, jos kasvit eivät ole vielä ehtineet siemennysvaiheeseen. Siemenet vaatisivat tuhoutuakseen usean päivän ajan korkeaa lämpötilaa (+65 astetta). Juurakoiden avulla leviävät rikkakasvit kannattaa kuivattaa auringossa ennen kompostiin laittamista. Sairaita kasvin osia ei suositella laitettavaksi kompostiin. Kunnolla kypsynyt, pelkästä puutarhajätteestä valmistunut kompostimulta on hyvää maanparannusainetta vain vähän ravinteita vaativille kasveille. Tärkeitä kompostoitumiseen vaikuttavia tekijöitä Ravinteet. Hiili-typpi-tasapaino. Hiili ja typpi ovat tärkeimpiä pieneliöiden hyvinvointiin vaikuttavia ravinteita. Hiiltä eliöt tarvitsevat noin 25 35-kertaisen määrän typpeen verrattuna. Kompostiin laitettavassa tuoreessa kasvi- ja ruokajätteessä on yleensä riittävästi typpeä. Seosaineet (hake, kuorike, turve, kuiva heinä- tai olkisilppu) ovat hiilipitoisia. Sopiva ravinnetasapaino saavutetaan yhdistelemällä hiili- ja typpipitoisia aineksia. Happi. Kompostissa eloperäinen aines hajoaa hapekkaissa olosuhteissa. Ilman saanti ja poisto otetaan huomioon kompostorin rakenteissa. Riittävä hapensaanti vaatii ilmavan tukiaineen käyttöä ja kompostin sekoittamista tarvittaessa. Kompostorin ilmanvaihtoaukot kannattaa pitää auki myös talvisin. Kosteus. Kompostin pieneliöt tarvitsevat myös sopivasti kosteutta voidakseen hyvin. Liian kuiva komposti ei toimi ja liian märkä alkaa mädäntyä ja haista. Kuivaa kompostia voi kastella ja märkään lisätä kuivaa seosainetta ja sekoittaa. Sopivan kosteasta kompostista irtoaa puristettaessa pisara tai pari vettä. 7
Lämpötila. Eloperäisen aineksen lahoaminen on tehokkainta, kun kompostin lämpötila on 40-45 astetta. Tätä korkeammissa lämpötiloissa elävät vain lämpöä kestävät mikrobit ja lahoaminen hidastuu. Komposti voi myös kuivua, jos lämpötila on liian korkea. Jätteen hygienisoitumisen kannalta korkea lämpötila on hyvä (esimerkiksi lannan kompostoinnissa). Kompostin lämpötila riippuu sinne laitettavasta aineksesta, kompostin sekoittamisesta ja kompostorimallista. Kertatäyttöisessä kompostorissa lämpötila nousee nopeasti ylös ja laskee sen jälkeen hitaasti alas. Pienissä jatkuvatäyttöisissä kompostoreissa lämpötila vaihtelee, mutta suurkompostoreissa massaa tulee riittävästi jatkuvaan prosessiin ja lämpötila pysyy vakiona. Kompostorin sisällä lämpötila ei yleensä jakaannu tasaisesti vaan keskiosa on kuumin. Pieneliöt. Eloperäiset jätteet hajoavat kompostissa hajottajaeliöiden toiminnan seurauksena. Runsaslukuisin on pienten bakteerien joukko. Humuksen rakentamistoiminnassa mullan tuoksua synnyttävät sädesienet ovat bakteereja nekin. Kypsymisvaiheen tärkein eliöryhmä ovat homesienet. Lisäksi kompostissa vilisee hiuksenohuita sukkulamatoja, hyppyhäntäisiä, pihtihäntäisiä, tuhatjalkaisia, maasiroja, punkkeja, lieroja ja monia muita eliöitä. Mullan käyttö Kompostimulta on hyvää maanparannusainetta kasvimaalla, kukkapenkissä ja puiden ja pensaiden ympärillä. Se parantaa veden ja ravinteiden pidätyskykyä, edistää ilmavuutta, vähentää happamuutta ja rajoittaa myös kasvitautien ja tuholaisten esiintymistä. Talous- ja puutarhajätteestä tehdyn kompostin ravinnepitoisuus ei ole kovin suuri, mutta kompostilla on myös pitkäaikainen lannoitusvaikutus. 8
Kypsä komposti Kompostin kypsymisaika riippuu kompostin hoidosta ja käytetyistä aineksista. Hyvin toimivassa kompostorissa hienojakoisista materiaaleista tehty komposti on kypsää jo parissa kuukaudessa, mutta yleensä kompostin kypsymiseen kuluu vähintään vuosi. Kypsän kompostin tunnistaa tummasta väristä, tasalaatuisesta rakenteesta ja mullan tuoksusta. Siinä ei näy kompostoitumatonta jätettä, mutta oksanpätkiä ja esimerkiksi kananmunankuoria voi vielä erottua. Ne voi halutessaan seuloa pois. Taimikasvatuksessa ja kukkaruukuissa käytettävän kompostimullan kypsyys kannattaa testata kasvatuskokeella. Laskettu määrä nopeasti itävän kasvin, esimerkiksi vihanneskrassin, siemeniä kylvetään kompostimultaan. Jos itävyysprosentti ja -nopeus ovat odotettuja ja taimet pysyvät elinvoimaisina, komposti on kypsää. Kasvimaalle lisättävän kompostin tulee olla kypsää. Puolikypsä komposti kuluttaa hajotessaan maaperän happea, haittaa kasvien juurien kehitystä ja kilpailee myös kasvien kanssa samoista typpivaroista. Erityisesti sipuli ja juurikasvit ovat tarkkoja kompostin kypsyydestä. Komposti levitetään maahan syksyllä tai keväällä pari viikkoa ennen kylvöä tai istutusta ja sekoitetaan pintakerrokseen. Hiekkamailla komposti sekoitetaan syvempään, savimailla lähemmäksi pintaa, noin 5 10 cm:n syvyyteen. Maanparannusaineeksi kompostia voi levittää vähintään 1 2 cm:n kerroksen eli noin 10 litraa neliömetrille. Kypsäkään komposti ei sovellu sellaisenaan kylvö- tai kasvatusalustaksi, vaan siihen lisätään kivennäismaata sekaan. Ruukkukasveille ja esikasvatetuille taimille jatkokasvatusalustaksi sopii esimerkiksi kompostimullan, hiekan ja saven sekoitus suhteessa 1:1:1. 9
Puolikypsä komposti Yleensä komposti ehtii puolikypsäksi 3-4 kuukaudessa. Talousjätteet ja vihreät pihajätteet ovat lahonneet, mutta kovempia aineksia kuten puusilppua on vielä näkyvillä. Karkeahko puolikypsä komposti vaatii happea loppuhajoamiseensa ja saattaa sisältää kasveille haitallisia aineita, joten sitä ei saa sekoittaa syvälle maahan tai laittaa kosketuksiin kasvien juurien kanssa. Puolikypsällä kompostilla on kypsää kompostia voimakkaampi lannoitusvaikutus. Sitä voi käyttää kateaineena koristepensaiden ja -puiden juurella, perennoilla ja kasvimaalla esimerkiksi kurpitsalla. Yleensä noin 2 cm:n kerros on katteeksi riittävä. Suositeltavin levitysajankohta on myöhäiskevät tai alkukesä, jolloin kasvit kasvavat voimakkaimmin ja tarvitsevat eniten ravinteita. Pulmia kompostoinnissa Jäätyminen Kyselytutkimusten mukaan kotitaloudet kokevat kompostoinnin suurimmaksi ongelmaksi kompostoreiden jäätymisen talvella. Yksi syy jäätymiseen on se, että eloperäistä jätettä ei tule riittävästi, jotta pieneliöt jaksaisivat pitää kompostia lämpimänä. Jäätymistä voi yrittää välttää varmistamalla, että kompostorissa on riittävästi massaa (30 50 litraa) ennen pakkaskauden alkamista. Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kompostorin lämpöeristykseen ja kokoon. Liian pieneen kompostoriin jätteet eivät mahdu, ja liian iso ei pysy toiminnassa pienellä jätemäärällä. Lämpöeristyksen tulisi olla vähintään 5 cm. Eristystä voi parantaa lumella tai vuoraamalla se esimerkiksi styrox-levyillä. Jäätynyttä kompostoria voi sulatella kuumalla vedellä tai kuumalla vedellä täytetyillä vesipulloilla, jotka laitetaan kompostin sisälle. 10
Kylmä komposti Jos komposti ei lämpene eikä jäte maadu, komposti voi olla liian kuiva, märkä tai vähäravinteinen. Sopivan kosteasta kompostista irtoaa puristettaessa tippa vettä. Liian kuivaa kompostia kastellaan haalealla vedellä ja sekoitetaan, liian märkään lisätään reilusti seosainetta ja sekoitetaan. Erityisesti puutarhajätekomposti voi kärsiä typen puutteesta. Tällöin kompostiin voi lisätä typpipitoista ainetta, esim. kanankakkarakeita tai nokkosvettä. Kompostin viileneminen voi olla myös merkki siitä, että kuumavaihe on ohi ja jäte kompostoitunut. Puolikypsän mullan voi ottaa käyttöön esimerkiksi kateaineksena tai laittaa jälkikompostoitumaan. Haju Mädäntyneen haju on liian märän tai tiiviin kompostin ongelma. Tällöin kompostiin on lisättävä karkeaa seosainetta ja sitä on sekoitettava. Myös huonosti peitetty liha- tai kalajäte rupeaa helposti haisemaan mädäntyneeltä. Eläinperäinen jäte tulisikin peittää syvälle kompostiin seosaineen kanssa. Pistävä ammoniakin haju kertoo, että ravinnetasapaino ei ole kohdallaan. Kompostiin on lisättävä hapanta seosainetta, esimerkiksi kuoriketta tai turvetta. Kärpäset ja muurahaiset Huonosti peitetyt jätteet tai liian tiivis komposti saavat kompostin haisemaan ja houkuttelevat kärpäsiä. Kärpäsongelman torjumiseksi on lisättävä seosainetta ja sekoitettava kompostia. Kärpäsen toukat ja munat kannattaa kääntää kompostin kuumaan keskiosaan: +43 asteessa ne kuolevat. Tarvittaessa voi käyttää pyretriinipohjaista hyönteismyrkkyä kompostin kansiin ja reunoille. Kärpäsbakteerivalmiste on pitkävaikutteinen biologinen torjunta-aine, joka tehoaa vain kärpäsiin (toukkiin). Muurahaisista ei ole kompostissa haittaa. Niiden esiintyminen kertoo yleensä kompostin olevan liian kuiva, jolloin sitä on kasteltava ja sekoitettava. 11
KIrjallisuutta kompostoinnista ja kompostimullan käytöstä Alm, Gustaf ym. (1993). Kompostointikirja. Schildts. Flink, Raimo (2004). Kompostointiopas. Pilot -kustannus Oy. Flink, Raimo & Asta Leppälä (1997). Ravinteet kiertoon käytännön keinot ja tekniikat. Tammi. Kratschmer, Harald (2001). Kotikomposti. Otava. Lehtonen, Ulla (2004). Luonnonmukaisesti omassa kotipuutarhassa. WSOY. Miettinen, Veijo (1993). Komposti Pienkompostoijan tietolaari. Hyötykasviyhdistys ry.