Saaristopurjehtijan sää



Samankaltaiset tiedostot
Senioreiden Kilpakoulu

DEE Tuulivoiman perusteet

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

Itäsyndikaatin kilpailuista

Lys kilpapurjehduksesta ja vähän muustakin.. Sakari Laulajainen , Marjaniemen Purjehtijat kilpakoulu

Susanna Viljanen

Ratakilpapurjehduksesta. EMK Jussi Heikonen, EPS

Purjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille

Miten purjevene pannaan kulkemaan?

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Startit. AMP koulutuspäivä Joonas Sandholm s/y Arwen Beneteau First 36.7

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Kilpapurjehduksesta. MP:n kilpakoulu Jussi Heikonen, EPS MP:n kilpakoulu, Jussi Heikonen, EPS 1

Case: First 31.7 Miten yksityyppi-kisaaminen parantaa purjehdustaitoja? Marjaniemen Purjehtijoiden kilpakoulu Petri Mustonen

Isadora 2.0 koulutus

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

Taktiikka. Taktikko Valmistautuminen Kilpailutaktiikka radalla

Valmentaminen purjehduskisaan Kenneth Thelen

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Näkökulmia kv. yksityyppityyppipurjehduksesta - Miten pärjätä tiukassa OD-luokassa sekä kokemuksia H-veneiden MM-kisoista 08

FIN Arwen ORCi MM projekti - Tarina ensimmäisestä kisakaudesta Joonas Sandholm. MPn kilpakoulu

Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

JVS JUNNUPURJEHTIJAN TYÖKIRJA VIHREÄ STARTTI Nimi:

7.4 Alustan lämpötilaerot

SWC kartta Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

International Sailing Federation

Rantasalmenkierros

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

MP kilpakoulu

Purjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Miehistö, sen hankkiminen, kouluttaminen ja pitäminen Vene, trimmaus Ajaminen Ilmari Absetz RTM MP Kilpakoulu

Shorthanded purjehduksesta. Avomeripurjehtijoiden koulutuspäivä Jussi Heikonen First 31.7 KumiTursas

Navigointi- ja taktiikkaohjelmistot. X Sail Racing Team Christer Baggström

15. sivutuulessa merkkien välissä

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti

Hirviniemi HIRVINIEMI

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

JUNNUPURJEHTIJAN TYÖKIRJA VIHREÄ STARTTI Nimi:

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Miten purjevene pannaan kulkemaan?

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon malliratkaisut

Mikä on tärkeää tasoituspurjehduksessa?

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Firmaliiga Högbacka

EXPRESSILLÄ KOVAA JA KORKEAMMALLE. Talvitapaaminen Team Happy Hour: Juha Jernström Jaakko Rantala

MP:n senioreiden kilpakoulu 2010

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013

Junioripurjehtijan. Harjoituskirja

Purjeveneen suorituskyvyn perustekijät teoriasta käytäntöön

First 36.7 veneen purjehtiminen

Beat 1 Rostad ja Sanden

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

Rykäsyn kilpailuohjeet sekä reittiselosteet 2016

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

PURJEHDUSOHJEET. First 36.7 OD Regatta

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015

Valmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

Jouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

KILPAILUN JÄRJESTÄJÄN OHJEET

VauhtiSeminaari. 1 Kilpapurjehduksen strategia ja taktiikka. Onnistuneen purjehduksen osatekijät

WintEVE Sähköauton talvitestit

Tiesääennusteet ja verifioinnit

5.5 Rajakerros meren yllä

Myrskyjen bongaus Suomessa. Jari Ylioja

MUUTOKSET LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENTEEN TALVIAIKATAULUIHIN

FAKTAT M1. Maankohoaminen

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

VALOKUVIA LIITE 22 PUNKAHARJUN KESKUSTAAJAMA ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Merikarttanavigointikilpailu Finaali 2018, Kouvola

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

BLUE CAFÉ FIN Pariin LYS-kisaan vaan vanhojen kavereitten kanssa... Kimmo Lautanen ; MP

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

Transkriptio:

Saaristopurjehtijan sää Tuulioppia kilpapurjehtijalle Valmistautuminen sääiltaan 17.3.2008 Veikko Mäkipään esitys 4.2.2008 Lisätiedot 17.3. MP:n Seniorien kilpakoulussa Senioreiden kilpakoulu /Sää 4.2.2008 VM sivu 0

Tavoitteet, mitä tahdomme oppia Tavoitteena on osallistujien suorituskyvyn lisääminen saaristossa käytävissä LYS-kisoissa sekä Espoo-Suursaari Racessa ja Helsinki- Tallinna Racessa. Käsittelemme myös hieman menestymistä Helsingin edustalla käytävissä ratakisoissa Kysymyksiä: Tuulen ennusteen mukainen käyttäytyminen Merituuli rannikolla ja aavalla (suursaari-race) Saarten vaikutus Shiftit Pläkät, vanat Mitä reittiä kannattaa ajaa? Senioreiden kilpakoulu /Sää 4.2.2008 VM 1

Mitä tuulesta pitäisi tietää? A. Perusasiat oman päättelyn pohjaksi B. Vastaus seuraaviin kysymyksiin: 1. Perustuuli nousee tai tyyntyy? Koska? Vuorokauden aika 2. Kääntyykö ja voimistuuko tuuli merituulen nousun tai rintaman vuoksi? 3. Onko radassa kohtia, joissa tuuli kääntyy maantieteellisistä syistä tai joissa tuuli on voimakkaampaa? Esteet? C. Lisäkysymyksiä ajan ja kilparadan suhteen Miten tuuli käyttäytyy mahdollisen rintaman kohdalla, pilvisyys Missä on pläkä ja miten se vältetään Vanat ja voimakkuuden vaihtelut (Sipoon selällä ja Suomen lahdella) 4.2.2008 VM sivu 2

Oppikirjat Wind Strategy David Houghton & Fiona Campbell Paras perusteos High Performance Sailing Sisältää korkeamman tason säätietoa Puuskien analyysi hyvä 4.2.2008 VM sivu 3

Tuulet Matalapaine Korkeapaine Gradienttituuli Korkealla (500m) Gradienttituuli Pintatuuli Merituuli Pintatuuli Tuuleen vaikuttavat esteet voidaan hyödyntää: Saaret, Salmet, Pilvet 6.3.2006 VM sivu 4

Saaristopurjehtijan tuulioppi (Mäkipään mielipide) Saaristopurjehtijan tuulioppi perustuu kolmeen perusasiaan 1. Kun katsot vastatuuleen, korkealla vallitseva voimakkaampi gradienttituuli tulee oikealta. Puuskat ja voimistuva tuuli tulevat oikealta, hiljainen tuuli vasemmalta. 2. Alaspäin tuleva virtaus tuo kovemman tuulen. Ylöspäin menevä virtaus aiheuttaa tuulen heikkenemisen ja kääntymisen vasempaan. 3. Stabiili ilmavirtaus on sellainen, jossa lämpötila nousee ylöspäin mentäessä eikä pystyvirtausta synny. Kylmä meri aamulla, mahdollisesti tasainen pilvikerros (ei shiftejä, mutta paljon twistiä) Epästabiilissa ilmavirtauksessa lämmin ilma virtaa ylöspäin ja sekoittaa pakan. Tyypillistä luoteistuulessa (shiftejä, vähän twistiä). 6.3.2006 VM sivu 5

Saari tai rannikko Saari (5 km) hidastaa tuulta ja kääntää sen vasemmalle Tämä kääntynyt tuuli ajautuu ilmavirran mukana Saaren oikealla puolella ilma pakkautuu ja voima kasvaa 1-2 km leveydeltä. Selän vasen reuna on parempi Maan ja meren rajapinnassa tuuli saattaa kääntyä kohtisuorempaan rantaa vasten? - kallioranta? - tiivis vai harva puusto? - vain, kun tuuli jättää rannan? 6.3.2006 VM sivu 6

Rantaa lähestyminen Lähestyttäessä rantaa vastatuuleen tuuli kääntyy vasemmalle viimeisen kilometrin aikana Jos tuuli tulee maalta ovat shiftit tärkeämpiä kuin tämä tuulen kääntymä Kuvia lainattu kirjasta David Houghton: Wind Strategy. Englannin olympiajoukkueen meteorologi 1970 - luvulla 6.3.2006 VM sivu 7

Alaspäinvirtaus Pilven alla ei tuule, ellei se ole sadepilvi Hakeudu kirkkaan taivaan alle Vastaan tuleva pilvijono kulkee oikealta vasemmalle: Pysyt kauemmin kirkkaan taivaan alla ajamalla styyralla, pilven alla käännä paarpuurille. 6.3.2006 VM sivu 8

Korkea este Korkea saari imee ilmavirran ylhäältä alas. Saaren takana tuulee kovempaa ja oikealta (Kreikassa, Suursaaressa, jopa Villingissä) Aitamainen este Esteen tiheys vaikuttaa merkittävästi sen takana olevaan tuuleen. Harva este on pahin, tiivis on hyvä, katso kuva 6.3.2006 VM sivu 9

Kilpapurjehdus, tuulen käyttö suunnittele reitti etukäteen Tässä tuulee kovempaa Hyödynnä 1. tuulen paikallinen voimakkuus 2. tuulen kääntymät ja shiftit 3. alaspäinvirtauksen aiheuttamat kovemman tuulen alueet, pilvien välit, kylmät rannat 4. ylöspäinvirtaus aiheuttaa pläkän 6.3.2006 VM sivu 10

Merituuli Miten käynnistyy, mistä lähtee Miten käyttäytyy päivällä Miten kuolee ja mitä jää jäljelle Yötuuli merellä, rannassa pläkät, raidat Kuva keskustelupohjana Ylemmässä kuvassa tuuli tulee mereltä Alemmassa kuvassa tuuli tulee maalta Senioreiden kilpakoulu /Sää 4.2.2008 VM 11

Gradienttituulen vaikutus merituuleen Olemme etelärannikolla. Matalapaine Korkeapaine Gradienttituuli korkealla Kun gradienttituuli on lounaasta, merituuliefekti lisää sen voimaa n. 3 m/s. Jos tuuli on kaakosta, merituuliefekti voimistaa kohtalaista kaakkoistuulta tai kääntää heikon kaakkoistuulen pläkähetken jälkeen lounaiseksi. Pintatuuli Matalapaineiden reitit ja niihin liittyvät rintamat on hyvä tuntea avomerikilpailuissa. Jos tuuli on luoteesta, normaali merituuli ottaa vallan. Jos tuuli on pohjoisesta tai koillisesta, saattaa merellä esiintyä tyyniä nauhoja iltapäivään saakka. Nauhojen välissä voi tuulla vastakkaisista suunnista. Gotland Runtin maaliintulossa on pläkänauhoja. 4.2.2008 VM sivu 12

Saarten ja rannan vaikutus Kääntyykö tuuli salmien suuntaiseksi? Miten tuuli kiertää niemen? Meneekö se poikittain rantaa vasten tullessa rantaan? ei mene jättäessä rannan? en tiedä Miten kauas kääntynyt tuuli ajelehtii? Vastaus kuvan kera: Englannin eteläreunan Solentin salmen sovellus Helsinkiin? Senioreiden kilpakoulu /Sää 4.2.2008 VM sivu 13

Sään tarkistuslistaa Edellisen iltana: Piirrä reitti todennäköisen tuulen suunnan ja saariston rakenteen vuoksi Aamulla: Mitä gradienttituuli tekee, ennusteen mukainen? Alapilvien suunta ja nopeus? Onko stabiilista ilmakerroksesta johtuva pläkä? Tuuleeko rannikon suuntaan, idästä / lännestä? Mikä on merituulen tuleva käyttäytymismalli (riippuu gradienttituulesta) Ovatko sadekuurot todennäköisiä? Merellä ennen starttia: Miltä shiftit tuntuvat, voimistuu/hiljenee, suunnat, nykyvaihe Pilviä maalla, ei merellä = merituuli Missä tuulee kovempaa Kilpailussa Vauhti seuraavalle merkille Hae uusi tuuli 4.2.2008 VM sivu 14

Sään tarkistuslistaa ilta-yö -kisaan Edellinen sivu käsitteli päivä-kilpailua Mikä on tilanne kevään Emäsalon kierrossa illalla, yöllä ja aamulla, Suursaareen mennessä yöllä, Suursaaren rannassa, Suomenlahdella päivällä takaisin kryssittäessä, lähestyttäessä rannikkoa yöllä ja tultaessa saariston aamulla Pläkä Yötuuli, onko sitä Vanat Aavalle/rantaan Sipoon selän ulko- vai sisäreunaan Alkukesän/loppukesän erot Senioreiden kilpakoulu 08 4.2.2008 VM sivu 15

Tuuliopin esimerkkejä ja kysymyksiä Suursaari: Tuulen puolen rannassa voi olla pläkä ja kynnyspyörre. Suojan puolella tuuli on puolitoistakertainen ja vahvimmillaan ihan rannassa tai kaukana rannasta Lounaistuulella Emäsalon eteläpäässä tuuli kääntyi vastaiseksi, eteläiseksi Useassa kilpailussa selän keskiosa on heikkotuulinen (Villinki Race, Turkisregatta) Kryssi luoteistuulta vasten, sen minä osaan! sanoi T.Finell Aamun tuulenvire alkaa jostakin, missä ilmavirta tulee alas 4.2.2008 VM sivu 16

Tuulioppi ja Suursaaren kierto Kuva Suursaaren eteläkärjestä Tuuli on voimakkaimmillaan ihan rannassa. Irtautuminen saaren reunasta vei etelään. Saaren reunassa päästään lounaaseen. Kääntyykö tuuli saaren kärjen takana siten, että kauas rannasta ei voi mennä. Onko rannan jättävä tuuli kohtisuorassa rantaa vasten? Hidastuvan tuulenhan pitäisi kääntyä vasempaan? Saaren kynnyspyörteen välttäminen vaatii ajoa kauas rannasta (3 km) Senioreiden kilpakoulu 08 4.2.2008 VM sivu 17

Suursaari, keskustelupohja yö La Nonna 2006 paluukryssi Suursaaren jälkeen tuuli kääntyi luoteesta lännen puolelle, jolloin olisi kannattanut olla vielä enemmän lännessä. Luodematalan jälkeen tuli iso shifti luoteesta, kunnes lounaaseen kääntyvä merituuli (? klo 15) otti vallan. Luodematalan kohdalla kääntymävaiheen heikko tuuli. Puolivälin jälkeen tuuli alkoi kääntyä takaisin luoteeseen. Meidän paikkamme shiftin alkaessa oli erinomainen. Perusidea Kallbodan jälkeen oli tulla kääntyvän tuulen puolelle. Senioreiden kilpakoulu /Sää 4.2.2008 VM sivu 18

VVK:n syyslenkki säällä ollut merkitystä Syyslenkki 2007 Hyvä startti Kevyt itätuuli, kryssillä ulos Kalliopaasia edessä Vastahakoinen venda 300m Palataan alkuperäiseen suuntaan Hei, mihin Ilkka katosi? Ilkka oli ollut aivan paasien vieressä, kun tuuli kääntyi kaakkoon(klo 11:50). Tuuli jäi kaakkoon Sai yli kahden minuutin edun Sopiva leikkaus spinnulla maaliin tultaeassa toi lopulta 3 sekunnin voiton 4.2.2008 VM sivu 19

4.2.2004 VM sivu 20

Kryssi Emäsalon itäreunaa etelään Länsireuna vetää lähes suoraan Selällä olevat kryssivät Ero 5 min Mikä aiheuttaa kääntymän? 4.2.2008 VM sivu 21

Päijännepurjehdus 2007 Parhaat temput tarvittiin (lähdettiin viimeisenä) 1. Lähdössä kunnon leikkaus vasempaan 2. Aamuyöllä Kärkisten salmella löydettiin vana (Sipilintu auttoi) ja ohitettiin 22 venettä 3. Luokkavoitto leikkaus vasemmalle tuuli pohjoisesta kryssi tuulivana etelästä vana näkyy takana, samoin ohitetut 4.2.2008 VM sivu 22

Valtameripurjehduksen sääennusteen hyväksikäyttö Expedition on ohjelmisto, koka optimoi veneen reitin matalapaineiden kulun suhteen esim. Pyrittäessä ylittämään Atlantti mahd nopeasti. Sen kehitti: veteran Volvo Ocean Race navigator and Whitbread winner Nick White. Se kehitettiin ensin 2001-2002 Volvo Ocean Racea varten ja sitten Stars & Stripes Americas Cup teamia varten. (Two-time America s Cup winning navigator Peter Isler ) Paras avomeri-ohjelmisto, joka laskee myös Americas- Cup startit kolmen metrin tarkkuudella. Käy mielenkiintoisilla web-sivuilla. GRIB = säätietotiedosto, ennuste 5 vrk, ladattavissa netistä Sisältää Volvo Ocean Racen sään hyväksikäyttö-optimoinnin Sisältää Americas Cup veneiden lähdön optimoinnin Hinta 10000 Usd http://www.iexpedition.org/expedition.htm Ominaisuuksia pieniin (buoy racing) kilpailuihin: What if? functionality, Instrument calibration Time to marks, laylines etc, Start line functions Time to ends & line, Time to burn, Hold wind, Display grid Rate of turn and acceleration, Line bias, 6.3.2006 VM sivu 23

Buddy Melgesin reseptejä Vene: pohja hiotaan 600:lla Venettä ajetaan oikealla kallistuksella Startti: on kaikki kaikessa Varma voitto on parempi kuin ylivoimainen voitto Isoa purjetta ajetaan takastaakin kireydellä Keulapurje: tasainen kaunis sola Tuuli: hae tummia alueita, opi näkemään ne. Aurinkolasit? Puuska: tuleeko se päin vain liikkuuko se sivusuuntaan Tuulen suunnan määrittely ennen kilpailua toimii! Voimistuva tuuli kääntyy oikealla. Pakittava tuuli tekee edestakaista liikettä. Purjehdi aina pilvien luo, erityisesti vettä sisältävien pilvien (vrt pilvijono) Tuulen puolen ranta on hyvä paikka, tuulen alapuoli huono Spinnun nostimeen liehu. Puomi kohtisuoraan liehua vasten 6.3.2006 VM sivu 24

Toimenpiteet tappioiden välttämiseksi sääopin vaikutus Myöhästyminen startissa startti on taktiikkaa (osa 2) Lisähäviö voittajalle ens. 5 min aikana, väärä reitti sääoppi, valmistaudu! Missatut shiftit kryssillä (tai lenssillä) sääoppi, digitaalikompassi, gps, taktiikka Ylimääräiset vendat tai matka radan huonon tuntemisen johdosta Ei oltu radan parhaassa tuulikohdassa valmistaudu sääoppi, valmistaudu Sivutuulessa jäätiin hitaampien veneiden loukkoon taktiikan osa (yksityyppi) Spinnulla (myötäisellä) ajettiin liian plattista virtaus! -> leikkaus ja reitti! Mainingissa hiljaisessa tuulessa ei saatu venettä kulkemaan Venevauhti yleensä löysää, rakenna muoto. virtaus on saatava kiinni! suuntahaarukka on 4-8 ast. tiedä tavoitenopeus, aja! 6.3.2006 VM sivu 25