Oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen tulossopimus vuosille Toimenpiteet vuodelle 2019

Oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen tulossopimus vuosille 2019-2022 Toimenpiteet vuodelle 2019

2 Dnro 13/011/2018 Sisällysluettelo 1. Strateginen kehys... 3 1.1. Viraston perustehtävä... 3 1.2. Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)... 3 1.3. Visio ja strategiset tavoitteet... 8 2. Tulossopimus vuodelle 2019 kaudella 2019-2022... 9 2.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 9 2.2. Toiminnallinen tuloksellisuus... 10 2.3. Henkilöstö... 11 2.4. Talous... 12 3. Vuoden 2019 voimavarat... 13 3.1. Henkilöstö... 13 3.2. Määrärahat... 13 4. Voimassaolo ja seuranta (ml. riskienhallinta)... 14 5. Allekirjoitukset... 14

3 Dnro 13/011/2018 1. Strateginen kehys 1.1. Viraston perustehtävä Rikosseuraamuslaitos vastaa tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa huolehditaan täytäntöönpanon varmuudesta, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Rikosseuraamuslaitoksen vaikuttavuustavoitteena on vähentää rangaistusta suorittavien riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. 1.2. Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttamisen lisääminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovaikutukseen perustuva muutostyöskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan hillinnyt rangaistusten täytäntöönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikollisuuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutokset sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan rikosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyessä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä seksuaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. 1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2018 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 2915:een, laskua edelliseen vuoteen tullee noin 100. Samanaikaisesti vankilaan tulleita on ollut jonkin verran viime vuotta enemmän. Tämä kertoo osaltaan lyhytaikaisten vankien määrän kasvusta. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajem- 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/2016/02/rpk_2016_02_2016-07-13_tie_001_fi.html

4 Dnro 13/011/2018 malle käytölle. Tutkinta- ja ulkomaalaisvankien määrä on laskenut, sakkovankien hivenen noussut. Vuoden 2019 alusta lukien tulee voimaan tutkintavankeutta koskeva lainsäädäntöuudistus. Tutkintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokauteen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tutkintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:llä. Samanaikaisesti tulee voimaan lainsäädäntö, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeuden vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu, että tutkintavangit siirrettäisiin välittömästi vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen vankilaan. Eduskunnassa on syksyllä 2018 käsiteltävänä hallituksen esitys, jonka mukaan ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen edellytyksiin lisättäisiin korkeaksi arvioitu väkivalta- tai seksuaalirikokseen syyllistymisen riski. Ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muuttamisen tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai henkirikoksesta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimia. Rikosseuraamuslaitokselle on varattu kehyspäätöksessä lisäresurssit väkivaltariskin arvioinnin tehostamiseksi, tiukennetun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun ja toimeenpanoon sekä väkivaltarikoksiin vaikuttavien ohjelmien, päihdekuntoutuksen ja muiden toimintaohjelmien käytön lisäämiseen. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2019. Eduskunnassa on myös käsiteltävänä hallituksen esitys ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia koskevan järjestelmän täydentämisestä siten, että myös 21 vuotta täyttäneenä rikoksen tehneelle voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta. Valvontaseuraamukseen voisi lisäksi sisältyä enintään 30 tuntia osallistumista Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymään julkisen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään kuntoutukseen tai avohoitoon. Valvonnan kesto olisi yksi vuosi kolme kuukautta. Lisäksi ehdotetaan ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nostamista nykyisestä 90 tunnista 120 tuntiin. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus muuntaa valvonta ehdottomaksi vankeudeksi (4-14 vrk), mikäli tuomittu rikkoo törkeästi valvonnan ehtoja. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan alkusyksystä 2019. Syksyn 2018 aikana on annettu edellä mainittujen lisäksi myös kolme muuta rangaistusten kiristämistä koskevaa hallituksen esitystä, joiden määrärahavaikutukset eivät kohdistu vielä vuodelle 2019, mutta lisämäärärahat on otettu huomioon vuosien 2019 2022 kehyspäätöksessä. Nämä hallituksen esitykset koskevat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiristämistä ja rikosten uusijoiden rangaistusten tiukentamista ensikertaisuussäännöstä muuttamalla sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista. Syksyllä 2018 eduskunnan käsittelyssä olevien hallituksen esitysten yhteisvaikutuksen on arvioitu suunnittelukaudella olevan vankimäärän nousu noin sadalla vangilla päivittäin. Nämä vangit olisivat pääosin lyhytaikaisia, kuten sakon muuntorangaistusta suorittavia tai ehdollisen vankeusrangaistuksen valvonnan ehtojen rikkomisen seurauksena 4-14 päivän vankeuteen määrättyjä. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangaistuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä.

5 Dnro 13/011/2018 Rikosseuraamuslaitos kehittää palveluitaan uuden palvelukonseptin avulla. Rikosseuraamuslaitoksen vankilakonsepti on valmistunut vuonna 2016. Tilojen konseptointi on johtanut siihen, että myös toiminnan konseptointia ja palveluiden sisältöjä on kehitettävä ja uudelleen muotoiltava. Vuonna 2017 on Hämeenlinnan uuden naisvankilan suunnitteluun liittyen valmistunut vaikuttavuuden viitekehys, jonka pohjalta tulevaisuuden palveluja tarkastellaan ja kehitetään koko Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamuslaitoksessa on määritelty seitsemän työskentelyaluetta, joihin toiminta ja palvelut tulevaisuudessa keskittyvät. Työskentelyalueiden valinta on perustunut tutkimustietoon, henkilökunnan ja rikosseuraamusasiakkaiden haastatteluihin sekä koti- ja ulkomailla toteutettuihin hyviin käytäntöihin. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on edelleen yksi suurimmista huolenaiheista Euroopan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Rikosseuraamuslaitos laatii alkuvuoteen 2019 mennessä vuoteen 2035 ulottuvan toimitilasuunnitelman. Nykyinen vankilaverkosto on osittain huonokuntoinen ja vankipaikkakapasiteetti on rajallinen ottaen huomioon mm. rangaistusasteikon kiristämisen ja tutkintavankien nykyistä nopeamman vankilaan siirtämisen vaikutukset vankimäärään. Tutkintavankeusuudistukseen liittyvä tutkintavankien erilläänpitovaatimuksen toteuttaminen on nykyisissä vankiloissa hankalaa ja sen toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja useampaan eri vankilaan. Vanki- ja asiakasmäärien kehitys jatkaa alueellisesti eriytymistään väestön ja rikollisuuden keskittyessä kasvukeskuksiin. Vankimäärän nousu keskittyy erityisesti Etelä-Suomeen, mikä luo tarpeen rakentaa eteläiseen Suomeen lisävankipaikkoja. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 luo Rikosseuraamuslaitokselle edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiselle. Vuoden 2019 jälkeen on ennakoitavissa menopaineita. Näitä ovat mahdollinen vankiluvun nousu, toimitilojen huono kunto, vankiloiden teknisten turvajärjestelmien uusimistarpeet sekä Roti-järjestelmän ja vankien sähköisten palvelujen jatkokehittäminen. Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköistä asiointia. Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin ja vankeihin liittyvät prosessit ja niitä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan. Tietojärjestelmä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihin, mikä on omiaan lisäämään oikeusturvaa. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hallinnonaloilla samanaikaisesti käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja niiden taloudellinen tilanne. Työvoimapalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö- ja rakenneuudistukset vaikuttavat palvelujen organisointiin ja saatavuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät sekä Ely-keskusten yrityspalvelut ja TEpalvelut (kasvupalvelut) siirtynevät vuoden 2020 alusta lukien maakunnille. Rikosseuraamuslaitos osallistuu ympäristöministeriön koordinoimaan poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan (Aune) ja sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (kärkihanke).

6 Dnro 13/011/2018 Rikosseuraamuslaitoksen keskeisimmät riskit Rikosseuraamuslaitoksen merkittävimmiksi riskeiksi arvioidaan Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien laajuuteen ja henkilöstöresursseihin nähden liian laaja toimitilaverkosto. Osa toimitiloista on huonokuntoisia ja ne eivät tue tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi usean vankilan tekniset turvajärjestelmät ovat uusimisen tarpeessa. Riskienhallinnan toimenpiteenä Rikosseuraamuslaitos laatii vuoteen 2035 ulottuvan toimitilasuunnitelman, jossa otetaan huomioon toiminnan asettamat tilavaatimukset, käytettävissä olevat resurssit, lainmukaisten tehtävien laadukas hoitaminen sekä henkilökunnan työhyvinvointi. Turvatekniikan kilpailutuksessa varmistetaan laitteiden hankinta, ylläpito ja huolto. Merkittäväksi riskiksi arvioidaan myös se, että Rikosseuraamuslaitoksen strategian mukaista toiminnallista muutosta ei pystytä toteuttamaan suunnitellusti. Keskeinen keino on ottaa lähityö käyttöön perustyömuotona kaikissa yksiköissä. Muutos vaatii johdonmukaista ja laaja-alaista strategian mukaista toiminnan kehittämistä ja seurantaa. Riskienhallinnan toimenpiteenä hankkeiden edistymistä seurataan ja yksiköiden johto vastuutetaan jatkotoimien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Keskeiseksi riskiksi arvioidaan myös riittämättömät henkilöstövoimavarat. Työn sisällön kehittyminen edellyttää henkilöstöltä uudenlaista osaamista ja muutoksia yksiköiden henkilöstörakenteessa. Vaadittavaa osaamista ei saada vain rekrytoinneilla ja oman tutkintokoulutuksen uudistamisella, vaan tarvitaan nykyisen henkilökunnan laajaa jatkokoulutusta. Riskienhallinnan toimenpiteenä toteutetaan strategista henkilöstösuunnitelmaa, jonka perusteella resursseja kohdennetaan Rikosseuraamuslaitoksen strategian mukaisiin tulostavoitteisiin, jatketaan henkilöstön osaamisen kehittämistä tavoitteiden ja toimintaympäristön asettamien tarpeiden pohjalta sekä huolehditaan työhyvinvoinnista. Lisäksi järjestetään Rikosseuraamuslaitoksen nykyisen henkilöstön tarvittava täydennyskoulutus ja kiinnitetään huomiota työnantajakilpailukykyyn uuden henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

7 Dnro 13/011/2018

8 Dnro 13/011/2018 1.3. Visio ja strategiset tavoitteet Rikosseuraamuslaitoksen vaikuttavuustavoitteena on vähentää rangaistusta suorittavien riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Tavoitteen saavuttamiseksi Rikosseuraamuslaitos toimii yhteistyössä yhteiskunnan yleisten palvelujärjestelmien kanssa ns. normaalisuusperiaatteen mukaisesti. Tavoitteena on myös suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttamisen lisääminen, mikä on omiaan lisäämään yhteiskunnan turvallisuutta.

9 Dnro 13/011/2018 2. Tulossopimus vuodelle 2019 kaudella 2019-2022 2.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet kaudella 2019-2022 ovat: Keskeiset toimenpiteet vuonna 2019 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: 1. Vapauttamisvaiheen suunnitelmallista työskentelyä kehitetään. Avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta vapauttamista lisätään. 2. Jokaisella vankilalla ja yhdyskuntaseuraamustoimistolla on asiakkaiden tarpeisiin pohjautuva palvelukartta. 3. Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset (21 v. täyttäneiden ja väkivaltariskin arviointiin perustuva valvonta) sekä tutkintavankeusuudistukseen liittyvä tutkinta-aresti ja tehostettu matkustuskielto otetaan käyttöön. Yhdyskuntapalvelun sisältöjä kehitetään laajentamalla monimuotoisen yhdyskuntapalvelun käyttöä sekä tukituntien sisältöä. 4. Oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua parannetaan tehostamalla oikeudellista ohjausta. Rikosseuraamuslaitoksen antamat asetusta alemman asteiset normit päivitetään vuoden 2020 loppuun mennessä. 5. Laillisuusvalvontaa kehitetään suunnitelmalliseksi ja systemaattiseksi toiminnaksi. Laillisuusvalvonnan menettelyt ja raportointi suunnitellaan vuoden 2019 aikana. 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua, yhteiskuntaan integroivaa toimintaa ja omakielistä palvelua edistetään. 7. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella Vantaan vankilassa kehitetty radikalismin tunnistamisen ja ehkäisemisen toimintamalli vakiinnutetaan valtakunnallisesti.

10 Dnro 13/011/2018 2.2. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet kaudella 2019-2022 ovat: Keskeiset toimenpiteet vuonna 2019 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: 1. Rikosseuraamuslaitos osallistuu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan (AUNE) vuosina 2017 2019. Tavoitteena on tukea vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien asunnonsaantia, asumisvalmennusta ja elämänhallintaa sekä vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden asunnottomuutta. Varmistutaan AUNE-hankkeen aikana aloitettujen ja toteutettujen toimenpiteiden jalkauttamisesta / jatkuvuudesta hankkeen jälkeen. 2. Rikosseuraamuslaitos jatkaa vankien koulutuksen kehittämistä yhdessä OKM:n hallinnonalan kanssa. Tavoitteena on kasvattaa koulutukseen osallistuvien vankien määrää. 3. Rikosseuraamuslaitos jatkaa maakuntien ja sote-alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä valtakunnallisesti yhdenmukaisen toimintamallin mukaisesti joka maakunnassa. 4. Lähityömallin mukainen työskentely otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä. Lähityömallin yhdenmukainen käyttöönotto ja kehittäminen varmistetaan perustamalla valtakunnallinen seurantaryhmä. Jokaisella rikosseuraamusalueella tulee olla lähityön kehittämisestä ja kokonaiskoordinoinnista vastaava virkamies sekä lähityön mallin mukaisesti yksiköissä lähityön ohjausryhmät. 5. Rikosseuraamuslaitos laatii suunnitelman Roti-hankkeen tuottavuushyötyjen uudelleenkohdentamisesta. Valmistaudutaan Rotin käyttöönottoon. Rotin jatkokehittäminen suunnitellaan ja projektoidaan. 6. Vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköisen asioinnin palvelujen kehittämistä jatketaan. 7. Rikosseuraamuslaitos huolehtii siitä, että henkilötietojen käsittely täyttää EU:n tietosuojadirektiivin vaatimukset. 8. Rikosseuraamuslaitos laatii pitkän aikavälin suunnitelman toimipaikkaverkoston kehittämistarpeista. 9. Rikosseuraamuslaitos jatkaa osallistumista vankilahankkeiden toteutukseen Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keravalla, Oulussa ja Vaalassa. Lisäksi Rikosseuraamuslaitos osallistuu Helsingin kampuksen suunnitteluun.

11 Dnro 13/011/2018 2.3. Henkilöstö Henkilöstöön liittyvät tulostavoitteet kaudella 2019-2022 ovat: Keskeiset toimenpiteet vuonna 2019 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: 1. Rikosseuraamuslaitos laatii työhyvinvointiohjelman. 2. Rikosseuraamuslaitos toteuttaa virkarakenne- ja virkanimikeuudistuksen vastaamaan työn sisällöllisiä muutoksia ja osaamistarpeita huomioiden lähityön kehittäminen ja koulutusuudistus. 3. Lähityötä tekevä henkilöstö koulutetaan lähityöntekijän toimintamalliin vuosina 2019 2021. Esimiesten valmiuksia ohjata lähityötä kehitetään.

12 Dnro 13/011/2018 2.4. Talous Talouteen liittyvät tulostavoitteet kaudella 2019-2022 ovat: Keskeiset toimenpiteet vuonna 2019 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: 1. Esimiesten tulee varmistaa, että koko henkilöstö kohdentaa työaikansa Kiekuun. 2. Rikosseuraamuslaitos laatii esityksen mahdollisen vuokramallimuutoksen jatkotoimenpiteistä kokonaisvuokran pilotoinnin tulosten pohjalta. 3. Varmistetaan turvateknisten järjestelmien hallinta ja hallittu uudistaminen sekä turvateknisten järjestelmien elinkaaren hallinta siten, että Rikosseuraamuslaitoksen yksiköillä on tulevaisuudessa toimiva, ajantasainen ja vankilan turvatason mukainen turvatekniikka. 4. Tiedolla johtamisen projektissa kehitetään Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan johtamisen, seurannan ja arvioinnin edellyttämää mittaristoa ja raportointia sekä valmiuksia tiedon hyödyntämiseen. Tällä mahdollistetaan mm. parempi resurssien kohdentaminen sekä vaikutuksien arviointi. Rotin ja Kiekun kehittämisen yhteydessä varmistetaan edellytykset tarvittavien tietojen saannille.

13 Dnro 13/011/2018 3. Vuoden 2019 voimavarat 3.1. Henkilöstö Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstömäärä vuonna 2019 on 2 573 henkilötyövuotta. Henkilöstön tunnusluvut ovat liitteenä. 3.2. Määrärahat Rikosseuraamuslaitokselle on vuodelle 2019 myönnetty toimintamenomäärärahaa 216 499 000 euroa. Alustava käyttösuunnitelma vuodelle 2019 on 218 266 000 euroa, jolloin siirtyvän määrärahan vuodelle 2020 arvioidaan olevan noin 17,7 miljoonaa euroa. Momentille 25.40.74 (Avolaitostyöt) myönnetään 4 700 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin ja kansallisomaisuuden kunnon ylläpitämiseen. Työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen. Avolaitosmäärärahalla kyetään työllistämään vankeja ja kunnostamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Tavoitteena on työllistää keskimäärin 190 avolaitosvankia. Työllistämis- ja ylläpitomenot ovat noin 25 000 euroa vankia kohti vuodessa. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan varataan 300 000 euroa. Määrärahan tarkemmasta käytöstä päätetään erikseen. Roti-hankkeen kokonaiskustannukset ovat vuonna 2019 yhteensä 5,966 milj. euroa, jonka Rikosseuraamuslaitos kattaa omarahoitteisesti. Talouden tunnusluvut vuodelle 2019 ovat liitteenä.

Rikosseuraamuslaitos Tulostavoitteet 2019 Toiminnan laajuus Toiminnan laajuus 2016 2017 1.1.- 30.6.2018 TAE 2018 TUJO 2018 Arvio 2018 TAE 2019 Tulossopimus 2019 Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset 3 773 3 604 1 939 3 720 3 680 3 680 3 720 3 720 4 000 4 100 4150 Vapaudesta vankilaan tulleet 5 732 5 401 2 858 5 750 5 650 5 500 5 400 5 500 5 670 5 800 5850 Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia keskimäärin 3 062 2 967 2 938 3 040 2 890 2 875 2 980 2 960 3 115 3 115 3 115 yhdyskuntapalvelua suorittavia keskimäärin päivässä 1 120 1 096 1 066-1 080 1 050-1 050 1 100 1 100 1100 nuorisorangaistusta suorittavia keskimäärin päivässä 9 7 8-10 10-10 10 10 10 ehdonalaisesti vapautuneita valvottavia keskimäärin päivässä 1 067 1 093 1 103-1 050 1 080-1 050 1 050 1 050 1050 ehdollisesti rangaistuja nuoria valvottavia keskimäärin päivässä 819 727 722-700 700-700 700 700 700 ehdollisesti rangaistuja 21 vuotta täyttäneitä valvottavia keskimäärin päivässä - - - - - - - 100 200 200 200 valvontarangaistuksessa keskimäärin päivässä 47 45 39-50 35-50 55 55 55 Vankeja keskimäärin 3 120 3 035 2 952 3 150 2 990 2 905 2 980 2 955 3 060 3 065 3 115 vankeusvankeja 2 478 2 383 2 351-2 320 2 320-2 330 2 350 2 350 2400 sakkovankeja 57 55 66-55 55-55 80 85 85 tutkintavankeja 585 597 535-615 530-570 630 630 630 valvotussa koevapaudessa 203 214 206-230 215-230 230 240 240 Tutkintavankeuden vaihtoehdot 20 30 30 30 Tehostettu matkustutskielto - - - - - - - 10 15 15 15 Tutkinta-aresti - - - - - - - 10 15 15 15 Vankipaikkoja** 2 959 2 922 2 916-3 095 2 986-3 020 3 060 3 069 3 099 Avolaitospaikat 983 980 974-995 987-987 1 027 1 027 1027 Suljetut paikat 1 976 1 942 1 942-2 100 1 999-2 033 2 033 2 042 2072 Pyydetyt seuraamusselvitykset 6 647 6 373 3 425 6 600 6 450 6 450 6 850 6 400 6 400 6 400 6 500 Arvio 2020 Arvio 2021 Arvio 2022 ** Tilanne vuoden lopussa, vuoden 2015 vankipaikka-arviossa on huomioitu Suov ja Miv lisäpaikat (arviot pyöristetty täysiin kymmeniin).

Rikosseuraamuslaitos Tulostavoitteet 2019 Liite 2 Vaikuttavuus 2014 2015 2016 2017 Uusiminen, 3 v:n seuranta-ajalla % (2011 päättynyt (2012 päättynyt (2013 päättynyt (2014 päättynyt seuraamus) seuraamus) seuraamus) seuraamus) Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan 36,3 40,0 40,2 40,0 Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai 38,8 44,2 43,8 42,8 valvontarangaistukseen Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan 9,3 10,0 10,8 10,0 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai 21,1 24,5 23,8 23,5 valvontarangaistukseen Vankilasta valvotun koevapauden kautta vapautuneiden uusiminen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen 20,3 22,6 20,3 23,1 Ko. tulostavoite arvioidaan kerran vuodessa * Vuoden 2014 uusimisluvut eivät ole täysin verrannollisia muiden vuosien uusimislukuihin Ritu-Vati rajapinnan ja Vatin tietokantamuutosten takia. Uusiminen, 5 v:n seuranta-ajalla % 2014 (2009 päättynyt seuraamus) 2015 (2010 päättynyt seuraamus) 2016 (2011 päättynyt seuraamus) 2017 (2012 päättynyt seuraamus) Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan 49,3 50,0 51,3 49,0 Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai 54,2 55,4 55,7 53,1 valvontarangaistukseen Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan 18,9 18,8 18,0 16,9 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai 34,8 35,8 37,0 32,6 valvontarangaistukseen Vankilasta valvotun koevapauden kautta vapautuneiden uusiminen vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen 33,4 35,7 39,6 32,0 Ko. tulostavoite arvioidaan kerran vuodessa

Rikosseuraamuslaitos Tulostavoitteet 2019 Liite 3 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2016 2017 1.1.- 30.6.2018 TAE 2018 TUJO 2018 Arvio 2018 TAE 2019 Tulossopimus 2019 Vankeja valvotussa koevapaudessa keskimäärin päivässä. 203 214 206 230 230 215 230 230 235 240 250 Vatvotun koevapauden loppuun suorittaneet, % päättyneistä 82 82 82 82 82 82 82 82 Valvontarangaistuksen loppuun suorittaneet % päättyneistä - 85 83-85 85 85 85 Yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneet, % päättyneistä. 83 83 81 83 83 83 83 83 83 83 83 Vankeusvankien toimintaan osallistuminen, % päivittäin toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta* 68 69 73 70 70 73 72 73 75 75 76 Koulutuksen osuus vankien toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta, %. *** 8,5 9 12-15 14-17 20 20 21 Työtoiminnan osuus vankien toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta, %. *** 39,7 38 39-35 38-35 34 34 33 Toiminta- ja päihdeohjelmien osuus vankien toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta, %. *** 5,3 6 7-7 7-8 9 9 10 Muun aktiivitoiminnan osuus vankien toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta, %. *** 14,5 16 15-13 14-13 12 12 12 Vankeusvangeista toimintaan osallistumattomia keskimäärin %* 27 23 23-24 23-22 20 20 19 Ilman päätöstä erillään asutettavat vangit % (erillisselvitys) 23 - - - - Toimintaohjelmiin osallistuneet vuoden aikana päättyneistä yhdyskuntaseuraamuksista, %. 8 10 11-13 12-14 17 18 19 Rangaistusta suorittaville vangeille tehdyt rangaistusajan suunnitelmat, % 81 82 79-84 82-85 87 89 90 Työskentelysuunnitelma tehty % yhdyskuntaseuraamuksissa, valvontaasiakkaat. 85 85 84-83 84-85 85 87 89 Vapauttamissuunnitelma tehty vuoden aikana vapautuneille vankeusvangeille, %* 78 79 76-85 80-85 90 90 90 Ilman asuntoa vapautuneet vankeusvangit %***** 29 32 32-20 30-20 15 10 10 Asunnottomana yhdyskuntaseuraamuksen päättyessä, yks-asiakkaat % *** 6 7 8-3 6-3 0 0 0 Vapauttamissuunnitelma tehty verkostoyhteistyönä, % kaikista vapauttamissuunnitelmista. 23 27 25-30 27-32 35 40 42 Suoraan suljetusta vapautuneiden % osuus vapautuneista. 66 63 67-58 64-58 55 50 49 Vankeusvangeista avolaitoksissa keskimäärin päivässä, %.* 40 43 42 42 42 42 43 43 45 47 47 Avolaitosten käyttöaste %.** 83 87 84-81 84-85 91 92 95 Laitosten säilytysvarmuus, %. 99,3 99,2 99,5-99,2 99,2-99,2 99,2 99,2 99,2 Laitosturvallisuusindeksi 111,9 112 100 100 105 105 100 100 98 Laitosturvallisuusindeksi, osatekijät: Säilytysvarmuus 106,2 84 Laskettu ensimmäisen kerran vuonna 2016 Väkivalta 103,3 134 Laskettu ensimmäisen kerran vuonna 2016 Päihteet 115,0 127 Laskettu ensimmäisen kerran vuonna 2016 *Sisältää sakkovangit. **Ei sisällä koevapaudessa olevia. ***Ei sisällä valvontarangaistusasiakkaita **** Vankien ajankäyttökoodit muuttuneet 1.1.2016 ks. Mittarimääritelmät **** Vankien asunnottomuuden tilastointi muuttunut. Ks. Mittarimääritelmät 2020 2021 2022

Rikosseuraamuslaitos Tulostavoitteet 2019 Liite 4 Käyttösuunnitelma/ Voimavarat, talous Määrärahan arvioitu käyttö (1000 ) Toimintamenot ja henkilötyövuodet 2015 2016 2017 2018 1.1.-30.6.2018 Arvio 2018 TAE 2019 Tulossopimus 2019 2020 2021 2022 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv Rangaistusten täytäntöönpano 187 938 2 383 184 213 2 371 201 112 2 332 186 335 2 379 93 301 1 148 188 661 2 379 191 107 188 326 2 425 192 173 2 458 197 379 2 458 202 491 2 458 Täytäntöönpanon ohjaus, kehittäminen ja hallinto 6 737 75 6 754 79 6 927 88 7 200 80 3 952 46 7 718 80 7 762 7 700 86 7 700 86 7 700 86 7 700 86 Täytäntöönpanoyksikkö 1 690 35 1 665 35 1 552 34 1 720 35 821 17 1 688 35 1 715 1 650 36 1 650 36 1 650 36 1 640 36 Rikosseuraamusalan koulutuskeskus 2 543 25 2 481 24 2 429 25 2 600 24 1 198 12 2 723 24 2 542 2 600 26 2 600 26 2 600 26 2 600 26 Ostopalvelut, Palkeet 1 981 1 962 2 131 1 910 955 1 910 13 373 1 910 1 910 1 910 1 910 Ostopalvelut, Tietohallinto 9 712 11 363 9 834 14 202 1 603 14 202 16 080 12 670 11 710 11 130 Yhteensä 210 600 2 518 208 438 2 509 223 984 2 479 213 967 2 518 101 830 1 224 216 902 2 518 216 499 2 573 218 266 2 573 218 703 2 606 222 949 2 606 227 471 2 606

Rikosseuraamuslaitos Tulostavoitteet 2019 Liite 5 Seuraamusten kustannukset (netto) 2016 2017 /toimeenpano (N) (N) /toimeen-pano Suljetuissa laitoksissa 2 100 73 140 1973 73 080 Avolaitoksissa 817 42 440 848 48 800 Valvotussa koevapaudessa 203 19 735 214 21 190 Yhteensä 3 120 61 620 3 035 62 640 Yhdyskuntapalvelua suorittavia 1 120 4 380 1 096 4 190 Ehdonalaisesti vapautuneet valvottavat 1 067 2 950 1 093 2 640 Nuorisorangaistusta suorittavia 9 6 350 7 5 380 Ehdollisesti rangaistut nuoret valvottavat 819 2 860 727 2 950 Valvontarangaistusta suorittavia* 47 31 520 45 24 530 Yhteensä 3 062 5 294 2 968 4 930 Seuraamusselvityksen hinta 6 647 644 6 373 600 Seuraamusten kustannukset lasketaan kerran vuodessa ja raportoidaan tilinpäätöksessä. Toimintamenot 2016 2017 2018 1.1.- 30.6.2018 Arvio 2018 TAE 2019 Tulossopimus 2019 2020 2021 2022 Toimintamenot vuodessa/ vanki (netto) 58 050 58 830 61 081 59 290 63 358 62 300 62 547 60 426 61 556 61 996 Toimintamenot vuodesssa/yhdyskuntaseuraamusta suorittava (netto) 5 250 5 865 6 851 6 105 7 653 6 400 7 818 7 544 7 544 7 544 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 2016 2017 2018 Arvio 2018 TAE 2019 Tulossopimus 2019 2020 2021 2022 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset), %* 59 56 39 39 39 39 39 39 39 * Sisältää työtoiminnan ja laitosmyymälöiden kustannusvastaavuuslaskelmat Lasketaan kerran vuodessa Tilatehokkuus 1.1.- Tulossopimus 2016 2017 2018 30.6.2018 Arvio 2018 TAE 2019 2019 2020 2021 2022 Htm2 vankilat 348 950 336 053 337 710 336 119-335 269 308 098 296 500 271 428 Vankipaikat 2 959 2 922 3 095 2 916 2 986-3 020 3 060 3 069 3 099 Htm2/vankipaikka 118 115 0 116 113-111 101 97 88 Htm2 toimistot 25 059 24 629-22 787 22 943-22 943 22 943 21 135 21 135 työntekijät 378 433-430 361-376 386 386 386 Htm2/työntekijä 66 57-53 64-61 60 55 55 Toimistotilatehokkuus Tulossopimus 2016 2017 2018 Arvio 2018 TAE 2019 2019 2020 2021 2022 Toimistotilatehokkuus (hum2/htv) 66 57 - - 64-61 60 55 55 Toimitilakustannukset/htv 5 620 4 776 - - 5 457-5 326 5 188 4 779 4 779

Rikosseuraamuslaitos Tulostavoitteet 2019 Liite 7 Henkilöstö Vuosi 2016 2017 30.6.2018 TUJO 2018 Arvio 2018 TAE 2019 Tulossopimus 2019 2020 2021 Henkilötyövuodet (htv) yht. 2 510 2 484 1 224 2 518 2 518 2 573 2 573 2 606 2 606 Työhyvinvointi Tulossopimus 2016 2017 30.6.2018 TUJO 2018 Arvio 2018 TAE 2019 2019 2020 2021 Sairauspoissaolot, työpäivinä/htv 13,6 14,7 14,9 13,5 14,4 14,2 14,2 13,2 13,1 Tekemättömän työn kustannukset (sairaudet ja tapaturmat), /htv - - - 3251 - - - - Tekemättömän työn kustannukset (sairaudet ja tapaturmat), % palkkasummasta - - - - 6,50 - - - - VMBaro Johtajuus *** - 3,02 - - 3,02 3,10 3,10 3,20 3,30 VMBaro Innovointikyvykkyys *** - 3,44 - - 3,44-3,50 3,55 3,65 VMBaro Työyhteisö *** - 3,58 - - 3,58-3,60 3,70 3,75 VMBaro(L2.2) Työhyvinvointi - 7,51-7,60 7,60-7,70 7,80 7,85 VMBaro(Y) Kokonaisindeksi - 3,27-3,35 - - - - - VMBaro(5) Työyhteisön toimintakulttuuri - 3,58-3,65 - - - - - Henkilöstön koulutuspäivät/htv 4,1 4,9-4,2 4,5-4,5 4,5 4,5 Henkilöstön vaihtuvuus* 5,4 7,5-6,4 6,4-6,5 6,5 6,5 ** VMBaron tavoiteluvut ovat valtion keskiarvoja 2017 *** VMBarossa on siirrytty käyttämään uusia tilastotieteellisesti muodostettuja indeksejä. Uudet indeksit ovat Johtajuus, Innovointikyvykkyys ja Työyhteisö. Henkilötyövuodet Tulossopimus 2016 2017 30.6.2018 TUJO 2018 Arvio 2018 TAE 2019 2019 2020 2021 Rikosseuraamusalueet 2 372 2 337 1 148 2 379 2 379-2425 2 458 2 458 Keskushallintoyksikkö 79 88 46 80 80-86 86 86 Täytäntöönpanoyksikkö 35 34 17 35 35-36 36 36 Rikosseuraamusalan koulutuskeskus 24 24 12 24 24-26 26 26 Rikosseuraamusala, yhteensä 2 510 2 483 1 223 2 518 2 518 2 573 2 573 2 606 2 606 Tuottavuus Tulossopimus 2016 2017 30.6.2018 TUJO 2018 Arvio 2018 TAE 2019 2019 2020 2021 Vangit keskimäärin päivässä/htv 1,4 1,4 1,5 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 Yhdyskuntaseuraamuksia toimeenpanossa päivittäin keskimäärin/htv 12,4 11,6 11,9 11,75 11,2 10,8 10,9 11,1 11,1 Pyydetyt seuraamusselvitykset vuodessa/htv* 199 347 380 190 380-190 190 190 * Seuraamusselvitysten määrä on jaettu lausuntotyöhön käytetyillä htv:lla (Tarmo).

Rikosseuraamuslaitos Tulostavoitteet 2019 Liite 6 Rikosseuraamusalan tulot (1 000 euroa) 2016 2017 TUJO 2018 1.1.- 30.6.2018 Ennuste 2018 Maksullisen toiminnan tuotot 6 119 5 467 6 275 2 255 6 375 6 225 6 125 6 000 6 000 Tuotot kanttiinimyynnistä 4 164 4 200 4 200 2 194 3 977 4 200 4 200 4 200 4 200 Vokrat ja käyttökorvaukset 917 889 900 430 888 900 900 900 900 Ruoka- ja ylläpitokorvaukset 930 13 092 Muut tuotot 1 597 3 446 1 526 1 097 2 111 1 426 1 426 1 426 1 426 Yhteensä 13 727 14 003 12 901 5 976 13 352 12 751 12 651 12 526 12 526 50 454 Rikosseuraamusalan IT-menot (1 000 euroa) 2016 2017 Tulossopimus 2018 1.1.- 30.6.2018 Ennuste 2018 Vakiopalvelut (Valtori) 5 300 4 953 5 300 5 300 6 320 5 770 5 770 5 770 Kehittämispalvelut (ORK) 253 163 500 500 320 1 900 1 650 1 310 Ylläpitopalvelut (ORK) 1 334 1 367 1 400 1 400 2 830 3 030 3 070 2 920 ORK:n henkilötyö 374 862 1 000 1 000 1 330 920 920 830 Projektipalvelut ja asiakkuudenhallinta (ORK) 0 99 2 2 0 0 0 0 Yhteensä 7 261 7 444 8 202 0 8 202 10 800 11 620 11 410 10 830 Erillisrahoitettavat (Roti ja Hilda) 3 445 3 981 6 000 6 000 5 280 1 050 300 300 Tietohallintomenot yhteensä 10 706 11 425 14 202 1 603 14 202 16 080 12 670 11 710 11 130-2 135 Rikosseuraamusalan rahavirtalaskelma (1 000 euroa) 2016 2017 TUJO 2018 1.1.- 30.6.2018 Ennuste 2018 TAE 211 426 210 984 210 009 209 798 209 798 216 499 218 864 225 098 231 156 LTAE:t yhteensä -250-120 Siirtynyt edelliseltä vuodelta 18 949 21 686 22 710 26 572 26 572 19 467 17 622 17 783 19 932 Käytettävissä, netto 230 125 232 550 232 719 236 370 236 370 235 966 236 486 242 881 251 088 Tulot (v.2008 sis. Mom 12.25.40) -13 727-14 003-12 901-12 159-12 751-12 651-12 526-12 526 Käytettävissä, brutto 243 852 246 553 245 621 248 529 248 718 249 137 255 407 263 614 Käytetty/ TPE, netto 208 438 205 979 213 966 216 903 218 266 218 703 222 949 227 471 Käytetty/ TPE, brutto 222 165 219 982 226 868 229 062 231 017 231 354 235 475 239 997 Siirtynyt/siirtyy 21 686 26 571 18 753 19 467 17 701 17 783 19 932 23 617 Siirtyneet % talousarviomäärärahasta 10,26 % 12,59 % 8,93 % 9,28 % 8,18 % 8,13 % 8,85 % 10,22 % Rikosseuraamusalan tuotto-kululaskelma (1 000 euroa) 2016 2017 TUJO 2018 1.1.- 30.6.2018 Ennuste 2018 Henkilöstökulut 123 582 117 399 119 585 61 277 119 610 123 257 124 096 124 096 124 096 Toimitilamenot 42 454 43 412 45 757 22 410 45 464 46 566 49 568 50 879 53 901 Ostopalvelut (OPK+OTTK+muut) 27 525 28 820 30 877 9 716 33 105 32 100 28 690 30 000 31 000 Aineet ja tarvikkeet 20 397 19 215 19 079 8 971 18 900 18 094 18 000 19 000 19 500 Investoinnit/k.om.hank 990 850 870 762 1 749 800 800 1 000 1 000 Muut kulut 7 217 10 286 10 700 4 672 10 233 10 200 10 200 10 500 10 500 Tuotot -13 727-14 003-12 901-5 976-12 159-12 751-12 651-12 526-12 526 Yhteensä 208 438 205 979 213 966 101 830 216 903 218 266 218 703 222 949 227 471 TUJO 2019 TUJO 2019 TUJO 2019 TUJO 2019 2020 2020 2020 2020 2021 2021 2021 2021 2022 2022 2022 2022

Mittarimääritelmät Liite 8 Tulossopimustunnuslukujen määritelmät Mittari Määritelmä Lähde Aikaväli Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Uusiminen 3 vuoden seuranta-ajalla % Toiminnallinen tuloksellisuus Vankeja valvotussa koevapaudessa keskimäärin päivässä Valvotun koevapauden loppuun suorittaneet % päättyneistä Vankeusvankien toimintaan osallistuminen, % päivittäin toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta Uusintarikollisuudella tarkoitetaan tässä sitä, että henkilö tekee vankilasta vapautumisen tai yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen uuden rikoksen (tai rikoksia), mistä seuraa uusi lainvoimainen ehdoton vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelu kolmen seurantavuoden aikana. Uusimisaika lasketaan vapautumisesta tai yhdyskuntapalvelun päättymisestä ensimmäiseen sen jälkeiseen rikoksentekopäivään. Vankien osalta uusiminen lasketaan vapautuneista vankeusvangeista. Päivittäinen keskimäärä lasketaan vankilukuilmoituksessa ilmoitettujen tietojen pohjalta. Prosenttiosuus lasketaan vuoden aikana päättyneistä koevapauksista vähentämällä 100 %:sta peruutettujen osuus. Vankeusvankien (sis. sakkovangit) keskimääräinen prosenttiosuus lasketaan siitä vankien ajankäytöstä, joka on käytettävissä ns. aktiivitoimintoihin. Perustietona on tuntipohjainen laskenta. Vankien toimintaan käytetyn tuntimäärän % -osuus siitä vankien työajasta, joka olisi periaatteessa ollut käytettävissä toimintaan. Prosenttiosuus lasketaan vankien yhteenlaskettua työaikaa kuvaavasta luvusta, josta vähennetään se vankien työaika, joka on kulunut vankien sairastamiseen, poistumislupiin, käräjämatkoihin yms. Maksimi %-luku voi tällöin olla 100. Vati, Tyyne Vankilukuilmoitus (24/vuosi) Vati Vati, Vankien ajankäyttöraportit Vati, Vankien ajankäyttöraportit Vati, Vankien ajankäyttöraportit 1 x vuosi

Mittarimääritelmät Liite 8 Erillään ilman Niiden erillään asutettavien vankien määrä joilla tilanne ei päätöstä asuteetavien perustu päätökseen. Erillään asuva=ei ole mahdollisuutta vankien määrä oleskella vähintään 8 h vuorokaudessa sellinsä ulkopuolella. Vati, vankiloille tehtäväerilliskysely 1xvuosi Koulutuksen / työtoiminnan / toiminta- ja päihdeohjelmien / muun aktiivitoiminnan osuus vankien toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta, % Koulutukseen / työtoimintaan / toiminta- ja päihdeohjelmiin / muuhun aktiivitoimintaan osallistuneiden vankien määrä, kpl Vankeusvangeista toimintaan osallistumattomia keskimäärin % Yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneet % päättyneistä Valvontarangaistukse n loppuun suorittaneet % päättyneistä Vankeusvangeista avolaitoksissa keskimäärin päivässä % Koulutuksen / toiminta- ja päihdeohjelmien / työtoiminnan / muun aktiivitoiminnan osuus vankeus- ja sakkovankien ajankäytöstä. Prosenttiosuus lasketaan siitä vankien ajankäytöstä, joka on käytettävissä ns.aktiivi-toimintoihin. Perustietona on tuntipohjainen laskenta. Koulutukseen / toiminta- ja päihdeohjelmiin / työtoimintaan / muuhun aktiivitoimintaan osallistuneiden vankien määrä. Vanki osallistuu yleensä useisiin eri toimintoihin vuoden aikana. Tämän takia luku ei vastaa vankilukua. Toimintaan sijoittamattomien vankeusvankien (sis. sakkovangit) Vati keskimäärän osuus kaikkien vankeusvankien keskimäärästä. Toimintaan sijoittamattomien keskimäärä lasketaan kunkin kuukauden ensimmäisen arkipäivän poikkileikkaustietojen perusteella. Mukaan lasketaan ne vangit, joilla on kyseisenä päivänä pelkästään passiiviajankäyttöä tai passiiviajankäyttöä ja ns. hallinnollista ajankäyttöä. Vuoden aikana takaisin vankeudeksi muunnettujen osuus Tyyne lasketaan vuoden aikana päättyneistä toimeenpanoista. Prosenttiosuus vähennetään 100 %:sta. Vuoden aikana takaisin vankeudeksi muunnettujen osuus Vati lasketaan vuoden aikana päättyneistä toimeenpanoista. Prosenttiosuus vähennetään 100 %:sta. Avolaitosvangit keskimäärin jaettuna vankeusvankeja keskimäärin luvulla (sis. sakkovangit). Huom! Mukana koevapaudessa olevat. Vati, Vankien ajankäyttöraportit Vati, Vankien ajankäyttöraportit Vankilukuilmoitus (24/vuosi)

Mittarimääritelmät Liite 8 Toimintaohjelmiin osallistuneet vuoden aikana päättyneistä yhdyskuntaseuraamuksista, % Rangaistusajan suunnitelma tehty, % vankeusvangeista Toimintaohjelmiin osallistumisten määrä päättyneissä toimeenpanoissa jaetaan kaikkien päättyneiden toimeenpanojen määrällä. Mukana toimintaohjelmat VKM, SUHA, liikenneturvaohjelma, MOVE ja ohjauspyörä. Tehdyt rangaistusajan suunnitelmat/vuoden aikana vapautuneet vankeusvangit (sis. sakkovangit). Tehdyksi rangaistusajan suunnitelma katsotaan jos suunnitelmassa on vähintään yksi luokiteltu tavoite tai merkintä "suunnitelma valmis". Tyyne Vati Työskentelysuunnitel ma tehty % yhdyskuntaseuraamu ksissa, valvontaasiakkaat. Vapauttamissuunnitelma tehty vuoden aikana vapautuneille vankeusvangeille (%) Ilman asuntoa vapautuneet vankeusvangit % Asunnottomana yhdyskuntaseuraamuksen päättyessä, yksasiakkaat % Vapauttamissuunnitelma tehty verkostoyhteistyönä, % kaikista vapauttamissuunnitel mista Suoraan suljetusta vapautuneiden % osuus vapautuneista Avolaitosten käyttöaste % Työskentelysuunnitelmalla tarkoitetaan ehdonalaisesti vapautuneiden valvonnassa ja ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonnassa asiakkaan tilanteen ja riskien kartoitukseen perustuvaa suunnitelmaa. Tunnusluku lasketaan poikkileikkaustietona toimeenpanossa olevista yhdyskuntaseuraamuksista. Vuoden aikana vapautuneille (todellinen vapautuminen) vankeus- ja sakkovangeille tehtyjen vapauttamissuunnitelmien määrä / vuoden aikana vapautuneet vankeus- ja sakkovangit. Ilman asuntoa vapautuneet/tehdyt vapauttamissuunnitelmat. Luku lasketaan niistä vangeista, joille on tehty vapauttamissuunnitelman asunnottomuusarviointi. Tilastointi muuttunut vatin ohjelmistopäivityksen (2016) jälkeen. Asuntolassa, laitoksessa tai vailla asuinpaikkaa olevat / yksasiakkaat joista on tehty loppukartoitus päättyneissä yhdyskuntaseuraamuksissa. Valvontarangaistus ei kuulu tarkasteluun, sillä sen suorittamisen ehtona on vakinainen asunto. Verkostoyhteistyönä tehdyt vapauttamissuunnitelmat/ tehdyt vapauttamissuunnitelmat Suoraan suljetusta vapautuneet eivät sisällä koevapaudessa olleita. Tyyne Vati Vati Tyyne Vati Vati 2xvuosi Ei sisällä koevapaudessa olevia. Vati

Mittarimääritelmät Liite 8 Laitosten säilytysvarmuus, % Laitosturvallisuusindeksi osatekijät 100%:n säilytysvarmuudesta vähennetään vankilasta ja vankeinhoitoviranomaisen valvonnasta karkaamisten ja luvatta poistumisten prosenttiosuus vuoden aikana vankilassa olleista. Vankilassa olevat = vanki-luku 1.1. + vuoden aikana vankilaan tulleet Vati Säilytysvarmuus Väkivalta Koostuu osatekijöistä: Karanneet/100 000 vankipäivää, indeksikerroin 2 Luvatta poistuneet/100 000 vankipäivää, indeksikerroin 1 Määräaikana poistumisluvalta palaamatta jääneet/100 000 vankipäivää, koskee 1 vrk tai kauemmin luvalta palaamattomia vankeja, indeksikerroin 0,5 Koostuu osatekijöistä: Väkivaltarikkomusten lkm rikosilm./100 000 vankipäivää, indeksikerroin 2 Väkivaltarikkomusten lkm kurinp./100 000 vankipäivää, indeksikerroin 1 Voimankäyttötilanteet/100 000 vankipäivää, indeksikerroin 1 Henkilökuntaan kohdistuvat uhkaukset/100 000 vankipäivää kohden, indeksikerroin 1 Vati Vati 1 x vuosi 1 x vuosi

Mittarimääritelmät Liite 8 Päihteet Koostuu osatekijöistä: Päihderikkomusten lkm rikosilmoituksissa/100 000 vankipäivää, indeksikerroin 2 Päihderikkomusten lkm kurinp. /100 000 vankipäivää, indeksikerroin 1 Positiiviset päihdetestit lkm, % osuus tehdyistä testeistä, indeksikerroin 1 Määrärahat, tulot ja taloudellisuus Seuraamusten kustannukset (brutto) Toimintamenot/vanki (netto) Toimintamenot/yhdyskuntaseuraamusta suorittava (netto) Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus % Toimeenpanon hinta = Eri seuraamusten (suljettu vankeus, avovankeus, valvottu koevapaus, ykp, ern, nr) kustannukset (Tarmo)/toimeenpanossa keskimäärin päivässä. Tukitoimintojen ja poissaolojen kustannukset on vyörytetty päätoiminnoille, alue- ja arviointikeskusten kustannukset, rikosseuraamuslaitoksen yhteiset kustannukset sekä keskushallinnon ja RSKK:n kustannukset on vyörytetty seuraamuksille niiden htv:n suhteessa. Terveydenhuoltoyksikön kustannukset on vyörytetty ainoastaan vankeusseuraamuksille. Tarkemman laskentamittarin kuvannut Palkeet. Vankeusrangaistusten tp = vankiloiden ja RTHY:n toimintamenot + arviointikeskuksen muuhun kuin lausuntotyöhön ja yks-toimeenpanoon käytetyt toimintamenot (Tarmosta ko. toimintojen htv:n osuus arviointikeskuksen toimintamenoista), aluekeskuksen täytäntöönpanon toimintamenot (Tarmosta ko. toimintojen htv:n osuus aluekeskuksen toimintamenoista) + aluekeskuksen muut menot vankiloiden ja ykstoimistojen määrän suhteessa + alueiden yhteiset projektimenot muut kuin ns. köyhyysrahaprojektin menot + alueiden yhteisten muut menot tietohallintomenot budjetin suhteessa. Yhdyskuntaseuraamusten tp.= ykstoimistojen menot + arviointikeskusten lausuntotyö + aluekeskuksen ja alueiden yhteisten vastuualueiden ne menot, jotka eivät kohdistu vankeusrangaistusten täytäntöönpanolle. Rikosseuraamuslaitoksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma = maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset (ei sisällä ateriakorvauksia eikä palvelussuhdeasunnoista saatavia vuokratuloja). Vati Palkeet (Tarmo) toimeenpanossa keskimäärin Vati ja Tyyne Vangit keskimäärin vankilukuilmoituksesta. Toimintamenot BO (valmisraportti). Tarmo htv-raportti. Yks-asiakkaita keskimäärin (poikkileikkaustieto, Tyyne) Toimintamenot BO Tarmo htv-raportti Palkeet 1 x vuosi 1 x vuosi 1 x vuosi

Mittarimääritelmät Liite 8 Henkilöstövoimavarat ja tuottavuus Sairauspoissaolot, työpäivää/htv Sairauspoissaolot, % vuotuisesta teoreettisesta työajasta Koko riseala Koko riseala Palkeet, henkilöstötilinpäätös Palkeet, henkilöstötilinpäätös VMBaro indeksit Määrittely VMBarossa VMBaro vuosittain Henkilöstön koulutuspäivät/htv Henkilöstön vaihtuvuus Vangit keskimäärin päivässä/htv Yhdyskuntaseuraamuksia toimeenpanossa päivittäin keskimäärin/htv Pyydetyt seuraamusselvitykset vuodessa/htv* Koko riseala Vakituisen henkilöstön sisäinen ja ulkoinen vaihtuvuus. Standardi laskukaava. Vankeja (vankeusvangit + tutkintavangit + sakkovangit) keskimäärin päivässä/vankeus-rangaistuksen täytäntöönpanon htv:t. Vankeusrangaistusten tp htv:t = vankiloiden ja RTHY:n htv:t + arviointikeskuksen muuhun kuin lausuntotyöhön ja ykstoimeenpanoon käytetyt htv:t (Tarmosta ko. toimintojen htv:n osuus arviointikeskuksen htv:stä), aluekeskuksen täytäntöönpanon htv:t (Tarmosta ko. toimintojen htv:n osuus aluekeskuksen htv:stä) + aluekeskuksen muut htv:t vankiloiden ja yks-toimistojen määrän suhteessa. Yhdyskuntaseuraamus-asiakkaita keskimäärin päivässä/yhdyskunta-seuraamusten tp:n htv:t = yks-toimistojen htv:t + arviointikeskusten lausuntotyö + aluekeskusten ja alueiden yhteisten vastuualueiden ne htv:t, jotka eivät kohdistu vankeusrangaistusten täytäntöönpanolle. Seuraamusselvityspyyntöjen määrä vuoden aikana/lausuntotyöhön käytetty työaika (htv.) Palkeet, henkilöstötilinpäätös Palkeet Vangit keskimäärin vankilukuilmoitukses ta (24/vuosi). Toteutuneet htv:t tuottaa Palkeet (sama kuin henkilöstötilinpäätök sessä) (Tarmo) Yhdyskuntaseuraamusasiakkaat Tyyne, Toteutuneet htv:t Palkeet Tyyne Lausuntotyöhön käytetty aika Tarmo 1 x vuosi 1 x vuosi ½-vuotisraportissa htv:t ovat 2 x tot. 30.6., ½- vuosiraportissa htv:t ovat 2 x tot. 30.6.