VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 MARKO NIIRANEN

VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 MARKO NIIRANEN

MARKO NIIRANEN VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 TALOUS- JA VELKANEUVONNAN OHJEITA 3

SISÄLLYS JOHDANTO 9 1 ELINKEINONHARJOITTAJAT VELKAJÄRJESTELYYN 11 1.1 Johdanto 11 1.2 Kuka on elinkeinonharjoittaja? 11 1.3 Yksityistalouden, elinkeinotoiminnan vai molempien velkojen järjestely 11 1.3.1 Velan käyttötarkoitus eriteltävä 11 1.3.2 Elinkeinonharjoittajan järjestelyvaihtoehdot 12 1.4 Yrityssaneeraus ja velkajärjestely ovat vaihtoehtoisia 12 1.5 Elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyn edellytykset 14 1.5.1 Yleiset edellytykset ja esteet koskevat myös yrittäjiä 14 1.5.1.1 Edellytykset, että hakemus otetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi 14 1.5.1.2 Edellytykset velkajärjestelyn myöntämiselle 15 1.5.1.3 Velkajärjestelylle ei saa olla estettä 16 1.5.1.4 Velkajärjestely painavilla syillä esteestä huolimatta 18 1.5.2 Elinkeinonharjoittajia koskevien edellytysten tutkiminen 18 1.5.3 Jokaista elinkeinonharjoittajaa koskevat lisäedellytykset 18 1.5.3.1 Maksuvarasta kertyy enemmän kuin varallisuuden myynnistä 18 1.5.3.2 Yritys selviytyy veloistaan tai myös yrityksen velat järjestellään 19 1.5.3.3 Vaadittavat liitteet ja selvitykset 19 1.5.4 Vain yksityistä elinkeinonharjoittajaa koskeva lisäedellytys: maksuvara 20 1.5.5 Elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä koskevat lisäedellytykset 22 1.5.5.1 Yksityinen elinkeinonharjoittaja, ei yhtiömuoto 22 1.5.5.2 Myös yksityistalouden velat on järjesteltävä 22 1.5.5.3 Elinkeinotoiminta on melko pienimuotoista 22 1.5.5.4 Tervehdyttäminen ei edellytä yritystoimintaa koskevia järjestelyitä 23 1.5.5.5 Yritystoiminta on kannattavaa 24 1.5.5.6 Elinkeinotoiminta ei tarvitse olennaisesti lisävelkaa 25 1.5.5.7 Hakemuksen päätarkoituksena ei ole perintätoimien estäminen 25 1.5.5.8 Maksuohjelmalla kertyy enemmän kuin konkurssissa 25 1.5.5.9 Vaadittavat liitteet ja lisäselvitykset 26 1.5.6 Täsmennys aikaisemman yritystoiminnan veloista 27 1.6 Elinkeinonharjoittajista johtuvia muita velkajärjestelylain muutoksia 28 1.6.1 Velkajärjestelyn aloittamisen oikeusvaikutukset ja perintäkiellot 28 1.6.1.1 Muutokset kaikkia velallisia koskien 28 1.6.1.2 Muutokset, jotka koskevat vain elinkeinonharjoittajia 29 1.6.2 Muutosten vaikutukset maksuohjelman laadintaan 32 1.6.2.1 Selvittäjän saatavan maksamiseen kuusi kuukautta 32 1.6.2.2 Maksuvaran laskeminen ja varojen jakaminen ennallaan 32 1.6.2.3 Toimet maksukyvyn parantamiseksi 33 1.6.3 Ilmoitukset patentti- ja rekisterihallitukselle sekä kaupparekisteriin 33 1.6.4 Selvittäjän tehtävät ja asema 33 1.6.5 Maksuohjelman vahvistamisen jälkeen 33 1.6.5.1 Lisävelkaantuminen velkajärjestelyn aikana 33 1.6.5.2 Maksuvaikeudet maksuohjelman aikana 34 1.6.5.3 Lisäsuoritusvelvollisuus 34 1.7 Yrittäjän asiakkuuden prosessi ja eri osapuolten rooli 35 1.7.1 Asiakkaaksi hakeutuminen 35 1.7.1.1 Jos asiakas soittaa ensin Talousapuun 35 1.7.1.2 Jos asiakas soittaa ensin Talous- ja velkaneuvontaan 36 5

1.7.2 Asiakkuus talous- ja velkaneuvonnassa 37 1.7.2.1 Talousavusta talous- ja velkaneuvontaan 37 1.7.2.2 Talous- ja velkaneuvonnasta asiantuntijaselvitykseen 39 1.7.2.3 Asiantuntijaselvityksestä talous- ja velkaneuvontaan 40 1.7.2.4 Velkajärjestelyhakemuksen laadinta 40 1.7.2.5 Maksuohjelman laadinta ja vahvistaminen 40 1.7.3 Velkajärjestelylle on este tai ei edellytyksiä 41 1.7.3.1 Yrityksen lopettaminen 41 1.7.3.2 Elinkeinotoiminnan tervehdyttäminen 42 1.7.3.3 Yrityssaneeraus 42 1.7.3.4 Yritystoiminnan jatkaminen maksuvaikeuksista huolimatta 42 1.7.3.5 Maksusopimukset velkojien kanssa 42 1.8 Esite yrittäjäasiakkaille 42 2 TARKENNUKSIA ESTEISIIN JA EDELLYTYKSIIN 45 2.1 Johdanto 45 2.2 Väliaikaisen esteen täsmentäminen 45 2.2.1 Mitä muuttui ja miksi 45 2.2.2 VJL 9 a :ää ei enää sovelleta yksityiseen elinkeinonharjoittajaan 45 2.2.3 Työttömät ja velkajärjestely 45 2.2.3.1 Ei harkinnanvaraista, kun työttömyys on kestänyt yli 18 kuukautta 45 2.2.3.2 Yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti 46 2.2.3.3 Työttömyyden määritelmä 46 2.2.3.4 Myöntäminen silloin, kun työttömyys on kestänyt alle 18 kuukautta 47 2.2.4 Aikaisemman oikeuskäytännön merkitys 48 2.2.5 Lakimuutoksesta tiedottaminen 48 2.3 Kevytmielisyydestä piittaamattomaan ja vastuuttomaan velkaantumiseen 48 2.3.1 Mitä muuttui ja miksi 48 2.3.2 Kieliasun nykyaikaistaminen 48 2.3.3 Velallisen iän vaikutus harkintakykyyn 48 2.3.4 Luotonantajan vastuu 49 2.3.5 Aikaisemmat perustelut ja oikeuskäytäntö pysyy pääosin voimassa 51 2.3.6 Yhteenveto 51 2.4 Muutokset muissa esteperusteissa 52 2.4.1 Epäiltynä rikoksesta -sanamuodon tarkistaminen 52 2.4.2 Lakisääteisten maksujen laiminlyönti 52 2.4.3 Aikaisemmin myönnetty velkajärjestely -sanamuodon tarkistaminen 52 2.4.4 Uusi esteperuste yksityishenkilön aseman parantamiseksi 53 2.5 Painavien syiden täsmennys 53 2.5.1 Mitä muuttui ja miksi 53 2.5.2 Muutokset painavien syiden soveltamiseen 53 2.5.3 Uusi velkajärjestely painavilla syillä 55 2.6 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 55 3 VELKAJÄRJESTELYMENETTELYN TEHOSTAMINEN 57 3.1 Johdanto 57 3.2 Sovintoneuvottelujen tehostaminen 57 3.2.1 Sovintoneuvotteluita ei ole aina pakko käydä 57 3.2.2 Velkojan velvollisuus myötävaikuttaa sovinnon syntymiseen 58 3.3 Yksinkertaistettu menettely 58 3.3.1 Mitä muuttui ja miksi 58 6

3.3.2 Edellytykset vahvistamiselle yksinkertaistetussa menettelyssä 58 3.3.2.1 Velkajärjestelylain yleiset edellytykset täyttyvät 58 3.3.2.2 Vähintään 80 %:a tai 5 prosentin osuudella olevat hyväksyvät 59 3.3.2.3 Ehdotus on velkojien yhdenvertaisen kohtelun mukainen 59 3.3.2.4 Velkojia ja velallista on kuultu 60 3.3.3 Sovintoehdotus ja yksinkertaistettu menettely 61 3.3.3.1 Sovintoehdotuksen laatiminen 61 3.3.3.2 Velallinen kuulee velkojia 61 3.3.3.3 Toimittaminen käräjäoikeuteen 63 3.3.3.4 Vahvistaminen velkojia kuulematta 63 3.3.4 Yksinkertaistettu menettely muutoin kuin sovintoehdotuksen yhteydessä 64 3.3.5 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 64 3.4 Velkaselvittely ja saldopäivän käyttöönotto 64 3.4.1 Mitä muuttui ja miksi 64 3.4.2 Velkojan velvollisuus ilmoittaa pyydetyt tiedot 64 3.4.2.1 Velan määrä eriteltynä 65 3.4.2.2 Velan asianumero 65 3.4.2.3 Velan lopullinen vanhentuminen 65 3.4.2.4 Vakuusvelka ja vakuudet 65 3.4.2.5 Velan yhteisvastuulliset 66 3.4.2.6 Tilinumero 66 3.4.2.7 Puhelinnumero 66 3.4.2.8 Prosessiosoite 66 3.4.2.9 Muut mahdolliset tarpeelliset tiedot 66 3.4.2.10 Velkoja ei ilmoita pyydettyjä tietoja 67 3.4.3 Menettely velkasaldojen pyytämiseksi 67 3.4.3.1 Onko saldopäivän käyttäminen pakollista? 67 3.4.3.2 Velkajärjestelyä vai velkatilanteen selvittämistä varten 68 3.4.3.3 Saldopyynnön muoto ja sisältö 69 3.4.3.4 Saldopäivän ja saldojen pyytämisen ajankohta 70 3.4.4 Velan huomioiminen saldopäivästä poikkeavasti 71 3.4.5 Menettely tuomioistuimessa 72 3.4.5.1 Saldopäivän tarkistaminen 72 3.4.5.2 Vapaaehtoinen sovinto ja yksinkertaistettu menettely 73 3.4.5.3 Ehdotus maksuohjelmaksi on hakemuksen liitteenä 73 3.4.5.4 Hakemuksen liitteenä ei ole ehdotusta maksuohjelmaksi 73 3.4.5.5 Velka maksetaan pois ennen aloittamista 74 3.4.5.6 Velka ilmenee maksuohjelman vahvistamisen jälkeen 74 3.4.6 Lakimuutos vaikuttaa viimesijaisiin velkoihin 74 3.4.7 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 74 3.5 Talous- ja velkaneuvojat laativat maksuohjelmaehdotuksia...................... 74 3.5.1 Mitä muuttui ja miksi 75 3.5.2 Muutos on talous- ja velkaneuvojille mahdollisuus, ei velvollisuus 75 3.5.3 Maksuohjelman laatimisessa lakimuutoksen jälkeen huomioitavaa 76 3.5.4 Velkojien kuuleminen, jos liitteenä on ehdotus maksuohjelmaksi 76 3.5.4.1 Menettely velkojien kuulemiseksi............................ 76 3.5.4.2 Kukaan velkojista ei vastusta: velkajärjestelyn aloittaminen 77 3.5.4.3 Velkojat vastustavat hakemusta, mutta eivät maksuohjelmaa 78 3.5.4.4 Velkojat vastustavat maksuohjelmaa 78 3.5.5 Hakemuksen liitteenä ei ole ehdotusta, mutta ei määrätä selvittäjääkään 79 3.5.6 Perusteet selvittäjän määräämiselle 79 3.5.7 Talous- ja velkaneuvojan rooli ehdotuksen laatijana 79 3.5.8 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 80 7

3.6 Tiedoksiannot sähköpostitse 80 3.6.1 Tiedoksiannot velkojille 80 3.6.2 Tiedoksiannot velalliselle 81 3.6.3 Yhteystietojen merkitseminen hakemukseen 81 3.6.4 Arkaluonteisten ja salassa pidettävien tietojen lähettäminen sähköpostilla 81 3.6.5 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 82 3.7 Lisäsuoritusvelvollisuuden lieventäminen 82 3.7.1 Mitä muuttui ja miksi 82 3.7.2 Lisäsuorituksen tilitysraja nousee 83 3.7.3 Lisäsuoritusvelvollisuutta ei tarvitse vahvistaa kaikkiin maksuohjelmiin 83 3.7.4 Uusi lisäsuorituslaskuri 84 3.7.5 Lisäsuoritukset voi tilittää myöhemmin 84 3.7.6 Velallisen osuuden määrittely selvittäjän saatavasta muuttuu 85 3.7.7 Ennakkopäätös lisäsuoritusten maksuvelvollisuudesta 85 3.7.8 Voimaantulosäännökset 86 4 MUUT VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOKSET 87 4.1 Omistusasunnon säilyttäminen raskaammaksi 87 4.2 Muutokset maksujen lykkäämisessä 88 4.2.1 Lisää vapaakuukausia yli kolmen vuoden maksuohjelmiin 88 4.2.2 Ilmoitus ilman perusteluita riittää 89 4.2.3 Lykkäyslomake 89 4.2.4 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 89 4.3 Mahdollisuus sopimusten irtisanomiseen 90 4.4 Tuomioistuimen on ilmoitettava raukeamisesta velkojille 90 4.5 Velkajärjestelylain muuttamiseen liittyvät muut muutokset 91 4.5.1 Hakemuslomake 91 4.5.2 Asetukset 91 4.5.3 Laki talous- ja velkaneuvonnasta................................. 91 5 ERÄPÄIVÄSTÄ LASKETTAVA VANHENTUMINEN 93 5.1 Mitä muuttui ja miksi 93 5.2 Soveltamisala 93 5.3 Vanhentumisaika alkaa eräpäivästä 93 5.4 Vanhentumisaika 20 tai 25 vuotta 93 5.5 Varallisuuden ulosmittaus, kuittaus ja pantti 93 5.6 Lopullisen vanhentumisen suhde ulosottoperusteen määräaikaan 94 5.7 Ulosottomies ei viran puolesta huomioi lopullista vanhentumista 94 5.8 Määräajan pidentäminen 95 5.9 Vaikutus maksuohjelman laatimiseen 95 5.10 Velkojan pitää ilmoittaa vanhentumisajankohta saldotodistuksessa 95 5.11 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 95 6 LÄHTEET 97 7 VELKAJÄRJESTELYLAIN JA ASETUSTEN SÄÄDÖSTEKSTIT SEKÄ VOIMAANTULOSÄÄNNÖKSET 99 8

JOHDANTO Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia muutettiin 1.1.2015. Kirjassa on käsitelty kaikki muutetut asiat, mutta ennallaan pysyneitä seikkoja ei ole käsitelty tai on sivuttu vain lyhyesti. Kirjan on kirjoittanut kilpailu- ja kuluttajaviraston erikoissuunnittelija Marko Niiranen, joka on työskennellyt velkajärjestelyjen parissa yli 20 vuotta. Sisältöä on muokattu kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Juha Jokisen jolla on myös yli 20 vuoden kokemus velkajärjestelylain soveltamisesta palautteen perusteella. Aineisto on alun perin laadittu koulutustilaisuuksia varten, eivätkä kirjassa esitetyt näkemykset ole kilpailuja kuluttajaviraston linjauksia, vaan kirjoittajan henkilökohtaisia tulkintoja ja ehdotuksia käytännön menettelytavoiksi. Mahdollista virheistä, erilaisista tulkinnoista tai kysymyksistä, joita ei ole kirjassa käsitelty, voit lähettää palautetta kirjoittajalle (marko piste niiranen ät kkv piste fi) 31.5.2015 saakka. Tarvittaessa kirjaa vielä täydennetään palautteen perusteella. Mahdolliset täydennykset tai oikaisut julkaistaan KKV:n internetsivuilla. 9

1 ELINKEINONHARJOITTAJAT VELKAJÄRJESTELYYN 1.1 Johdanto Velkajärjestelylain suurin muutos oli mahdollistaa yksityisten elinkeinonharjoittajien elinkeinotoiminnan velkojen järjestely yksityishenkilön velkajärjestelylain puitteissa 1. Aikaisemmin elinkeinonharjoittajan piti joko lopettaa yritystoimintansa velkajärjestelyyn päästäkseen tai harkita yrityssaneerauksen hakemista. Yrityssaneeraus on kuitenkin usein pienyrittäjälle liian raskas ja kallis menettely, joten velkajärjestely tarjoaa edullisemman ja kevyemmän vaihtoehdon. 2 1.2 Kuka on elinkeinonharjoittaja? Velkajärjestelyn elinkeinonharjoittajia koskevia säännöksiä sovelletaan niihin velallisiin, jotka parhaillaan eli velkajärjestelyä hakiessaan harjoittavat elinkeinotoimintaa joko päätoimisesti tai osa-aikaisesti 3. Esimerkiksi eläkeläiseen, joka harjoittaa sivutoimisesti pienimuotoistakin elinkeinotoimintaa, sovelletaan elinkeinonharjoittajia koskevia säännöksiä 4. Elinkeinonharjoittajia koskevia säännöksiä ei sovelleta velalliseen, jonka elinkeinotoiminta on tosiasiallisesti päättynyt, vaikka hänellä olisi vielä Y-tunnus eli yritys olisi rekistereissä voimassa 5. Joissakin tapauksissa sellainen velallinen, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa vain sivutoimisesti, joutuu harkitsemaan elinkeinotoiminnan lopettamista, koska velkajärjestely voi estyä esimerkiksi maksuvaraedellytyksen vuoksi ja hakemisen kustannukset ovat suuremmat. 1.3 Yksityistalouden, elinkeinotoiminnan vai molempien velkojen järjestely 1.3.1 Velan käyttötarkoitus eriteltävä Yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa elinkeinotoiminnankin veloista henkilökohtaisesti niin kuin myös avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömies. Velkajärjestelyssä joudutaan kuitenkin erottelemaan kunkin velan osalta, onko kyseessä yksityistalouden vai elinkeinotoiminnan velka, koska niitä koskevat eri säännökset 6. Nykyiseen hakemuslomakkeeseen ei kirjata lainkaan elinkeinotoiminnan velkoja 7. Velkajärjestelyhakemusta tullaan todennäköisesti muuttamaan niin, että jatkossa eritellään, mitkä ovat yksityistalouden ja mitkä elinkeinotoiminnan velkoja. Lakiin ei tullut muutoksia sen osalta, miten määritellään elinkeinotoiminnan tai yksityistalouden velka, joten aikaisemmat soveltamisohjeet ovat voimassa. Yrityksen nimissä otettu velka on yleensä elinkeinotoiminnan velkaa, mutta yksityishenkilönä otettu velka ei automaattisesti ole aina yksityistalouden velkaa, koska velka on voitu käyttää elinkeinotoimintaan. Velkajärjestelyssä jokainen velka on pystyttävä luokittelemaan kokonaisuudessaan jompaankumpaan ryhmään. 8 Rajanvetotilanteissa ratkaisevaa on velan pääasiallinen käyttötarkoitus 9. Elinkeinonharjoittajan verovelat ovat pääsääntöisesti elinkeinotoiminnan velkaa, koska yritys ei maksa tuloveroa, vaan yksityinen elinkeinonharjoittaja ja avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömies 1 Velkajärjestelyn mahdollistaminen pienyrittäjille oli ensisijaisesti poliittinen päätös, mutta lain esitöissä on tarkempia perusteluja (mm. HE 83/2014, 19 21, 27 28) 2 HE 83/2014, 1, 19 21, 27 28, 31 35, 66 71. LaVM 12/2014, 3 4 3 HE 83/2014, 67. VJL 2 2 mom. HE 183/1992 VJL 45 :n yksityiskohtaiset perustelut. LaVM 14/1992 VJL 7 luvun otsikon yksityiskohtaiset perustelut. Koskelo & Lehtimäki, 303 304 4 Koskelo & Lehtimäki, 304 5 HE 83/2014, 68. Niemi-Kiesiläinen, 63 6 VJL 45 ja 45 a 7 Hakemuksen laatimisohjeet, 7 8 Niemi-Kiesiläinen, 65 66. Koskelo & Lehtimäki, 314 9 Koskelo & Lehtimäki, 314 11

maksavat yrityksen tuloksesta ennakkoveroja 10. Jos ennakkoverot ovat maksamatta, ne ovat siten elinkeinotoiminnan velkaa, vaikka niitä peritäänkin velalliselta. Tilanne on monimutkaisempi, jos velallinen harjoittaa elinkeinotoimintaa vain sivutoimisesti, jolloin verot voivat liittyä sekä yksityistalouteen että elinkeinotoimintaan. 11 1.3.2 Elinkeinonharjoittajan järjestelyvaihtoehdot Lakimuutoksen jälkeen velallinen, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa, voi hakea velkajärjestelyä kahdessa vaihtoehtoisessa tilanteessa: 1. Vain yksityistalouden velat järjestellään ja kaikki elinkeinotoiminnan velat jäävät ennalleen. Edellytyksenä tällöin on, että elinkeinotoiminnan velat tulevat hoidettua elinkeinotoiminnasta saatavilla varoilla tai avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö on yrityssaneerauksessa. 12 Vaihtoehto on ollut aikaisemminkin mahdollinen, mutta käytännössä kohtalaisen harvinainen tilanne. 2. Sekä yksityistalouden että elinkeinotoiminnan velat järjestellään, minkä lakimuutos nyt mahdollistaa, mutta vain jos velallinen on yksityinen elinkeinonharjoittaja 13. Yksityishenkilön velkajärjestelyä ei voi edelleenkään saada pelkästään elinkeinotoiminnan veloille, mitä on käsitelty tarkemmin jäljempänä 1.5.5.2 jaksossa sivulla 22 1.4 Yrityssaneeraus ja velkajärjestely ovat vaihtoehtoisia Yrityssaneeraus on edelleen vaihtoehto yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyyn, joten elinkeinotoimintaa harjoittava velallinen voi itse valita, että yrittääkö hän hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä vai yrityssaneerausta. Lain esitöiden mukaan yrityssaneeraus tulisi kyseeseen erityisesti silloin, kun ei ole enää kyse pienimuotoisesta yritystoiminnasta tai tarvitaan myös yritystoimintaa koskevia järjestelyitä eli pelkkä velkojen järjestely ei riittäisi. 14 Talous- ja velkaneuvoja ei voi asiakkaan puolesta päättää, kumpi vaihtoehto voisi olla parempi. Yrityssaneerauslakiin ei tullut muutoksia velkajärjestelylain muutosten vuoksi 15. Velalliset saattavat helposti sekoittaa käsitteet yrityssaneeraus ja velkajärjestely, joten välillä on syytä tarkistaa, että asiakas ymmärtää, mistä puhutaan tai mitä ollaan suunnittelemassa. Yksityishenkilön velkajärjestely voi tulla kyseeseen myös niille velallisille, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa AY:n tai KY:n vastuunalaisena yhtiömiehenä 16. Elinkeinonharjoittajan kannalta keskeisimmät erot velkajärjestelyn ja yrityssaneerauksen välillä voisi tiivistää seuraavasti: y Jos velallinen on yksityinen elinkeinonharjoittaja, velkajärjestelyssä järjestellään aina yksityistalouden velat, mutta lisäksi voidaan järjestellä myös yrityksen velat 17. Yrityssaneerauksessa järjestellään aina kaikki velat 18. y Jos velallinen toimii yrittäjänä yhtiömuodossa, yrityssaneerauksessa voidaan järjestellä vain yrityksen velat 19. Velkajärjestelyssä voidaan puolestaan järjestellä vain yksityistalouden velat 20. 10 Tuloverolaki 16. KKO:2003:41. KKO:2005:110 11 Niemi-Kiesiläinen, 65 12 VJL 45 1 ja 2 mom. HE 83/2014, 67 13 VJL 45 a 14 HE 83/2014, 20, 27, 31, 69. LaVM 12/2014, 4 15 HE 83/2014, 31 16 VJL 45 2 mom 2 kohta ja VJL 45 a 2 mom 17 VJL 45 ja 45 a 18 HE 182/1992 jakso 4.5.1.1. ja 4.7. HE 83/2014, 20 19 YSL 4 1 mom. HE 182/1992 YSL 4 yksityiskohtaiset perustelut sekä jakso 4.5.1.1. ja 4.7. 20 VJL 45 a 3 mom 12

y Menettelyn kustannukset ovat yrityssaneerauksessa yleensä vähintään 10 000 euroa 21. Velkajärjestelyssä velallinen maksaa noin 1000 euroa asiantuntijan lausunnosta sekä kuusi kuukautta selvittäjälle maksuvaransa mukaan. y Maksuohjelman kesto on yleensä yrityssaneerauksessa pidempi kuin velkajärjestelyssä 22. y Yritystoimintaa voidaan tervehdyttää erilaisin järjestelyin yrityssaneerauksessa 23. Sen sijaan velkajärjestelyä ei voi saada, jos yritystoiminta ei ole kannattavaa eli vaatisi tervehdyttämistä 24. Mahdollinen yritystoiminnan tervehdyttäminen onkin pyrittävä tekemään ennen velkajärjestelyn hakemista. y Omistusasunnon säilyttäminen velkajärjestelyssä on todennäköisempää kuin yrityssaneerauksessa 25. y Talous- ja velkaneuvoja auttaa maksutta velkajärjestelyn hakemisessa, mutta ei voi auttaa yrityssaneerauksen hakemisessa 26. Oikeusministeriö laati lakivaliokunnalle seuraavan yhteenvedon yrityssaneerauksen ja velkajärjestelyn eroista: 27 Tavoite. Sekä velkajärjestelyn että yrityssaneerauksen tarkoituksena on korjata velallisen taloudellinen tilanne ja mahdollistaa velalliselle velaton uusi alku. Velkajärjestelyssä vahvistetaan maksuohjelma ja yrityssaneerauksessa saneerausohjelma, jonka päättymisen jälkeen velallinen vapautuu lopuista menettelyn piiriin kuuluvista veloistaan. Kesto. Velkajärjestelyn normaalikesto on kolme vuotta. Jos velkajärjestely on myönnetty painavien syiden nojalla yleisestä esteestä huolimatta, on velkajärjestelyn kesto viisi vuotta. Yrityssaneerauslaissa ei määrätä saneerausohjelman kestosta, mutta käytännössä se on usein velkajärjestelyä pidempi. Velkojien asema. Yrityssaneerauksessa velkojat jaetaan ryhmiin ja he äänestävät ohjelmaehdotuksesta, mikä käytännössä vaikuttaa ohjelman sisältöön ja velkojille tulevien kertymien määrään. Yksinkertaistetussa saneerausmenettelyssä velkojia ei kuitenkaan jaeta ryhmiin. Velkajärjestelyssä velkojien vastustuksella ei ole samaa merkitystä kuin yrityssaneerauksessa, sillä tuomioistuin voi laissa mainittujen edellytysten täyttyessä vahvistaa maksuohjelman velkojien vastustuksesta huolimatta. Velkojien kertymille ei ole säädetty vähimmäismäärää. Elinkeinonharjoittajien osalta nollaohjelma ei lakiehdotuksen mukaan kuitenkaan olisi mahdollinen, vaan velkojille pitäisi tulla jonkin verran kertymiä. Menettelyn piiriin kuuluva velka. Velkajärjestelyn piiriin kuuluu velka, joka on syntynyt ennen velkajärjestelyn aloittamista. Yrityssaneerauksessa menettelyn piiriin kuuluu velka, joka on syntynyt ennen hakemuksen vireilletuloa. Ohjelman sisältö. Velkajärjestelyssä voidaan käyttää vain velkajärjestelyn keinoja, kun taas yrityssaneerauksessa pyritään yritystoiminnan tervehdyttämiseen myös yritystoimintaa koskevin järjestelyin. Asunnon säilyttäminen. Omistusasunto kuuluu velkajärjestelyssä velallisen perusturvaan ja velallisella on tietyin edellytyksin mahdollisuus säilyttää asunto. Omistusasumisen suoja on korkea. Yrityssaneerauksessa velallisen omistusasunto ei nauti erityistä suojaa. Menettelyn kustannukset. Yrityssaneerauksessa velallinen vastaa menettelyn aiheuttamista kustannuksista itse. Menettelyn kustannukset ovat usein vähintään 10 000 euroa. Velkajärjestelyssä velallinen saa apua velkajärjestelyhakemuksen tekemiseen talous- ja velkaneuvonnasta, joka on velalliselle maksutonta. Jos asiassa määrätään selvittäjä, velallinen vastaa tämän palkkiosta enintään neljän ja lakiehdotuksen mukaan elinkeinotoiminnan velkoja järjesteltäessä vähintään kuuden kuukauden maksuvaraansa vastaavalla määrällä. Loppuosan korvaa valtio selvittäjälle. 21 HE 83/2014, 20, 45. 22 Aalto 2014a, 13 23 YSL 42 1 mom 24 VJL 45 a 1 mom 2 kohta 25 HE 83/2014, 18, 30 31, 46 26 Laki talous- ja velkaneuvonnasta 1 27 Aalto 2014a, 13 13

1.5 Elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyn edellytykset Seuraavassa tarkastellaan kaikki ne ehdot, jotka velallisen ja hänen elinkeinotoiminnan on täytettävä, jotta elinkeinotoiminnan velkojen järjestely olisi mahdollista. Osa ehdoista koskee myös niitä elinkeinotoimintaa harjoittavia velallisia, jotka hakevat velkajärjestelyä vain yksityistalouden veloilleen. Koska kyseessä ovat velkajärjestelyn edellytykset, niiden puuttumista ei voi kumota painavilla syillä niin kuin velkajärjestely voidaan esteestä huolimatta myöntää painavilla syillä. 1.5.1 Yleiset edellytykset ja esteet koskevat myös yrittäjiä Yhtä jäljempänä mainittua poikkeusta (VJL 9 a ) lukuun ottamatta kaikkien elinkeinotoimintaa harjoittavien velallisen on täytettävä kaikki velkajärjestelyn yleiset edellytykset eikä velkajärjestelylle saa olla VJL 10 :n estettä 28. Edellytykset ja esteet koskevat kaikkia riippumatta siitä, hakeeko elinkeinonharjoittaja vain yksityistalouden vai myös elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä sekä riippumatta siitä, onko kyseessä yksityinen elinkeinonharjoittaja vai yhtiömuodossa elinkeinotoimintaa harjoittava. Jos yksikin edellytyksistä jää täyttymättä, velkajärjestely on hylättävä 29. Suurin osa yleisistä esteistä ja edellytyksistä on käsitelty tässä aineistossa vain viitteellisesti, koska niiltä osin laki ei ole olennaisesti muuttunut. 1.5.1.1 Edellytykset, että hakemus otetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi Hakemus ei saa olla puutteellinen Tuomioistuin voi jättää velkajärjestelyhakemuksen tutkimatta, jos se ei noudata vahvistettua kaavaa tai on puutteellinen 30. Siten esimerkiksi kaikki sekä yksityistaloudesta että elinkeinotoiminnasta edellytetyt asiakirjat pitää olla liitteenä ja vastaavasti hakemuksen kohdat pitää olla täytettyinä yksityistalouden ja elinkeinotoiminnan osalta. Velallisen kotipaikka on Suomessa Velkajärjestely voidaan myöntää vain henkilölle, jonka kotipaikka on Suomessa 31. Yrityksen kotipaikalla ei ole merkitystä. Velallinen ei saa olla konkurssissa Velkajärjestelyhakemusta ei oteta tutkittavaksi, jos velallinen on asetettu konkurssiin eikä pesäluetteloa ole vahvistettu 32. Kun pesäluettelo on vahvistettu tai konkurssiin asettaminen muutoin päättyy, hakemus voidaan tutkia. Edellytys koskee siis velallista henkilökohtaisesti, eikä velallisen henkilöyritystä. Hakemus on toimitettu toimivaltaiseen tuomioistuimeen Velallisen on jätettävä velkajärjestelyhakemus kotipaikkakuntansa tuomioistuimeen, mutta tästä pääsäännöstä on ollut useita poikkeuksia ja joitakin poikkeuksia tuli lisää lakimuutoksen myötä 33. 28 HE 83/2014, 68. HE 183/1992 VJL 2 2 mom yksityiskohtaiset perustelut 29 VJL 54 1 mom 30 VJL 50 1 mom 31 VJL 2 1 mom 32 VJL 20 3 mom 33 VJL 49 3 mom, 49 3 mom ja 50 1 mom 14

1.5.1.2 Edellytykset velkajärjestelyn myöntämiselle Velallinen on selvittänyt mahdollisuuden sovintoratkaisuun Lähtökohtaisesti velallisen on ensin selvitettävä mahdollisuus päästä sovintoon velkojen järjestelystä vapaaehtoisesti velkojien kanssa, ennen kuin voi hakea velkajärjestelyä tuomioistuimessa. Sovintomahdollisuus voidaan kuitenkin jättää selvittämättä jäljempänä 3.2.1 jaksossa sivulla 57 käsitellyissä tilanteissa. Velallinen on maksukyvytön Velkajärjestelyn saamisen edellytyksenä on, että velallinen on maksukyvytön 34. Maksukyvyttömyyttä on vaikea määritellä lyhyesti, mutta sillä lähtökohtaisesti tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan 35. Määritelmän tulkinnassa huomioidaan myös velallisen ansaintamahdollisuudet jatkossa sekä perusturvaan kuulumattoman omaisuuden mahdollisesta myynnistä saatavat varat. Maksukyvyttömällä ei siis ole odotettavissakaan niin huomattavaa maksukyvyn parantumista tai perusturvaan kuulumattomien omaisuuksien myynnistä saatava tuottoa, että hän pystyisi riittävästi lyhentämään velkoja. Perusturvaan kuuluvan omaisuuden mahdollisesta myynnistä saatavia varoja ei tarkastella. 36 Velkojen määrällä ei ole suoranaista merkitystä tai alarajaa eli pienetkin velat voivat oikeuttaa velkajärjestelyyn, mikäli velallinen on maksukyvytön suhteessa niiden määrään 37. Maksukyvyttömyyden arvioinnissa otetaan huomioon myös mahdollinen sellainen elinkeinotoimintaan liittyvä varallisuus, joka ei ole tarpeellista toiminnan jatkamiseksi 38. Erikseen tarkastellaan lisäksi, kertyisikö koko elinkeinotoiminnan varallisuuden myynnistä enemmän kuin maksuvarasta, mitä on käsitelty tarkemmin 1.5.3.1 jaksossa sivulla 18. Maksukyvyttömyysedellytys ei täyty, jos maksukyky tulee nousemaan niin paljon, että velallinen ei enää silloin ole maksukyvytön. Siten juuri elinkeinotoiminnan aloittaneen velalliselta osalta saattaisi poikkeuksellisesti tulla kyseeseen, että jos elinkeinotoiminnan tuloksen riittävä nousu on odotettavissa, maksukyvyttömyysedellytys ei täyttyisikään, vaikka maksuvaraedellytys täyttäisi. 39 Jos elinkeinonharjoittaja hakee velkajärjestelyä vain yksityistalouden veloilleen, silloin tarkastellaan maksukyvyttömyyttä vain yksityistalouden velkoihin nähden 40. Mutta jos velallinen hakee velkajärjestelyä myös elinkeinotoiminnan veloille, silloin tarkastellaan lain esitöiden mukaan maksukyvyttömyys erikseen sekä yksityistalouden että elinkeinotoiminnan velkoihin nähden. Maksukykyisen elinkeinotoiminnan velkoja ei voida järjestellä, vaikka velallinen olisi maksukyvytön yksityistaloudessaan 41. Jos maksukyvyttömyys tarkastellaan erikseen kumpaankin velkaryhmään nähden, on poikkeuksellisesti mahdollista, että elinkeinonharjoittaja on maksukyvytön elinkeinotoiminnan velkoihin nähden, mutta yksityistalouden velkoja ei ole lainkaan tai niitä on niin vähän, ettei maksukyvyttömyysedellytys täyty. Tällöin velkajärjestelyä ei voitaisi myöntää, vaan pitäisi harkita esimerkiksi yrityssaneerausta. Maksukyky heikentynyt tai muuten painavat perusteet Velkajärjestelyyn päästäkseen velallisen maksukyvyn tulee olla heikentynyt ilman omaa syytä tai velkajärjestelyyn tulee olla muuten painavat perusteet suhteessa velkamäärään 42. Koska kysymys on vaihtoehtoisista velkajärjestelyn edellytyksistä, yleensä käytännössä jompikumpi täyttyy. 34 VJL 1 1 mom ja 9 35 VJL 3 1 mom 2 kohta 36 Koskelo & Lehtimäki, 38 40 37 Niemi-Kiesiläinen, 136 137 38 VJL 46 2 mom. HE 183/1992 VJL 9 1 momentin sekä 46 2 momentin yksityiskohtaiset perustelut 39 Niemi-Kiesiläinen, 135 136. Koskelo & Lehtimäki, 39 40 HE 83/2014, 67 41 HE 83/2014, 68 70 42 VJL 9 15

Ensiksi velallisen maksukyky voi olla olennaisesti heikentynyt eli on tapahtunut maksukyvyssä jokin selvä muutos huonompaan. Olosuhdemuutoksen on tullut tapahtua pääsiassa ilman velallisen omaa syytä. Käytännössä tällaisia hyväksyttäviä olosuhdemuutoksia ovat esimerkiksi työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys, yritystoiminnan epäonnistuminen, avioero tai takausvastuiden lankeaminen. Kyseessä on siis tavallaan sosiaalinen suorituseste. Vaihtoehtoisena edellytyksenä voi tulla kysymykseen se, että velkajärjestelyyn on olemassa muuten painavat perusteet 43. Tällöin tarkastellaan lähinnä velallisen vastuiden suhdetta hänen maksukykyynsä eikä olosuhteiden muutoksella tai muuttumattomuudella ole merkitystä. Edellytys esimerkiksi täyttyy, mikäli velallinen ei pysty pidemmänkään ajan kuluessa lyhentämään velkojaan tai kykenee siihen vain osaksi. Kyseessä on tavallaan maksukyvyttömyyden täydennetty määrittely eli jos on maksukyvytön, todennäköisesti myös tämä edellytys täyttyy. Lain esitöissä ei ole täsmennetty, pitääkö tämäkin edellytys harkita erikseen yksityistalouden ja elinkeinotoiminnan osalta. Käytännössä sillä ei liene suurempaa merkitystä, koska jos velallinen todetaan maksukyvyttömäksi sekä yksityistalouden että elinkeinotoiminnan velkojen suhteen, edellytyksistä jälkimmäinen eli VJL 9 :n 2 kohdan mukaiset painavat perusteet yleensä täyttävät. Maksukyky ei ole heikentynyt väliaikaisesta syystä Mikäli velallisen maksukyvyssä erityisesti tuloissa on odotettavissa lähiaikoina eli muutaman vuoden kuluessa muutosta parempaan, velkajärjestelylle ei ole edellytyksiä 44. Tarkoituksena siis on, että velkajärjestely sijoittuisi velkojan kannalta optimaaliseen aikaan. Velkajärjestely voidaan kuitenkin aloittaa tällaisesta väliaikaisesta syystä huolimatta, mikäli a) velalliselle ei silloinkaan muodostuisi maksuvaraa tai b) ero ei ole merkittävä tai c) velallinen sitoutuu maksamaan jo nyt saman tai merkittävän määrän velkojaan. Olosuhteiden ei muutoin tarvitse välttämättä olla vakiintuneita, esimerkiksi asunnottomuus ei ole este velkajärjestelyn myöntämiselle. Maksuvaran vähäisyyttä väliaikaisesta syystä johtuen on käsitelty tarkemmin 2.2 jaksossa sivulla 45. VJL 9 a :n mukaista velkajärjestelyn estymistä väliaikaisena pidettävästä syystä ei arvioida lainkaan yksityisenä elinkeinotoimintana toimivan velallisen kohdalla, vaan häneen sovelletaan maksuvaraedellytystä, mitä käsitellään tarkemmin 1.5.4 jaksossa sivulla 20. Jos velallinen harjoittaa elinkeinotoimintaa avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä tai osakeyhtiön johtoon kuuluvana osakkeenomistajana, hänen kohdalla arvioidaan VJL 9 a :n mukainen mahdollinen maksukyvyn vähäisyyden väliaikaisuus esimerkiksi yritystoiminnan vakiintumattomuuden tai muun tilapäisen syyn vuoksi. 1.5.1.3 Velkajärjestelylle ei saa olla estettä Jos velallinen hakee velkajärjestelyä sekä yksityistalouden että elinkeinotoiminnan veloille, velkoja (tai tuomioistuin 45 tai selvittäjä 46 tai ulosottoviranomainen 47 ) voi vedota velkajärjestelyn esteperusteisiin, jotka ilmenevät joko yksityistalouden tai elinkeinotoiminnan tai molempien veloista tai velallisen toiminnasta yksityistaloudessa tai elinkeinotoiminnassa. Jos velallinen hakee velkajärjestelyä vain yksityistalouden veloilleen, periaatteessa myös silloin voitaisiin vedota elinkeinotoiminnan tai sen velkojen moitittavuuteen. Mutta koska velkajärjestelyn voi lähtökohtaisesti saada pelkästään yksitalouden veloille vain, jos elinkeinotoiminnasta ei ole velkaa tai sitä on vain vähän, silloin elinkeinotoiminnasta on tuskin aiheutunut sellaista velkaa, joka viittaisi esteperusteeseen. Jos todetaan yksikin seuraavista esteistä eikä ole jäljempänä mainittuja painavia syitä, velkajärjestely on hylättävä 48. 43 Käsitteet sekoittuvat helposti, kun edellytysten yhteydessä VJL 9 :ssä käytetään ilmaisua painavat perusteet, mutta esteiden yhteydessä VJL 10 a :ssä painavat syyt 44 VJL 9 a 45 VJL 53 1 mom 46 VJL 66 4 mom 47 VJL 53 2 mom 48 VJL 54 1 mom 16

Maksuvelvollisuus rikoksen perusteella Velkajärjestelylle on este, mikäli velalliselle on määrätty rikoksen perusteella maksuvelvollisuus tai hän on epäiltynä tai syytteessä rikoksesta, josta voisi tulla maksuvelvollisuus 49. Esteperustetta arvioitaessa huomioidaan kuitenkin velan määrä, rikoksen laatu, vahingon kärsineen asema ja muut seikat. Rikos sinällään ei ole este, jos rikoksesta ei ole maksuvelvollisuutta. Velat moitittavasta elinkeinotoiminnasta Velkajärjestelylle on este, mikäli velallisella on merkittävästi velkaa elinkeinotoiminnasta, jossa on joko menetelty törkeästi velkojia kohtaan tai laiminlyöty olennaisesti lakisääteisiä velvollisuuksia tai toiminta on ollut keinottelunluonteista 50. Lakisääteisten maksujen laiminlyöntiä esteperusteena on käsitelty tarkemmin 2.4.2 jaksossa sivulla 52. Nykyisen elinkeinotoiminnan lakisääteisten maksujen laiminlyönti voi lain esitöiden mukaan olla mahdollisen esteperusteena lisäksi osoitus siitä, ettei elinkeinotoiminta ole kannattavaa, mitä on käsitelty tarkemmin 1.5.5.5 jaksossa sivulla 24. Taloudellisen aseman järjestely Esteeksi katsotaan, jos velallinen on järjestellyt taloudellista asemaansa velkojien vahingoksi 51. Sillä ei ole merkitystä, miten kauan taloudellisen aseman järjestelystä on kulunut, vaan sillä, onko teko vallinneissa olosuhteissa ollut osan tai kaikkien velkojien vahingoksi. Este ei poistu edes sillä, että velallinen olisi sittemmin hyvittänyt velkojilleen tekemänsä vahingon 52. Ulosoton välttely Esteeksi muodostuu ulosoton pakoilu tai ulosottoviranomaiselle väärien tietojen antaminen 53. Käytännössä tätä estekohtaa on sovellettu harvoin. Väärät tiedot luoton hakemisessa Velkajärjestelylle on este, mikäli velallinen on tarkoituksellisesti antanut velkojalle vääriä tietoja, joilla on ollut vaikutusta luoton myöntämiseen 54. Velallisen menettelyn on kuitenkin oltava erityisen moitittavaa ennen kuin kysymyksessä on este, joten käytännössä kyseinen seikka on ollut este vain harvoin. Piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen Esteperustetta on käsitelty tarkemmin 2.3 jaksossa sivulla 48. Velkajärjestelyn vaikeuttaminen Velkajärjestelylle on este, mikäli velallinen on laiminlyönnillään tai menettelyllään vaikeuttanut velkajärjestelyä 55. Maksuohjelman noudattaminen olisi epätodennäköistä Velkajärjestelyn esteeksi muodostuu, mikäli velallinen ei todennäköisesti tulisi noudattamaan maksuohjelmaa 56. Aikaisempi velkajärjestely Velalliselle aikaisemmin vahvistettu velkajärjestelyn maksuohjelma on este 57. Yksityishenkilön korvauksen järjesteleminen olisi kohtuutonta Esteperustetta on käsitelty tarkemmin 2.4.4 jaksossa sivulla 53. 49 VJL 10 1 2 kohdat 50 VJL 10 3 kohta 51 VJL 10 4 kohta 52 KKO:1997:15 53 VJL 10 5 kohta 54 VJL 10 6 kohta 55 VJL 10 8 kohta 56 VJL 10 9 kohta 57 VJL 10 10 kohta 17

1.5.1.4 Velkajärjestely painavilla syillä esteestä huolimatta Esteestä huolimatta velkajärjestely voidaan kuitenkin myöntää, mikäli on olemassa painavia syitä 58. Ketään ei ole lopullisesti suljettu velkajärjestelyn ulkopuolelle. Painavia syitä on käsitelty tarkemmin 2.5 jaksossa sivulla 53. 1.5.2 Elinkeinonharjoittajia koskevien edellytysten tutkiminen Velallisella on sekä vetoamistaakka ja todistustaakka siitä, että velkajärjestelyn myöntämisen edellytykset täyttävät. Velallisen velkajärjestelyhakemuksen tulee olla siis niin perusteellisesti laadittu, että hakemuksesta on nähtävissä edellytysten täyttyminen. 59 Tuomioistuimen on aina viran puolesta tutkittava, että velkajärjestelyn edellytykset täyttävät, mutta myös velkojilla on oikeus vedota edellytysten puuttumiseen 60. On pidettävä selvänä, että tuomioistuimen olisi viran puolesta tutkittava myös elinkeinonharjoittajia koskevien lisäedellytysten täyttyminen 61. Asiaan mahdollisesti määrätyllä selvittäjällä on velvollisuus ilmoittaa tuomioistuimelle, jos hänen tietoonsa tulee tai hän huomaa, ettei velkajärjestelyn myöntämiselle mahdollisesti ole edellytyksiä 62. 1.5.3 Jokaista elinkeinonharjoittajaa koskevat lisäedellytykset Kaikkien elinkeinonharjoittajien on täytettävä seuraavat velkajärjestelyn lisäedellytykset riippumatta yhtiömuodosta ja siitä, hakeeko velallinen vain yksityistalouden vai myös elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä. 63 Myöskään sillä ei ole merkitystä, harjoittaako velallinen elinkeinotoimintaa pää- vai sivutoimisesti. Edellytyksistä kaikkien on täytyttävä, muuten velkajärjestelyä ei voida myöntää. 1.5.3.1 Maksuvarasta kertyy enemmän kuin varallisuuden myynnistä Säännös koskee lähinnä maksuohjelman laadintaa ja se koskee sekä yhtiömuodossa elinkeinotoimintaa harjoittavia että yksityisiä elinkeinonharjoittajia, mutta se on tiukempi yksityisen elinkeinonharjoittajan osalta. Säännöstä ei ole tarkistettu lakimuutoksen yhteydessä, joten tässä aineistossa ei käsitellä ehtoa yhtiömuodossa elinkeinotoimintaa harjoittavan velallisen osalta. Velkajärjestelylakia tarkennettiin kuitenkin yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta niin, ettei elinkeinotoiminnan velkojen järjestelylle ole edellytyksiä, jos varallisuuden myyminen tuottaa paremman kertymän kuin maksuvarakertymä eikä elinkeinotoiminnan varallisuuden myynnin jälkeen olisi enää mahdollista jatkaa elinkeinotoimintaa 64. Ensinnäkin säännöksen nojalla elinkeinonharjoittaja on velvollinen myymään omaisuuden, joka ei ole elinkeinotoiminnan kannalta tarpeen, esimerkiksi tarpeettoman kalliin auton 65. Silloin elinkeinotoiminta voi jatkua myynnin jälkeenkin, eikä velkajärjestelyn myöntämiselle ole estettä. Tältä osin säännös koskee lähinnä maksuohjelman laatimista. Toisekseen velalliselta edellytetään kuitenkin myös elinkeinotoiminnan kannalta tarpeellisen varallisuuden myyntiä, jos toiminnan jatkaminen on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon siitä velalliselle kertyvä tulo. Konkreettisesti säännös tarkoittaa, että varallisuus olisi myytävä, jos velkajärjestelyn maksuohjelma varallisuus säilyttäen tuottaisi velkojille huomattavasti vähemmän kuin varallisuuden myynnistä saatavat tuotot 66. Tältä osin lakia ei ole muutettu eli aikaisemmat periaatteet ovat edelleen voimassa. Tiukasta euromääräisestä vertailusta voidaan poiketa esimerkiksi, jos ero varallisuuden myynnin ja säilyttämisen välillä ei ole velkojien kannalta olennainen tai omaisuuden arvo on vähäinen 67. Toisekseen arviointia ei välttämättä 58 VJL 10 ja 10 a 59 HE 83/2014, 33, 69. Niemi-Kiesiläinen, 112 60 VJL 38 1 mom. HE 183/1992 VJL 38 1 mom yksityiskohtaiset perustelut. Koskelo & Lehtimäki, 101. Niemi-Kiesiläinen, 112 61 Koskelo & Lehtimäki, 135 62 VJL 66 4 mom. HE 83/2014, 33 63 VJL 2 2 mom ja 7 luku 64 HE 83/2014, 66 67. VJL 45 1 mom ja 46 2 mom 65 Koskelo & Lehtimäki, 311. HE 83/2014, 34 66 HE 83/2014, 34, 67. VJL 46 2 mom. Koskelo & Lehtimäki, 310. LaVM 12/2014, 4 67 HE 83/2014, 34 18

rajoiteta vain maksuohjelman aikana kertyvään tuloon, vaan tapauskohtaisesti voitaisiin ottaa huomioon myös mahdollinen tulevaisuudessa elinkeinotoiminnasta saatava tulo 68. Varallisuuden myynnistä saatavaa tuottoa arvioitaessa huomioidaan luonnollisesti vain nettotuotto eli myyntikulujen ja mahdollisten verojen jälkeen käteen jäävä osuus. Velkojien suostumuksella on mahdollista, että velallinen hyvittää velkojille varallisuuden myynnistä kertyvän erotuksen maksamalla velkojaan pidempään eli velallisen ja velkojien suostumuksella maksuohjelma voi olla laissa asetettua pidempi. Tällöin osapuolten suostumuksella varallisuus voisi säilyä ja elinkeinotoiminta jatkua. Poikkeuksellisesti myös elinkustannuksista tinkimällä velallinen voi kyetä maksamaan enemmän. Säännöksestä ei käy selvästi esille, tehdäänkö vertailu niin, että kerralla myytäisiin kaikki yritystoiminnan kannalta tarpeellinen omaisuus, vai tehdäänkö vertailu jokaisen omaisuuserän kohdalla erikseen. Jälkimmäinenkin tulkinta lienee säännöksen mukaan mahdollinen, mutta johtaisi erittäin monimutkaisiin, työläisiin ja tulkinnanvaraisiin laskelmiin. Varallisuuden myynnistä huolimatta elinkeinotoiminnan jatkaminen voisi joissakin hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa olla pienimuotoisempana edelleen mahdollista. Varallisuuden myynnin arvioimista koskevaa säännöstä sovelletaan kaikkiin yksityisiin elinkeinonharjoittajiin eli myös sivutoimisiin ja heihin, joilla ei ole tarvetta elinkeinotoiminnan velkojen järjestelylle. Velallisen pitää esittää elinkeinotoiminnan varallisuus velkajärjestelyhakemuksessa, mutta pääasiallinen näyttötaakka varallisuuden myynnin ensisijaisuudesta on velkojalla 69. Lisäksi, jos asiaan on määrätty selvittäjä, tämän pitäisi arvioida realisointitarvetta 70. Voitaneen myös edellyttää, että velkajärjestelyasetuksen mukainen asiantuntija ottaisi asiaan selvityksessään kantaa 71. Velkajärjestelyhakemukseen ei merkitä elinkeinotoiminnan varallisuutta, vaan se pitäisi laatimisohjeiden mukaan ilmoittaa erillisessä liitteessä elinkeinonharjoittajan tuloselvitys 72. Kyseisessä liitteessä tietoa ei kuitenkaan tällä hetkellä kysytä, joten todennäköisesti liitelomaketta tullaan muuttamaan. 1.5.3.2 Yritys selviytyy veloistaan tai myös yrityksen velat järjestellään Elinkeinonharjoittaja voi saada velkajärjestelyn yksityistalouden veloilleen vain, jos elinkeinotoiminnan velat tulevat hoidettua elinkeinotoiminnasta saatavilla varoilla tai jos avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö on yrityssaneerauksessa tai jos yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan velat järjestellään samanaikaisesti VJL:n mukaan. 73 Tässä kirjassa ei käsitellä kahta ensimmäistä vaihtoehtoa, koska niihin ei ole tullut muutoksia. 1.5.3.3 Vaadittavat liitteet ja selvitykset Nykyisiltä elinkeinonharjoittajilta vaadittaviin perusliitteisiin ei tilinpäätösasiakirjojen tarkentamisesta lukuun tullut säädösmuutoksia, mutta hakemuslomaketta ja tuloselvitysliitettä tullaan tarkentamaan. Yksityisen elinkeinonharjoittajan on liitettävä hakemukseen: y oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle laadittu elinkeinonharjoittajan tuloselvitys 74 y jäljennös elinkeinotoiminnan aloittamista koskevasta ilmoituksesta 75 y jäljennökset viimeisistä tilinpäätösasiakirjoista (ks. tarkennus jäljempänä) 76. 68 Koskelo & Lehtimäki, 310. LaVM 12/2014, 10 69 Niemi-Kiesiläinen, 239 70 HE 83/2014, 34 71 VJA 3 a 2 3 kohdat 72 Hakemuksen laatimisohjeet, 5 73 VJL 45 1 ja 2 mom. HE 83/2014, 67 74 VJA 2 1 mom 4 kohta. Hakemuksen laatimisohjeet, 6 75 VJA 3 1 mom 76 VJA 3 1 mom ja 4 mom 19

Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen on liitettävä hakemukseensa: y oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle laadittu elinkeinonharjoittajan tuloselvitys 77 y jäljennös yhtiön kaupparekisteriotteesta 78 y jäljennökset viimeisistä tilinpäätösasiakirjoista (ks. tarkennus jäljempänä) 79 y tilintarkastajan selvitys yhtiön taloudellisesta tilanteesta 80. Velallisen, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa osakeyhtiön johtoon kuuluvana osakkeenomistajana on liitettävä hakemukseensa: y oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle laadittu elinkeinonharjoittajan tuloselvitys 81 y jäljennös yhtiön kaupparekisteriotteesta 82 y jäljennökset viimeisistä tilinpäätösasiakirjoista (ks. tarkennus jäljempänä) 83. Tilinpäätösasiakirjoja koskien asetukseen tuli seuraava täydennys 84 : Jos velallisella ei ole kirjanpitolain (1336/1997) mukaan velvollisuutta laatia tilinpäätöstä, hakemukseen voidaan liittää tilinpäätösasiakirjojen sijasta selvitys toimitetusta verotuksesta tai siltä osin kuin verotusta ei vielä ole toimitettu, veroilmoituksesta liitteineen. 1.5.4 Vain yksityistä elinkeinonharjoittajaa koskeva lisäedellytys: maksuvara VJL 9 a :n mahdollisesta väliaikaisesta syystä johtuvaa maksukyvyn vähäisyyttä ei lakimuutoksen jälkeen tutkita niiden velallisten kohdalla lainkaan, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa yksityisinä elinkeinonharjoittajina 85. Yksityisen elinkeinonharjoittajan edellytys velkajärjestelyn saamiselle ei enää ole elinkeinotoiminnan vakiintuminen 86, vaan maksuvaran muodostuminen 87. Maksuvaraedellytystä ei ole yhtiömuodossa elinkeinotoimintaa harjoittavilla velallisilla, vaan heidän kohdallaan sovelletaan edelleen VJL 9 a :n 1 momenttia 88. Maksuvaraedellytystä sovelletaan nyt kaikkiin yksityisiin elinkeinonharjoittajiin eli myös heihin, joilla ei ole tarvetta elinkeinotoiminnan velkojen järjestelylle. Joissakin poikkeustilanteissa velallisen voi olla parempi lopettaa elinkeinotoiminta, jos maksuvaraa ei muodostu, jotta hänen kohdalla arvioitaisiin tilanteen väliaikaisuutta eikä maksuvaraedellytystä. Esimerkiksi eläkeläinen tai työtönkin voi harjoittaa vähäistä, mutta kannattavaa ja yleensä pienimuotoista, elinkeinotoimintaa, josta ei ole velkaa tai sitä on vain vähän. Jos maksuvaraa ei kuitenkaan muodostu, velkajärjestelyä ei voitaisi myöntää, vaikka muut edellytykset yksitalouden velkojen järjestelylle täyttyisivät. 77 VJA 2 1 mom 4 kohta. Hakemuksen laatimisohjeet, 6 78 VJA 3 1 mom 79 VJA 3 1 mom ja 4 mom 80 VJA 3 1 mom 81 VJA 2 1 mom 4 kohta. Hakemuksen laatimisohjeet, 6 82 VJA 3 1 mom 83 VJA 3 1 mom ja 4 mom 84 VJA 3 4 mom 85 HE 83/2014, 51, 66. VJL 9 a 2 mom 86 Jos elinkeinotoiminta on vasta alkanut tai toiminnan jatko on muutoin hyvin epävarmaa, ei voitane soveltaa myöskään VJL 10 9 kohdan mukaista estettä eli sitä, että olisi todennäköisestä, ettei velallinen tulisi noudattamaan maksuohjelmaa. Oikeuskirjallisuuden (Koskelo & Lehtimäki, 92) ja lain esitöiden (HE 183/1992) mukaan esteperusteella tarkoitetaan nimenomaan velallisen toiminnasta (esim. päihdeongelma) johtuvaa epäluotettavuutta maksuohjelman noudattamiseen. Siten esimerkiksi määräaikainen työsuhde tai asumistilanteen epävarmuus eivät ole laissa tarkoitettuja esteperusteita, joten yritystoiminnan epävarmuus lienee rinnastettavissa edellä mainittuihin. 87 HE 83/2014, 12, 51 52, 66. VJL 45 1 mom 88 HE 83/2014, 52 20

Säännöksessä on täsmennetty, että maksuvaraa pitää olla nimenomaan tavallisten velkojen maksamiseen eli jos maksuvara menee kokonaisuudessaan vakuusvelkojen maksamiseen, edellytys ei täyty. Muutoin maksuvaran muodostumiselle ei ole asetettu tarkempia ehtoja eli riittää, että maksuvara ei ole negatiivinen eikä se ole nolla 89. Maksuvara lasketaan täysin samalla tavalla kuin velkajärjestelylain ja maksukykyasetuksen mukaan muillekin velallisille eli elinkeinonharjoittajia varten ei ole erilaisia säännöksiä maksuvaran laskelmista varten 90. Säännöksessä ei ole myöskään määritelty, että pitääkö maksuvaraa olla koko maksuohjelman ajan vai riittääkö, että maksuvaraa on vain osan aikaa. Asia jää oikeuskäytännön varaan, mutta yhden tulkinnan mukaan voisi riittää lyhytkin maksuvaraa muodostava jakso maksuvarahan voi nousta tai laskea maksuohjelman aikana esimerkiksi tiedossa olevista elatusvelvollisuuksissa tapahtuvissa muutoksista johtuen. Lainsäätäjän tarkoituksena näyttää kuitenkin olleen, että maksuvaraedellytys on peruste kannattavuuden arvioinnille, joten lähtökohta lienee maksuvaran muodostuminen koko tai lähes koko maksuohjelman ajalta, jolloin muutama kuukausi ei täyttäisi tarkoitusta. Säännöksistä tai esitöistä ei myöskään käy ilmi, voiko velallinen elinkustannuksistaan tinkimällä saada aikaiseksi sellaista maksuvaraa, minkä perusteella velkajärjestely voitaisiin myöntää elinkeinonharjoittajalle. Maksukykyasetuksen mukaan on mahdollista huomioida elinkustannukset asetusta alhaisempina, jos velallinen arvioi tulevansa toimeen vähemmillä kustannuksilla 91. Siten maksukykyasetuksen mukaan velallinen voisi nostaa maksuvaransa suuruutta elinkustannuksista tinkimällä ja siten saada elinkeinonharjoittajana velkajärjestelyn, vaikka täysillä elinkustannusnormeilla laskettuna maksuvaraa ei muodostuisikaan. Samoin korkeimman oikeuden ratkaisuissa on hyväksytty elinkustannuksista tinkiminen esimerkiksi asunnon säilyttämiseksi, mutta toisaalta niissä on tehty terminologinen ero laskennallisen ja tingityn maksuvaran välillä 92. Koska säännös ei ole esimerkiksi muodossa, että edellytettäisiin laskennallista maksuvaraa, tinkiminen voisi olla mahdollista. Toisaalta, jos hyväksytään maksuvaran muodostaminen elinkustannuksista tinkimällä, jokainen velallinenhan voi ilmoittaa, että kyllä hän pystyy maksamaan esimerkiksi viisi euroa kuukaudessa siihen varmasti jokainen velallinen on valmis velkajärjestelyn saadakseen. Vastaava periaate käy ilmi myös maksuohjelman kestoa koskevan säännöksen soveltamisesta eli tiettävästi käytännössä ei ole hyväksytty, että maksuohjelman kesto lyhentyisi viidestä vuodesta kolmeen vuoteen, jos velallinen ilmoittaa tinkimällä kykenevänsä maksamaan muutaman euron kuukaudessa, vaan ratkaisevaa on laskennallinen maksuvara, vaikka sitä ei ole säännöksessä todettukaan. Säännöksen sanamuoto on erilainen kuin VJL 30 4 momentissa, joten sitä koskevat ennakkopäätökset eivät ole sovellettavissa VJL 45 :n 1 momenttiin. Siten ei riitä, että velkojille tulisi suorituksia vain menettelyajan kertymästä tai varallisuuden rahaksimuutosta. Säännös on siinä mielessä ehdoton, että vaikka elinkeinotoiminta olisi kannattavaa, velkajärjestelyä ei voida myöntää, jos ei ole maksuvaraa. Esimerkiksi jos velallisen elinkeinotoiminnasta saama tulo on muuten hyvä, mutta esimerkiksi puolisolla ei ole tuloja lainkaan tai vain vähän tai muuten elatusvelvollisuuksista johtuen menot ovat niin suuret, ettei maksuvaraa muodostu. Velkajärjestelyasetuksessa edellytetty asiantuntija tullee selvityksessään muodostamaan käsityksensä elinkeinotoiminnasta saatavasta tulosta 93. Talous- ja velkaneuvoja laskee maksuvaran hakemukseen velallisen antamien tietojen, mutta myös asiantuntijan selvityksen perusteella. Asiaan mahdollisesti määrätty selvittäjä tarkistaa myös maksuvaran määräytymisen perusteet 94. Maksuvara perustuu luonnollisesti toteutuneeseen tuloon, paitsi jos tulevat muutokset ovat varmuudella tiedossa, mutta maksuvaraa ei voi muodostaa tulevien epävarmojen positiivisten näkymien varaan. 89 HE 83/2014, 66 90 HE 83/2014, 32 91 Maksukykyasetus 4 3 mom 92 KKO:1996:3 ja KKO:2014:16 93 VJA 3 a 2 3 kohdat 94 HE 83/2014, 33 21