METSXTEHON TIEDOITUKSIA 2 METSiTEHO REPORT HELSINKI 9 Koivu- a haapapuun pilaantuniinen Koi vun ja haavan lisääntynyt käyttö teollisuustarkoituksiin on tuonut entistä havainnollisemmin näköpii riin näiden puulaji n erikoi ominaisuudet, joista pi laan tumi arkuu ei uinkaan e itä teollisuuspuu a vähäi intä o aa. Leht ipuiden pilaantumisky myk et ovat meillä hyvin heiko t i tunnettuj a, vaikka imerkik i koivlfpuuta on jo vuo ikymmenet käytetty rulla- ja vaneri teolli uuden ra a ka-aineen a. \ iime vuosina uoritetun tutkimustyön t ulok et ovat kuitenkin luoneet valoa asiaan. Ko ka käytännön miesten ei tavallise ti ole mahdolli ta eurata alan t ieteellistä kehity tä, pyritään euraava. a e ittelemään en päät uloksi a viime aikoina ilme tyneen kirj a.llisuuden pohj alla. Väriviat ak ala i ten ied mie ten ja hei tä erikoi e ti H. Z yc h a n (Z cha 9 ja 9, MaverW e g e l i n 9 ja. 9 ja K o m a nn 9) on onnistunut punapyökin pilaan umi ta tutkie aan aada lville, että p ökin värjäytym inen aih ut uu oluihin unk utune n hap n aiheuttam ast a tyllinmuodostuk esta, jolloin olu amalla kuolevat. La ho i nten vaiku t u i ol tä ä en inkään välttämätön. K hit ttäe ä ellai. ia uoja-aineita, jotka e tävä hapen t unk u umi en oluihin, on pää ty niin pitkäll, että värjäytym in n voidaan melkein kokonaa.n e tää. Niinpä kun (Z c h a 9) koepölk t kaade tiin 27.2-2..9 väjj nä aikana ja kä itelt iin uoja-ain illa 6.. 9 oi iin a man yuod n yy kuun puoliväli ä tod ta käsittelemättömi ä pölk i ä värivian ulo tuvan y ht nä i<>enä k kimäärin m yvyyteen pölkyn pää tä ja ki el kkeiden li äksi k kimäärin 26 cm yvem mäll kun taa eri ta' oin uojatui a t ilanne oli uraava: Suoja.-ain e II VI Värivikaa, % kiisittele mättömien väriviasta Yhtenäinen k erros Kielekkeet öl III 2 2 IV 26 2 2 I Kolmella en ik i mainitulla uoj a-aineella, joiden tapaisia anottiin k äytetyc jo a ikai emminkin, l\ayer-wegelinin kokei a 9-luvulla,. aatiin värivika vähenemään puoleen, ja uudet suoj a-aineet (I ja I\ ) antoivat vielä paljon paremmat tulok et. Toi taiseksi meillä ei ole tietoa suoja-aineiden laadu ta eikä myö kään käynni ä olevien jatkokokeiden tulok i ta. ikai emmi a uojau kokei sa (M a y e rw e g e i n 9) todettiin, että mitä pikemmin kaadon jälkeen uoj a ively uoritetaan itä paremmat ovat tulokset. Niinpä käytettäe ä par haak i o oittaut unu ta I. G. Farbenindu trien uoj a-ainetta tammikuu a kaadettuihin pyökkipölkkyihin värjäytyminen oli kä ittelemättömien pölkkyjen värjäytymi een v rrat una euraavan uuruinen : Ko.atlon ja s uojakw;it telyn, äliaika., viikkoa Korkeintaan Värivikaprosentti n. :lo n. n. Nähdään. ii, että ainakin talvikaadon y hteyde sä uoj akäsittelyä voidaan kätä t untuva t i uoja-aine n tehon iitä kovin paljon la kematta. Miten a ia on loppuke ällä tapah uva a ra iin kaada a, on ainakin aksalai ille untematonta. On luultavaa, että pyökkiä ko kevat t ulokset pätevät myö koivulle. Niinpä P u u t e k n i in ( 9 ) ja u oe n t u t\ k i m u l a i o k
a h d e n ekä I t k o s e n suoritta missa tutkimuksissa on päädytty siihen, e ttei koivun värivika aiheudu ainakaan yksinomaisesti sinistäjäsienistä. Metsätehon käynnissä olevat t ut kimukset tuonevat tähän kysymyk een lisävalaistusta. lahoaminen Lahoamisilmiöstä saadaan parhaat tiedot ruotsalaiseneri k Björkmanin (9) suoritta mien tutkimusten perusteella. Niissä seurattiin ka hta uuruu luokkaa olevien koivu- ja haapapölkkyjen kuivumista ja lahoamista metsävarastoinnin a ikana, tutkittiin lahon vaikut usta sulfaatti- ja. ui fiittimas an määrään ja laatuun sekä selvitettiin niin laboratorio- kuin kenttäkokeinkin ha apapölkkyjen lahoamisen e tämistä erila isten kemi kaalien avulla. Koivun lahoaminen Lahoaminen ja kuivuminen ovat t unnetu ti hyvin lä heisessä riippuvuussuhtees a. Ko ka ]ahosienet tarvitsevat sopiva ti sekä ha ppea että vettä, joita molempia ei ole y htaikaisesti saatavissa sienten tarvitsema sa suhteessa tuoreessa eikä myöskään täysin kuivuneessa puutavarassa mutta kylläkin vaillinaise ti kuivuneessa puus a, on täysin ymmärrettävää, että kuivumisen merkitys on erittäin suuri. Lisäksi siihen voidaan käytännön toimenpiteillä suuresti vaikuttaa. Kuivuminen riippuu ratkaisevasti kuorinta-asteest a, mutta jo akin määrin ja osittain voima kkaastikin hak kuuaja ta, vara toinnin laadusta ja pölkkyjen läpirnita ta ja pituudesta. Niinpä Björkmanin mukaan kesäkuussa 9 hakattujen koivupölkkyjen (pituus, m) ve ipitoisuus ja la hoaminen olivat tasan vuoden kuluttua hakkuusta pölkky jen keskiosas a ja erilai i a varastopaikoi a (taulukko ) seuraavat. Taulukko ----\ 'että kuinlpainosta, % L ahoa poikki le ikkauksesb>, <} Suuriläpimi ttaiset koivupölkyt eivät kuorellisina kuivu keskiosa taan juuri la inkaan, mutta kuitenkin la hoavat vain päistään, joi a la hoa minen on voimakasta (2-.. 29 poi klöleikkauspinnasta). Pienikokoiset pölkyt kui, uyat. paremmin ja en vuoksi pilaantu\ at h Yis ä olo uhtei sa hieman pölkyn keskeltä kin. Päi ä pilaantuminen on aivan päinvastainen. Huonoissa kuinmisolo uhtei sa pienet kuorelli et pölkyt lahoavat päi tään enemmän kuin suurikokoi et mutta h) vä. sä pa ikas a taas vähemmän. Laho ulottuu kuorellisi. a pölkyissä ensim mäi en vuoden vara toilmin j älkee~ n. If2m päähän pölkkyjen päi tä, euraava vuosi t uo lisää / 2 m jne. Kuoritut pölk.''t kuivuvat rinomai esti, jopa solujen kyllästymi pi teen a lapuolelle. Lahoa lni ta esiintyy nii sä knorelli e ta ta, ara ta poiketen läpi pölkyn mutta, arsin piene ä mita a, vaikka vara topaikka oli i ko teakin. Pienet pölkyt pääseyät pienemmillä lahotappioilla kuin suuret. Pölkkyjen keskiosassa ei kuitenkaan aina e iinny ~ah?a. Aisatut pölkyt kuivuvat hyvin varasttuma melkein kuorittujen veroi e ti eivätkä illoin myöskään!a hoa mutta jo vara toiminen on heikkoa, kuivtninen jää vaillina isek i ja pilaant uminen on erittäin voima ka ta lä pi pölkyn. K oivupölkkyjen a i aus voi ii muodo tua käytännö sä erittäin tuhoi ak i. K äytännön kokemukset viittaavat meillä a maan uuntaan. Niinpä T a m p e JJ a n met äo a ton aamien kokemuste~ mukaan vara toimi elia on ai attujen koivupaperipuiden hankinnan onni tumi en kannalta suorastaan ratkaiseva merkity. En innäkin a i au on suoritetta, a joka kohda ta pölkyn pintaa m öten e ikä a isauskohdalle aa jäädä la inkaan kuorta. Toi ek i met ä ri tikoiden tekoon on kiinnitettävä a iyan poikkeukselli en uuri huomio, jotta kuivuminen oli i para mahdollinen. H a k k u u a i k a,-aiku taa B j ö r k m a n i n mukaa n Jahoami een h T\in llättävällä tavalla. K e äijä 9-!7 eri a ikoina hakattujen kuorelli ten ja kuorittujen 6 - w,-a bvui t n koivupölkk jen tyvipäiden lahopro entti oli lokakuu a 97, 9 ja 99 aulukon 2 mukainen. P ö lkkylaj i Kui\'a Kostea paikka paikka Kuiva paikka Taulukko 2. K ostoa paikka K uorelline n Hakkuuaika 6-- -7" l.:oit u Kuore llinen Aisattu 7,. :!,:! Kuorittu!)6, \), :!8,8 ;; :! 2 Kuore llinen Aisattu Kuorittu 2. 2, 2.2.6. 7, 6, :!. :! 2 :!!) 97 - lahoa,.. J...J l.:oit'll 97 Kuorittu. 7...9. 6 2 ).) 29 6 6.) ' 7 9 pinta-alasta 2 7,)!)!)
Parhaana kuivuruisaikana touko- kesäkuussa tehdyt pölkyt ovat siis pilaant uneet pa himmin, olipa sitten kysymys kuorelli esta tai kuorit usta tavarasta. E ttä tä sä ei todellakaan ole kysymys sattumasta, n äkyy siitä kin, että toi es a v. 98-9 suoritetu. sa kokees a saatiin täysin sama nla iset t ulokset. K uorit un tavaran suhteen huomataan lisäksi, että syy kuun teko an taa huonommat t ulokset kuin heinä-elokuun teko. Jo pölkkyjen koko on pienempi, pilaan t uminen on hieman vähä isempää. H aavan lahoaminen H aavassa la ho ei ulotu koko puuhun ku ten koivussa, vaan a in oastaan pinta puuhun. K uorelliset haapapölkyt aavat touko - kesäkuun ja ositta in myös heinäkuun ha kkuus a!a hoa 2 6 % pintapuun poikkileikkauk esta pölky:n keskellä, kun taas kuorelli et koivupölkyt olivat keskeltä a ivan terveitä. Sen ijaan haapapölkkyjen tyvija latvapäi ä la ho on vähäi empää kuin koivulla. N iinpä v. Hl7 hakattujen 6 7 '' vahvuisten ja, m p it uisten haapapölkky jen tyvipä iden la hoaminen oli pinta puusta laskettuna lokakuussa 97, 98 ja 99 taulukon muka inen. AisatLu koi vupaperipuu lahoaa n opeasti, elle i aisausjälki ole moitteeton ja varastopaikka h~, ä. - \"alok. ~etsäteho ~ nirch pulpwood logs, barkro in stri p.. are quickly afjected by decay unless the barki ng and storing are good. - Photo by Jetsäteho versicolor. Fr. ja chizophyllum commune Fr. K a ikille näille ienille on ominaista, että niiden synnyttämä la ho on enemmän tai vähemmän valkoista ja että ne käyttävät puusta sen ligniiniainekset eivätkä eliujoosaa tai molempia, kuten havupuita tuhoavat vara tolaho ienet tekevät. Taulukko -- - -] lakkuuaika l K uorittu --------.,.-- Kuorellinen 97 9 99 97 pintapuusta 2 6!) 2 l.!j. i} 2 7 99 % T yvipäissä!a hoa,...6.. 7..8. 9 6-22 II 8 9 7 8 Kuorelli et haa papölkyt ovat iis la honneet sitä vä hemm än, mitä myöhemmin kesän a ikana ne on hakattu. Kuori t uilla pölkyillä näyttää edullisin tekoaika tämän mukaan olevan elokuu. J otta koko poikkileikka u pintaa ko keva lahomäärä saataisiin selville, on edellä maini ui ta lahopro enteista otettava huomioon vain n. / eli % Lahon aiheuttajat T ä rkeimmik i la ho ienik i on todettu ekä koi vulla että haavalla Polyporu zonatus Fr. ja tereum purpureum Fr. joi ta ensik i maini ttu on a kt ii vi empi. Merkittäviä puun lahottaj ia ovat Li äksi t ereum hir utu m Fr. orticium evolvens Fr. ja Daedalia unicolor Fr. Etelä-Ruot i a e iintyvät myö Pol oru hirsu u Fr. Polyporus Lahoamisen merkitys Eri tavoin la honneesta ja ter vee tä koivu- ja haa papuusta tehtyjen koekeittojen peru teella Bj örkman on la kenut elluloo an määrän pienenevän ja laadun buononevan 2, ja m pituisilla, kuorellisilla papetipuilla taulukon mukaise ti. Tulok et ilmaisevat, että -vuoti en varastoiruin jä lkeen lahoami ella ei ole käytännölli. tä merkitystä. Pitempiaikai e avara toinni a en aiheuttama tappio on k oivulla var in huomattava ja itä um empi, mitä lyhyemmiksi pölkyiksi rwgot on katkottu. Myö eri laholaatujen välillä on selvät erot. H aapa näyttää pilaantuvan uunnilleen männyn tavoin. La hoamisen torjunta Laboratoriokokei a joi ta elo tetaan, tereum purpureum-lahon torjunta haapapuun kappaleis a, u eimmat käytetyt aineet antoivat po itiivisia t uloksia, ellei koekappaleita pidetty Yede ä suojauskä ittelyn jälkeen. Y. 92 tapahtuneen kuukauden pitui en lahotu kokeen jälkeen kä ittelemättömien kappaleiden kuiva-ainepaino oli pienen tynyt n. 6 %, mutta käytettäe ä uojaukseen Basileum-valmi tetta painonmenety. oli ilman
Taulukk o.t --------------- ----------------------------,-----------------~--- e lluloosalaji Vara.sto im isaiko., f o!luloos.:. n :iärjn, ii.hentvm inen terveeseen puuh~n, erra.ttuna. %, ien il o.ji V. 2 m - - - - 2 :Iaapa~ ulfii tti 2 KoivuA ulfautti Mäntysulfao.tti - - - - - - Stereum purpureum, ll,i, 6.7 9,6 8, Polvpo rus z'jnr.tus Pte~oum purpure um l,,, 2_,l l., II. 2 m %, m, 7, 8, 7, 2,2,9, 2, ----'-~ ~~~~:~~olcntum vedes ä oloa, % ja vrk. vedessä oloa suoj anken jälkeen käytettäessä 2, % Jos Basileumiin li ättiin lviodocoll!-nimistä valrnistetta, mikä estää veden tunkeutumisen puuhun, painon menetys oli vain, ja, l %. Molemmissa tapauksissa itiöemien kehittyminen puukappaleiden pintaan jäi täydelleen pois. Kohtalaisen hyviä tuloksia saavutettiin myös Timmercuprinol-valmisteella. Lisäksi suoritettiin tulitikkuhaapatukkeja koskevia ruiskut u - ja sivelykokeita tehtaan varastolla. Huhtikuun alus a käsiteltyihin tukkeihin suojaaineet olivat vaikuttaneet siten, että kun käsittelemättömissä pölkyissä oli lahoa cm päässä poikkileikkauksesta 9 % ja 8 cm päässä %, olivat vastaavat laholuvut suojatuille pölkyille 7 ja 2 % La hon tunkeutuminen oli suoja-aineiden käytön an io ta iis vain jonkin verran hidastunut.,_ivelemällä heti kaadon jälkeen metsässä pölkkyj en päihin hyvin imeytyvää Antrosit SB 2valmistctta haapa pölkyt säilyivät koko seuraavan kesän aivan pilaantumattomina. Yaikka nämä kemikaalikäs ittelyt ovatkin antaneet suhtee lli. en suotuisia t uloksia ja va ikka t uloket oli ivat vieläkin parempia, on kuitenkin hyvin kyseenala ista, kannattan.ko tällaisia menetelmiä käyttää varsina i elle paporipuulle, joka olosuhteiden pako ta on a inakin meillä hankittava melkein, Polyporus zonatu, m Lujuude n pi ene ntymin en,! ama aisattuna ja joka on n kyisin yleen sä kuivattava me äri ikolla. J o en ij aan kuorelli ten rankojen hankinta pää ee laajen emaan, ei ole en inkään mahdotonta uori taa keväisin pinojen pä iden rui kut u ta opivik i todetuilla ja mahdollisimma n ha h oilla aineilla la hoami en e tämi ek i. A ia on siinä tapauk e a varma t i kokeilemi en a rvoinen. KIRJALLI TTA Björkm-:Jn, Erik, 9. The Occurrence and ignifioo.nce of Storage D ecay in Birch a.nd A pen Wood with Special R eference to Experimenta.l Preventive ~ea.sures. Kungl. Sk ogsh ögskola.ns Skrifter. Nr 2-9. 9. tockholm. H eiskanen, Veijo, 9. Eri tavoin käsitellyn koivupolttopuun kuivuminen. C.Ietsäta.loudellinen Aikakau lehti. / 9. Helsinki. Kollmann, F., 9. Die Eigenschaften von verstock tem Rotbuche nholz. Forstw. Centralblatt, Nr 6 / 9.. 2. Berlin. Mayer-lVegelin, 9. Die Bekämpfungsmöglicbkeit de Buche n tocken. Praktische Ergebni der Gro versuche. D er D eutsche Forstwirt Nr 97/ 9.. 2. Berlin.,9. Vom Einfluss de erstockens auf die Eigenschaften ele Buchenholze. Rolz-Zentra.lblatt, Nr / 9.. l. tuttgart. uo ia-aiettttkimu~ia v. 9. Puuteknillinen tutkim uslaitos, vaneriteknillinen o to. Tiedoitus \ T I O. 9. Helsinki. Moniste. Z ycha, H., 9. t'ber die K e rnbildung und ve rwandte Vor gäng im Rolz der Rotbuche. Fors w. Centralblatt 9. '.. Berlin., 9. L ässt ich das Verstocken d e Buchenholze, öllig verhindern. Holz-Zentralblatt, r 26/ 9. 92. t uttgart.
Damage to Birch and Aspen Wood, UliARY From a survey ofliterature the article discusses thejincidence of damage due to coloration and storage decay, the factors affecting them and what can be done to protect the trees against the defects. The Gennan H. Z y c h a (98 and 9) has found that the brouming of the beech is due to oxygen invading the living cellular system and killing the cells. Experiments have shown that it is largely possible to 7revent th origination of the colour defect with tlze lat t preservatives. No mention is made, lwwever, of their names: May er-w e g e l in (9) found in his experiments that th cutting points of beeches felled in the winter must be protected as soon as possible after felling and cutting-into-lengths tlwugh not necessarily in connection with the felling operation. The report of the Finnish R esearch nstitute of Wood T echnology (9 ) and some other minor experiments mention that the colomtions of birch cannot be attributabl solely to fungi. Experiments on the protection oflhe birch against colour defects are currently in JJrogress for.af elsäteho, the Forest W ork Study Section ofthe Central Association of Finnish W oodu:or king I ndustries. Storage decay, on th other hand, is caused by fungi. The article r ports on the meritorious publication by the wede E. B i ö r k m a n ( 9 ) on the degree of decay of birch and aspen, on the intensity of th factors affecting it, on the significance of decay in the manufactur-ing of sulphate and ulphite 7ul and the ch mical prevention of decay. There is no appreciable decay with birch in -year storage whether the logs are unbarked or barked. But the decay of birch logs barked in strips is very significant unless sutficient care has been taken to season the timber. Unbarked birches deteriorate about f2 m a,t their ends in a single summer. I n barked birches and those barked in str-ips there is some immediate delerioration alon,g the entire length of the log. Logs cut in ay-june are clearly more affected by decay than logs felled in J uly-august. eptember fellings, again, give poorer results. Aspen logs decay on a S?naller scale than birches and the damage does not extend to the heartwood like it does in the aspen. I n other respects the aspen is similar to the birch. Polypor~ zonatus ( very aggressive) and Stereum mrpu eum have been found to be the most important storage decay fungi attacking both aspen and birch, tlwugh there are several other fungi. They all caus so-called white rot. The fungi use up lignin and not cellulose. By sprayin,g the aspen logs brought to the mill storage with various chemicals it has proved possible to retard the rapidity of spread of the decay slightly, but not to prevent it completely. Smearing the log ends in the forest with a preservative called A ntrosit B 2 has given better results still. V ery good results have been obtained in laboratory experiments with the B asilium preparation, both alone and together with M odocoll I, in preventing waterlogging. Experiments made with some other agents, e.g. T imm,ercuprinol, have likewise given positive results. EriTJ()itlOii PapN"in jo l'uun n:osta 2, 9&
Helsinki 9, Frenckellin Kirjapaino Ö ke htiö,