Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen



Samankaltaiset tiedostot
Tuulettuvien yläpohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE

RIL 107: LUVUT 2 JA 4

FRAME-PROJEKTI Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN

FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Betonisandwich- elementit

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN?

Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE. Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari

Maanvastaisten seinien lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

KOSTEUS. Visamäentie 35 B HML

Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita. FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus

ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Lämmöneristetyypin vaikutus betonirakenteisten sisäkuorielementtien kuivumiseen

VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN RAKENTAMISESSA

TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT 25.5.

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari

ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1)

RAKENTEET. Lähde: versio RAKENTEET

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus

16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME)

Kari Lindroos POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D- OHJELMALLA

Käsinlaskentaesimerkkejä Betonirakenteiden korjaaminen ja rakennusfysiikka

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET

RVP-S-RF-67 KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLISEN LÄMMÖNERISTYKSEN VAURIOITUMINEN

Vantaan kaupungintalo. Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys TUTKIMUSRAPORTTI

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

ILMASTONMUUTOS VAIKUTUKSET RAKENTAMISEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN

Lisälämmöneristämisen hyvät periaatteet

RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET

Ulkoseinäelementtien suunnitteluohjeet

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

RVP-S-RF-67 KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLISEN LÄMMÖNERISTYKSEN VAURIOITUMINEN

TIETOA HELPOSTA JA TEHOKKAASTA ERISTÄMISESTÄ

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS

ULKOSEINÄN LISÄLÄMMÖNERISTYS

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto

Kustantajan huomautus

Energiatehokas rakentaminen aiheuttaa muutospaineita suunnitteluun ja rakentamiseen

LECA -SORAKATON SUUNNITTELU

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Case Haukkavuoren koulu

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

BENDERS seinäelementit. Seinäelementit ja perustukset. Lisää Bendersistä:

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari Wanha Satama, Helsinki

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA

Laura Sova LÄMMÖNERISTYSLAASTIN SOVELTUVUUS MASSIIVITIILISEI- NÄN LÄMMÖNERISTEEKSI

Teppo Siponkoski LISÄLÄMMÖNERISTYKSEN VAIKUTUS PIENTALON ULKOSEI- NIEN ENERGIANKULUTUKSEEN JA RAKENNUSFYSIKAALI- SEEN TOIMINTAAN

Mikko Vatanen Lapin AMK CLT-seminaari , Kemi

Rakennusfysiikka. Sander Toomla Tohtorikoulutettava

Lämmöneristäminen. Minä panin ikkunaan pahvisuojan. Dow polyurethane systems

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen

Transkriptio:

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8..

Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni- ja täystiilirakenteet) eivät täytä enää lämmöneristysvaatimuksia, mikä johtaa lisälämmöneristeen käyttöön. Tämä huonontaa rakenteen kosteusteknistä toimintaa, jos eriste laitetaan rakenteen sisäpuolelle. - + o Eristeen ulkopinnassa riski kosteuden tiivistymiselle sekä homeen kasvulle. o Rakenteen kuivuminen hidastuu. o Kivirakenteisissa seinissä suurempi riski pakkasrapautumiselle. o Sisäpuolinen lämmönvarauskyky menetetään. o Ilmavuodot eristeen taakse estettävä. o Rakenteessa oltava aina myös riittävä höyrynsulku eristeen lämpimällä puolella. Massiivirakenne on suositeltavaa lisäeristää ulkopuolelta hyvin vesihöyryä läpäisevällä eristeellä. 8..

Sisäpuolelta lisäeristetyn massiivirakenteen kosteustekninen toiminta - sat + sat o Ilman vesihöyrypitoisuus lähenee tai saavuttaa kyllästyskosteuspitoisuuden lämmöneristeen ulkopinnassa. o Eristeen ja massiivirakenteen rajapintaan syntyy homeen kasvulle otolliset olosuhteet tai kondenssi. o Eristepaksuuden kasvattaminen pahentaa tilannetta. o Eristeen sisäpintaan on laitettava riittävä höyrynsulku tai lämmöneristeen ominaisuuksien on oltava sellaiset, että homeen kasvua ja kosteuden kondensoitumista ei esiinny. o Tiivistä höyrynsulkua käytettäessä kuivuminen sisäänpäin estyy. Rakennekosteuden on päästävä kuivumaan riittävästi pois ennen höyrynsulun laittoa. 8..

Tutkimuksen lähtökohdat, rakennetyypit ja toimintakriteerit 4 o Tutkimuksessa keskitytään tällä kertaa lähinnä kevytbetonirakenteeseen. o Sisäpuolelta eristetty massiivirakenne on kosteusteknisesti toimiva, kun lämmöneristeen sisä- ja ulkopinnassa o ei esiinny kosteuden tiivistymistä o ei esiinny hometta (homeindeksi < ) o Laskennassa on käytetty pääsääntöisesti -ulotteista laskentaohjelmaa WUFI 5. o Materiaalitiedot on otettu TTY:n tietokannasta. 8..

Tutkimuksen lähtökohdat, sisä- ja ulkoilmasto 5 o Rakenteita on tarkasteltu kolmessa eri ilmastossa: nykyilmastossa, v. 5 ilmastossa ja v. ilmastossa. o Laskelmissa käytetyt testiivuodet: nykyilmasto: Jokioinen 4 v. 5 ilmasto: Jokioinen 64 v. ilmasto. Jokioinen 94 o Tulevaisuuden ilmastot ovat Jokioisten 4 ilmastosta laskettuja tulevaisuuden skenaarioita. o Tulevaisuutta ennustettaessa ilmastonmuutoksessa on käytetty pessimistisintä A-skenaariota, jossa päästöjä ei saataisi vähennettyä. o Sisäilman lämpötilana on käytetty vakioarvoa C, ja ilman suhteellisena kosteutena ulkoilman RH:ta + kosteuslisää...5 g/m ulkoilman lämpötilan mukaisesti. 8..

Hirsiseinärakenteiden laskentatarkastelut 6 - + o Tarkasteltiin eri höyrynsulkukalvojen vaikutusta rakenteen kosteustekniseen toimintaan sekä kuivalla että kostealla rakenteella. o Höyrynsululle on määritetty eri lämmöneristepaksuuksilla riittävä vesihöyrynvastuksen arvo. o Hirren homehtumisherkkyysluokkana (HHL) on käytetty luokkaa. o Puukuitueristeen homeensuoja-aine vähentää homeen kasvua niissä pinnoissa, jotka ovat tiiviissä kontaktissa eristettä vasten. Tarkasteluihin on valittu tässäkin tapauksessa kuitenkin HHL, koska hirressä on halkeamia ja muita koloja, joissa home voi kasvaa. Tarkastelukohta 8..

Rakenteen sisäpinnalta vaadittava vesihöyrynvastus, 8 mm hirsi 7 Mineraalivilla Puukuitueriste 7 7 9 5 4 8 7 4 8 7 6 4 6 6 Vesihöyrynvastus, µ-arvo [-] 5 4 Vesihöyrynvastus, µ-arvo [-] 5 4 nyky 5.4.8.4.7..8.4.8.4.7..8 Rakenteen U-arvo [W/m K] Rakenteen U-arvo [W/m K] 8..

Rakenteen sisäpinnalta vaadittava vesihöyrynvastus, 9 mm hirsi 8 Mineraalivilla Puukuitueriste 7 7 9 5 4 8 7 4 8 7 6 4 6 6 Vesihöyrynvastus, µ-arvo [-] 5 4 Vesihöyrynvastus, µ-arvo [-] 5 4 nyky 5.4.8.4.7..8.4.8.4.7..8 Rakenteen U-arvo [W/m K] Rakenteen U-arvo [W/m K] 8..

9 Hirsirakenteet, tulokset o Vesihöyryä jonkin verran läpäisevien höyrynsulkujen (muovitiivistyspaperit ja hygrokalvot) käyttö ei edesauta hirsirakenteen rakennusaikaista kuivumista lukuun ottamatta aivan ohuita eristepaksuuksia. o Hirsirakennetta lisälämmöneristettäessä mineraalivillalla tai puukuitueristeellä on lämmöneristeen sisäpintaan aina laitettava jonkinlainen höyrynsulku. o Hirsiseinän on päästävä kuivumaan 8 % RH:ta vastaavaan kosteuteen ennen höyrynsulun laittamista. o Hirren ohentaminen heikentää rakenteen kosteusteknistä toimintaa. 8..

Kevytbetonirakenteiden laskentatarkastelut o Käyttötilassa rakenteen alkukosteus vastasi 65% RH:ta, rakennusaikaisen kosteuden kuivumista tutkittiin 85 ja 97 % RH:ta vastaavalla kosteudella. o Tutkittiin kolmea kevytbetoniharkon paksuutta (, ja mm), viittä lämmöneristepaksuutta (5,,, ja 4 mm). o Lämmöneristeinä käytettiin EPS-, XPS- ja kalsiumsilikaattilevyä. o Rakenne ulkoa sisäänpäin oli: o Sementtirappaus ( mm) o Kevytbetoni o Lämmöneriste o Kipsilevy ( mm) - +

Kevytbetonirakenteiden laskentatarkastelut o Lisäksi tarkasteltiin ulkopinnassa olevan halkeaman vaikutusta rakenteen kosteustekniseen toimintaan niin, että viistosateesta päästettiin % rappauksen läpi. o Homehtumisherkkyytenä käytettiin luokkien ja yhdistelmää niin, että homeen kasvu alkaa HHL mukaisesti, mutta sen maksimimäärä jää HHL tasolle. o EPS ja XPS antavat melkein samanlaisia tuloksia, minkä takia XPS:n tuloksia ei ole erikseen esitetty.

Kevytbetonirakenteen homeen kasvu käyttötilassa, mm kevytbetoniharkko mm sementtirappaus + mm kevytbetoni + EPS Rakenteen U-arvo [W/m K].444.75.56.9.84 5 4 mm sementtirappaus + mm kevytbetoni + kalsiumsilikaatti Rakenteen U-arvo [W/m K].68.4.65.9.5 5 4 nyky 5 nyky 5 8..

Kevytbetonirakenteen homeen kasvu käyttötilassa, mm kevytbetoniharkko mm sementtirappaus + mm kevytbetoni + EPS Rakenteen U-arvo [W/m K].48.5.4..8 5 4 mm sementtirappaus + mm kevytbetoni + kalsiumsilikaatti Rakenteen U-arvo [W/m K].45.4.8.7.7 5 4 nyky 5 nyky 5 8..

Kevytbetonirakenteen homeen kasvu käyttötilassa, mm kevytbetoniharkko 4 mm sementtirappaus + mm kevytbetoni + EPS Rakenteen U-arvo [W/m K].86.5..96.76 5 4 mm sementtirappaus + mm kevytbetoni + kalsiumsilikaatti Rakenteen U-arvo [W/m K].5.8.99.55.6 5 4 nyky 5 nyky 5 8..

Kevytbetonirakenteen homeen kasvu, rappauksen vaikutus 5 mm kevytbetoni + EPS Rakenteen U-arvo [W/m K].48.5.4..8 5 4 mm kevytbetoni + Kalsiumsilikaatti Rakenteen U-arvo [W/m K].45.4.8.7.7 5 4 5 ( mm rappaus) 5 (ei rappausta) 5 ( mm rappaus) 5 (ei rappausta) 8..

Kevytbetonirakenteen homeen kasvu, rappauksessa olevan halkeaman vaikutus 6 mm kevytbetoni + EPS Rakenteen U-arvo [W/m K].48.5.4..8 5 4 mm kevytbetoni + Kalsiumsilikaatti Rakenteen U-arvo [W/m K].45.4.8.7.7 5 4 5 (ehjä rappaus) 5 (% vuoto) 5 (ehjä rappaus) 5 (% vuoto) 8..

Kevytbetonirakenteen homeen kasvu, rakennusaikaisen kosteuden kuivuminen 7 mm sementtirappaus + mm kevytbetoni + mm EPS Vuosi mm sementtirappaus + mm kevytbetoni + mm CaSi Vuosi nyky (85%) 5 (85%) (85%) nyky (97%) 5 (97%) (97%) nyky (käyttötila) 5 (käyttötila) (käyttötila) nyky (85%) 5 (85%) (85%) nyky (97%) 5 (97%) (97%) nyky (käyttötila) 5 (käyttötila) (käyttötila) 8..

Kevytbetonirakenteen homeen kasvu, rakennusaikaisen kosteuden kuivuminen 8 mm sementtirappaus + mm kevytbetoni + mm EPS Vuosi mm sementtirappaus + mm kevytbetoni + mm CaSi Vuosi nyky (85%) 5 (85%) (85%) nyky (97%) 5 (97%) (97%) nyky (käyttötila) 5 (käyttötila) (käyttötila) nyky (85%) 5 (85%) (85%) nyky (97%) 5 (97%) (97%) nyky (käyttötila) 5 (käyttötila) (käyttötila) 8..

Vaadittava sisäpinnan vesihöyrynvastus massiivirakenteissa, yhteenveto 9 Höyrynsulun vesihöyrynvastuksen minimiarvo, 9 m spa/kg 4 5 5 5 5,,5,,5,,5,,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, Rakenteen sisäpuolella olevan lämmöneristeen lämmönvastus, R (m K/W) Poly. (Hirsi 9 mm) Poly. (Hirsi 8 mm) Poly. (Kevytbetoniharkko mm) Poly. (Kevytbetoniharkko mm) 8..

Vaadittava sisäpinnan vesihöyrynvastus massiivirakenteissa, RIL 7 Höyrynsulun vesihöyrynvastuksen minimiarvo, 9 m spa/kg 4 5 5 5 5,,5,,5,,5,,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, Rakenteen sisäpuolella olevan lämmöneristeen lämmönvastus, R (m K/W) Poly. (Hirsi 9 mm) Poly. (Hirsi 8 mm) Poly. (Kevytbetoniharkko mm) Poly. (Kevytbetoniharkko mm) 8..

Kevytbetonirakenteet käyttötilassa, yhteenveto Tärkeintä on pinnoittaa kevytbetoni kerroksella, joka estää sadeveden tunkeutumisen rakenteeseen. Rakenteen saa toimivaksi esimerkiksi sementtirappauksella. Pienet halkeamat rappauksessa eivät aiheuta homeen kasvua. EPS ja XPS käyttäytyvät keskenään hyvin samalla tavalla ja estävät tiiviytensä takia haitallisen diffuusiolla siirtyvän kosteuden. Eristepaksuuden kasvattaminen ei tässä huononna rakenteen kosteusteknistä toimintaa. Kalsiumsilikaattilla eristepaksuuden kasvattaminen korottaa hieman homeindeksin maksimiarvoa. Se pystyy kuitenkin kapillaarisuutensa ansiosta siirtämään kosteutta pois tarkastelupisteestä, jolloin rakenteesta saadaan toimiva myös suurilla lämmöneristepaksuuksilla. Minkään tässä tutkitun lämmöneristeen (EPS, XPS ja kalsiumsilikaatti) kanssa ei tarvita sisäpuolelle erillistä höyrynsulkua.

Kevytbetonirakenteet rakennusaikaisen kosteuden kuivuessa, yhteenveto 85 % RH:ta vastaavalla alkukosteudella rakenteet ovat toimivia. 97 % RH:ta vastaavalla alkukosteudella rakenteissa esiintyy homeen kasvua. Harkkopaksuuden kasvaessa kuivuminen hidastuu selvästi. Kalsiumsilikaatti toimii kapillaarisuutensa ansiosta solumuovieristeitä paremmin kuivuvassa rakenteessa, ero on selvempi suuremmilla kevytbetoniharkon paksuuksilla. Kevytbetonirakenteen pitäisi antaa kuivua 85 % RH:ta vastaavaan kosteuteen ennen lisälämmöneristämistä (hirsirakenteella vastaava arvo on 8 % RH).

Lisätietoa aiheesta Nurmi, S.. Massiivirakenteen sisäpuolisen lisälämmöneristämisen vaikutus rakenteen kosteustekniseen toimintaan. Diplomityö. Saatavissa: http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/456789/9/nurmi. pdf?sequence=