Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008 2008 Jyväskylä
Sisältö 1. Suomen työmarkkinoiden strategisia kehityspiirteitä 2. Keski-Suomea koskevia huomioita 3. Johtopäätöksiä ja reflektioita ohjelmatyöhön
1 Suomen työmarkkinoiden strategisia 1. Suomen työmarkkinoiden strategisia kehityspiirteitä
2900 1000 henkeä Työvoima ja työlliset v. 1988-2008 2800 2700 2600 työvoima 2500 2400 2300 2200 työlliset 2100 2000 1900 '88 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08
Työllisyysasteen kehitys 80 75 % työllisyysaste 1989-2008 Työllisten osuus 15-64- vuotiaasta väestöstä noussut jo yli 70 %:n tason Pitemmän aikavälin tavoitteena on 75 %:n taso 70 65 60 55 '89 '90'91 1 '92 '93'94 4 '95 '96'97 7 '98 '99'00 9 0 '01 '02'03 3 '04 '05'06 6 '07 '088
Työllisyysasteet iän ja sukupuolen mukaan v. 2007 100 % 90 80 70 60 63,9 60,4 82,8 73,5 89,9 90,2 79,0 75,0 88,0 85,0 85,9 85,9 83,3 79,9 65,6 70,4 71,3 68,5 50 40 41,5 37,0 30 20 20,9 28,0 10 0 15-19 19 20-24 24 25-29 29 30-34 34 35-39 39 40-44 44 45-49 49 50-54 54 55-59 59 60-64 64 15-64 miehet naiset Source: Statistics Finland, Labour Force Survey
Kohorttinäkökulma ikääntyneiden työllisyyteen Suurten ikäluokkien (1945-1949 syntyneet) ja kahden edeltävän ikäluokan (1940-1944 ja 1935-1939) sekä sitä seuraavan ikäluokan (1950-1954) työllisyysasteiden vertailu saman ikäisinä 95 % 90 90 85 91 90 91 80 92 98 99 00 01 02 03 75 92 04 90 95 96 97 70 vv. 1950-1954 93 94 vv. 95 1945-1949 96 97 98 05 06 07* 93 99 00 01 02 03 91 65 94 60 syntyneet 95 92 04 syntyneet vv. 1940-19441944 96 05 06 55 50 syntyneet 97 93 98 99 45 94 00 07* 01 40 95 02 35 vv. 1935-19391939 96 03 30 syntyneet 97 25 98 20 ikääntyneet jatkuvasti enemmän työllisiä kuin vanhemmat kohortit samanikäi- sinä näyttää systemaatti- selta trendiltä antaa pohjaa ennustaa ikääntyneiden työhönosal- listumisen jatkavan kasvuaan 41-45 42-46 43-47 44-48 45-49 46-50 47-51 48-52 49-53 50- Ikä 54 51-55 52-56 53-57 * Arvioitu kahden neljänneksen perusteella 54-58 55-59 56-60 57-61 58-62 59-63 04 99 60-64
1900 1000 henkeä Työlliset palvelusektorilla v. 1989-2008 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1200 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 Source: Statistics Finland, Labour Force Survey
700 Thousand persons Työlliset teollisuudessa v. 1989-2008 650 600 550 500 450 400 350 300 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 Source: Statistics Finland, Labour Force Survey
70 65 Avoimet työpaikat julkisessa työnvälityksessä kuukausittain ja kausitasoitettuna v. 1981-2008 75 1000 työpaikkaa 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 '81'82 '83'84'85'86 '87'88'89'90 '91'92'93'94 '95'96'97'98 '99'00'01'02 '03'04'05'06 '07'08 Source: Ministry of Employment and The Economy, Employment service statistics
40 % Työttömien aktivointiaste, % v. 1988-2008 35 30 25 20 15 10 5 0 '88 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 Source: Ministry of Employment and The Economy, Employment service statistics
Työttömyyden kestosta Viimeisellä vuoden jaksolla on alkanut noin 800 000 työttömyysjaksoa. Siten yhden viikon muutos kestossa = 1/52 * 800 000 = n. 15 400 henkilöä keskimääräisessä tasossa -tasasuuruista työttömyysturvaa saavien osalta tämä merkitsee noin 100 miljoonaa vuodessa valtion taloudessa -yksi päivä kestossa merkitsee 20 M valtion taloudessa -jos kaikki nämä henkilöt työskentelisivät yhden viikon pitempään, kasvaisi tuotannon arvo n. 600 milj. vuodessa keskimääräisen työvoimakustannuksen perusteella V. 2007 päättyneiden työttömyysjaksojen kesto oli 14 viikkoa. Työttömyyden aleneminen on tapahtunut pääasiassa keston lyhenemisen kautta, mutta työttömyyden insidenssi on edelleen korkealla tasolla. 1980- luvulla työttömyysjaksoja oli vuodessa noin 400 000 kpl, 1990-luvun alussa yli 900 000, mutta työttömyyden laskusta huolimatta niitä on yhä 800 000 vuodessa.
Avointen työpaikkojen täyttyminen Työpaikat täyttyvät keskimäärin melko tehokkaasti, 25 päivässä Julkinen työnvälitys on kilpailutilanteessa useiden muiden rekrytointikanavien kanssa Suomalaiset työnantajat t t käyttävät ät keskimäärin ki i yli kahta rekrytointikanavaa yhtä avointa työpaikkaa kohden Julkinen työnvälitys y tarjoaa merkittävää markkinainformaatiota Internet pohjainen vakanssipankki, joka päivittyy jatkuvasti Työnantaja voi myös itse lisätä, muuttaa ja poistaa avoimia paikkoja julkisen työnvälityksen vakanssitietokantaan Työnhakijoiden olennaista seurata oman alansa vakansseja jopa päivittäin, esim. työntekijäammateissa työpaikkojen avoinna oloajat ovat usein vain muutamia päiviä iä
200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Nuorisotyöttömyys työvoimatutkimuksen ja työnhakijarekisterin perusteella v. 1991-2008 nuorisotyöttömyys on 1000 hlöä alentunut voimakkaasti Työvoimatutkimuksen perusteella työttömyys on kuitenkin melko korkea Sisältää myös päätoimisia opiskelijoita Työnvälitysrekisteri antaa luotettavamman kuvan tilanteesta (myös ikääntyneiden osalta, jossa ero toisinpäin) i Nuorilla ollut paljon työmahdollisuuksia, tilanne muuttumassa '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 muuttumassa JSR LFS
Mistä rekrytointien määrä johtuu? 1. työpaikkojen määrän muutoksesta 2. työelämästä poistumisesta 1+2 = nettorekrytointi 3 vaihtuvuudesta 3. vaihtuvuudesta 1+2+3=bruttorekrytointi Huomaa, että kaikki ovat virtakäsitteitä
Rekrytointiketjun ja avointen työpaikkojen dynamiikka Jos avoimet paikat aina täytetään, jatkuu rekrytointiketju niin kauan, kunnes paikka täytetään työttömällä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta tulevalla henkilöllä. Ketjun jatkuminen lisää dynamiikkaa. Mikä olisi i rekrytointiyrityksen ti it k intressi paikantäytössä? Entä työvoimatoimiston? Miten rekrytointiketjun idea voisi liittyä kiinteistövälitykseen? avoin työpaikka työllinen työtön tv. ulkopuolella uusi avoin työpaikka työllinen työtön tv. ulkopuolella
Työllisyysvirtojen tasapaino lähteittäin v. 1988-2005 Työn aloittaneiden ja päätäneiden erotus syittäin vuosina 1988-2005 100 000 havaitaan työttömäksi jäämisen syklisyys 80 000 lamavuosina ja sen jälkeen, tasoittunut viime 60 000 vuosina työttömyyden 40 000 laskun myötä 20 000 0 opiskelusta työhön -20 000 siirtyminen ollut v. 1998 lähtien keskeinen uuden -40 000 työvoiman lähde -60 000-80 000 muut ryhmään -100 000 Opiskelijat siirrytään työstä hieman tuloa enemmän -120 000 Työttömät -140 000 Muut '88 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05* * Ennakkotieto
Kohtaantotilanne, 5/2007 (lähde: Hämäläinen Tuomaala 2007)
Maahanmuuttajien työvoiman tarjonta Nettomaahanmuutto on noussut yli 10 000 hengen tasolle vuodessa eli jatkuessaan 10 vuodessa yli 100 000 henkeä. Tätä aliarvioitu väestöennusteissa. Nyt jopa 13 000 / vuosi. Maahanmuuttajat painottuvat vahvasti nuoriin aikuisiin, ikärakenne erittäin edullinen työmarkkinoiden kannalta Maahanmuuttajien työllisyys nousee voimakkaasti ensimmäisten Suomessa olovuosien kuluessa, sitten hidastuen Maahanmuutto ei kuitenkaan ole nettona tarjonnan lisäystä, koska he myös kysyvät palveluja ja tuotantoa, joten myös työvoiman kysyntä lisääntyy, eikä koko o tarjonta a paranna a a työmarkkinoiden tasapainoa
2. Keski-Suomea koskevia huomioita
KESKI-SUOMEN TE-KESKUKSEN VIRRAT ERI KESTOISEEN TYÖTTÖMYYTEEN JA TYÖTTÖMYYDESTÄ ULOS AIKAVÄLILLÄ 06/2007-06/2008 Alkaneet työttömyysjaksot Prosentit osoittavat virtojen suuruuden suhteessa alkamisvirtaan Muutos vertailuajankohtaan (06/2006-06/2007) prosenttiyksiköissä Työttömyyden kesto alle 3 kk Työttömyyden kesto 3 kk - alle 6 kk Työttömyyden kesto 6 kk - alle 12 kk Työttömyyden kes to 12 - alle 24 kk Työttömyyden kesto 24 kk ja yli 52100 Keskim. varanto kk:n lopussa: 5200 työtöntä (-458 henk.) (-8,1%) 2700 (-80 henk.) (-2,9%) 2200 (-95 henk.) (-4,2%) 1700 (-290 henk.) (-14,3%) 1700 (-249 henk.) (-12,7%) 25,1% +2,1/% 12,5% +0,8/% 5,5% +0,2/% 1,9% -0,5/% (-5851) -10,1% 75,6% +1,5% 12,5% +0,4% 7,2% +0,3% 3,7% -0,1% 2,5% -0,1% Päättyneet työttömyysjaksot suhteessa alkaneisiin 101,6% +2,1% 14,0% +0,0% 19,0% +2,7% 26,1% -1,6% 38,3% +0,4% 34,1% -1,6% 38,2% +1,9% 38,5% -6,1% 47,2% +5,0% 23,3% -7,7% 71,7% +7,2% 67,0% -2,7% 35,6% +1,2% 27,7% -0,4% 14,3% +1,1% 5,0% +0,5% Aktiivi toimenpide id Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi Muut toimenpide id syyt Avoimet työmarkkinat Aktiivi Muut toimenpide id syyt Avoimet työmarkkinat Aktiivi Muut toimenpide id syyt Avoimet työmarkkinat Aktiivi Muut toimenpide id syyt Avoimet työmarkkinat Päättymisen syyn prosenttijakauma aktiivisiin i toimenpiteisiin, it i ii avoimille ill työmarkkinoille ill ja muihin syihin
KOKO JYVÄSKYLÄN TYÖVOIMATOIMISTON ALUEEN VIRRAT ERI KESTOISEEN TYÖTTÖMYYTEEN JA TYÖTTÖMYYDESTÄ ULOS AIKAVÄLILLÄ 06/2007-06/2008 Alkaneet työttömyysjaksot Prosentit osoittavat virtojen suuruuden suhteessa alkamisvirtaan Muutos vertailuajankohtaan (06/2006-06/2007) prosenttiyksiköissä Työttömyyden kesto alle 3 kk Työttömyyden kesto 3 kk - alle 6 kk Työttömyyden kesto 6 kk - alle 12 kk Työttömyyden kes to 12 - alle 24 kk Työttömyyden kesto 24 kk ja yli 34100 Keskim. varanto kk:n lopussa: 3300 työtöntä (-93 henk.) (-2,7%) 1700 (30 henk.) (+1,8%) 1400 (-10 henk.) (-0,8%) 1100 (-136 henk.) (-11,1%) 1100 (-30 henk.) (-2,6%) 23,9% +0,5/% 11,8% 52% 5,2% 20% 2,0% -0,4/% -0,6/% -0,5/% (-2908) -7,9% 76,7% +4,4% 12,0% +0,5% 6,9% +0,6% 3,8% +0,3% 2,4% +0,2% Päättyneet työttömyysjaksot suhteessa alkaneisiin 101,8% +6,0% 13,4% -0,3% 19,0% +2,1% 24,9% -1,9% 40,6% -0,6% 33,8% -0,5% 38,5% -0,8% 38,5% -5,8% 47,0% +5,3% 25,2% -6,6% 70,0% +7,2% 67,6% -1,7% 34,5% +2,6% 27,6% +1,3% 14,5% +0,5% 4,8% -0,6% Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Päättymisen syyn prosenttijakauma aktiivisiin toimenpiteisiin, avoimille työmarkkinoille ja muihin syihin
KESKI-SUOMEN TE-KESKUKSEN AVOIMEKSI ILMOITETTUJEN TYÖPAIKKOJEN TÄYTTYMISET JA AVOINNA OLON PITKITTYMINEN AIKAVÄLILLÄ 06/2007-06/2008 Uudet työnvälitykseen ilmoitetut työpaikat Avoinnaolon kesto alle 2 vko Avoinnaolon kesto 2 vko - alle 1kk Avoinnaolon kesto 1 kk - alle 2 kk Avoinnaolon kes to 2 kk - alle 3 kk Avoinnaolon kesto 3 kk ja yli Keskim. varanto 18300 280 230 80 140 kk:n lopussa: 510 paikkaa 9200 3500 970 390 8100 5600 2500 550 550 Täyttyneet työpaikat yht: 17300 Peruutetut työpaikat yht: 1100
JYVÄSKYLÄN TYÖVOIMATOIMISTON ALUEEN AVOIMEKSI ILMOITETTUJEN TYÖPAIKKOJEN TÄYTTYMISET JA AVOINNA OLON PITKITTYMINEN AIKAVÄLILLÄ 06/2007-06/2008 Uudet työnvälitykseen ilmoitetut työpaikat Avoinnaolon kesto alle 2 vko Avoinnaolon kesto 2 vko - alle 1kk Avoinnaolon kesto 1 kk - alle 2 kk Avoinnaolon kes to 2 kk - alle 3 kk Avoinnaolon kesto 3 kk ja yli Keskim. varanto 13600 200 160 60 90 kk:n lopussa: 410 paikkaa 7000 2300 620 260 5900 4700 1600 360 280 Täyttyneet työpaikat yht: 12800 Peruutetut työpaikat yht: 720
3. Johtopäätöksiä ja reflektioita ohjelmatyöhön työmarkkinoita koskevia johtopäätöksiä Reflektioita KS:n ohjelmatyöhön työmarkkinoilla voimakasta liikettä työllisyyden, opiskelun, työttömyyden ja ulkopuolella olon välillä työttömyyden kokonaisdynamiikka voimakasta, jääty liki laman jälkeiselle tasolle. Todennäköisesti kokonaisdynamiikka ei voi tästä kasvaa. ikääntyneiden osallistuminen edelleen kasvussa. Tämä on keskeinen keskipitkän aikavälin työvoimapotentiaali. työllisyyspotentiaalin käyttöön ottoa haittaavat rekrytointiongelmat ja työvoimapula sekä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino Tunnistettu keskeisiä asioita laajassa toimintaympäristössä ja omassa aluerakenteessa ja sen toiminnassa Siirtolaisuuden käsittely hyvä ja realistinen avaus. Voisi kysyä, missä KS paras Euroopassa, miksi tänne kannattaa tulla Kohtaannon ongelmat tunnistettu, tärkeää Työllisyysastetta tt KS:ssa pyrittävä ä yhä nostamaan reippaasti: alityöllisyysryhmät Osaaminen hyvin esillä pitäisikö ottaa esille paremmin myös jokamiehen ja naisen työt ja työvoiman saatavuus niihin Työvoiman puute laskelma on vain laskelma, työmarkkinat sopeutuvat jollain viiveellä tilanteeseen: tuottavuus, tuotannon sijoittuminen Mitä insentiivejä nuorelle, joka valmistuu nopeasti ja voisi työskennellä Keski- Suomessa?