0 outokumpu mining i FINNMINES

Afe 0 outokumpu mining i FINNMINES gci ),/ -p + "-,)-' J < I, 'AAK aak1oppu.t~ KAIVOKSEN SYVYYSJATKEIDEN TUTKIMUSOHJELMA LOPPURAPORTTI 1. PROJEKTIN PERUSTELUT JA SUUNNITTELU Outokumpu Finnmines Oy:n hallitus teki 27.8.1990 päätöksen avata Hituran maanalainen kaivos. Suunniteltu kaivoksen toiminta-aika oli vuoden 1996 loppuun ja tällöin hyödynnettäisiin tunnetut malmivarat +250 -tason yläpuolella. Samalla varauduttiin kaivoksen syventämiseen +250 -tasolta +400 -tasolle, koska malmin jatkumisesta +250 -tason alapuolelle oli olemassa hajatietoa. Malmin inventointi vaati (tasovälillä +250... +350) kuitenkin runsaasti lisäkairausta. Kairauksen oli määrä tapahtua jatkettavista vinotunneleista ja +ZOO tason olemassa olevista peristä. Tuotantopäätös edellytti 2,6 miljoonan tonnin malmivarojen löytymistä. Inventointikairauksella sen suunnitteluvaiheessa keväällä 1992 oli jo kiire. PTS-tuotantosuunnitelman mukaan +250 - tason alapuolisten malmien louhinta alkaisi vuoden 1994 jälkipuoliskolla. Alustavan kairaussuunnitelman laati kaivosgeologi Juha Niemonen. Sen mukaan kairausta tarvittaisiin yhteensä n. 17 000 m ja peränajoa n. 580 m. Tarjouskilpailun kairauksesta voitti Kalajoen Timanttikairaus Ky (myöhemmin Oy) ja peränajosta Rakennus Lemminkäinen Oy. Kairaus alkoi 20.10.1992. Kirjoittaja (AAK) tuli syvennysprojektin projektigeologiksi 1.12.1992. Tällöin oli kairattu jo n. 1 500 m. VALTIONAVUT Syvennysprojektin kustannusarvio oli seuraava: Vinotunnelit 2,736 tmk Geologi 12 kk 300 " Kairaus 4,342 l1 Näytteenkäsittely ja analysointi 408 l1 7,786 tmk Työministeriöltä anottiin 2.7.1992 ministeriöön saapuneessa hakemuksessa projektiin työllisyysperusteista valtionapua. Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsikin työministeriön kautta hankkeeseen 3 500 000 mk (11.45 8). Myöntöpäätökseen sisältyi takaisinmaksuehto. Tutkimustyö tuli suorittaa 17.8.1992-31.12.1993 välisenä aikana. Työ tuli aloittaa viimeistään 31.10.1992 mennessä, päätöksen raukeamisen uhalla. Kairaus alkoikin 20.10.1992. Myöhemmin tutkimus sai anomuksesta jatkoaikaa 31.5.1994 saakka. Finnmines Oy:n rahoitusosuudeksi jäi n. 4,3 Mmk. OUTOKUMPU FINNMINES OY - ~p....~ H~turan kaivos P'~h?iln Teiefax Pankki Lvv Kummunlie 8 (983) 44 991 (983) 4499230 KOP Kamppi REK 85560 AINASTALO 157130-16569

0 outokumpu mining II FINNMINES Hituran kaivos/a.kinnunen/sn 8.6.1994-2 - - -. - -- -.. - -. - -- -- - KAIRAUKSET Urakoitsijan kairaus päättyi helatorstaina 12.5.1994. yhteensa tuli kairatuksi 18 695,60 m. Kaivoksen omalla kairauskoneella on myös kairattu ajoittain syvennysprojektin reikiä, kuitenkin yhteensa vain 1 706,20 m. Näin ollen kairausmetrimaarä on kokonaisuudessaan 20 401,80 m. Reikien numerot ovat 601-699 ja 801-813. Reikää 441 on jatkettu 91.75 m (179.40-271.15). Naista neljällä reiällä on tutkittu $350 -tason alapuolisia osia: 6 63 Y 1650 67 1 X 3550 67 6 Y 1525 803 NE 12 Seuraavat reiat on kairattu omalla kairauskoneella ja paasaantöisesti JKN:n raportoimia: Kairauskalusto on ollut T46. Reikien lähtökoordinaatit on mitattu tavanomaisesti kaivosmittaajan toimesta. Kaltevuus on mitattu urakoitsijan toimesta. Sen sijaan sivusuuntapoikkeamaa ei ole mitattu. Profiiliväli on ollut 25 m ja reikäväli profiilissa n. 50 m. Viime vaiheessa reikavalia on tihennetty muutamilla Y- profiileilla Tp 29:sta 25 metriin. Pääleikkauksilla malmilavistykset on halkaistu ja arkistoitu mahdollista mineralogista tutkimusta tai rikastuskoetta varten. Reiät on valokuvattu ja RQD-laskettu ennen halkaisua ja murskausta. Analyysejä on tehty n. 7 000 näytteesta (Ni, Cu, S, pienestä osasta Co) MINERAALIVARANTOARVIO JA MALMIARVIO $250... $350 TASO- VÄLILLA Geologinen in situ-malmiarvio on laadittu tammikuun lopun tilanteen mukaisesti. Sen jälkeen kairatut reiat eivät muuta kokonaismalmimaäräa eikä pitoisuutta miksikään, tasmentavat kyllä tietoa. Malmiarvio on perinteinen lohkomalmiarvio. Cutoff on 0,54 B Ni, blokin minimi pitoisuus 0,60 % Ni. Ni-pitoisuudet > 2 8 on leikattu arvoon 1,5 %. Arvio on tehty siten, että profiileja apuna käyttäen on piirretty tasokuvat, jotka on digitoitu malmimaaran laskemiseksi. Pitoisuus on laskettu analyysipituudella painotettuna. Pääosa varannosta (> 90 8) on luokiteltu todettuun luokkaan. OUTOKUMPU FINNMINES OY - --. -- -.-.---- -- --- Hiluran kaivos Puheiin Teielax Pankki Lvv Kummunlie 8 (9833 44 991 (983) 4499230 KOP Kamppi REK 85560 AINASTALO 157130 16569

0 outokumpu mining i FINNMINES Hituran --- kaivos/a.kinnunen/sn, - - 8.6.1994. 3. -- -.- -.,.-. --. - Liitteessä 6 on esitetty geologinen in situ malmiarvio tasovälille +250...+350. Sen mukaan malmimäärä on 3.345 milj.t, Ni-pitoisuus 0.81%. E-malmi sisaltaa 90 000 t mahdollista malmia. Kun tämä jätetään pois päädytään lopulliseen mineraalivaranto-ja malmiarvioon. MUUT TUTKIMUKSET Koilliskaaren yhtenäisen malmilinssin tutkimiseksi on tehty EM37-mittausta rei'issa 617, 618, 620, 626, 627, 635 ja 639. Mittauksin on linssin todettu ulottuvan reippaasti +350 tason alapuolelle, mikä on muutamalla kairausreiällä todettu paikkansapitäväksi. Joukosta eri tyyppisiä näytteitä (26 kpl) on analysoitu Rh, Pd, Pt ja Au. Platinametalleista palladiumia esiintyy yleensä enemmän kuin platinaa. Palladiumin pitoisuus on korkeimmillaan ppm:n kymmenesosia kun taas platinan tavallisimmin sadasosia. Au- ja Rh- pitoisuudet ovat alle erotusra j an. Kolmesta näytteestä (R 627 s. 287,40, R 626 s. 211,60 ja R 617 s. 243,50) on tehty nikkeliohjelman mukaisesti Ni- ja Fe-määritykset silikaateista; oliviinista, ortopyroksenista, amfibolista ja kummingtoniitista. Jännitystilamittauksia on Suomen Malmi Oy tehnyt kiillegneissistä (VT1,+295,X3675) ja N-malmin alueelta serpentiniitistä (TP2 9, +280). Raportoinnin kuluessa on muotoutunut käsitys, että kuituisten silikaattimineraalien esiintyminen tasovälillä +250...+350 on selvästi runsaampaa koordinaatista X 3700, Y 1660 etelään pistettä X 3400, Y 1600 kohti kiilamaisesti levenevällä vyöhykkeellä kuin muualla. TULOSTEN ARVIOINTIA Projektin alkaessa tavoitteena oli löytää 2,6 milj.tonnia malmia. Nyt projektin päättyessä voi todeta tavoitteen selvästi tayttyneen. Laatukin on ollut odotettu tai jopa hieman parempi. Kairauksen edistyessä on käynyt selväksi, että pohjoishiturassa +350 -tason alapuolella, luoteessa, pohjoisessa ja koillisessa ultramafiittimuodostuman kontakti näyttää pakenevan kauemmaksi alaspäin mentäessä. Muodostuma on hevosen kavion muotoinen. Todennäköistä on, että seuraava tasovali 100 m alaspäin sisältää saman malmimäärän +/- 20 %. Kauno Vormisto on vuonna 1974 analysoinut useista näytteistä sekä mineraaleista että kokokivestä silikaattisen nikkelin määrää. Näiden määritysten perusteella voi päätellä, että Hituran intruusiossa silikaatteihin sitoutuneen nikkelin määrä on n. 400 ppm. Petsamon nikke- OUTOKUMPU FINNMINES OY - - ---- --- Hituran kalvo~ Puhelin Teielax -- -- Pankki Lvv Kummuntie 8 (983144 991 (983) 4499230 KOP Kamppi REK 85560 AINASTALO 157130 16569

0 outokumpu mining FINNMINES Hituran kaivos/a.kinnunen/sn - -- - 8.6.1994 4 --- - - --- -- -. -- - limalmin tuottanut ferropikriittimagma on alunperin sisältänyt nikkeliä 800 ppm (Eero Hanski, suullinen tiedonanto). Kun tätä tietoa sovelletaan Hituraan sulfidisen nikkelin osuudeksi jaa 400 ppm. Kuutio, jonka särmä on 100 m pystyy tuottamaan n. 100 000 t 1-prosenttista nikkelimalmia. Geofysiikan tulkintojen mukaan (Risto Pietilä) Hituran intrusio ulottuu 1,5 kilometrin syvyyteen. Intruusion tilavuudeksi saadaan n. 0,4 km3 (0,9 x 0,3 x 1,5). Näillä olettamuksilla koko intruusio voisi sisaltaa malmia 40 mi1j.t. Tasovali +250...+350 sisaltaa malmia n. 3 mi1j.t. Jos tilanne on sama keskimääräisesti 1,5 kilometrin syvyyteen malmimaara on kokonaisuudessaan 45 mi1j.t 0,8 -prosenttista nikkelimalmia. LIITTEET Valtionapuhakemus Valtionapupäätös Reikäluettelo Malmilavistykset Peräna jot Mineraalivaranto- ja malmiarvio Kustannuserittely EM-37- mittaus Geologisia tutkimuksia OUTOKUMPU FINNMINES OY -..-. -. -. -.~ ~p. -.. -.. Hituran kaivos Puhe!in Telelax Pankki Lvv Kurnrnunl~e 8 (983) 44 991 (983) 4499230 KOP Karnpp~ REK 05560 AINASTALO 157130.16569

-0 outokumpu mining FINNMINES Hituran kaivos V-J Penttilä - - - - hvinol. tx 19.5.1992 - -. --- - - - -. - l(3) HITURAN KAIVOKSEN VINOTUNNELI l:n JATKAMINEN +295 TASOLLE JA MALMIN JATKEIDEN TUTKIMUSKAIRAUKSET Kauppa- ja Teollisuusministeriö myönsi 13.3.1990 400 000 mk Hituran kaivokselle kaivoksen syvyysjatkeiden kairauksiin. Näiden alkuvuodesta 1990 suoritettujen kairausten antamien tulosten perusteella Outokumpu Finnmines Oy:n hallitus teki 27.8.1990 päätöksen avata Hituran maanalainen kaivos. Suunniteltu kaivoksen toiminta-aika oli tehdyllä päätöksellä 1996 loppuun ja tällöin hyödynnettaisiin tunnetut malmivarat +250 tason yläpuolella. Jo tätä kaivoksen avausinvestointisuunnitelmaa tehtäessä varauduttiin syventämisohjelmaan +250 tasolta +400 tasolle vuosina 1992-1994 ja esitettiin varauksena 4.0 Mmk em. vuosille. Malmin jatkuminen +250 tason alapuolelle on näytetty harvalla tutkimuskairauksella. Hituran kaivoksen toimintaajan varmistamiseksi ja +350 tason alapuolisten malmien liittämiseksi tuotantoon, on välttämätöntä jo tässä vaiheessa aloittaa tutkimukset ja selvittää malmien jatkeiden kannattavuus ja määrä. Tässä esitetyllä vinotunnelin jatkamisohjelmalla on selvät sekä malminetsintä- ja inventointikairausta, että tuotantoa palvelevat tarkoitukset: 1. Vinotunneleista ja sekä +200 tason vanhoista perista tutkitaan kairaamalla malmit +250 - +350 tasovälillä. Kairausohjelma on esitetty liitteessä 1. 2. PTS tuotantosuunnitelman mukaan +250 tason alapuolisten malmien louhinta aloitetaan 1994 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Tunneli toimisi tulevaisuudessa malm~nkuljetusvaylänä. Alustavien louhintasuunnitelmien ja kannattavuuslaskelmien tuloksena näyttää silta, että nyt tunnetut malmivarat, 1.3 milj. tonnia, kattavat kayttökustannuksensa, mutta eivät investointeja. Tähän on syynä suuri peränajomaärä, joka kohdistuu liian pieneen malmimaäraän. Tuotantopäätös edellyttäisi malmimäärän kaksinkertaistamista tutkimuskairauksilla ja tähän on selvät edellytykset olemassa. I 2. MALMIVARAT Nyt tunnetut malmivarat tasovälillä +250 - +350 ovat: OUTOKUMPU FINNMINES OY -- - --- -.--.-.-.-.-.-.- -... -- - ai~os >;;nei:r: Teierax -13rkii. *.,.--i-!re 5 Oe:! 2; 99: :083 JiC923U KCl *.cr~?.-. -., <-7. "563 AIYASTALC 3,70.lF,5<3

FINNMINES... (Cut-off 0.54 % Ni, todetut ja todennäköiset malmivarat) Malmio Tasovali Tonnia Ni % Ni-sis. t Lansimalmi +250-+350 517,615 0.70 3,623 Keskitappi +250-+350 187,758 0.70 1,314 Pohj.kaari +250-+325 99,553 0.80 796 Itamalmi +250-+350 477,953 0.79 3,776 Yhteensä 1.282,879 0.74 9,509 4. KAIRAUKSET Vinotunneli 1 320 m af 4200 ' Vinotunneli 2 200 m a8 4200 +275 tasopera Sahköistys Pumppaamo +295 tasolle 1.344 tmk 840 tmk 252 tmk 2.436 tmk 100 tmk 200 tmk 2.736 tmk Malmin alaosan jatkeiden tutkiminen vaatii noin 17 370 m kairausta, naytteenkasittelyn, analysoinnin ja raportoivan geologin. Kokonaiskustannukset ovat 4,342 tmk. Suunniteltu kairaustiheys on 25 m leikkausvälein ja 50 m lavistysvalein. Kairaukset suorittaa tarjousten mukaan valittu urakoitsija. Outokumpu Finnmines Oy Malminetsinta osoittaa projektin kairauksia ohjaavan ja raportoivan geologin. Hitura tarjoaa raportointitilat seka naytteenkasittely- ja analysointipalveluja seka atk-laitteet tuloskasittelya varten. Alustava kairausohjelma on seuraava: Kairauspaikka Metrit Vinotunneli 1 4 760 m Vinotunneli 2 2 310 m +200,,+225 ja +250 tasoperat 10 300 m Yhteensä 17 370 m Vinotunnelit 2,736 tmk Geologi 12 kk 300 tmk Kairaukset 1 vaihe 17370 m 4,342 tmk Näytteen kas., analysointi (2800 kpl a8120mk) 408 tmk Yhteensä 7,786 tmk OUTOKUMPU FINNMINES OY -.--- -.- -. - -..-.--.- ~1 1,1ra3 kaivcs d'-~e~~n KumT.~l::e 8.Göz: 2: 901 85560 AiNASTALC

-0 outokurnpu rnining FINNMINES 6. RAHOITUS Vinotunnelin ajoon ja kairauksiin ehdotetaan anottavaksi 3.539.000 mk työministeriöltä, joka on kokonaiskustannuksista 45'5 %. Kokonaiskustannus Työministeriöltä Finnmines Oy:n rahoitusosuus 7. HANKKEEN TYOLLISTAVA VAIKUTUS 7,786 tmk - 3.539 tmk 4,247 tmk Hituran kaivos työllistaa tällä hetkellä omaa henkilöstöä 104 henkea, joista 16 on määräaikaista työsuhdetta. -Lisäksi sopimuksin aliurakoidut tehtävät työllistävät tilanteesta riippuen 30-40 henkea. Näistä suurimmat tehtävät ovat maanalaisen malmin ja sivukiven kuljetusurakka, vinotunnelin peränajourakka ja rikasteen kuljetusurakka. Hituran kaivos toimittaa kaiken tuottamansa nikkelirikasteen Kokkola Chemical Oy:lle, josta Outokummulla on 49 % omistus. Kokkola Chemical, 0y:llä ei ole muita merkittäviä kotimaisia nikkeliraaka-ainelähteitä ja Hituran nikkeli muodostaa Kokkolan nikkeliraaka-ainepohjasta 40-60 %. Kokkolan tehdas työllistaa n. 250 henkea ja vuonna 1991 siellä toteutettu 100 mmk tehdaslaajennusinvestointi perustui pitkälti pitkäaikaiseen nikkelirikastesopimukseen Hituran kaivoksen kanssa. Kokkola Chemical Oy:n nikkeli- ja kobolttisuolatuotanto menee lahes 100 %:sti vientiin ja siten Hituran kaivos on tärkeä osa integroitunutta vientiteollisuusketjua, joka Nivalassa ja Kokkolassa työllistää lahes 400 henkea. Suunnitellulla kaivoksen malmijatkeiden inventoinnilla ja riittävän aikaisella malmien hyödyntämisellä on tarkoituksena jatkaa Hituran kaivoksen tuotantoa vuoteen 2001 ja tätä taustaa vasten tulee hankkeen työllistävää vaikutusta arvioida. Nivala 10.6.1992 Vesa-Jussi Penttilä Kaivoksenjohtaja OUTOKUMPU FINNMINES OY -. - --. -. -. -- -. - -... iiiiiran haivcs =i;heiin ieielax P3n~i. i<urnrnun:ie 8 i08_?\ 44 991,08314490233 K0' <anir>o'..- 35560 CINASTALO '5:!3>.16569 ---

1 Kauppa- ja teo~~isuusministeriö Viite Asia Määrärahan osoittaminen HAKI JA Outokumpu Finnmines Oy, Nivala HAKEMUS Yhtiö on työministeriöön 2.7.1992 saapuneessa hakemuksessaan pyytänyt, että sille myönnettäisiin 45 % eli 3 539 000 markkaa työllisyysperusteista valtionapua vinotunnelin tekemiseen ja malmin syvyysjatkeiden tutkimuskairaukseen Hituran kaivoksella Nivalan kunnassa. Kauppa- ja teollisuusministeriöltä on pyydetty lausunto hakemuksen johdosta. LAUSUNNOT Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo hankkeen kuuluvan toimialaansa ja puoltaa enintään 3,5 miljoonaa markkaa hankkeeseen siten, että valtion rahoituksen osuus on enintään 50 % hyväskyttävistä kustannuksista. Kun kyseessä on toimivan kaivoksen malmien jatkeiden varmistaminen ja kun nikkelillä saattaa olla voimakkaitakin hintavaihteluita on perusteltua, että tutkimusvarat maksetaan tiettyjen ehtojen täyttyessä takaisin. Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee määrittelemään myöntöpäätöksessään takaisinmaksuehdot. Oulun työvoimapiirin toimisto pitää hanketta työllisyyden hoidon kannalta tarpeellisena ja puoltaa hakemusta. MINISTERION RATKAISU.. Päätöslauselma Hakemukseen suostutaan siten, että kauppa- ja teollisuusministeriölle osoitetaan kolmemiljoonaaviisisataatuhatta (3 500 000) markkaa valtionavun myöntämiseksi Outokumpu Finnmines Oy:lle Hituran kaivoksen vinotunnelin tekemiseen ja tutkimuskairausten avustamiseen Nivalan kunnassa. T TYÖMINISTERIÖ Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Teleksi Sahkeosoite Eteläesplanadi 4 PL 524 Vaihde (90) 185 61 (90) 185 6427 121441 inter sf interpraxis helsinki 00130 Helsinki 00101 Helsink~...

Perustelut Hanke on työllisyyden hoidon kannalta tarpeellinen. Sovelletut säännökset Työllisyyslain 14 :n 1 momentti ja 15. Työllisyysasetuksen 16 :n 2 momentti. VALTIONAVUN EHDOT Työn suoritusaika Varsinaiset vinotunnelin työt sekä tutkimuskairausten avustamistyöt tulee suorittaa 17.8.1992-31.12.1993 välisenä tai Oulun työvoimapiirin toimiston hyvaksymana muuna myöhempäna aikana.. Työt tulee aloittaa kuitenkin viimeistään 31.10.1992 mennessa uhalla, että tämä päätös muuten raukeaa. Oulun työvoimapiirin toimiston on ilmoitettava työministeriön työllisyystoimistolle 16.11.1992 mennessä, ovatko tässä päätöksessä mainitut työt alkaneet asetettuun maaraaikaan mennessa. Valtionavun määrä Kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää hankkeelle investointiavustusta 45 prosenttia hankkeen hyväksyttävista kustannuksista, kuitenkin enintään 3 500 000 markkaa. Työllisyysmäärärahoista maksettava valtionapu ei yhdessä muun mahdollisen valtionavun kanssa saa ylittää tätä valtionapuhankstts koskevlss?. eri+~~iss#~~ndlciss2 tsi -meizr2yksiocï säädettya tai muutoin vahvistettua-valtionavun enimmaismäaraä eikä työllisyyslain 14 :n 1 momentissa säädetty3 enimmäismäaraä. Tvövoiman otto Valtionapupäätökseen tulee sisällyttää ehto, että työvoima niihin.töihin, joihin valtionapu kokonaan tai osittain suoritetaan työllisyysmaärarahoista, tulee ottaa asianomaisen työvoimatoimiston ohjeiden mukaisesti työvoimatoimistossa työttömina työnhakijoina olevista henkilöista tai poikkeustapauksessa työvoimatoimiston hyvaksymistä muista henkilöistä. Työhön otettavista henkilöistä vähintään 10 prosenttia tulee olla työllisyyslain 18 5:ssä tarkoitettuja pitkaaikaistyöttömia, jos näitä on riittävästi työnhakijoina työvoimatoimistossa. Määräraha on osoitettu vuoden 1992 tulo- ja menoarvion momentilla 34.06.62 (Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin) olevan my'öiitämisvaltuuden perusteella. Valtionapu maksetaan sen vuoden määrärahasta, jonka aikana paätös kunkin maksatusergn suorittamisesta tehdään. Valtionavun saajan on liitettavä maksatushakemuksiinsa työvoimatoimiston antama todistus työvoiman ottoa koskevan ehdon noudattamisesta.

KIRJANPITO ~auppa-- ja teollisuusministeriön tulee avata tilipuitteisiinsa tili momentille 34.06.62, jota sillä on oikeus käyttää kirjatessaan tastä päätöksesta aiheutuvat valtionapumenot kirj anpitoonsa. ILMOITUKSET Kauppa- ja teollisuusministeriön on lähetettävä työministeriölle tiedoksi tässä asiassa tekemänsä päätökset ja lisäksi ilmoitettava työministeriön työllisyystoimistolle kunkin hankkeen osalta oheisella valtuuksien seurantalomakkeella tiedot valtuuden käytöstä ja siitti varainhoitovuonna seka myöhempinti vuosina aiheutuvista kustannuksista. Päätökset on lähetettävti tiedoksi heti kun ne on tehty ja valtuuksien seurantatiedot heti, kun ne ovat ktiytettävissa, kuitenkin viimeistään 15.1.1993 mennessa. Valtuuksien seurantatiedoissa on erityisesti kiinnitettava huomiota määrärahan käytön kohdentumiseen eri varainhoitovuosille. MUUT SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET Työllisyyslain 15 :n mukaan työllisyysmaararahojen käyttamisen edellytyksenä on, etta tassti päätöksessä tarkoitetun hankkeen suunnittelussa, toteuttamisessa ja valtionaputoiminnassa noudatetaan, mitä siitti erikseen on säädetty tai määrätty. Kauppa- ja teollisuusministeriö määrää muut valtionapuehdot. HAKEMUSASIAKIRJAT Työministeriölle toimitetut hakemusasiakirjat siirretään kauppa- ja teollisuusministeriölle. Työministeri.,' Ilkka Kanerva LIITE Valtuuksien seurantalomake TIEDOKSI - - Työministeriö osastopäällikkö Ettala Oulun työvoimapiirin toimisto Nivalan työvoimatoimisto Outokumpu Finnmines Ov, Hituran kaivos, Kummuntie 8, 85560 AINASTALO

KAUPPA- JA TEOLLISUUS- MINISTERI~ Helsinki 31.8.1992 Viite Asia 171481192 Yhtiön hakemus TM:lle 23.6.1992 227513312192 TM Nivalan Hituran nikkelikaivoksen syvyysjatkeiden jatkotutkirnukset Outokumpu Finnmines Oy Hituran kaivos Kummuntie 8 85560 AINASTALO Työministeriö on 13.8.1992 tekernallaan päätöksellä osoittanut kauppa- ja teollisuusministeriölle momentilta 34.06.6211992 (Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin) 3 500 000 markkaa käytettäväksi Outokumpu Finnmines Oy:lle Nivalan Hituran nikkelikaivoksen malrnksiintymän syvyysjatkeita koskevaan tutkimukseen. Kauppa- ja teollisuusminiseriö on tänään päättänyt myöntää Outokumpu Finnmines Oy:lle em. momentilta 3 500 000 markkaa Hituran nikkelikaivoksen vinotunnelin jatkamiseksi yhteensä noin 520 m ja siihen liittyviin oheistöihin sekä malmin jatkeiden tutkimuskairauksiin tasovalilla + 250 - + 350 siten, että valtionapua suoritetaan 45 % sellaisista hyvaksyttavista tutkimuskusta~uksista, joihin ei sisälly muuta valtionapua. Tutkimustyö tulee suorittaa 17.8.1992-31.12.1993 välisenä aikana tai Oulun läänin työvoimapiirin hyvaksymana myöhernpäna aikana. Työt tulee aloittaa viimeistään 31.10.1992 mennessä uhalla, että tämä päätös muutoin raukeaa. Mikali Hituran kaivoksella aloitetaan tasovalilla + 250 - + 350 sijaitsevien malmien tuotanto maksaa yhtiö saamaansa avustusta takaisin seuraavilla ehdoilla. Kahden vuoden tuotantojakson paattyessa yhtiö maksaa 500 000 mk, kolmannen vuoden päättyessä 1 000 000 mk ja neljännen vuoden paattyessa 2 000 000 mk. Tuotantojakso alkaa em. tasovaleilta louhittavan malmin rikastetuotannon alkaessa. Mikali rikastettavien malmien määrä tulee jäämään alle 1 700 000 tonnin, viimeista 2 000 000 markan takaisin maksua ei suoriteta. Samoin mikäli kaivoksen toiminta lopetetaan ennen jonkin takaisinmaksueriin eraantymista tulevaa takaisinmaksueraa ei enää suoriteta. Y ", PL 230 Käyntiosoite m W 00171 HELSINKI ALEKSANTERINKATU 10. 1601. S MINCOMMERCE. TELEX 124645 Minco SF. TELEKOPIO 1603666 ca

Outokumpu Finnmines Oy:n tulee kirjallisesti ilmoittaa ministeriölle kaivoksen +250 tason alapuolisten malrnien rikastetuotannon alkaminen. Työvoima niihin töihin, joihin valtionapu kokonaan tai osittain suoritetaan työllisyysmäärärahoista, tulee ottaa asianomaisen työvoimatoimiston ohjeiden mukaisesti työvoimatoimistossa työttöminä työnhakijoina olevista henkilöistä tai poikkeustapauksessa työvoimatoimiston hyväksymistä muista henkilöistä. Työhön otettavista henkilöitä vähintään 10 prosenttia tulee olla työllisyyslain 18 5:ssä tarkoitettuja pitäaikaisiyöttörniä, jos näitä on riittävästi työnhakijoina työvoimatoimistossa. Yhtiön tulee oheistaa valtionapuselvityksiin työvoimatoimiston antama todistus tämän ehdon noudattamisesta. Outokumpu Finnmines Oy:n on esitettävä ministeriölle valtionavusta tilitys ja selvitys viimeistään neljän kuukauden kuluttua ko. tutkimustöiden päättymisestä. Maksatus suoritetaan hyväksyttävää tilitystä vastaan. Välilaskua vastaan voidaan maksaa enintään puolet myönnetystä avustuksesta sen jälkeen kun tutkimuksista on syntynyt vastaava määrä kuluja. Valtionavun käytössä on muilta osin noudatettava liitteenä olevaa tilitysohjetta sekä työvoimaministeriön päätöksessä esitettyjä muita ehtoja. Kauppa- ja teollisuusministeri Ylitarkastaja --+ Urpo J. alo TIEDOKSI: Tyovoimaministeriö KTM:n taloustoimisto LIITEET: - TM:n päätös - tilitysohjeet

OHJEET KAIVA~VNAISTEOLLISUUDEN EDIST~XISEN TUTKIMUS- VAROJEN TILITYKSESTA Tilitykseen hyväksytään menot todellisten kulujen mukaisina sekä enintään alan hintatasoa vastaavina. Tilitys laaditaan eritellen eri tu~musvaiheet esim. seuraavasti: 1. Geologia 2. Geofysiib 3. Näytteenotto (kairaus, iskuporaus ym.) 4. Kaivaukset ja louhinta 5. Rikastus- ja jatkojalostus ym. Mimi jokin ern. tutkimusvaihe on vähäinen, voidaan sz yhdistää muihin. Tilityksessä on kustannukset em. ryhmissä esiteltävä seuraavasti: välittömät palkat; erittely henkilöistä ja palkoista tulee olla yrityksen kirjanpidosta tanri ttriessa helposti saatavissa henkilökustannuksina hyväksytään 50 % väiittömistä palkoista; henkilöl~stannukset ilmoitettava erillisenä palkoista. - matkakustannukset valtion matl,ustussäännön mukaan. Selvitettävä, mitä matkoja tilitykseen sisältyy. energia-, aine-, tarvike- ja laitekvstannukset; kuluerittely paäkohdittain; laitekustannukset siltä osin, mikä vastaa laitteiden käyttöä ko. tutkimuksessa. vieraat palvelut: suorittaja ja kuluerittely. muut välittömät kustannukset; kuluerittely pääkohdittain. Pysyviä huoneisto- ja toimistomenoja ja hallintokustannuksia ei hyväksytä. Edustuskuluja ja pääomakvluja ei hyväksytä, paitsi tutkimuksessa käytettäviin laitteisiin kohdistuvia pääomakuluja. jos tutkimuksen kohde myydään 10 vuoden kuluessa, tulee kauppasummasta vähentää valtion osuus. biuutoin se peritään takaisin. Kustannuksista on pidettävä erillistä tiliä. Tilitykseen ei liitetä tositteita ja siihen Lvuluvien laskujen tulee olla maksettuja. Tilityksen tulee olla tutkimuksen vastuullisen johtajan aileki rjoittama ja KHTIHTM tilintarkastajan oikeaksi todistama mukaan Iiittäen tilintarkastajan lausunto, jossa vahvisi - tetaan, -että. - - - kuluerittelyssä mainitut menoerät perustuvat hyvaksyttäviin tositteisiin ja tilitapahtumiin. - tilitys on laadittu ohjeita noudattaen eikä siihen ole sisäilytetty menoeriä, jotka ohjeiden mukaan eivät ole tilityskelpoisia. - tilityksessä esitetyt kokonaiskustannukset ovat oikeita ja rahoittajien rahoitusosuudet ovat esitetyn mukaiset. Jos avustuksen saamiseksi on esitetty virheellisiä tietoja tai salattu seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa avustuksen myöntämiseen, ja avustusta tai sen osaa vaaditaan paiautettavaksi valtiolle, palautettavalle määrälle on kauppa- ja teollisuusrninistenön niin vaatiessa suoritettava avustuksen tai sen osan nostopäivästä lukien vuotuista korkoa, joka ylittää 4 prosenttiyksiköllä Suomen Pankin kulloisenkin peruskoron. Jollei palautettavaksi määrättyä avustusta tai sen osaa makseta erapäivänä, sille on maksettava lisäksi viivästyskorkona vuotuista korko 16 prosentin mukaan. Maksatus suoritetaan jaikikäteen tilitystä vastaan pankkinne välitykseilä. Tilityksessä on ilmoitetava tilinumero.

OUTOKUMPU FINNMINES OY Hituran kaivos Aulis Kinnunen SWYYSOHJELMAN KAIRAREIKÄLUE~TELO Reikä n:o Leikkaus Suunta grad Kaade aste Pituus m 601 602 603 604 605 606 607 608 609 61 0 61 1 61 2 61 3 61 4 61 5 61 6 61 7 61 8 61 9 620 621 622 623 624 625 626 627 628 629 630 63 1 632 633 634 635 x=3500 x=3500 x = 3525 x=3675 x=3500 x = 3550 x= 3675 x = 3675 I=k110 I = klo8 x= 3600 z=200 z=200 z=200 z=200 x = 3700 y=1625 y=1625 y=1600 y=1600 x= 3675 I=k112 I=k112 y=1650 y=1650 y=1575 y=1550 x=3725 x =3725 y=1675 x=3675 I=k116 y=1700 y=1650 y=1675 101.10 100.88 101-43 1 00.38 1 00.38 1 00.58 300.22 299.78 262.67 251.1 8 1 00.89 332.04 327.61 363.96 362.1 9 303.89 1.54 2.32 2.1 2 0.72 103.1 9 250.52 252.34 2.93 0.57 399.58 399.60 100.47 101.73 1.87 103.80 50.78 0.45 395.20 1.83 34.8 48.1 46.3 52.6 45.1 46.2 21.3 48.8 38.3 47.0 13.3 53.1 31.1 30.4 50.9 33.2 25.2 37.5 25.8 38.9 53.9 19.6 54.9 27.0 37.1 33.9 33.5 40.0 49.2 45.2 42.8 40.1 46.0 49.0 33.2 1 69.70 1 95.50 21 3.00 190.30 204.00 1 97.40 224.40 141.45 80.1 0 91.50 268.60 242.20 134.20 181.10 258.00 164.20 250.90 31 3.00 272.80 31 5.1 0 134.90 70.90 101.20 247.1 0 286.70 295.80 290.40 160.20 184.90 150.1 0 167.20 11 7.30 190.10 1 28.70 265.80

Reikä n:o Leikkaus Suunta grad Kaade aste Pituus m 636 637 638 639 640 64 1 642 643 644 645 646 647 648 649 650 651 652 653 654 655 656 657 658 659 660 66 1 662 663 664 665 666 667 668 669 670 67 1 672 673 674 675 676 677 678 679 101.40 101.12 101.01 2.23 248.77 248.66 353.35 102.41 100.05 1 03.68 98.1 1 100.59 1 03.90 98.95 299.97 100.62 99.29 51.80 48.70 1 00.61 98.53 99.27 99.58 298.72 98.92 99.91 51.91 0.81 98.89 99.71 299.35 350.48 351.29 11 9.26 99.1 1 101.14 150.14 100.19 99.60 100.1 3 1.45 251.83 251.93 249.41 49.3 27.5 21.8 35.7 30.1 54.1 52.4 31.8 44.6 48.3 26.0 35.7 18.7 31.O 38.9 17.0 31.9 39.0 41.9 28.5 57.1 33.8 47.0 27.3 20.6 36.7 34.6 48.0 44.7 32.0 41.5 15.4 39.3 52.1 41.6 47.8 21.9 21.7 26.6 14.1 41.8 30.0 51.9 46.0 89.70 267.80 282.50 292.40 96.00 1 19.40 208.80 1 62.90 188.50 232.40 227.60 238.80 194.50 21 1.oo 11 5.30 1 70.90 181.20 243.70 21 1.60 1 58.40 191.70 171.50 1 98.60 165.00 170.20 201.30 256.70 379.30 11 5.00 382.1 0 209.60 90.50 129.50 1 57.80 1 86.30 358.50 383.40 129.40 161.10 1 60.00 251.40 145.50 200.20 205.00

Reika Leikkaus n:o Kairattu yhteensa Suunta grad 249.73 250.36 99.68 99.34 99.39 99.44 1 00.28 249.53 249.69 100.12 98.37 99.03 101.30 346.94 4.1 6 349.37 349.50 349.09 398.42 0.22 98.96 1 00.00 47.29 51.35 399.87 50.34 51.38 399.1 5 1.07 399.90 148.23 0.42 399.89 97.78 Kaade aste 34.2 21.4 27.7 21.1 27.2 22.8 37.7 29.4 32.8 7.2 39.2 36.5-5.4 38.5-37.2 20.1 12.6 30.6 31.7-29.0 36.4 53.7 50.2 44.6 34.0 7.5-29.0-20.0-27.3 17.0 27.1-23.0 27.1 41.7 Pituus m

SWENNYSPROJEKTI Haliilävistykset Leikkaus Analyysiväli Pit. m Pituus vaakatat. Cu Ni NiSF Taso Malmi R 602 tai tai R 603 R 604 R 605 R 606 tai R 607 R 611 R 612 R 613 tai R 614 R 615 R 616 R 633 Y 1700 josta

Leikkaus Analyysiväli Pit. m Pituus Cu Ni NiSF Taso vaakatat. Malmi R 638 X 3600 josta ja R 663 Y 1650 josta ja

Leikkaus Analyysiväli Pit. m Pituus. Cu Ni NiSF Taso vaakatat.

Leikkaus Analyysiväli Pit. Pituus Cu Ni NiSF Taso Malmi m vaakatat.

OUTOKUMPU FINNMINES OY Hituran kaivos / jr SYVYYSJATKEIDEN TUTKIMUSOHJELMAN TOTEUTUNEET PERANAJOT (m) - Lemminkäinen OKNI Yhteensä ( Vr1 323.3 7.0 330.3 Tp29 301.2 89.3 390.5 Hp2/ 3 -kuprikat - 22.1 22.1 Yhteensä 624.5 118.4. 742.9

OUTOKUMPU FINNMINES OY Hituran kaivos Aulis Kinnunen 31.1.1 994 LIITE 6 GEOLOGINEN IN SITU MALMIARVIO TASOVALILLE +250 - +350 MALMIO Tasoväli t 70 Ni +330 - +350 65,000 0.80 Yhteensä 810,000 0.73 POHJOISKAARI +250 +270 45,000 1.18 +270 +290 SS,000 1.20 ' +290 +310 ao00 0.85 +310 +330 35,000 0.83 +330 - +350 20,000 0.87 YhleenSg 215,000 1.01 KOILLISKAARI +330 - +350 170,000 0.82 Yhteensä 84S,000 0.87 KESKITAPPI

0 out~kumpu mining LIITE 6 m FINNMIMES Hituran kaivoksen +250 - +350 -tasovalin Mineraalivaranto- ja malmiarvio Alue Mineraalivarantoarvio Malmiarvio Mtonnia Ni% Tonnikerroin Pitoisuuskerroin Mtonnia Ni% Itamalmi 0,755 0,83 0,67 0,80 0,500 0166 Keskitappi 0,220 0,69 0,75 0182 0,170 0,57 Koilliskaari 1,255 0,81 0,70 0,85 0,870 0,69 -- Pohjoiskaari 0,215 1,01 0165 0,75 0,145 0,76 Lansimalmi 0,810 0,73 0,60 0,82 0,485 0,60 Yhteensä y 3 255 0 82 2,170 0,66

HITURAN KAIVOKSEN MALMIVAAAT W-MALMI N-MALMI NE-MALMI E-MALMI K-TAPPI 2 032 900 0.81 3 345000 0.81 Todetut Todennäköiset Mahdolliset Yhteensii 1 569 300 0.75 1 569 300 0.75 343 300 0.91 343 300 0.76 1 656 300 0.83 1 656 300 0.83 935 600 0.84 215000 0.83 90 000 1.22 1 240 600 0.86 568 400 0.76 568 400 a76 5072900 0.80 215 000 0.83 90 000 1.22 5377 900 0.81