i n keri la isten viesti

i n keri la isten viesti

inkeriläisten viesti TOIMITUS Päätoimittaja: Matti Vironmäki, puh. (90) 631 285 Toimitussihteeri: Ilkka Pyysiäinen, puh. 90-803 3687 Matinkartanontie 2 C 30, 02230 Espoo (toimituksen osoite) KO NTTO RI Lehden ym. tuotteiden tilaukset, osoitteet, jäsenmaksut yms. Inkerikoti, Karjalatalo, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki Puh. (90) 793 796 tai (90) 8732 095 Anneli Korkkinen Postisiirtotili Hki 30636-4 TILAUSHINTA 80 mk/vsk kotimaassa, Ruotsissa 120 kr v. I LMOITUSHINNAT 1/1sivumk500mk 1/2»» 300 mk 1/4»» 200 mk Kuolinilmoitukset 100 mk Kiitos- ym. ilm. 60 mk Kuva ilmoituksessa 100 mk Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa Kustantaja ja julkaisija: INKERILAISTEN YHDISTYS R.Y. PAAASIAMIES Armas Paakkonen RUOTSISSA Tingsgatan 35 50253 Boräs. Puh. 033/101850 Postisiirtotili 626047-5 (lehden ym. tuotteiden tilaukset) 1987 SIVISTYSSAATIO Hallituksen puheenjohtaja: Matti Vironmäki, Tehtaank. 5 E 43, 00140 Helsinki Puh. (90) 631 285 Säätiön postisiirtotili 146660-1 KANSI: Raittiusseura Rajalan arpajaiset. KESKIAUKEAMA: Raittiusseura Rajalan 20-vuotisjuhlat 1907. 2

Yhdistyksen vuosikokous Inkeriläisten ryhdistys ny:n vuosikokouksesta on jo vierähtänyt hiukan aikaa. Kokous oli maaliskuun kandeskymmenestoinen päivä Inkerikodissa, Helsingissä. Paikalla oli noin 50 jäsentä. Virrenveisuulla alkaneen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Keijo Korkka ja sihteeriksi Anne Tuohimäki. Matti Vironmäen esittämä vuosikertomus hyväksyttiin, samoin tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. Erovuoroisten johtokunnan jäsenten tilalle ei valittu uusia, joten Keijo Korkka, Yrjö Korkkinen ja Matti Rännäli jatkavat. Uudelleen valittiin myös varajäsenet Anja Luoma ja Paavo Pesonen. Lisäksi eroa olivat pyytäneet Matti Vironmäki ja Eino Vironseppä. Heidän tilalleen valittiin Markku Pyysiäinen ja Pirkko Huurto. Jäsenmaksu päätettiin pitää viitenätoista markkana. Ennallaan pysyy myös Viestin tilausmaksu, Suomessa 80 mk ja Ruotsissa 120 kr. Yhdistyksen monivuotinen puheenjohtaja Matti Vironmäki valittiin yksimielisesti yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Kokouksen lopussa Anna-Liisa Heikinheimo lahjoitti vanhoja valokuvia yhdistyksen arkistoon. Oikaisu Toimituksen teknisen virheen vuoksi oli huhtikuun lehden Helsingin paikallisyhdistystä käsitelleestä jutusta jäänyt pois kaksi sanaa. Tarkoitus oli sanoa, että Anja Luoma jätti tehtävänsä sairauden vuoksi. Pahoittelemme huolimattomuutta. Lahjoitus Inkeriläisten viesti kiittää Eino Kajavaa Göteborgista 140:n kruunun lahjoituksesta.

Hyvinkään Riihimäen seudun Inkerikerhon perustaminen 2. 11. 1986 juotiin Hyvinkään Riihi- koukseen saapui puolisoita, muutama toimäen seudun Inkerikerhon perustamia- sen polven ja yksi kolmannen polven inkahvit Suomen Työväen Säästöpankin keriläinen. kerhohuoneella Hyvinkäällä. Paikalle Paikallisosaston johtokunnan puheensaapui väkeä Hyvinkäältä, Riihimäeltä, johtajana aloitti Inkeri Sarojärvi. Toisen Hausjärveltä ja yksi»asiantuntija» Kera- polven heimolainen Leila Salo valittiin valta, yhteensä 21 henkilöä. sihteeriksi ja jäsenkirjuriksi. Varapuheen- Asiasta oli tiedotettu etukäteen julkises- johtajaksi tuli Toini Pöllänen ja rahaston- 1., sanomalehdessä. Hyvinkään Uutisten hoitajaksi niin ikään toisen polven inketoimittaja kävi haastattelemassa Inkeri riläinen Päivi Sarojärvi-Taskinen. Lisäk- Sarojärveä tämän kotona ja teki jutun in- si johtokuntaan valittiin Selma Aaltonen, keriläisen Inkerin evakkotaipaleesta ja tu- Lahja Karhinen, Eino Nässi, Timo Sarolosta Suomeen. Näin saatiin kiinnostus järvi, Liisa Karjalainen, Lilja Aaltonen ja heräämään inkeriläisyyttä kohtaan. Sa- Helsingin piiriläinen Aili Jukarainen semassa yhteydessä kerrottiin paikallisosas- kä varalle Linda Pullinen, Sonja Mattila ton perustavasta kokouksesta. ja Helmi Jokela. Paljasjalkaisten inkeriläisten lisäksi ko- Päätimme yhteisistä tapaamisista ker- Hyvinkään Riihimäen seudun Inkerikerhon perustamiskokous. 4

ran kuukaudessa samassa kerhohuoneessa, joka on niin juna- kuin linja-autoyhteyksiltään paras mandollinen paikka Hyvinkään keskustassa. Joulukuun tapaaminen oli heti pikkujoulujen merkeissä nyyttikesteinä. Nimet6n paketti piti jokaisen tuoda mukanaan. jotkut olivat tuoneet useamman, koska Päivin kolmivuotias Milla-tytt6, joka toimi tonttupukuisena tonttunamme, sai useamman kuin yhden paketin. Nyyttikesteistä jäi hyvä maku suuhun. Täll6in saimme yhdeksän uutta tulokasta joukkoomme, ja uusi aluevaltauskin tuli tehtyä, kun rajamäkeläisiä tuli mukaan. Nyt meitä on jo 30, mutta lisää sopii tulla. Pikkujoulussa muistelimme mieliin jäänyttä joulua kuka Inkeristä, kuka mistäkin. Monien mielissä olivat ne joulut, jotka puutteellisissa oloissa olivat kuitenkin ol- Toimintamme kulkee vasta»lapsenkengissä». Tulevaisuus näyttää, millaisiksi yhteiset hetkemme muotoutuvat. Se riippuu täysin meistä itsestämme. jokaisen tulisi tehdä ehdotuksia siitä, mitä haluaa tehtäväksi eikä odottaa vain»valmiiksi pureskeltua». Avatkaa suuret suunne ja laulakaa! Hyvää jatkoa hengenheimolaiset ja pitkää yhteistä taivalta! Kuuma kesä Vaikka kesä my6hästyy, ei se ole minun syy. Kun se viimein saapuu, päällemme sen kuumuus kaatuu. Olet vaalea tai m u s t a, kaikki saa rusketusta. Oikealla uusi puheenjohtaja Inkeri Sarojdrvi, keskelld Aili Jukarainen, taustalla sihteeri Leila Salo. leet onnellisia ja nyt pieniltä tuntuvat ilot olivat silloin suuria. Yksi kertoi kokemuksensa amerikkalaisesta kaupallisesta joulusta, toinen muisti joulun, jolloin hän oli lukenut jouluevankeliumin. Alkuvuoden 1987 tapaamiset ovat kuluneet menneitä muistellen, toisiimme tutustuen, laulellen iltapäiväkahvin ja - teen lomassa. Aina on l6ytynyt halukas leipoja, joskus useampikin. Silloin enää kalliolla paistumatta ei voi olla. Silloin tulee haasteet eteen, päästävä on veteen. Osaat uida taikka et, tuskin sitä aattelet. Olin viisi vuotta vain, kun kurssit isältäni sain. Ensin miilus teki nokeen, sitten k6yden päässä jokeen. Olin rauhallinen toki, oma isä, Mujan joki. Kun mie kiljuin, silloin heti isä takaisin mut veti. järvisaaren Einari 5

Muailma muuttuu, veikkosein Taisin olla siin kuun vuotias ko oltä talvel hommailj. Siel, kotjpuoles käyves kerran, koko kylän lapset liukumas Ventseen hiekka- ojensin valokuuvvii kotelon nähtäväks ja hämhauvas. Päivä olj leuto j a pilvinen. Jokkainen mästyin mitä hyö niin hämillissiin jäivät ihlask sil mitä sattui olemaa, usjammat takapuo- mettelemmää. Ei kuvin pitänt olla mittää... lellaa. Äitj antoi miul ulos lähtis Hiltan har- Nii, liikkeen kotelon kannen olj pienen tytön maat koton ommellut flanelliset pöksyt jot en japojan alaston kuva. Myö ei sitä ennää huoolis vilustunt. mattukkaa! Vielkä kaikuut Iloset huuvot korvissaan. Sain Pienj Marilan Tamara olj ulos lähös kesäl, mäntä yksitellen ja yhes röykys etupperin ja pyöräht takasin ja selitti hämmästynneel äitakapperin. Tavallisest liuvvuttii Hilman hau- tillee jot ei hiä mäne»zopa bosikom» (peppu vas, miten nyt olj öksytty alapiähän? Yhtäk- paljaana). Leo paika istui muun perreen kai tunnit jot miul tulj hätä. Ei käväist mielen- kares uamullista syömän ja katselj ulos ikkukää vettää pöksylöi allaa ja kyykistäissä siin nast. Nuapurin, ehkä vähän toisel vuuvvel Saimarjapehon juuree. Kuka nyt sellaista joukus? man Tolja juoks ulos vua pien] paita piällään Ei missää nimen! Oisha siin hävent itse ja piästi Iirit. Leooko vietii ruokapöyväst ulos: muut sellain jot... Istuin muahan ja pöksyt»tolka, Tolka stynna, stynna!» (Häpeä Toljka!~ kastuit. Vilustuin tietyst. Ajat ja tavat ovat muailmas muuttuneet, Täst muistui muutakii mielee, ja kaik muis- uatellaa vaik Oulun horisonttii. Ja muailman tuttaat siint jot muailma on muuttunt. Pienj keral myökkii. Henrik kiäntyi katsomaa lirittäessään muura-helvi Othman haisii, jot muut eivät ois huomanneet mitä hiä Poppia ja kyykkää pelataan taas Helsingin kesäjuhlilla. Väinö Korkan tyylinäyte vuodelta 1985. Viime kesän Turun juhlien heimo-ottelun joukkueet. 6

S Tirronen-suvun vaiheita jatkoa viime numerosta i?3 M TA RÄE hiippakunta ~ap into dis tu s f~ - _f-si- 8 33. -A1 o syn{- 7./'y-i, -Cry -i-u4_._ 6 --/- - 9... ~..,~ Nicolai Matinpoica Tirranen. Kouluaikanaan Viipurissa isäni sairastui keuhkotautiin pahan vilustumisen seurauksena pudottuaan potkukelkkoineen heikkoihin jäihin. Hän oli kesän 1909 hoidettavana Suomessa Punkaharjulla Takaharjun parantolassa, jonka ylilääkärinä oli tohtori Robert Elmgren. Tohtori, suurena musiikin ystävänä ja harrastajana, järjesti potilaille illanviettoja, joissa»musisoitiin» monin tavoin ja noudatettiin tohtorin esimerkin mukaan sivistyneen seuraelämän kauniita tapoja. Tämä kesä merkitsi isälleni paljon. Hän tervehtyi ja omaksui tohtoriltaan sen ystävällisen ja kohteliaan esiintymistavan, mikä oli hänelle ominaista läpi koko elämän. Päästyään ylioppilaaksi isäni Mikko kirjoittautui Aleksanterin yliopistoon Helsingissä (nyk. Helsingin yliopisto) lukien kansantaloutta pääaineenaan. Hän kuului luonnollisesti Viipurilaiseen osakuntaan ottaen innokkaas ti osaa ylioppilaselämään. Hyvänä laulajana hän liittyi Ylioppilaskunnan laulajien, kuoroon, jota johti Heikki Klemetti, myöhemmin tunnettu musiikkiprofessori. Ylioppilaskunnan laulajien 30-vuotisjuhlassa 1913 Mikko tutustui tulevaan vaimoonsa kirkkoherra Hämäläisen tyttäreen Armiin, joka oli veljensä kanssa tullut tähän tilaisuuteen. Kesäkuun alussa 1914 Mikko ja Armi lähtivät kihlajaismatkalle. Ensin oltiin Armin lapsuudenkodissa Johanneksen pappilassa, mistä matka jatkui Pietariin ja Pavlovskiin, missä oli teattereita, konserttisaleja ja hienoja ravintoloita ja upeita puistoja. Pavlovskista kihlaparin haki Venjoelle kirkkoherra Rokkasen poika Viktor hevoskyydillä. Pappilassa vietettiin muutamia päiviä ystävien parissa, kunnes lähdettiin lopulta Mikon kotiin Mattilaan esittäytymään Mikon äidille kihlaparina. jatkuu sivulla 10 7

00

Isäni Mikko joutui varojen puutteessa keskeyttämään opintonsa ja oli jo vuodesta 1913 Helsingissä Kotikasvatusyhdistyksen palveluksessa. Opettaja Vilho Reima oli perustanut tämän yhdistyksen Amerikasta saamansa idean perusteella. Yhdistyksen tarkoitus oli kansan sivistystason kohottaminen kotiopintojen avulla. Mikko Mikkelinpoika Tirranen ja kihlattunsa Armi Hämäläinen. Mikko toimi ensin kotiopinto-ohjaajana matkustaen ympäri maata esitelmiä pitämässä ja tutkintoja järjestämässä. Hän kirjoitti salanimellä M. Tela kolme suosittua kotiopintokirjaa»isien töitä», joka sisälsi suurmiestemme elämäkertoja,»uskonpuhdistuksen muisto» sekä»kansantalousopin alkeet». Vasta v 1924, kun viimemainitusta kirjasta julkaistiin laajennettu painos, hän käytti omaa nimeään M. Tirranen. Mikko muutti virallisesti Suomeen, Helsinkiin, 3. 4. 1914 päivätyllä muuttotodistuksella. Vanhempani vihittiin kaikessa hiljaisuudessa Helsingissä lähimpien omaisten läsnäollessa ensimmäisen maailmansodan jo varjostaessa elämää. Mikko ei, vaikka oli vielä Venäjän alamainen, joutunut sotapalvelukseen Venäjälle kuten vanhempi veljensä Matti. Matti oli käynyt Pietarissa teknillisen koulun, minkä jälkeen hän suoritti sotapalveluksessa ollessaan sotainsinöörikurssin 18. pioneeripataljoonassa ja valmistui reservin upseeriksi v 1908. Vuodesta 1922 vuoteen 1926 isäni oli Kotikasvatusyhdistyksen kustannustoimiston hoitajana, kunnes siirtyi Suomen Säästöpankkiliiton toimiston hoitajaksi ja liiton sihteeriksi. Hän toimitti myös»säästäjä» myöhemmin»säästöpankki») ja»spararen» lehtiä. Mikko oli hankkinut vankan kielitaidon myös saksan- ja englanninkielessä. Kielitaidosta hänellä oli suurta hyötyä joutuessaan tekemään selkoa Suomen säästöpankkien toiminnasta Kansainvälisen Säästöjärjestön kongresseissa. Varsinkin Lontoossa 1929 pidetty näyttely, joka esitteli Suomen säästöpankkilaitosta, oli herättänyt suurta kiinnostusta ja arvonantoa mainitun järjestön taholta. Isälleni tämä säästöpankkitoiminta muodostui sydämen asiaksi ja hän tunsi alan omakseen. Valitettavasti vaikea sairaus mursi hänen terveytensä ja hän kuoli Helsingissä 22. 8. 1932 vain 42 vuotiaana. Matti oli tällöin Mattilan isäntä, mutta joutui palvelukseen sodan puhjettua Brest-Li- Mitä inkerinsuomalainen isämme jätti petowskin linnoituspioneerikomppaniaan. Hän rinnöksi sisarelleni Hertalle ja minulle? osallistui mm. Baranovitsinalla 21-23. 6. 1916 taisteluun Tudinodovnosia vastaan. An- Ei suinkaan maallista mammonaa, vaan riksioistaan hän sai Pyhän Stanislaun ja Pyhän kaan henkisen perinnön. Hän opetti meidät Annan ritarikuntien 3 ja 2 luokan ristit, sekä rakastamaan suomalaista kulttuuria, kirjalli- Vladimirin ristin uskollisuudesta. Venäjän val- suutta, musiikkia ja taidetta. Meitä vietiin lankumouksen jälkeen, Matti liittyi Viron konsertteihin, oopperaan ja teatteri in esiin- Länsi-Inkerin rykmenttiin ja myöhemmin tyihän inkeriläinen taiteilija Iisakki Lattukin Pohjois-Inkerin rykmenttiin. Sodan jälkeen Kansallisteatterissa, meille kerrottiin miten hän asettui Suomeen, minne hänen perheen- Inkerissä vaikeissakin olosuhteissa oli koitettu sä, äitinsä, vaimonsa ja neljä lastaan olivat ylläpitää suomenkieltä ja edistää kansallista päässeet pakenemaan Raudun pitäjään. kulttuuria. 10

Isä ei ollut tullut Suomeen pakolaisena, vaan Me sukumme ja kolmannen polven inkerinmuuttanut virallista tietä, joten hänen ei tar- suomalaiset olemme kohtalolle kiitollisia, etvinnut kokea pakolaisen suuria vaikeuksia ku- tä meillä on ollut onni saada syntyä Suomesten niiden, jotka tulivat 1919 ja sen jälkeen sa suomalaisina, syntyä siinä maassa, mistä sekä toisen maailmansodan aikana. Taloudel- esivanhempamme kauan sitten muuttivat Inlisia vaikeuksia hänelläkin toki oli, mutta niis- keriin. tä on selvitty.maija-liisa Pirhonen Kalevala draama viimeistä kesää Nurmeksessa män Bomban suurtulkinnan. Vielä tänä kesänä on mandollisuus seurata maail- man, luonnon ja ihmisten syntyä, ihmis- ten välistä kilpalaulantaa, Kalevalan ja Pohjolan kansojen taistelua sammosta, Lemminkäisen kuolemaa ja henkiinhe- rättämistä, Kullervon tarinaa ja muita Ka- levalan tapahtumia mahtavassa kesäteat- teriesityksessä. Paroni Paakkunaisen kaunis musiikki säestää toiminnallista ja visuaalisesti rikasta näytelmää, joka val- loittaa niin lapset kuin aikuisetkin. Kalevala Draamaa esitetään viimeistä kesää tänä itsenäisyytemme juhlavuon- na. Kalevalan Näyttämö jatkaa kuitenkin suomalaisen kulttuurin vaalimista, ja vuodeksi 1988 on jo suunnitteilla kaksi kansallisiin aiheisiin perustuvaa näytelmää. Tänä vuonna vietämme itsenäisyytemme juhlavuotta. Itsenäisyytemme ajan on kansallisen kulttuurin vaaliminen ollut tärkeässä asemassa, ja varsinkin kansalliseepostamme Kalevalaa on tutkittu, tulkittu ja tehty ulkomailla tunnetuksi. Ongelmana on ollut saada nykysuomalainen kiinnostumaan tästä kansallisesta aarteestaan. Paavo Liski on onnistunut draaman keinoin karsimaan ihmisten ennakkoluuloja Kalevalasta ja opettanut ymmärtämään sen kieltä ja sanomaa. Merkittävin Paavo Liskin neljästä Kalevala-ohjauksenta on yhteistyössä Matti Kuuselan ja Seppo Huunosen kanssa syntyneen käsikirjoituksen näyttämöllepano Nurmeksessa Bomban kesäteatterissa. Kalevala Draama sai kantaesityksensä 1985. Jo yli 30 000 katsojaa on nähnyt tä- 11

Storosa-Liisan uutkat Kaulahen koulun metsänpuoleises piäs puu ja pruutta liukuit etteepäin. Ihan kerolj mont pruuttaa (lammikko). Yksj niist kiisin hättääntyy ko koulun kello soi: kerolj ihan koulun kulmil. Kevväil ko rinteet kiinks mie viel tunnil? Hämmästelin sipuutaloloin alapuolel alkoit vihertää ja täkii jot kukkaa muu ei pant liikkumista suuret siperiankuuset kukkii ei kukkaa merkil. tahtont ennää jiähhä väliajaks koulun si- Sinä kesän koulun siivooja-liisal olj säl. Kaik tunkiisit kilpaa ulos aurinkoo. kaks potraa uutkaa (sorsa). Jokkaisel vä- Pruutan ympäril käi ain kihinä. Sen litunnil hiä tulj pruutan reunal seisomaa ympäril istuskeltii ja seisoskeltii muuten ja vahtimaa jot ei vua lintuloi kivitetty. vua. Ko opettajan silmä vältti ni kivitet- En muista ennää miten niihen lopuks käi. tii konnikkaisii. Luonnontieteen opetta- Saivataks ne ollaa kessää ast vai hävisiit ja T. Saarelainen niitä erikoisest siälj. vahtimast huolimatta. Yhel reunal kasvoi veen piäl viäristynt Rinteen pruutan yläpuolel muistin kavsuur paju ja sen varrel olj hyvä istuu ja van. Näin sen sisäisil silmil sametinpehkatsoo vettee. Muistattaks kuin haluttu moseen ja niin heljän potraan. Ikävän se paikka olj? Kerran miekii onnistuin tuskas itkin senkii puolesi monet itkut: valtaamaa sen paikan. Istuin ja katsoin enk ennää konsaa... ihmeissäin vettee. Olin ihan varma jothelvi Othman Gäylen tapahtumia Voi että oli ikävä rankkasade, kun kokoonnuimme Sant. Ansgarin seurakuntatalolle viettämään äitien päivää 17. toukokuuta. Mutta sydämissä oli tapaamishetki lämmin. Näitä juhlia on pidetty jo useita vuosia ja aina on ollut yhtä mukava olla yhdessä. Rivit tosin harvenevat, mutta siihen kaikki ovat jo sopeutuneet. Tervetuliaispuheen jälkeen on ohjelma perinteisesti ollut vapaata. Jokainen saa osallistua niin kuin kykenee ja taitaa. Se onkin juhlien erityisen hyvä puoli. Monet muistavat vielä ikivanhoja lauluja, runoja ja kertomuksia. Kuorolaiset ovat mukava ryhmä, vaikkakin pieni. Emme saa myöskään unohtaa kirkkoherra V. Takkelia, joka on eniten ollut kanssamme, pitänyt hartauden melkein joka juhlilla. Kiitos kirkkoherralle! Hyvän kahvin ja tarjoilun jälkeen katsoimme gävleläisten esittämiä tai sormillaan simpukoimia käsitöitä. Kyllä olivatkin hienoja! Käsityönäyttely onkin ollut ohjelmassa jo useampia kertoja. Liina~ rouva on yksi niistä, jotka järjestävät kunnan apua kerhollemme. Hän on järjestänyt muun muassa retkiä Gävlen nähtävyyksille. Liina johtaa myös kansainvälistä naisten kerhoa. Kiitos Liinalle! Iloisin mielin valmistaudumme kesäjuhlille Boriisiin. Lempi Sjoberg 12

Inkeriläisten kesäjuhlat Helsingissä 11. -12.71987 Ohjelmassa mm. Lauantai 11. 7. 9.00 Juhlakanslia avataan Karjala-talolla os. Käpylänkuja 1. 10.00 Kyykkiiotteluja Seurasaaren juhla-aukiolla. Seurasaareen pääsee Erottajalta bussilla 24. 14.30 Inkeri-iltapäiväjuhla Karjala-talon Laatokka-salissa Juhlaesitelmä rovasti Aatami Kuortti. Tervehdyssanat Yrjö Korkkinen. Kansantanhuja esittävät Vantaan kansantanhuajat. Terveisiä juhlaan tuo mm. pastori Jussi Jänis Ruotsista. 19.00 Illanvietto Laatokka-salissa Tarjoilua, yhteislaulua ja yhdessäoloa. Sunnuntai 12. 7. 9.30 Kunniakäynti Larin Parasken muistomerkillä Muistomerkki sijaitsee Mannerheimintien varrella Hesperiankadun päässä. 11.00 Juhlajumalanpalvelus Munkkivuoren kirkossa os. Raumantie 3. Saarna pastori Jussi Jänis Liturgia teol. tri Markku Pyysiäinen Yksinlaulua taiteilija Martti Miettinen Kuorolaulua Inkeri-kuoro, joht. Kerttu Hiltunen Munkkivuoreen pääsee busseilla 18 ja 36 Simonkentältä. 14.30 Päiväjuhla Karjala-talon juhlasalissa. Juhlaesitelmä kaupunkineuvos Erkki Tuuli. Tervehdyssanat teol. tri Markku Pyysiäinen. Inkeriläisten sivistyssäätiön terveiset juhlaan tuo rovasti Matti Vironmäki. Yksinlaulua esittää taiteilija Martti Miettinen, kuorolaulua Inkeri-kuoro. Mukana myös Vantaan kansantanhuajat. Ilmoittautumista majoitukseen ottaa vastaan Anneli Korkkinen puh. 90-873 2095. Ilmoitukset tehtävä 31. 5. 1987 mennessä. Nauran vakavaa Minä opin elämään vasta Saavuin toisesta maailmasta Se mikä teille on vakavaa Minua pirusti naurattaa Kuka on hullu ja kuka on nero Siinä on mikromääräinen ero Psykiatrikin erehtyy Siihen on inhimillinen syy Jos jotain on kokonaan takaperin Anna soveltua mun vähin erin Minä käsitän tämän näin Aika pyörii väärin päin Eikä aina tieteetkään riitä Usein käsitys johtuu siitä Millä mitalla mitataan Kummalta puolen katsotaan Historia pysähtyi Siksi Eikka erehtyi Järvisaaren Einari 13

Joukostamme poistuneita Sofia Björn, synt. 1. 6. 1904, kuoli 9. 3. 1987 Dalsjöforsissa. Mirjam Remsu, synt. 21. 9. 1916, kuoli 21. 3. 1987 Boriisissa. Antti Kammari, synt. 22. 10. 1923, kuoli 24. 3. 1987 Dalsjöforsissa. Serafim Kraptjetov, synt. 19. 7. 1907, kuoli 24. 3. 1987 Dalsjöforsissa. Maria Pönni, synt. 15. 2. 1898, kuoli 10. 4. 1987 Vdnersborgissa. Levitä Inkeri-tiettutta, tilaa asiamiehiltämme Inkeri-aiheista kirjallisuutta Saatavana Suomesta sekä RuotsistaPertti Virtaranta Saini LaurikkalaSananlaskuja ja arvoituksia 40 mk Rovasti S. J. Laurikkalan Katri Peräläinen, inkeriläinen elämäkerta 30 mk (45 kr) kielenoppaani 15 mk Aapo IhoInkeriläisten Viestin irtonumeroita. Hietajyvä, valitut runot 20 mk (30 kr) Saatavana Ruotsista Helli Suominen Isien Usko muistojulkaisu10 kr Mooses Putron elämäkerta 15 mk (25 kr) Kemppi Xdnilevyjd Fenno-Ingria lauluja 5 kr Inkerikuoro Ristiltä ripille 10 kr Nouse Inkeri ym. 15 mk (25 kr) Aatami Kuortti Lauri Santtu Tapahtui Inkerissä Murrejuttuja 15 mk (25 kr) Inkerin kirkon vaikeita vuosia Gdvlen kuoro30 mk (35 kr) Juhana Inkerinsuomalainen Inkerin pöytälippuja 25 mk (40 kr) Aloitettava alusta Inkerin postimerkkejä sarja 50 mk (75 kr) Kaikkien hinta Ruotsissa 25 kr Adresseja 20 mk (30 kr) Rintaneula Inkerin vaakuna 10 mk (10 kr) Tarra Inkerin lippu Inkerin kartta Saatavana Suomesta Juhani Jddskeldinen Inkerin kirkon tuho Aapo Metidinen Inkerin Ev.Lut. kirkon 350 v. muistojulkaisu 5 mk (5 kr) 70 mk (100 kr) Uno Hammarström Ingermanländarna som flydde tili Sverige Viktor Pajunen Ingermanland en kori historik Birger Thuresson 30 kr 5 kr Lilja flyktingflickan från Ingermanland 60 kr Postikortti Haaparannan muistolaatta 1 kr 70 mk Postikortti Orebron muistokivi 1 kr Kalevala otti de finska folksångernas värld 70 kr 40 mk Det svunna Ingermanland 50 kr 14

Ajankohtaisia ilmoituksia HELSINGIN PAIKALLISOSASTO Seukkoseuran syyskausi lokakuu 1. ja 15. pvä klo 13 marraskuu 5. ja 19. >> TURUN PAIKALLISOSASTO Kuluvana vuonna pidetään Karjalaisten talossa Itäpellontie 2 seuraavat tilaisuudet: Mikkelinpäivä 4. 10. >> Pyhäinpäivä 31.10. >> (Kivellä klo 12) Joulujuhla 26.12. 14 Tervetuloa!johtokunta LAHDEN SEUDUN INKERIKERHO Kokoukset joka kuukauden toisena maanantaina klo 18.30. Soittele ja kysele, siht. Raija Kari p. 531 342 (koti) tai 238 47 (työ), tai Marja Rämö p. 632 519. 27. 9. 87 Turusta Pyhärantaan ja Uuteenkaupunkiin Kun Inkerinmaan viimeisen piispan, rovasti Jalmari Laurikkalan kuolemasta tulee syksyllä kuluneeksi 30 vuotta, niin Turun inkeriläiset tekevät linja-autoretken Pyhärannan kirkkoon ja suorittavat kunniakäynnin Laurikkalan haudalla. Tämän jälkeen matka jatkuu Uudenkaupungin rauhan 1721 muistomerkille. Auto lähtee linj a-autoasemalta Kestilän luota klo 8.30. Paluu iltapäivällä samaan paikkaan. Ilm. elokuun aikana Keijo Korkalle, puh 580 201. 15

I 00922 Al IMYF m, kanssamme 0 KANSALLISPANKKI H ELSIN KI-KAIVOKATU Vammala 1987 Vammalan Kirjapaino Oy