Muuttoliiketeoria ja tulevaisuus: näkökulmia globaaleihin ja Suomen kansainvälisiin muuttoihin Elli Heikkilä
Globaalit muuttovirrat
Teoreettista taustaa Muuttoliike voidaan määritellä usealla eri tavalla riippuen siitä, pidetäänkö kriteerinä muuton kestoa, muuttoaluetta tai muuttoetäisyyttä. Yksinkertaisimmin muuton on määritellyt Bogue (1969). Hänen mukaansa muutolla tarkoitetaan väestön siirtymistä maantieteelliseltä alueelta toiselle. Weinbergin (1961) määritelmä on täydellisempi, sillä sen mukaan muutto on pysyvää paikan vaihtoa. Mangalamin (1968) täydellisemmän muuton määritelmän mukaan muutto on suhteellisen pysyvää väestön siirtymistä alueelta toiselle. Siirtymistä on edeltänyt muuttokohtainen päätöksenteko, joka on suoritettu järjestäytyneiden arvojen perusteella. Tällöin päätöksentekoprosessiin liittyy tunne siitä, että tärkeäksi koettuja asioita ei pystytä toteuttamaan lähtöalueella, vaan nämä voidaan saavuttaa jossakin muualla. Muuttoliikkeessä erotetaan kaksi päämuotoa: maan rajat ylittävä muuttoliike eli siirtolaisuus ja rajojen sisäpuolella tapahtuva muuttoliike eli maassamuutto.
Muuttoliikkeitä ja sen teorioita koskevat muuttomallit on yleisimmin jaettu ns. vetovoimamalleihin sekä työnnön ja vedon teorioihin. Perinteisesti etäisyyttä on pidetty esteenä muuttamiselle ja siksi voidaan olettaa, että muuton todennäköisyys kahden paikan välillä pienenee etäisyyden kasvaessa. Stoufferin (1940, 1960) mukaan jollekin etäisyydelle muuttavien henkilöiden määrä on suoraan verrannollinen tällä etäisyydellä tarjoutuviin mahdollisuuksiin ja kääntäen verrannollinen väliintulevien eli lähtöpaikan ja muuttokohteen välillä olevien alueiden tarjoamien mahdollisuuksien määrään. Hägerstrandin (1957) mukaan muuttoliikkeen vilkkautta kahden alueen välillä ei selitä yksistään väliintulevien mahdollisuuksien määrä, vaan myöskin niiden kohtaktien lukuisuus, jotka tuloalueelle aikaisemmin muuttaneiden kautta ovat olemassa. Muuttoliikkeessä tietoa mahdollisuuksista uudella paikkakunnalla voidaan pitää innovaationa, joka etenee ajan ja etäisyyden suhteen diffusioprosessin mukaisesti (Chapman 1979).
Diffuusio ilmentää liikkumista. Liikkumisen suuntaan ja nopeuteen voivat vaikuttaa kuitenkin olemassa olevat esteet, jolloin voidaan erottaa spatiaaliset ja ei-spatiaaliset esteet. Työnnön ja vedon teorioissa pyritään täsmentämään muuton lähtö- ja tuloalueiden ominaisuuksia yksityiskohtaisemmin kuin vetovoimamalleissa. Kullakin alueella on tekijöitä, jotka sitovat tai vetävät ihmisiä puoleensa sekä tekijöitä, jotka pyrkivät työntämään ihmisiä pois alueelta. Muuttaminen käsitetään tällöin valintatilanteeksi, jossa muuttopäätös tehdään vertaamalla eri alueiden positiivisia ja negatiivisia tekijöitä toisiinsa. Leen (1969) mukaan muuttoliikkeeseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa neljään ryhmään: 1. lähtöalueella vaikuttavat tekijät; 2. tuloalueella vaikuttavat tekijät, 3. väliintulevat esteet; 4. yksilölliset tekijät. Väliintulevat esteet tarkoittavat erilaisia muuttoa estäviä tekijöitä, kuten matkakustannukset, kieli- ja kulttuurierot jne.
Leen mukaan positiivisesti valikoituneita ovat ne muuttajat, jotka ratkaisevat lähtönsä tuloalueen vetotekijöiden perusteella ja negatiivisesti valikoituneita ne, joiden muuttoa säätelevät lähtöalueen työntävät tekijät. Tavoite- ja pakkomuutto Boguen (1969) mukaan muuttotapahtuma on yksilön reaktio ympäristön taloudellisiin, sosiaalisiin ja demografisiin tekijöihin ja perustuu yksilön pyrkimyksiin tyydyttää tarpeitaan ja välttää epämiellyttäviä kokemuksia. Muutto on siten heijastusta jostakin pakottavasta tarpeesta, jota yksilö ei usko voivansa tyydyttää asuinalueellaan tai se on pakoa tilanteesta, joka jostakin syystä on käynyt kestämättömäksi. Muuttoprosessi etenee vaihtoehdoista hankittavien tietojen kautta muuttopäätöksen tekoon, varsinaiseen muuttamiseen sekä uusiin olosuhteisiin sopeutumiseen tai edelleenmuuttoon. Maa- ja paikkapreferenssit
World Migrations Since 1500 (WorldPress.com)
1500-luvun alusta 1800-luvun loppuun noin 11 miljoonaa afrikkalaista vietiin orjaksi Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Karibian meren alueelle. Suuri siirtolaisuuden aikakausi: 1820-luvulta 1930-luvun alkuun ulottunut runsaan vuosisadan mittainen ajanjakso. Tuolloin Euroopasta siirtyi valtamerten takaisille alueille yli 50 miljoonaa siirtolaista, joista 37 miljoonaa Yhdysvaltoihin, 6 miljoonaa Kanadaan, 9 10 miljoonaa Argentiinaan ja Brasiliaan sekä noin 4 miljoonaa Australiaan. Siirtolaisuuden ensimmäinen aalto lähti liikkeelle 1820-luvulla Länsi-Euroopasta, Englannista ja Irlannista, ja laajeni sieltä sekä Skandinaviaan että Keski-Eurooppaan. Se kesti ajallisesti noin 1880-luvun loppuun. Skandinavian siirtolaisina uranuurtajia olivat norjalaiset, joita muutti Amerikkaan jo 1820-luvulla. Ruotsalaiset tulivat muuttoaaltoon mukaan näkyvämmin vasta 1840-luvulla, kun taas suomalaisten muutto Amerikkaan alkoi varsinaisesti vasta 1860-luvulla. Utopia-yhteiskunnat, Brasilian Penedo, Argentiinan Colonia Finlandesa, Kanadan Sointula jne. Ensimmäisen muuttoaallon eli vanhan siirtolaisuuden virta käsitti muun muassa perheryhmiä, jotka hakivat pysyvää asuttamista
Toisessa muuttoaallossa, jonka pääkohteena myös oli Yhdysvallat, olivat Etelä- ja Itä- Euroopan kansat. Liikkeellä olivat nyt niin italialaiset, espanjalaiset kuin myös Itävalta-Unkarin ja Venäjän kansalaiset. Venäjältä siirtolaisiksi lähti runsaasti etenkin juutalaisia sekä myös muihin vähemmistökansallisuuksiin kuuluvia, myös puolalaisia ja suomalaisia. Etelä- ja Itä- Euroopasta lähteneiden osuus siirtolaisvirrassa oli alkanut kasvaa jo 1880-luvulla, mutta huippuunsa se nousi 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Italia tunnettu maastamuuttomaa: vuosien 1870-1970 aikana noin 26 miljoonaa henkeä muutti maasta pois Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, muihin Euroopan maihin, Australiaan ja Etelä- Afrikkaan. Toisessa aallossa eli uudessa siirtolaisuudessa muuttajat olivat usein yksin muuttavia miehiä, joiden muutto oli tyypiltään tilapäisluonteista (the Atlas of Human Migration) Kolmas muuttoaalto jatkoi ensimmäisen maailmansodan keskeyttämää siirtolaisuutta sodan jälkeen. Yhdysvalloissa maahanmuutto jatkui rajoittamattomana kuitenkin vain 1920-luvun alkuun, sillä vuosien 1921 ja 1924 siirtolaisuuslait asettivat nyt ensimmäisen kerran eurooppalaiselle siirtolaisuudelle kansalliset vuosittaiset muuttokiintiöt. Vuodesta 1917 lähtien Yhdysvallat oli tosin jo kiristänyt siirtolaisuuskriteerejä edellyttämällä muuttajilta lukutaitoa (edu.fi).
Kolonialismin eli siirtomaa valtakauden päätyttyä muuttovirtoja oli emämaahan. Esimerkiksi Algerian itsenäistyttyä vuonna 1962 arviolta 900 000 henkeä muutti Ranskaan ja monet heistä ei ollut ranskalaista alkuperää. Diaspora tarkoittaa suoraan kreikasta käännettynä hajaannusta, hajallaan asumista. Muuttoliikkeiden myötä tätä on tapahtunut ja siten esimerkiksi 3 miljoonaa kreikkalaista ja heidän jälkeläisiään arvioidaan asuvan Yhdysvalloissa. Vastaavasti libanonilaisia ja heidän jälkeläisiään asuu Pohjois- ja Etelä-Amerikassa 2.7 miljoonaa henkeä (the Atlas of Human Migration). Pohjoismaat: yhteiset työmarkkinat ja vapaa liikkuvuus vuodesta 1954 Euroopan Unioni ja sen laajentuminen: yhtenäiset työmarkkinat ja vapaa liikkuvuus
Migratory Movements in the Late 20th Century
World Migration Flows 2005-2010 (Cirkos/Krzywinski M. et al.)
Kansainväliset muuttajat: tilanne vuonna 2015 Yhdistyneiden kansakuntien arvioiden mukaan 244 miljoonaa eli noin 3 prosenttia maailman väestöstä asui synnyinmaansa ulkopuolella vuonna 2015 Vastaava määrä vuonna 2005 oli 195 miljoonaa henkeä South-South muuttovirrat (kehitysmaiden väliset) jatkoivat kasvua verrattuna South-North liikkuvuuteen (kehitysmaista kehittyviin maihin): vuonna 2015, 90.2 miljoonaa kansainvälistä muuttajaa, jotka olivat syntyneet kehitysmaissa, asuivat muissa Global South -maissa 85.3 miljoonaa, jotka syntyneet Global South asuivat Global North
Yksittäisistä maista Yhdysvallat on suurin kansainvälisten muuttajien vastaanottaja ja siellä arvioitiin asuvan 46.6 miljoonaa muuttajaa vuonna 2015 Seuraavina tulevat Saksa (12 milj.) ja Venäjä (11.9 milj.) Lähes 20 prosenttia muuttajista asuu maailman top-20 suurimmassa kaupungissa vuonna 2015 (IOM) Varsin pieni määrä maailman maista asuttaa huomattavia määriä kansainvälisiä muuttajia, sillä esimerkiksi vuonna 2010 vain 29 maata asutti 75 prosenttia koko maailman kansainvälisistä muuttajista
Top countries: Total number of immigrants in 2005 and 2015 (The Telegraph)
Top countries: Immigrants as proportion of population in 2005 and 2015 (The Telegraph)
Euroopan pakolaiskriisi Pakolaisia oli vuoden 2015 lopussa 65,3 miljoonaa koko maailmassa. Yli puolet maailman pakolaisista on kotoisin Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta. Miehiä ja naisia on pakolaisina lähes saman verran. Yli puolet maailman pakolaisista on alle 18-vuotiaita lapsia. Lasten osuus pakolaisista on ollut jatkuvassa nousussa (Suomen pakolaisapu). Vuoden 2015 pakolaisvirrat Euroopassa ovat olleet suurimmat toisen maailmansodan jälkeen. Arvioiden mukaan Euroopan unionin jäsenmaihin saapui vuonna 2014 noin 560 000 ja vuonna 2015 noin 1 260 000 turvapaikanhakijaa. Meriteitse saapuvista turvapaikanhakijoista 58 % oli miehiä, 17 % naisia ja 25 % lapsia. Matkan aikana kuoli tai jäi kateisiin 3 770 ihmistä. Saksa suurin turvapaikanhakijoiden vastaanottaja, 442 000 hakemusta vuonna 2015. Ruotsissa vastaanotettiin 156 000 hakemusta.
Reitit Afrikasta Eurooppaan
Syyrialaisten alueellinen sijoittuminen
Maahanmuuttajaryhmät 1. työperusteiset muuttajat, jotka voivat olla esimerkiksi asiantuntijoita, yrittäjiä, au-paireja, komennustyöntekijöitä ja lyhyt kestoisissa tilapäismuutoissa marjanpoimijoita, vuokratyövoimaa jne. 2. maahanmuuttajat, jotka tulevat perhesyiden takia, kuten monikulttuuristen avioliittojen ja perheiden yhdistämisten takia 3. kansainvälisten opiskelijoiden muutto 4. paluumuutto, joista ryhminä voidaan mainita esimerkiksi kansainvälisten yritysten keikkatyövoiman paluumuutto ja eläkkeelle siirtyneet esim. ulkosuomalaiset, jotka palaavat Suomeen 5. kausimuuttajat, jotka voivat olla esimerkiksi eläkeläisiä, jotka asuvat osan vuodesta ulkomailla 6. pakolaiset, jotka ovat esimerkiksi oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset
Top 5 destination countries of mobile tertiary level students in Europe and their top 5 countries of origin in 2013 (Source: UNESCO Institute for Statistics 2015) Destination country / percent of all international students UK (416,693) % France (228,639) % Germany (196,619) % Italy (82,450) % Austria (70,852) % 1 China 20 China 11 China 10 Albania 14 Germany 40 2 India 5 Morocco 10 Russia 5 China 12 Italy 11 3 Nigeria 4 Algeria 8 Austria 4 Romania 8 Turkey 4 4 USA 4 Tunisia 4 Bulgaria 3 Iran 4 Bosnia and Herzegovina 3 5 Germany 3 Senegal 3 Poland 3 Greece 4 Serbia 3
Miten maailmassa suhtaudutaan muuttoliikkeeseen? The International Organization for Migration (IOM)
Perception of job competition between nationals and immigrants in top 10 international migrant destination countries (%) (the International Organization for Migration, IOM).
The growth of world s urban vs rural population (Tveitdal 2004)
https://www.youtube.com/watch?v=hcooenlfpui
Kansainväliset muuttoliikkeet ja Suomi
Amerikan-siirtolaisuuden lähtöalueet Siirtolaisten lukumäärä lääneittäin 1870 1914 Lääni Henkilöä % Uusimaa 13 200 4,4 Turku-Pori 43 800 14,5 Häme 8 800 2,9 Viipuri 16 000 5,3 Mikkeli 5 000 1,6 Kuopio 9 900 3,3 Vaasa 158 400 52,3 Oulu 47 700 15,7 Koko maa 302 800 100,0 Siirtolaisuus 1870 1914 Promillea keskiväkiluvusta 10.0 5.0 9.9 3.0 4.9 1.0 2.9 0.9 Slide: Siirtolaisuusinstituutti, Jouni Korkiasaari 2011
Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa ja Kanadassa 1900-luvun alussa
Siirtolaisuus Ruotsiin 1960-luvulla
50,000 45,000 40,000 35,000 Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Henkilöä Suomesta Ruotsiin Ruotsista Suomeen 30,000 25,000 20,000 15,000 10,000 5,000 0 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti 2011. Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan)
Immigration to and emigration from Finland in 1960-1984 (Note! Includes also persons of foreign origin). From and to all countries Between Finland and Sweden Net From Sweden From Finland Net Year Immigration Emigration migration to Finland to Sweden migration 1960 3 396 12 552-9 156 3 166 12 092-8 926 1961 6 521 18 336-11 815 3 768 12 830-9 062 1962 6 026 13 280-7 254 4 271 9 770-5 499 1963 5 127 12 947-7 820 4 071 10 385-6 314 1964 8 214 28 082-19 868 3 824 19 302-15 478 1965 8 311 29 394-21 083 4 540 21 852-17 312 1966 8 351 20 554-12 203 6 378 16 617-10 239 1967 7 202 12 898-5 696 6 061 10 616-4 555 1968 9 872 24 866-14 994 6 108 17 338-11 230 1969 13 608 54 107-40 499 5 858 38 607-32 749 1970 16 824 53 205-36 381 10 961 41 479-30 518 1971 18 338 17 665 673 16 455 15 535 920 1972 17 421 11 951 5 470 15 460 10 254 5 206 1973 16 491 10 309 6 182 14 402 8 635 5 767 1974 13 311 12 027 1 284 10 474 10 070 404 1975 8 307 12 237-3 930 5 077 10 764-5 687 1976 7 387 17 346-9 959 4 745 15 334-10 589 1977 7 580 18 209-10 629 5 036 14 634-9 598 1978 7 184 16 327-9 143 4 725 11 827-7 102 1979 10 122 16 661-6 539 7 058 12 803-5 745 1980 13 626 14 824-1 198 10 202 11 245-1 043 1981 15 771 10 042 5 729 12 339 6 774 5 565 1982 14 661 7 403 7 258 11 239 4 510 6 729 1983 13 629 6 822 6 807 9 669 4 030 5 639 1984 11 686 7 467 4 219 7 979 4 609 3 370 Source: Jouni Korkiasaari, Institute of Migration, Finland 8
Ruotsinsiirtolaisten lähtöalueet 1970
Ruotsin veto Suomesta muutto oli silloin vuoden 65 alusta helppoa. Olin silloin poikamies. Kävimme Joensuun työnvälitystoimistossa, ja sieltä antoivat meille matkaliput Etelä- Ruotsin laivatelakalle. Olin siellä puoli vuotta ja muutin sitten tänne Eskilstunaan ja sain täältä heti työn Assa-Stenmanilta. Kävi kuitenkin niin, että tänne minä tulin. Sinne tuli eräs mies veljiään hakemaan Ruotsiin töihin. Hän kertoi, että täällä oli työtä sitä haluaville ja tekeville. Se oli mieluista kuultavaa työttömälle miehelle. Päätin lyöttäytyä miehen mukaan ja saman tempun teki muutama muukin mies.
Personer Sverigefinländarna 2008 16,000 14,000 12,000 10,000 Sammanlagt 1+2+3 = 674 932 Antal som är födda i Finland (1. gen), har minst en förälder född i Finland (2. gen) eller har minst en far/morförälder född i Finland (3. gen) 8,000 6,000 4,000 2,000 0 3. generationen 238 680 2. generationen 261 136 1. generationen 175 116 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ålder Källa: Sisuradio/SCB 2009
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kansainvälisen muuton tase Suomen ja ulkomaan kansalaisten mukaan sekä Suomen kansalaisten maastamuutto vuosina 1990 2015 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0-2000 -4000 Emigration Finnish citizens All citizens Finnish citizens Foreign citizens
Maastamuutto Suomesta vuonna 2015-6 677 ulkomaan kansalaista -9 628 Suomen kansalaista Maahanmuutto Suomeen vuonna 2015-21 414 ulkomaan kansalaista -7 332 Suomen kansalaista Kansainvälisen muuton tase -14 737 ulkomaan kansalaista - -2 296 Suomen kansalaista
Ulkomaalaistaustaiset Suomessa 1990 2013 (Tilastokeskus) 42
Ulkomaalaistaustaiset Pohjoismaissa 2013 (Tilastokeskus; Statistics Sweden; Statistics Norway; Statistics Denmark, Statistics Iceland) 43
Ulkomaan kansalaisten top-10 lähtömaata Suomeen muutossa vuosina 2000, 2010 ja 2015 2000 % 2010 % 2015 % Venäjä 2.500 27.5 Viro 3.858 21.2 Viro 3.413 15.9 Viro 745 8.2 Venäjä 2.225 12.2 Venäjä 2.058 9.6 Ruotsi 722 7.9 Somalia 888 4.9 Intia 754 3.5 Aik.Serbia ja Montenegro 369 4.1 Irak 821 4.5 Kiina 676 3.2 Turkki 298 3.3 Thaimaa 712 3.9 Irak 660 3.1 Iso-Britannia 257 2.8 Ruotsi 708 3.9 Vietnam 657 3.1 USA 254 2.8 Kiina 554 3.0 Ruotsi 612 2.9 Thaimaa 233 2.6 Intia 452 2.5 Thaimaa 574 2.7 Kiina 226 2.5 Saksa 340 1.9 Ukraina 486 2.3 Saksa 224 2.5 USA 331 1.8 Somalia 449 2.1 Yhteensä top-10 5.828 64.0 Yhteensä top-10 10.889 59.8 Yhteensä top-10 10.339 48.3 Maahanmuutto yht. 9.102 100.0 Maahanmuutto yht. 18.212 100.0 Maahanmuutto yht. 21.414 100.0
Tilastotietoa maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista (Tilastokeskus, Maahanmuuttovirasto) Ulkomailla syntyneitä vuonna 2015: 337 162 henkilöä - Yleisimmät syntymämaat: Entinen Neuvostoliitto ja Venäjä: 68 318 Viro: 44 481 Ruotsi: 31 994 Irak: 10 723 Somalia: 10 570 Kiina: 9 956 Thaimaa: 9 742 Entinen Jugoslavia: 7 118 Saksa: 6 594 Turkki: 6 539 Vuonna 2014 Suomesta haki turvapaikkaa 3 651 henkilöä Vuonna 2015 vastaava luku oli 32 476
Tilastotietoa vastaanottokeskuksista (Maahanmuuttovirasto, vastaanottotilastot)
Suomessa asuvien väestöryhmien ikärakenne syntymävaltion mukaan vuonna 2014 20.0 18.0 16.0 14.0 12.0 Suomi Ulkomaat yhteensä Ruotsi Viro Somalia Venäjä ja ent. NL 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 -
Maahanmuuttajien alueellinen sijoittuminen kunnittain vuonna 2006 (vas.) ja heidän keskittymisensä Etelä-Suomeen vuonna 2005 (oik.) (Aineisto: Tilastokeskus)
Ulkomaalaistaustaisten osuus kunnissa, %, 2014 (Tilastokeskus) 49
Muuttovirrat kuntaryhmittäin vuonna 2014 Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kuntien välinen tulomuutto % % Kunnan sisäinen muutto % % Kuntien välinen lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto 198 072 73,6 191 111 71,1 459 412 80,5 26 485 84,0 13 188 85,1 38 612 14,4 40 709 15,1 64 099 11,2 2 262 7,2 1 139 7,4 32 225 12,0 37089 13,8 47 154 8,3 2 760 8,8 1 159 7,5 % Koko maa 268 909 100 268 909 100 570 665 100 31 507 100 15 486 100
Tilastotietoa ulkomaan kansalaisista työmarkkinoilla 2014 Maassamme oli 82 188 työllistä ulkomaan kansalaista (3,6 % kaikista työllisistä Suomessa) Maassamme oli 30 341 työtöntä ulkomaan kansalaista; työttömyysaste 27 % (työvoimasta) Maassamme oli 107 146 henkeä työvoiman ulkopuolella Ulkomaan kansalaisista lapsia 15 %, opiskelijoita ja koululaisia 11 %, eläkeläisiä 5 % Virolaisten työttömyysaste 17 % Intialaisten työttömyysaste 17 % Venäläisten työttömyysaste 41 % Somalien työttömyysaste 73 % Suomen kansalaisten työttömyysaste 13 %
Yrittäjyys kansalaisuuden mukaan 2014 8 174 ulkomaan kansalaista yrittäjinä (3 % kaikista Suomen yrittäjistä) 559 turkkilaista yrittäjää (37 % turkkilaisista työllisistä) 1 853 virolaista yrittäjää (8 % virolaisista työllisistä) 5 somalialaista yrittäjää (n. 1 % somalialaisista työllisistä) 11 % Suomen kansalaisista työllisistä yrittäjiä
Työlliset ulkomaalais- ja suomalaistaustaiset miehet 2014 Managers Professionals Technicians and associate professionals Clerical support workers Service and sales workers Skilled agricultural, forestry and fishery workers Craft and related trades workers Plant and machine operators, and assemblers Elementary occupations Armed forces Unknown 0 5 10 15 20 25 Foreign origin (%) Finnish origin (%)
Työlliset ulkomaalais- ja suomalaistaustaiset naiset 2014 Managers Professionals Technicians and associate professionals Clerical support workers Service and sales workers Skilled agricultural, forestry and fishery workers Craft and related trades workers Plant and machine operators, and assemblers Elementary occupations Armed forces Unknown 0 5 10 15 20 25 30 Foreign origin (%) Finnish origin (%)
Ulkomaalaistaustaisten työllisten miesten ammatit top-10 vuonna 2014 2014 Profession Abs. numbers % Personal service workers 6.065 9.2 Drivers and mobile plant operators 4.843 7.4 Unknown 4.437 6.8 Cleaners and helpers 4.426 6.7 Metal, machinery and related trades workers 3.626 5.5 Science and engineering professionals 3.042 4.6 Labourers in mining, construction, manufacturing and transpo 2.674 4.1 Sales workers 2.625 4.0 Teaching professionals 2.404 3.7 Stationary plant and machine operators 2.035 3.1 Total Top-10 36.177 55.1 Total 65.667 100
Ulkomaalaistaustaisten työllisten naisten ammatit top-10 vuonna 2014 2014 Profession Abs. numbers % Cleaners and helpers 9.796 18.4 Personal care workers 6.161 11.5 Sales workers 5.083 9.5 Personal service workers 4.277 8.0 Unknown 3.153 5.9 Teaching professionals 2.846 5.3 Business and administration associate professionals 2.470 4.6 Health associate professionals 2.026 3.8 Stationary plant and machine operators 1.874 3.5 Health professionals 1.431 2.7 Total Top-10 39.117 73.3 Total 53.381 100
Työlliset ulkomaalaistaustaiset naiset: terveydenhuollon erityisasiantuntijat (esim. lääkärit jne.), top-10-maat ja kokonaismäärä vuonna 2014 Health professionals Background country Abs. numbers % Russia and Former Soviet Union 588 41.1 Estonia 360 25.2 Germany 39 2.7 Spain 27 1.9 Latvia 27 1.9 Poland 26 1.8 Sweden 26 1.8 Hungary 23 1.6 Lithuania 23 1.6 Romania 22 1.5 Total 1.431 100.0
Työlliset ulkomaalaistaustaiset naiset: terveydenhuollon asiantuntijat (esim. sairaanhoitajat jne.), top-11-maat ja kokonaismäärä vuonna 2014 Health associate professionals Background country Abs. numbers % Russia and Former Soviet Union 606 29.9 Estonia 500 24.7 Kenya 90 4.4 Sweden 71 3.5 Philippines 61 3.0 China 43 2.1 Iran 43 2.1 Vietnam 40 2.0 Poland 32 1.6 Spain 32 1.6 Total 2.026 100.0
Työlliset maahanmuuttajat ammattiryhmittäin taustamaan mukaan vuonna 2013 (Aineisto: Tilastokeskus) Ammattiryhmä Afganistan Irak Somalia 0 Sotilaat.. 0 0 1 Johtajat...... 2 Erityisasiantuntijat 67 146 149 3 Asiantuntijat 41 73 124 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 24 43 159 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 362 703 470 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym..... 3 7 Rakennus- korjaus- ja valmistustyöntekijät.. 126 51 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 73 134.. 9 Muut työntekijät 150 240 441 Ammattiryhmä Afganistan Irak Somalia 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 103 122 335 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym..... 3 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät.. 0.. 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät.. 0 0
Monikulttuuriset avioliitot Suomessa Suomalaiset naiset solmivat 1 875 ja suomalaiset miehet 1 951 avioliittoa ulkomaan kansalaisen kanssa vuonna 2015. Vuositasolla on ollut siten yhteensä 3 826 avioliittoa. Kokonaisuutena Suomessa asui vuonna 2015 yhteensä 29 038 ulkomailla syntynyttä naista, jotka olivat naimisissa Suomessa syntyneen miehen kanssa. Vastaavasti maassamme oli yhteensä 22 309 ulkomailla syntynyttä miestä, jotka olivat naimisissa Suomessa syntyneen naisen kanssa. Kaiken kaikkiaan näiden avioliittojen määrä oli siten 51 347. Kun näihin monikulttuurisiin avioliittoihin lisätään vielä niiden henkilöiden määrä, jotka asuvat avoliitossa, nousee liittojen kokonaismäärä, joissa toinen on ulkomailla syntynyt ja toinen Suomessa syntynyt 73 391:een.
Vuonna 2015 suomalainen mies solmi monikulttuurisen avioliiton yleisimmin Thaimaan (349 avioliittoa), Venäjän (302), Viron (115), Kiinan (104), Filippiinien (94), Vietnamin (67) ja Ukrainan (53) kansalaisen kanssa. Mitkä ovat vastaavasti suomalaisten naisten ulkomaisten puolisoiden alkuperämaat vuonna 2015? Yleisimmät puolisoiden kansalaisuudet ovat olleet turkkilaiset (122 avioliittoa), venäläiset (104), yhdysvaltalaiset (112), britit (88), ruotsalaiset (80), virolaiset (64), marokkolaiset (62) ja irakilaiset (61).
Ritva Viertola-Cavallarin (2004) esittämän katalysaattoriidean oletuksena on, että mitä enemmän johonkin maahan muuttaa ulkomaalaisia miniöitä tai vävyjä, sitä avoimemmaksi, monikulttuurisemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi erilaisuutta kohtaan perheet ja heidän kauttaan sukulaiset, ystävät ja tuttavat sekä lopulta koko yhteiskunta vähitellen muuttuvat. Näin voidaan olettaa tapahtuvan jossain määrin myös maahanmuuttajan entisessä kotimaassa, jossa hänellä on omaisia, sukulaisia ja ystäviä, ja jossa pariskunta ja perhe yleensä aika-ajoin vierailevat.
Top 10 nationalities of international students studying in Finland in 2004, 2008 and 2012 (Laine 2016, http://www.migrationinstitute.fi/files/painetutc-sarja- englanninkielinen/c28-international-degree-students-turku-institute-migration- 2016.pdf) 2004 Abs. % 2008 Abs. % 2012 Abs. % China 1,382 16 China 1,988 16 Russia 2500 13 Russia 1,127 13 Russia 1,378 11 China 2,177 11 Estonia 599 7 Estonia 684 5 Vietnam 1,162 6 Sweden 538 6 Nigeria 629 5 Nepal 1,14 6 Germany 322 4 Sweden 495 4 Nigeria 844 4 Kenya 246 3 Nepal 451 4 Estonia 790 4 UK 191 2 Germany 446 4 Pakistan 691 4 USA 187 2 Ethiopia 428 3 India 639 3 India 165 2 Ghana 370 3 Germany 607 3 France 146 2 Kenya 347 3 Bangladesh 577 3 Total 8,442 100 Total 12,596 100 Total 19,138 100
International students in Turku Top 10 nationalities of international students in Turku in 2014-2015 (Laine 2016) Citizenship Students % of international students Russia 190 9 China 180 9 Sweden 127 6 Nepal 121 6 Pakistan 119 6 Iran 99 5 India 92 4 Vietnam 91 4 Germany 82 4 Estonia 65 3
Main reasons to leave Turku (Laine 2016) Reason to leave Number of answers % of answers Lack of work 39 28 Language difficulties 32 23 Family elsewhere 23 16 Do not feel at home 16 11 Studies elsewhere 13 9 Job waiting elsewhere 8 6 Racism 3 2
Kausityöntekijät: esim. marjanpoimijat Vuonna 2015 n. 14 000 marjanpoimijaa, lähinnä Ukrainasta (8 000 9 000) ja Thaimaasta (3 500), myös Venäjältä ja Valko-Venäjältä Suurin osa eli n. 75 % poimijoista marjatiloille Vain n. 3 500 poimimaan metsämarjoja Ukrainalaiset ja venäläiset tulevat marjatiloille töihin, thaimaalaiset poimivat metsämarjoja Thaimaalaisia metsämarjanpoimijoita on kutsunut Suomeen parikymmentä marja-alan yritystä. Puutarhamarjanpoimijoita ovat kutsuneet lukuisat maatilat ja yritykset.
Tervetuloa Suomeen? ETNOBAROMETRI 2013 (Sjöblom-Immala 2014) Ensimmäinen Siirtolaisuusinstituutin toteuttama asennetutkimus selvittää tulevaisuuden potentiaalisten päättäjien yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden mielipiteitä maahanmuutosta ja maahan muuttajista. Kyselyn vastanneet opiskelijat, joita on yhteensä 14 568, opiskelevat eri puolilla Suomea sijaitsevissa 13 korkeakoulussa. Vastanneista n. 1 100 on ulkomaalaistaustaisia. Opiskelijat kannattavat selvästi enemmän työvoiman kuin pakolaisten maahanmuuttoa. Myönteisimmin he suhtautuvat länsimaalaisiin, korkeasti koulutettuihin ja hyvässä työmarkkina-asemassa oleviin tulijoihin. Ulkomailla asuminen ja erityisesti henkilökohtaisten maahanmuuttajakontaktien määrä näyttää selvimmin olevan yhteydessä maahanmuuttomyönteisyyteen. Maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista kysyttäessä uskovat opiskelijat maahanmuuton vahvistavan eniten maan kulttuuri- ja taide-elämää sekä yrittäjyyttä.
Turvallisuuden puolestaan uskotaan heikkenevän eniten. Tärkeimpänä maahanmuuttajan kotoutumisen tukikeinona opiskelijat pitivät kielen ja kulttuurin opetusta. Kotoutumistukea ja -toimia he haluaisivat suunnata erityisesti yksintulleille alaikäisille ja turvapaikanhakijoille.
Tulevaisuuden haasteet
Väestöllinen huoltosuhde 1865 2065 (Tilastokeskus)
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2014: 10 pienintä ja 10 suurinta kuntaa huoltosuhteen perusteella (Aineisto: Tilastokeskus) Alue Väestöllinen huoltosuhde Alle 15- vuotiaiden osuus, % 15 64 -vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % Keski-ikä, molemmat sukupuolet Helsinki 43,4 13,9 69,8 16,4 40,4 13,8 Tampere 46,5 13,7 68,3 18,0 40,6 6,7 Vantaa 48,4 18,1 67,4 14,5 38,8 14,7 Turku 48,6 12,9 67,3 19,8 41,7 10,0 Jyväskylä 48,7 16,2 67,3 16,5 39,3 4,4 Järvenpää 49,3 17,6 67,0 15,4 39,8 4,4 Espoo 49,5 19,6 66,9 13,6 37,8 13,4 Oulu 50,0 19,3 66,7 14,0 37,4 3,4 Joensuu 50,7 14,4 66,4 19,2 41,6 4,1 Kerava 50,8 16,8 66,3 16,8 40,4 8,3 Pielavesi 84,9 14,3 54,1 31,6 49,3 1,7 Hailuoto 85,0 12,4 54,1 33,5 50,3 1,0 Padasjoki 85,0 11,3 54,1 34,7 51,6 1,4 Rautavaara 85,1 11,3 54,0 34,7 52,2 0,7 Savitaipale 86,2 11,7 53,7 34,6 51,1 1,0 Vesanto 86,4 11,2 53,7 35,2 52,0 1,5 Sysmä 86,6 10,4 53,6 36,0 52,6 1,7 Kivijärvi 87,1 13,6 53,5 33,0 49,0 0,7 Kuhmoinen 99,2 9,5 50,2 40,3 54,7 1,4 Luhanka 100,8 10,9 49,8 39,3 54,2 0,4 KOKO MAA 57,1 16,4 63,7 19,9 42,1 5,9 Ulkomaalaistaustaisten osuus, %
Väkiluku alueittain 1980-2015 sekä väkiluvun ennuste 2020-2040 (Aineisto: Tilastokeskus) 4500000 4000000 3500000 3000000 2500000 2000000 Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 1500000 1000000 500000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040
Väestön ikärakenne kuntaryhmittäin, 2014 ja 2040 (ennuste) Aineisto: Tilastokeskus 0 14 15 34 35-64 65 74 75 84 85+ Yhteensä Kaupunkimaiset kunnat 2014 abs. 610 921 1 021 574 1 460 609 400 004 216 440 82 484 3 788 627 % 16,1 26,9 38,5 10,6 5,7 2,2 100,0 2040 abs. 619 193 1 030 465 1 581 842 424 479 386 212 228 190 4 270 381 % 14,5 24,2 37,1 9,9 9 5,3 100,0 Taajaan asutut kunnat 2014 abs. 159 201 177 601 359 344 107 574 59 626 23 782 888 428 % 17,9 20,1 40,5 12,1 6,7 2,7 100,0 2040 abs. 141 654 159 336 318 818 103 112 99 535 60 105 882 560 % 16,1 18,1 36 11,7 11,3 6,8 100,0 Maaseutumaiset kunnat 2014 abs. 126 486 144 445 320 184 107 909 65 795 27 774 794 698 % 16,0 18,3 40,3 13,6 8,3 3,5 100,0 2040 abs. 105 103 118 841 244 280 89 654 93 669 57 003 708 550 % 14,8 16,7 34,5 12,7 13,3 8,0 100,0 Koko maa 2014 abs. 896 608 1 343 620 2 140 137 615 487 341 861 134 040 5 471 753 % 16,5 24,7 39 11,2 6,2 2,4 100,0 2040 abs. 865 950 1 308 642 2 144 940 617 245 579 416 345 298 5 861 491 % 14,8 22,3 36,6 10,5 9,9 5,9 100,0
Potentiaalisen työvoiman kasvu (20 24-vuotiaat) verrattuna potentiaaliseen työvoiman poistumaan (60 64-vuotiaat) kunnittain vuonna 2006
Skenaarioita Suomen tilanteesta vuonna 2035 Globaali ja vetovoimainen Suomi Suomen nykymeno jatkuu Näivettyvä Suomi
Globaali ja vetovoimainen Suomi Suomi on kiinnostava maahanmuuton kohdealue Meillä on kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä, mm. PISAtutkimukset; kansainväliset opiskelijat Täältä löytyy innovatiivisia tuotannonaloja (luovatalous, cleantech. jne.) Suomi on kiinnostava investointikohde Meiltä löytyy osaavaa työvoimaa Kaikkea osaamista arvostetaan etniseen taustaan katsomatta Suomi tunnetaan monikulttuurisena yhteiskuntana Puhdas luonto, turvallisuus ja muut aineettomat tekijät houkuttavat muuttajia
Suomen nykymeno jatkuu Väestö ikääntyy ja työvoimaa poistuu jatkuvasti työmarkkinoilta Nuoret ikäluokat eivät kykene korvaamaan poistumaa vaikutukset huoltosuhteeseen; alueelliset erot suuret Suomi kiinnostaa lähinnä lyhyt kestoisen muuton kohteena, ts. ei välttämättä asetuta asumaan kuin ehkä muutamaksi vuodeksi Osaajista on kovaa kilpailua eri maiden välillä Kansainvälisen muuton tase on positiivinen, mutta se ei riitä kattamaan poistumaa alueellisilta työmarkkinoilta
Näivettyvä Suomi Poistuma työvoimasta on suurempi kuin tilalle tuleva työvoima eli työntekijöistä on kova tarve eri toimialoilla Yritykset Suomessa eivät löydä uutta työvoimaa, joten ne joutuvat etsimään sitä muista maista; etabloituminen muihin maihin Muut maat ovat houkuttelevampia kuin Suomi, esim. englanninkieliset maat vetävät nuorta työ- ja perheenperustamisiässä olevaa väestöä Maahanmuuton määrä Suomeen vähenee, koska muut maat kiinnostavat muuttajia enemmän tai ulkomailla asuvat haluavat jäädä kehittämään kotimaataan Väestökeskittymät sijaitsevat Keski-Euroopassa, joten ihmisten liikkuvuus tapahtuu näiden alueiden välillä sekä rajaliikkuvuutena Suomea pidetään Euroopan periferiana sekä kylmän ilmaston että vaikean kielen maana Suomalainen yhteiskunta ja työelämä eivät ole mukautuneet niin monikulttuuriseksi kuin niiden haluttaisiin olevan, mikä on esteenä maahanmuuttajien kotoutumiselle
Levels of variation in forms of mobility at different phases depicted in Zelinsky s diagram (Zelinsky 1971).
Paikallisten resurssien rakennelma ja kehityspotentiaali (Heikkilä & Pikkarainen 2008, Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Siirtolaisuusinstituutti, Siirtolaisuustutkimuksia A 30)
European Commission, European Web Site on Integration (EWSI): ec.europa.eu/migrant-integration 83
Kiitos! Lisätietoja: elli.heikkila@utu.fi