LAUSUNTO Oikeusministeriölle OM 15/41/2009 OM041:00/2009 VELKAJÄRJESTELYN UUDISTAMINEN
|
|
- Ilona Lehtinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oikeusministeriölle OM 15/41/2009 OM041:00/2009 VELKAJÄRJESTELYN UUDISTAMINEN Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä Velkajärjestelyn uudistaminen (Mietintöjä ja lausuntoja 11/2011). Finanssialan Keskusliitto (FK) esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavan. 1. Yleistä Velkajärjestelytyöryhmän mietinnössä esitetään yksityishenkilön velkajärjestelyn perusteellista uudistamista. Työryhmä otti tehtäväkseen arvioida uudelleen koko velkajärjestelylain sisällön. FK:n edustaja oli työryhmässä mukana, ja FK liitti mietintöön eriävän mielipiteensä. Nyt kun mietintöä on ollut mahdollisuus tarkastella kokonaisuutena, on todettava, että työryhmän käytettävissä oleva aika ei ollut riittävä tehtävän laajuuteen nähden. Suuri osa ehdotuksista jäi liian pintapuolisen pohdinnan varaan, joten on tärkeää, että jatkovalmistelulle varataan riittävästi resursseja. Sidosryhmien kuulemiselle on myös jatkovalmistelun yhteydessä varattava mahdollisuus. FK pitää yleisesti ottaen kannatettavana esimerkiksi ehdotusta, jonka mukaan maksuohjelma joustaa suoraan tulojen muuttuessa, koska samalla vältetään erilliset maksuvaran tarkistukset ja lisätilitykset. Ehdotettu ulosoton roolin kasvattaminen on myös kannatettava uudistus. Maksujen maksaminen yhteen paikkaan ja maksujen seuranta keskitetysti helpottaa sekä velallisen että velkojien työtä. Velallisen maksuvelvollisuuden määritteleminen on kuitenkin ehdotuksen mukaan yhä varsin monimutkaista, vaikka tavoitteena oli yksinkertaistaa menettelyä. Ehdotuksessa lasketaan paljon velallisen omaehtoisen aktiivisuuden ja velkaneuvonnan tuen varaan. Sinänsä pidämme erittäin hyvänä velkaneuvonnan roolin kasvattamista siten, että velallista tuetaan pitkäjänteisesti ja avustetaan nykyistä enemmän taloussuunnittelussa. Jos selvittäjiä ei enää nykyiseen tapaan käytetä, on kuitenkin vaarana, että maksuohjelman sisällön vahvistaminen lisää tuomioistuinten työtä nykyisestä. Se, että tuomioistuimiin saadaan eri osapuolten edut tasapuolisesti huomioon ottavia maksuohjelmaehdotuksia, edellyttää velkaneuvojien roolin kehittymistä puolueettomampaan suuntaan. Muussa tapauksessa velkojien tarve lausua ehdotuksen sisällöstä ja ehdottaa siihen muutoksia saattaa kasvaa, mikä lisää kaikkien osapuolten työtä. FK:n näkemyksen mukaan velkaongelmien hoitamisessa painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisyssä. Velkajärjestelytyöryhmän tarpeita varten tehtiin Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa tutkimus, 1
2 joka osoittaa, että monet velkajärjestelyn jo aiemmin läpikäyneet ovat joutuneet uudelleen velkaongelmiin. Velkajärjestely on kuitenkin tarkoitettu viimesijaiseksi keinoksi, joka on käytettävissä kerran elämässä. Velalliselle tehtävä taloudenhallintaa koskeva suunnitelma ja muut ohjaavat toimet ovat ensiarvoisen tärkeitä velkaongelmien ehkäisemisessä, eikä maksuvelvollisuuden yhä voimakkaampaa jälkikäteistä järjestelemistä tai sen poistamista kokonaan voida pitää tavoitteen kannalta ensisijaisena, oikein kohdennettuna keinona. Ehdotettujen uudistusten edellytyksenä on, että talous- ja velkaneuvontaan, ulosottotoimeen ja tuomioistuimiin turvataan riittävät resurssit ehdotuksen toteuttamista varten. 2. Velkajärjestelyyn kuuluvat velat Velkajärjestelyn piiriin kuuluvien velkojen määrittely pohjautuu ehdotuksessa uuteen systematiikkaan. Laissa ei enää nykyiseen tapaan määriteltäisi yläkäsitteenä velkajärjestelyn piiriin kuuluvaa velkaa, johon myös vakuusvelka kuuluu (VJL k ja 5 k). Ehdotetun 2 :n 3 kohdassa määritellään velkajärjestelyvelka, joka sanamuotonsa mukaan vaikuttaa vastaavanlaiselta yläkäsitteeltä, mutta johon ei kuitenkaan nimenomaisesti sisällytetä vakuusvelkaa. Velkajärjestelyvelka näyttää näin ollen vastaavan nykyistä vakiintunutta tavallisen velan käsitettä. Vakuusvelka on erikseen määritelty pykälän 6 kohdassa ilman, että vakuusvelan suhteesta velkajärjestelyyn samalla säädettäisiin. Ehdotetun 10.1 :n mukaan maksuohjelmaan kuuluu vakuusvelkojan saatavasta se osa, joka ylittää vakuusesineen arvon velkajärjestelymenettelyn alkamishetkellä. Tätä vakuudetonta osaa pidetään näin ollen velkajärjestelyvelkana. Vakuuden kattama osa sen sijaan ei kuulu maksuohjelmaan. Perustelujen mukaan lähtökohtana on, ettei vakuusvelkaa järjestellä siltä osin kuin vakuus kattaa velkojan saatavan. Asunnon säilyttämistilanteessa vakuusvelan maksuaikataula voidaan kuitenkin ehdotetun 41.1 :n mukaan muuttaa ja erääntynyttä viivästyskorko alentaa tai poistaa se kokonaan. Vaikkei vakuusvelka kuulu maksuohjelmaan, siihen kohdistetaan maksuohjelmassa järjestelytoimia. Ehdotetun 44 :n mukaan velkajärjestelyn piiriin voitaisiin tietyin edellytyksin hyväksyä yksityisen ammatin- tai elinkeinonharjoittajan yritysvelkoja. Tällaisten yritystoimintaan liittyvien velkojen vakuutena voi olla yrityskiinnitys. Tältäkään osin vakuusvelka ei ehdotuksen mukaan kuuluisi maksuohjelmaan. FK pitää sinänsä kannatettavana yrityskiinnityksellä turvatun velan jättämistä pois velkajärjestelyn piiristä. Muu ratkaisu johtaisi sekavaan lopputulokseen. Jatkovalmistelussa lienee kuitenkin yleisesti ottaen aiheellista pohtia, minkälaisia eroja eri maksukyvyttömyysmenettelyjen välille on syytä rakentaa, ja mitä vaikutuksia tällaisilla eroilla on esimerkiksi siihen, mihin maksukyvyttömyysmenettelyyn yrittäjävelallinen hakeutuu. Vakuusvelkaa koskevaa sääntelyehdotusta voidaan pitää jossain määrin epäjohdonmukaisena ja selkeyttämistä kaipaavana. Erityisesti järjestellyn, asuntovakuudellisen velan perinnän kannalta olisi tarpeen täsmentää, tuleeko velalliselle vahvistettu maksuohjelma vakuusvelan aikaisempien ehtojen sijaan. Käytännössä kysymys tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa vakuusvelan maksu on viivästynyt, mutta asuntoa ei ole myyty. 2
3 3. Velkajärjestelyn edellytykset ja esteet Ehdotetun 3 :n mukaan velkajärjestelyn edellytyksenä ei enää mainittaisi olosuhdemuutosta, joka on tapahtunut pääasiassa ilman velallisen omaa syytä. Ainoana edellytyksenä on varojen ja velkojen välinen huomattava epäsuhde, jonka johdosta velallinen on pysyvästi tai pitkäaikaisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Perustelujen mukaan tarkoituksena ei ole tiukentaa velkajärjestelyn edellytyksenä olevaa ylivelkaantumisen kriteeriä, vaan muodostaa mahdollisimman selkeä sääntö maksukyvyttömyyden arvioimista varten. Tarkoituksena ei myöskään ole ollut lieventää velkajärjestelyyn pääsyn edellytyksiä, minkä voisi jatkovalmistelussa vielä selvyyden vuoksi lisätä perusteluihin. Velkajärjestelyn esteluettelon usein sovellettu esteperuste, ilmeisen kevytmielinen velkaantuminen, ehdotetaan korvattavaksi uudella esteperusteella. Velkajärjestelyä ei voitaisi myöntää, jos velallisen velkaantumiseen johtaneita toimia voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää piittaamattomina tai vastuuttomina ottaen huomioon myös luotonantajan toiminta hyvän luotonantotavan kannalta arvioituna (ehdotettu k). On selvää, että velalliselta edellytetään vastuullisuutta sekä velanotossa että maksukäyttäytymisessä. Velkaantumisarvioinnissa on sinänsä perusteltua ottaa huomioon kummankin sopijapuolen menettelyä. Esimerkiksi Euroopan komissio on pitänyt viime vuosina esillä vastuullisen luotonoton ja luotonannon merkitystä (responsible lending and borrowing). Ehdotettu esteen sanamuoto jää kuitenkin luotonantajan toiminnan arvioinnin suhteen mielestämme liian avoimeksi. Perusteluissa on oikeansuuntaisesti todettu, ettei joihinkin velkojiin kohdistuva moite voi poistaa velallisen piittaamattomuutta tai välinpitämättömyyttä kaikkien luottojen osalta. On tärkeää, ettei vastuullisesti toimiva velkoja joudu missään tilanteessa huonompaan asemaan sillä perusteella, että joku muu velkoja on toiminut moitittavasti. Osapuolten toiminnan syy/seuraus-suhdetta tulee jatkovalmistelussa täsmentää. 4. Velallisen taloudellinen vähimmäissuoja Työryhmä tukeutui velkojen maksuun käytettäviä varoja koskevassa arvioinnissaan pitkälti Kuluttajatutkimuskeskuksen (KTK) tutkimukseen, jossa on määritelty kohtuullisen kulutuksen minimibudjetti. Velalliselle varataan mallibudjetissa muun muassa tietoliikennekustannuksiin 81 euroa kuukaudessa, mitä voidaan pitää varsin suurena menoeränä tilanteessa, jossa velkojen maksuvelvollisuutta leikataan. Maksuohjelman normaalikesto on lyhennetty kolmeen vuoteen voimaan tulleella lailla. Olisi vielä syytä uudelleen pohtia, onko perusteltua ohjelman keston lyhentämisen lisäksi lieventää velallisen maksettavaksi tulevaa määrää ehdotetulla tavalla vai voitaisiinko velkajärjestelyvelalliselta kuitenkin edellyttää tiukempaa budjettia lyhyen, vain kolme vuotta kestävän maksuohjelman vastapainoksi. Elinkustannuksiin varattavissa, ulosoton suojaosuuteen suhteutetuissa prosenttimäärissä FK pitää ja jo työryhmässä piti esimerkiksi yksin asuvalle velalliselle oikeampana ja muiden velallisryhmien kanssa paremmin samassa suhteessa olevana normina 90 % suojaosuudesta. Ehdotuksen mukaan yksin asuvan normina olisi 95 % suojaosuudesta (ehdotettu k). Kun velallisen asumiskulut otetaan kuitenkin lisäksi todellisina huomioon, ero normaaliulosottoon verrattuna on velkojien vahingoksi perusteettoman suuri. 3
4 Ehdotetun 8.1 :n 1 ja 2 kohdan sanamuodot vaikuttavat selviltä sen suhteen, että jos velallinen asuu muun täysi-ikäisen kuin alle 21-vuotiaan lapsensa kanssa, asumiskustannukset jaetaan ja velallisen osalta otetaan huomioon 80 % suojaosuudesta. Momentin 2 kohdan perusteluissa kuitenkin todetaan, että asumiskustannusten jakamisella tarkoitetaan elinkustannusnormista päätettäessä sellaista asuinkumppania, jonka kanssa jaetaan myös elämisen kustannukset. Tämä ei näyttäisi vastaavan pykäläehdotuksen sanamuotoa. Lisäksi rajanveto elämänkumppanin ja pelkän asumiskumppanin välillä voi olla käytännössä vaikeaa. 5. Maksuohjelman kesto ja maksukyvyttömyyden väliaikainen syy Maksuohjelman normaalikeston lyhentäminen viidestä kolmeen vuoteen vähensi velkojille tulevia suorituksia. On tärkeää, että luotonantajat saavat velkajärjestelyn yhteydessä edelleen mahdollisimman täysimääräisen osuuden velallisen tuloista ja varallisuudesta antamansa velan vastineeksi. Mietintö sisältää runsaasti erilaisia keinoja, joilla velallisen on mahdollisuus saada joustoa maksuvelvollisuuteensa ja suoritustensa ajoittamiseen. Kokonaisuutta arvioitaessa herää kysymys, onko maksuohjelman alun lykkäämismahdollisuus neljällä kuukaudella velkojien edut huomioon ottaen kuitenkaan tarpeeksi perusteltu. Jatkovalmistelussa tämän ehdotuksen tarpeellisuutta tulisi vielä arvioida uudelleen ainakin siltä kannalta, riittäisikö lykkäykselle lyhyempi aika, esimerkiksi kaksi kuukautta. Velallisella on kuitenkin mahdollisuus vapaakuukausiin myös ohjelman keston aikana. 6. Omistusasunnon säilyttäminen Sekä velkojien että velallisen kannalta on keskeistä, millä edellytyksillä velallinen saa säilyttää omistusasuntonsa velkajärjestelyn yhteydessä. Ehdotuksen lähtökohtana on oikein ja perustellusti nykyinen periaate, jonka mukaan velkajärjestely ei vaikuta esineoikeuden pysyvyyteen tai sisältöön. Tätä vakuusvelkojan oikeutta ei tule loukata miltään osin. Puuttuminen esinevakuudella turvattuun saatavaan tulee tarkasteltavaksi Suomen perustuslain 15 :n turvaaman omaisuuden suojan kannalta. Työryhmässä on vallinnut yksimielisyys sen suhteen, ettei vakuusvelkojen asemaa ole ollut tarkoitus heikentää nykyisestä. Asunnon säilyttämistä koskeva ehdotus muotoutui kuitenkin vasta niin työryhmätyön loppuvaiheessa, ettei ollut ajallisesti mahdollista arvioida ehdotusta yksityiskohtaisesti tältä osin. Työryhmän ehdotus asunnon säilyttämisestä perustuu kompromissiin, jonka mukaan vakuusvelkojat saisivat maksuohjelman kolmen ensimmäisen vuoden aikana vakuusvelalle vain koron, mutta ei lyhennyksiä. Vakuusvelkojat voivat hyväksyä tämän lyhennysvapaan sillä edellytyksellä, että vakuusvelkoja saa velalle koron, joka turvaa vakuusvelkojan aseman lyhennysvapaan aikana. Ehdotuksessa tällaisena korkona pidetään tulevaisuuteen kohdistuvaa arviota riittävästä inflaatiosuojasta. FK katsoo, että tämä perustuu kuitenkin epävarmoihin inflaatioennusteisiin eikä ole vakuusvelkojan näkökulmasta turvaava korko. Lyhennysvapaan aikana vakuusvelalle tulee maksaa kolmen vuoden markkinakorko, joka on etukäteen määriteltävissä ja joka ottaa asianmukaisella tavalla huomioon vakuusvelkojan jälleenrahoituskustannukset. Ehdotuksen mukaan velallinen jatkaa maksuohjelmaansa ensimmäisten kolmen vuoden jälkeen maksamalla vakuusvelalle sekä lyhennyksiä että korkoa. Vakuusvelan korkoa voidaan järjestellä maksuohjelman loppukeston eli normaalitilanteessa enimmillään 12 vuoden ajalta. Jos perusmaksuohjelman kesto on viisi vuotta, järjestelyt voivat koskea 14 vuoden ajanjaksoa. Vakuus- 4
5 velkojan näkökulmasta ei ole perusteltua, että vakuusvelan järjestelty korko olisi kiinteä seuraavat 12 tai 14 vuotta, vaan koron tulee olla sidottu johonkin viitekorkoon. Korkotason vaihtelua on mahdotonta ennustaa näin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi nykyisessä korkotilanteessa on odotettavissa, että yleinen korkotaso voi vaihdella huomattavastikin seuraavien 12 tai 14 vuoden aikana. Jos korot laskevat maksuohjelman keston aikana, alussa vahvistettu kiinteä korko voi osoittautua jopa korkeammaksi kuin velallisen sopiman alkuperäisen korkoehdon mukainen korko. Kiinteä korko ei näin ollen ole myöskään välttämättä velallisen edun mukainen. FK pitäisi parhaana vaihtoehtona, että myös velkajärjestelyssä vakuusvelan korko seuraisi yleistä markkinakorkojen tasoa. Ehdotuksen perusteluissa ohjataan käyttämään vakuusvelalle kiinteää korkoa, mutta tämä tulisi jatkovalmistelussa korjata esimerkiksi muotoon markkinaehtoinen korko. Koron sitominen kiinteäksi useaksi vuodeksi johtaa käytännössä voimakkaaseen puuttumiseen vakuusvelan asemaan. Esimerkiksi yrityssaneerauksessa vakuusvelan alennettukin korko määrätään saneerausohjelmassa käytännössä aina markkinaehtoisena eli esimerkiksi euribor lisättynä marginaalilla. Näin vältetään se, että vakuusvelkoja jäisi eräänlaiseen inflaatioloukkuun. Samaa käytäntöä tulisi noudattaa myös yksityishenkilön velkajärjestelyssä. Ehdotuksen mukaan mahdollinen asunnon vapaa arvo hyvitetään velkojille määrittelemällä velallisen asumissuojaosuus uudella tavalla. Jos vakuusvelkojat luopuvat lyhennyksistä kolmeksi vuodeksi, velallisen tulee vastaavasti asunnon säilyttääkseen sitoutua ehdotuksen mukaisen vapaan arvon suorittamiseen muille kuin vakuusvelkojille. Muutoin ehdotus ei johda kohtuulliseen lopputulokseen yhtäältä velallisen ja velkojien ja toisaalta eri velkojaryhmien välillä. FK haluaa näin ollen vielä korostaa, että vakuusvelan ensimmäisen kolmen vuoden lyhennysvapaa on sidoksissa kokonaisuuteen, jossa asunnon vapaa arvo hyvitetään velkajärjestelyvelkojille ehdotetulla tavalla. 7. Omistusasunnon myyminen Mikäli velallinen ei pysty säilyttämään omistusasuntoaan velkajärjestelyssä, noudatetaan ehdotettua 40 :ä. Ehdotetun 40.1 :n mukaan asunto määrätään tällöin myytäväksi, jollei muusta ole sovittu velkojan kanssa. Momentissa säädetään lisäksi, ettei asuntoa määrätä myytäväksi, jos vapaata arvoa on vain vähäinen määrä ottaen huomioon tietyt laissa mainitut seikat. Kun velallinen ei kuitenkaan voi myöskään säilyttää asuntoaan, tilanne jää avoimeksi. Asuntoluotto jää hoitamattomaksi, velallinen jatkaa asumista ja saa samaan aikaan velkajärjestelyn. Näkemyksemme mukaan olisi loogista, että jos asuntoa ei määrätä säilytettäväksi, se määrätään myytäväksi ja myydään. Ehdotetun 40.2 :n mukaan myytäväksi määrättyä asuntoa ei saisi myydä ilman velallisen suostumusta alle sen hinnan, jonka mukaisella arvolla velallinen olisi voinut säilyttää asunnon. Mahdollisimman hyvän hinnan saaminen on kaikkien osapuolten yhteinen etu. Tämä ehdotus vaikuttaa erikoiselta ja se voi johtaa käytännössä ennakoimattomiin ongelmatilanteisiin. Näkemyksemme mukaan myytäväksi määrättyyn asuntoon ei voida asettaa hintaleikkureita, vaan asunto on voitava myydä markkinahintaan. Esitämme kyseisen säännöksen poistamista. Ehdotetun 40.3 :n mukaan velalliselle voidaan pyynnöstä antaa vuoden lykkäys asunnon myyntiin velallisen asumisen järjestämiseksi. Tämä lykkäysmahdollisuus tuntuu ylimitoitetulta. Ilman säännöstäkin asuntojen myyntejä käytännössä lykkäytyy. Jos lykkäysmahdollisuus halutaan ottaa lakiin, aika voisi olla esimerkiksi kolme kuukautta. 5
6 Jos velallisen säilyttämäksi määrätty asunto sittemmin myydään, noudatettaisiin ehdotettua 42.2 :ä. Vakuusvelkoja voisi tällöin saada kauppahinnasta paitsi maksamatta olevan vakuusvelan määrän myös järjestellyn osuuden vakuusvelan korosta ja sen osuuden saatavastaan, joka kuuluu maksuohjelmaan velkajärjestelyvelkana. Ehdotetun velkojien keskinäisen etusijajärjestyksen mukaan velkajärjestelyvelkojille maksamatta oleva vapaa arvo menisi kuitenkin järjestellyn vakuusvelan koron ja velkajärjestelyvelkana huomioidun panttivelan edelle. Velkojan, jolla on esinevakuusoikeus velallisen omaisuuteen, tulee FK:n näkemyksen mukaan saada kaikissa tilanteissa vakuusesineen kauppahinnasta suoritus ennen muita velkojia. Vakuuden arvoa ei välttämättä ole alun perin onnistuttu arvioimaan oikein; arvio onkin aina käytännössä joko liian suuri tai liian pieni. Asunnon arvo voi olla myyntitilanteessa korkeampi tai matalampi myös arvon muutoksen johdosta. Sillä, minkä arvoiseksi vakuusesine on velkajärjestelyn aloitusmenettelyssä arvioitu, ei tule olla vaikutusta etusijajärjestykseen, jonka mukaan vakuusesineen kauppahintaa velkojille jaetaan. Vakuusesineen myyntihinta tulee FK:n mielestä jakaa velkojille samojen periaatteiden noudattaen kuin nykyisin VJL 26.3 ja 34.1 :n mukaan vakiintuneesti tapahtuu. Tältä osin viittaamme myös oikeuskäytäntöön. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2006:14 oli kyse asunnon myymisestä maksuohjelman aikana. Velallinen oli toiselle paikkakunnalle muuton takia myynyt maksuohjelmassa säilytetyn omistusasuntonsa ennen maksuohjelman päättymistä. Realisointituotoista oli maksettava ensin maksuohjelman mukaisen vakuusvelan maksamaton osa ja sitten tavallisina velkoina käsitellyt panttivelat. Muut tavalliset velat saivat suorituksen tämän jälkeen. Ehdotus ei ole viimeksi mainituilta osin sopusoinnussa sen periaatteen kanssa, ettei velkajärjestely vaikuta esinevakuusoikeuden pysyvyyteen tai sisältöön. Tämän vuoksi ehdotetun 42.2 :n 4 ja 5 kohdat tulee siirtää sanotun periaatteen vuoksi momentin 2 ja 3 kohdaksi, Tämä muutos on syytä tehdä periaatteen ja havainnollisuuden vuoksi, vaikkeivät eri kohdat tule aina yhtä aikaa sovellettaviksi. Ehdotetun 42.2 :n osalta on lisäksi täsmennettävä ehdotetun 10 :n periaatteiden mukaisesti, että mikäli asunnon kauppahinta ei kata vakuusvelkaa, loppuosa saatavasta on lisättävä maksuohjelmaan velkajärjestelyvelaksi. 8. Yrittäjä ja velkajärjestely FK pitää sinänsä kannatettavana, että elinkeinonharjoittajien järjestelyjä voitaisiin ottaa yksityishenkilön velkajärjestelyn piiriin. Kyseessä on kuitenkin suuri periaatteellinen muutos, jonka toteuttamista tulisi kuitenkin vielä edeltää syvällisempi vaikutusarviointi, joka sisältäisi vähäisen yritystoiminnan määrittelyn käsittelyä toiminnan laajuuden (liikevaihto, tase, henkilökunta) suhteen sekä yrityssaneerauksen ja velkajärjestelyn välisen rajanvedon määrittelyn tarkentamista. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, että esimerkiksi yrityskiinnityksen ja autokiinnityksen merkitystä ja vaikutusta ei ehdotuksessa eikä sen perusteluissa ole käsitelty. Esitämme harkittavaksi, että samalla kun velkajärjestelylakiin otetaan takautumissaatavan asemaa koskeva säännös, vastaavanlainen lisäys tehtäisiin myös yrityssaneerauksesta annettuun lakiin. Ehdotetun VJL 22 :n mukaan jos takaaja maksaa päävelkaa tai suoritus otetaan vierasvelkapantista maksuohjelman aikana, maksuohjelman aikana syntynyt takautumissaatava saa jako-osaa vasta, kun se osa päävelasta on tullut maksetuksi, josta takaaja tai pantti vastaa. Tämä vastaa nykyistä KonkL 18:6 :n sääntelyä. Kaikkien maksukyvyttömyysmenettelyjen tulisi olla tältä osin 6
7 yhdenmukaisesti säänneltyjä, jotta takautumisvelkojan asema ei olisi riippuvainen siitä, mihin menettelyyn velallinen hakeutuu. 9. Toissijainen vanhentumisaika Velan vanhentumisesta annetun lain muutosehdotus eräpäivästä laskettavasta toissijaisesta vanhentumisesta sisältää periaatteellisia epäkohtia. Erityisen ongelmallinen on sääntelyn takautuva soveltaminen. Puuttuminen takautuvasti sellaisen saatavan vanhentumiseen, josta ei ole haettu maksutuomiota, heikentää yllättävällä ja ennakoimattomalla tavalla velkojan asemaa. On tapauksia, joissa velkojat ovat tyytyneet pitkäkestoiseen vapaaehtoiseen perintään ilman maksutuomion hakemista. Ehdotettu sääntely ei ole sopusoinnussa sen kanssa, että velkojia on kannustettu tekemään velallisten kanssa vapaaehtoisia velkajärjestelysopimuksia. Lainvoimaisiin maksutuomioihin puuttuminen on pitkälle menevä toimenpide. Ehdotuksen mukaan aiemmin haetuille maksutuomiolle jäisi viisi vuotta perintäaikaa, jollei täytäntöönpanoperusteen määräaika sitä ennen pääty. Vähintään sama viiden vuoden perintäaika tulisi jäädä niillekin saataville, joista ei ole vielä ennen ehdotetun lainmuutoksen voimaantuloa haettu tuomiota. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Helena Laine johtaja 7
Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009)
Lausunto 1 (6) Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009) 1. Työryhmän ehdotuksen keskeinen sisältö
LisätiedotHE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä
LisätiedotSISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21
SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset
LisätiedotViite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 16/41/2012
TURUN HOVIOIKEUS Oikeusministeriön lainvalmisteluosastolle Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 29.11.2013 OM 16/41/2012 Lausunto yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain tarkistamisesta (oikeusministeriön
LisätiedotYRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari
YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä
LisätiedotAsia: lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä 2009:20, Maksuohjelman kesto (OM 15/41/2009)
HELSINGIN HOVIOIKEUS PL 76, Ratamestarintie 9 00521 Helsinki Puhelin 0103640500, palvelunumero 010086305 Telefax 0103640512 kirjaamo Säh köpostiosoite helsin ki.ho@oikeus.fi 20.1.2010 Oikeusministeriölle
LisätiedotMilloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?
Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia
Lisätiedot1993 vp- HE 308. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yrittäjien eläkelain 10 :n ja maatalousyrittäjien eläkelain 13 :n muuttamisesta
1993 vp- HE 308 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yrittäjien eläkelain 10 :n ja maatalousyrittäjien eläkelain 13 :n muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÄASIALLI!\'EN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotLAUSUNTO Oikeusministeriö OM 16/41/2012. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain tarkistamisesta
Sairashuoneenkatu 2-4, PL 376 20101 Turku puh. 0295646200/ fax. 0295646285 LAUSUNTO 29.01.2014 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi OM 16/41/2012 Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain tarkistamisesta
LisätiedotSuomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Puheenjohtaja Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos. Eduskunnan lakivaliokunta
1 Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Puheenjohtaja Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos Eduskunnan lakivaliokunta Kuuleminen 5.9.2014 klo 9:30 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön
LisätiedotYksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg
Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Esimerkkitapaus Perhe-oy toimitusjohtajana toiminut perheen äiti oli
LisätiedotNuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016
Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
LisätiedotSISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEITÄ 15 1 JOHDANTO 19
SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEITÄ 15 1 JOHDANTO 19 2 MAKSU 23 2.1 Yleistä 23 2.2 Maksusuoritus oikealle taholle 24 2.3 Maksusuorituksen kohdentaminen 29 2.4 Velallisen kohdentamisoikeus ulosotossa 31 2.5
LisätiedotYksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen
Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä
LisätiedotPerintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta
Perintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta 14.12.2016 Riitta Lehvä-Korpi, ryhmäesimies Riitta.lehva-korpi@intrum.com Puh. 09-2291 1355 Taustaa Aktiivinen velkojen perintä Fokuksessa
LisätiedotSOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA
SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista
LisätiedotSosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että
2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen
LisätiedotYRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS
YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS 1. PANTINANTAJA Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (y-tunnus: 2556709-7), osoite: Tuurinkyläntie 2, 63610 Tuuri (jäljemäpänä Pantinantaja ) 2. PANTINSAAJAT 1) kunta 2) kunta
LisätiedotYksityishenkilön velkajärjestelystä ja sen vaikutuksesta valtion ja kunnanväliseen aravalainavelkasuhteeseen
Valtiokonttori Ohje 1 (20) Rahoitus 29.1.2014 Yksityishenkilön velkajärjestelystä ja sen vaikutuksesta valtion ja kunnanväliseen aravalainavelkasuhteeseen Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 20, 00054
Lisätiedot2. Elinkeinonharjoittajaa koskevien säännösten muuttaminen
HELSINGIN HOVIOIKEUS Dnro: 509/7074/2013 Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 02956 40500, Telefax 02956 40512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi pvm. 12.2.2014 Oikeusministeriö
Lisätiedot1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. HE 205/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kolttalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 205/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kolttalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kohtalakia muutettavaksi muun muassa siten, että kohtalain nojalla
LisätiedotHaapaveden kaupunki (jäljempänä Luotonantaja) PL 40, Haapavesi Y-tunnus:
LUOTTOSOPIMUS 1. OSAPUOLET Haapaveden kaupunki (jäljempänä Luotonantaja) PL 40, 86601 Haapavesi Y-tunnus: 0184872-4 Haapaveden Vesi Oy (jäljempänä Luotonottaja) Perustettava yhtiö 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS
LisätiedotTakausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen.
Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana Käytössä 23.3.2011 alkaen. 1. Takausvastuun laajuus ja takauskäsitteet 1.1. Takaus tarkoittaa sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen
LisätiedotLaki. yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta
EV 105/1998 vp- HE 68/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen
LisätiedotRovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1
Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen
LisätiedotHE 6/2008 vp. sakon täytäntöönpanosta annettua lakia
HE 6/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ja siihen liittyväksi laiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Sakon täytäntöönpanosta annettua
LisätiedotKaupunginhallitus liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS Osapuolet. Sopimuksen tausta ja tarkoitus
Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS 7.8.2015 Osapuolet 1. Äänekosken kaupunki Hallintokatu 4, 44100 Äänekosken 2. Rakennusliike Porrokki Oy (Y-tunnus:
LisätiedotVanhan kansan velkaviisautta
Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta
LisätiedotLUOTTOSUHDE 18.3.2015
LUOTTOSUHDE 18.3.2015 Valinnainen opintojakso, 7 op 1. a: Koron korottaminen ja b: lisäkorko ( 2. Velan periminen. (Saarnilehto, Kivi ym) 3. Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2013:72 on kysymys muun ohessa
LisätiedotLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo.
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä toukokuuta 2010 lähettänyt
LisätiedotTIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä
TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä 2 Sisältö 1. Talous- ja velkaneuvonta...5 2. Maksujärjestelyt...5 3. Sopimukseen perustuva velkojen järjestely...5 4. Velkojen järjestely järjestelylainalla
LisätiedotHAKEMUS VAPAAEHTOISEKSI VELKAJÄRJESTELYKSI 1/5 Hakijan antamat tiedot vapaaehtoista velkajärjestelyä varten
HAKEMUS VAPAAEHTOISEKSI VELKAJÄRJESTELYKSI 1/5 Selvitämme mahdollisuudet Lowellin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Sateenkaariperheet ry. Lausunto
Sateenkaariperheet ry Lausunto 24.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Oikeusministeriön työryhmän ehdotuksessa erityisen
LisätiedotPalauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka
1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme
LisätiedotYRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu
YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET Kokooma 20.2.2017 Viimeisin perustemuutos vahvistettu 22.12.2016. 1 Perusteen 2.11.2015 voimaantulosäännös Voimaantulo Poikkeussäännös
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2014. 941/2014 Laki. asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2014 941/2014 Laki asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014 Eduskunnan
Lisätiedotkerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden
LisätiedotJussi Y. Hyry MAKSUOHJELMA JA YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY
Jussi Y. Hyry MAKSUOHJELMA JA YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY Kajaanin ammattikorkeakoulu Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusohjelma Tradenomikoulutus Syksy 2010 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 340. Laki. korkolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2002
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2002 N:o 340 348 SISÄLLYS N:o Sivu 340 korkolain muuttamisesta... 2739 341 elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä
LisätiedotYRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET
YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 20.12.2004. Voimassa 1.1.20 Perusteen 13.6.2003 voimaantulosäännös Voimaantulo
LisätiedotHE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 168/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merimieslain 81 :n ja merimiesten vuosilomalain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimieslakia
LisätiedotYRITYSTILOJEN HANKKIMISEN JA LUOVUTTAMISEN PERIAATTEET. Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006):
Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 33 28.11.2013 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 39 03.02.2014 Kunnanhallitus 67 10.02.2014 YRITYSTILOJEN HANKKIMISEN JA LUOVUTTAMISEN PERIAATTEET 417/0/09/092/2014 Tulevaisuus-
LisätiedotPäiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotTakauksen saamisen edellytyksiä
Konvertointitakaus 868/2008 (HE 136/2008 vp) Voimaantulo 1.1.2009 Hyväksymisvaltuus valtion talousarviossa (2009: takausvastuun enimmäismäärä 1 miljardi ) Valtiokonttori päättää lainan hyväksymisestä takauslainaksi
LisätiedotEgentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.
PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering
Lisätiedot1984 vp. - HE n:o 41. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulosottolain 5 luvun 11 :n ja 6 luvun 8 :n muuttamisesta
1984 vp. - HE n:o 41 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulosottolain 5 luvun 11 :n ja 6 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulosottolain säännöksiä
LisätiedotHE 165/1998 vp PERUSTELUT
HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto
LisätiedotOikeusministeriölle. Presidentti. Mikko Könkkölä HELSINGIN HOVIOIKEUS
HELSINGIN HOVIOIKEUS Dnro: 91/7074/2016 Salmisaarenranta 71 PL 132 00181 Helsinki Puhelin 02956 40500, Telefax 02956 40512 kirjaamo Sähköpostiosoite heisinki.ho@oikeus.il 14.4.2016 Oikeusministeriölle
LisätiedotT A K A U S S I T O U M U S
T A K A U S S I T O U M U S Sivu 1 (6) Takauksen saaja Danske Bank Oyj Takaaja Kankaanpään kaupunki 01335961 Velallinen PSSV Palvelut Oy Päävelka Sopimuksen numero FI35 8116 7710 0328 54 Pääoma EUR 5 000
LisätiedotAsumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies
Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista
LisätiedotTyöllistämiskynnyksen madaltaminen pienissä yrityksissä. Tiedotustilaisuus
Työllistämiskynnyksen madaltaminen pienissä yrityksissä Tiedotustilaisuus 2.10.2018 Keskeiset tavoitteet ja vaikutusmekanismi Irtisanomiskynnyksen korkeudella on vaikutusta työllistämiskynnykseen. Virherekrytoinnin
LisätiedotHE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotLaki. muutetaan yksityishenkilön velkajärjestelystä 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain. Velallisen myötävaikutusvelvollisuus
EV 236/1996 vp- HE 180/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yksityishenkilön velkajäijestelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 180/1996 vp
LisätiedotTalous- ja velkaneuvonta oikeusaputoimistoissa
11.12.2018 Talouden ajankohtaispäivä Maaria Rubanin Talous- ja velkaneuvonta oikeusaputoimistoissa Talouden ajankohtaispäivä 11.12.2018 Laki talous- ja velkaneuvonnasta Kohti muutosta Vuonna 2000: Laki
LisätiedotTalous- ja raha-asioiden valiokunta. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 12.1.2012 2011/0204(COD) TARKISTUKSET 28-38 Lausuntoluonnos Elena Băsescu (PE475.906v01-00) eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä
LisätiedotVELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 MARKO NIIRANEN
VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 MARKO NIIRANEN MARKO NIIRANEN VELKAJÄRJESTELYLAIN MUUTOS 2015 TALOUS- JA VELKANEUVONNAN OHJEITA 3 SISÄLLYS JOHDANTO 9 1 ELINKEINONHARJOITTAJAT VELKAJÄRJESTELYYN 11 1.1
LisätiedotHE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia
HE 242/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain 98 ja 103 :n sekä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi
LisätiedotLausunto Sukuseurojen Keskusliitto ry lausuu lakiehdotuksesta etu- ja sukunimilaiksi seuraavaa.
Sukuseurojen keskusliitto ry Lausunto 15.06.2017 Asia: OM 24/41/2015 Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö Yleisiä huomioita Lausuntonne: SUKUSEUROJEN KESKUSLIITTO RY 15.6.2017 Sokerilinnantie 7 E 02600
LisätiedotVelkajärjestelyn uudistaminen
41/2012 Velkajärjestelyn uudistaminen Lausuntotiivistelmä 41/2012 Velkajärjestelyn uudistaminen Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö, Helsinki 2012 28.06.2012 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu
LisätiedotPerintäpalveluiden sopimusehdot (201404)
1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden
Lisätiedotvaltionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.
1993 vp - HE 293 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maaseutuelinkeinolakia muutettavaksi niin, että
LisätiedotNuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö
Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen
LisätiedotHE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotNURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI
Kh 9.6.2014 175 NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI NURMIJÄRVEN KUNTA Kunnanhallitus / kunnanvaltuusto Keskustie 2, 01900 NURMIJÄRVI KUNNAN OMAVELKAINEN TAKAUS
LisätiedotEduskunnan lakivaliokunnalle
Helsinki 4.2.2016 Dnro 287/5/2016 Eduskunnan lakivaliokunnalle Lakivaliokunta on pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiestä lähettämään edustajansa kuultavaksi asiantuntijana HE 137/2015 vp hallituksen esityksestä
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Korkein oikeus Lausunto 26.09.2018 OH2018/203 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotHE 92/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 5 ja 8 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 5 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kuntien takauskeskuksesta annettua
LisätiedotTalous- ja velkaneuvonta
Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen talous- ja velkaneuvoja, Tampere Talous- ja velkaneuvonta Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta
LisätiedotLuotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi
Luotto-oikeus Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti Marja-Leena Niemi TALENTUM Helsinki 2014 Talentum Media Oy ja Marja-Leena Niemi ISBN 978-952-14-2082-5 ISBN 978-952-14-2083-2 Kansi: Lauri
LisätiedotVALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN
VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia
LisätiedotEduskunnan lakivaliokunta. Viite: Asiantunti)apyyntönne U 13/2017 vp. Lähete
HELSINGIN HOVIOIKEUS Dnro: 78/7074/2017 Salmisaarenranta 71 PL 132 00181 Helsinki Puhelin 02956 40500, Telefax 02956 40512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 23.2.2017 Eduskunnan lakivaliokunta
LisätiedotOIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 75
OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 75 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Vesa Muttilainen
LisätiedotLAUSUNTO VIITE Lausuntopyyntö OM017:00/2015
1 OIKEUSMINISTERIÖ Lainvalmisteluosasto oikeusministerio@om.fi mari.aalto@om.fi VIITE Lausuntopyyntö 28.6.2016 OM017:00/2015 ASIA Lausunto työryhmämietinnöstä Uudelleenlaaditun maksukyvyttömyysasetuksen
LisätiedotLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2008 vp. Hallituksen esitys laeiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä. annetun lain muuttamisesta JOHDANTO.
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2008 vp Hallituksen esitys laeiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain ja velan vanhentumisesta annetun lain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä
LisätiedotVientisaatavatakuun yleiset ehdot
1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotUusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus
Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET
1 (4) MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET 1 Perusteiden soveltaminen Näitä perusteita sovelletaan 1.1.2016 lähtien maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006, MYEL) mukaisiin vakuutuksiin.
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen
LisätiedotHE 30/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yksityishenkilön. säännöksiin, jotka liittyvät lisäsuoritusvelvollisuutta
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yksityishenkilön velkajärjestelystä
LisätiedotHenkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta
Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti
LisätiedotKonkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä - KOSTI. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014. Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen
Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä - KOSTI Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä -
LisätiedotYleisen kirjaston maksut uuden ja vanhan kirjastolain valossa
Yleisen kirjaston maksut uuden ja vanhan kirjastolain valossa Yleisten kirjastojen neuvosto 22.11.2018 / Päivi Savinainen Yleisen kirjaston kirjastonkäyttäjän myöhästymismaksut, noutamatta jääneet varaukset
LisätiedotTyöryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä
Lausunto 04.12.2017 168 K Asia: OM 21/41/2016 Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä 1 LUKU.
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Helsingin oikeusaputoimisto Lausunto 13.06.2017 Asia: OM 17/41/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleisiä huomioita Yleisesti
LisätiedotViite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 29.11.2013/OM 16/41/2002. 1. Velkajärjestelylain tarkistamisen lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet
1 Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry OIKEUSMINISTERIÖLLE Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 29.11.2013/OM 16/41/2002 Asia: Lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä Velkajärjestelylain
LisätiedotYKSITYISHENKILÖ. takaajana OIKEUSMINISTERIÖ KULUTTAJAVIRASTO SUOMEN PANKKIYHDISTYS RAHOITUSTARKASTUS
YKSITYISHENKILÖ takaajana OIKEUSMINISTERIÖ KULUTTAJAVIRASTO SUOMEN PANKKIYHDISTYS RAHOITUSTARKASTUS 2 3 Mikä on takaus 4 Yksityistakaajan suoja 5 Pankilla on velvollisuus antaa tietoja 6 Takaajan oma vastuukyky
LisätiedotN:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot
2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen
Lisätiedot1 JOHDANTO 2 LAUSUNNONANTAJIEN YLEISARVIOITA 3 YKSITYISKOHTAISET KANNANOTOT
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 LAUSUNNONANTAJIEN YLEISARVIOITA... 2 3 YKSITYISKOHTAISET KANNANOTOT... 3 3.1 Lisäsuoritusvelvollisuus... 3 3.2 Velallisen kuolema... 6 3.3 Selvittäjän määrääminen sekä
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Joensuun kaupunki Lausunto 06.06.2017 Asia: OM 17/41/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleisiä huomioita Oikeusministeriö
LisätiedotTyöaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö - työaikalaki. Yleistä. Kirkon alat ry. Lausunto Asia: TEM/1225/00.04.
Kirkon alat ry Lausunto 29.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä, mutta
LisätiedotMITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä
MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä Maksukyky-/maksukyvyttömyysseminaari Asianajaja Pekka Jaatinen 13.2.2009 Helsingin kauppakorkeakoulu
LisätiedotUUSIEN VELKOJEN JA MASSAVELKOJEN PERUSTEET YRITYSSANEERAUKSESSA JA KONKURSSISSA Insolvenssioikeudellinen yhdistys ry:n seminaari
UUSIEN VELKOJEN JA MASSAVELKOJEN PERUSTEET YRITYSSANEERAUKSESSA JA KONKURSSISSA Insolvenssioikeudellinen yhdistys ry:n seminaari 19.11.2014 Tuomas Hupli www.helsinki.fi/yliopisto Keskustelun tausta Tämän
LisätiedotLaki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan
Lisätiedot1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.
Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille
LisätiedotNEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA
NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA "1. Tänään annetulla asetuksella perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta
Lisätiedot