Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2002

Transkriptio

1 tl Tilastokeskus W Statistics Finland SVT Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2002 Foreigners and international migration Siirtolaisuus vuosina Em igration a nd im m igra tion in Tuhansina - Thousands Maastamuutto - Emigration Maahanmuutto - Immigration

2 Tilastokeskus I Statistikcentralen 1 Statistics Finland SVT Väestö 2003:8 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2002 Foreigners and international migration Helsinki - Helsingfors 2003

3 T ie d u s te lu t-inquiries: SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik M auri Nieminen Official Statistics of Finland (09) Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN = Väestö ISSN ISBN Multiprint Oy, Helsinki 2003

4 Alkusanat Tilastokeskuksessa laadittiin ensimmäinen Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus-julkaisu vuodelta Tämän jälkeen julkaisu on ilmestynyt vuosittain ja nyt käsillä oleva julkaisu on sisällöltään samanlainen. Ennen vuoden 1994 tilastoa Tilastokeskus on julkaissut kaksi ulkomaalaisia ja siirtolaisuutta käsittelevää tilastojulkaisua. Ensimmäinen julkaistiin vuonna 1993 yhdessä Siirtolaisuusinstituutin kanssa. Tähän julkaisuun oli Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan toimesta laadittu selvitys siirtolaisuus- ja ulkomaalaistilastojen laatijoista. Samassa selvityksessä esitettiin keskeisimmät siirtolaisuutta ja ulkomaalaisia koskevat demografiset tilastosarjat. Nämä tilastosarjat päättyivät vuoteen Tämä selvitys on julkaistu Tilastokeskuksen sarjassa Väestö 1993:8. Vuonna 1994 Tilastokeskus julkaisi selvityksen Ulkomaalaiset Suomessa, johon oli kerätty keskeistä demografista tietoa Suomen ulkomaalaisväestöstä vuoteen 1992 saakka. Tämä selvitys on julkaistu Tilastokeskuksen sarjassa Väestö 1994:3. Nyt käsillä olevan Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus julkaisun lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastot kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan Väestörakenne-julkaisussa. Lisäksi väestönmuutoksia (syntyneet, kuolleet, solmitut avioliitot, avioerot, kuntien välinen maassamuutto ja siirtolaisuus] käsittelevästä julkaisusta [Väestönmuutokset] löytyy keskeisimmät ulkomaalaisia koskevat tilastot. Ulkomaalaisten avio- ja avoliitoista löytyy tarkempaa tietoa julkaisusta Perheet. Kaikki julkaisut kuuluvat Tilastokeskuksen Väestö-sarjaan. Tilastokeskus on tehnyt vuonna 2002 laajan pääkaupunkiseudun maahanmuuttajia koskevan tutki muksen, jossa käsitellään laajasti maahanmuuttajien elinoloja. Tutkimus sisältää myös maahanmuuttajien demograafista rakennetta kuvaavaa tietoa. Näiden tietojen pohjana on ollut tämän käsillä olevan julkaisun tilastoaineistot: väestötilasto ja työssäkäyntitilasto. Tässä julkaisussa esitetään ulkomaalaisväestön ja viime vuosien siirtolaisuuden keskeisimmät demografiset tiedot. Lisäksi on selvitetty Suomen ulkomaalaisväestön työllisyyttä. Julkaisun tilastosarjat ovat pääasiassa vuosilta Niissä taulukoissa, joissa käsitellään EU-maita, on Suomi, Ruotsi ja Itävalta sisällytetty EU-maiden joukkoon jo vuosina Aluetason tilastona on julkaisuun liitetty ulkomaalaisten määrä kunnittain vuosilta Ulkomaan kansalaisten työttömyyttä on tarkasteltu vuosilta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lukujen perusteella. Koska Tilastokeskuksen vuoden 2002 työssäkäyntitilaston ennakkoluvut valmistuvat vasta vuoden 2003 lopulla, on vuoden 2002 työttömyyslukuina käytetty työministeriön laskemia vuodelta Julkaisuun on lisäksi sisällytetty vuosina tulleiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden, työttömyyden kaston, veronalaisten tulojen ja koulutuksen tarkastelu. Tällä pyritään kuvaamaan ulkomaan kansalaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sillä näinä vuosina - ja myöhemmin - monet muuttivat Suomeen humanitäärisistä syistä tai inkeriläisinä paluumuuttajina tai heidän perheenjäseninään. Julkaisun on laatinut kehittämispäällikkö Mauri Nieminen. Helsinki, syyskuussa 2003 Preface This publication presents statistics on on foreigners living in Finland and on international migration in Most series in the publication were compiled from the period The publication includes the main demographic data and basic employment statistics. The tables and figures are provided with English captions and an English summary is given on page 39. The publication was written by Mauri Nieminen. Helsinki, September 2003 Riitta H arata Tilastojohtaja Director, Population Statistics I Tilastokeskus 3

5 Sisällysluettelo Alkusanat - Preface Ulkomaalaisten määrä kasvanut :een Venäläiset suurin ulkomaalaisryhmä Ulkomaalaisista 76 prosenttia työikäisiä Miesten ja naisten määrissä vain pieni e r o Ulkomailla syntyneitä Venäjänkieli yleisin vieraskieli Suomen kansalaisuus yhä useam m alle Seka-avioliittoja yli Seka-avioliittojen eronneisuus suurta Ulkomaalaisten työttömyys yhä korkea Ulkomaalaiset keskittyvät Uudellemaalle Suomi vastaanottanut yli pakolaista Vuosina tulleiden ulkomaalaisten kotoutum inen Työttömyys Työttömyyden kesto Veronalaiset tu lo t Koulutus Maahanmuuttajien hedelmällisyys korkea Maahanmuutto jatkuu edelleen vilkkaana English summary Taulukot 1. Ulkomaalaisten määrä ja muutos vuosina Suurimmat kansalaisuusryhmät vuosina Koko väestön, Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten ikärakenne vuonna Ulkomailla syntyneiden määrä ja osuus (%) koko väestöstä vuosina Ulkomailla syntynyt väestö vuonna Vieraskielinen väestö vuosina Vieraskielisten lasten määrä vuonna Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät vuosina Siviilisääty kansalaisuuden mukaan vuonna Avioliiton ulkomaalaisen kanssa solmineet Suomen kansalaiset vuosina Suomessa syntyneiden miesten ja naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot vuonna Seka-avioliittojen avioerot vuosina Suomessa syntyneiden miesten ja naisten sekaavioliittojen eronneisuus vuosina Ulkomaan kansalaisten pääasiallinen toiminta vuosina 1991 ja Suomen kansalaisten ja 15 suurimman kansalaisuusryhmän pääasiallinen toiminta vuonna Ulkomaalaisten työttömyysaste vuosina Ulkomaalaiset maakunnittain ja suurimpien ulkomaalaisryhmien osuudet (%) vuonna Suurimmat kuntien ulkomaalaisväestöt (N>500) vuonna Kunnat, joissa suurin ulkomaalaisten osuus vuonna 2002 (pl. kunnat, joiden väkiluku on alle 2 000) Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina Vuosina Suomeen tulleiden ulkomaan kansalaisten koulutus eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2001 (yli 15-vuotiaat) Kokonaishedelmällisyysluku kansalaisuuksittain ja syntymämaan mukaan Nettosiirtolaisuus eräiden maiden kanssa vuosina Siirtolaisuus sukupuolen mukaan vuosina Kuviot 1. Ulkomaalaisten määrä vuosina Suurimmat kansalaisuusryhmät vuonna Työikäisten (15-64) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna Lasten (0-14) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna Vanhusten (yli 65-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna Ulkomaalaisten ikärakenne vuonna Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna Suomen kansalaisuuden saaneet vuosina Ulkomaalaisten työttömyysaste vuonna 2002, työministeriön arvio Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna Suomeen saapuneet pakolaiset vuosina Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina Vuosina Suomeen muuttaneiden pakolaisten työttömyysaste vuosina Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuonna Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden kesto eri kansalaisuusryhmissä vuonna Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten veronalaiset tulot (markkoina) eri kansalaisuusryhmissä vuonna Siirtolaisuus vuosina Siirtolaisuus EU-maihin (pl. Ruotsi) vuosina Suomen kansalaisten maastamuutto ja ulkomaalaisten maahanmuutto vuosina S Tilastokeskus

6 Liitteet I. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina II. Väestö syntymämaan mukaan vuosina III. Väestö kielen mukaan vuosina IV. Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan vuosina V. Ulkomaan kansalaisten pääasiallinen toiminta vuosina VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina VII. Maahan- ja maastamuuttaneet maittain vuosina VIII. Siirtolaisuus vuosina Tables 1. Number of foreigners and trends in Largest groups of foreigners in Age structure of total population, Finnish citizens and foreigners in Number of population born abroad and percentage of total population in Population by country of birth in Population by foreign language in Number of children by language in Largest groups of naturalized foreigners in Marital status by citizenship in Marriages of Finnish citizens with foreigners in The foreign-born spouses and cohabiting partners of men and women born in Finland in Divorces of mixed marriages in Divorce rate of mixed marriages (divorces per 100 mixed marriages) in Main type of activity of foreigners in 1991 and Type of activity of Finnish citizens and biggest groups of foreign citizens in Unemployment rate among foreigners in Foreigners by region and the percentage of largest groups of foreigners in Largest numbers of foreigners (N>500) by municipality in Municipalities with the largest proportion of foreigners in 2002 (excl. the municipalities with a population of under inhabitants) The unemployment rate among foreigners 31 (moved to Finland in ) in Education among foreign groups (moved to Finland in ) in 2001 (over 15-years) Total fertility rate by citizenship and country of birth Net migration between some countries in Migration by sex in Figures 1. Number of foreigners in Largest groups of foreign citizens in Working age population (15-64) in individual national groups (%) in Children (0-14) in individual national groups (%) in Old age (over 65) population in individual national groups (%) in Age structure of foreigners in Proportion of men in individual national groups (%) in Number of population by foreign language in Naturalized foreigners in Unemployment rate among foreigners in 2002, estimate of Ministry of Labour Foreigners as a proportion of the population by municipality in Number of refugees to Finland in The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in ) in The unemployment rate of the refugee groups (moved to Finland in ) in The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in ) in Length of unemployment among foreigners (moved to Finland in ) in Income in 2001 subject to state taxation among foreigners (moved to Finland in ) Emigration and immigration in Migration to EU-countries (excl. Sweden) in Emigration of Finnish citizens and immigration of foreigners in Appendices I. Population by citizenship in II. Population by country of birth in III. Population by language in IV. Naturalized foreigners by former citizenship in V. Main type of activity of foreigners in VI. Foreigners by province and municipality in VII. Immigration and emigration by country in VIII. Immigration and emigration in I Tilastokeskus 5

7 7. Ulkomaalaisten määrä kasvanut :een Ulkomaalaisten lukumäärä oli vuoden 2002 lopussa Lisäys, henkilöä, oli edellisvuotta noin henkilöä pienempi. Ulkomaalaisten prosentuaalinen lisäys oli suurin vuonna 1991, 43,1 prosenttia. Vuosina ulkomaalaisten lukumäärän kasvu oli noin kymmenen prosenttia. Vuonna 1998 kasvu oli pudonnut viiteen prosenttiin ja vuonna 1999 enää noin kolme prosenttia. Vuonna 2001 ulkomaalaisten lukumäärän kasvu nousi 8,2 prosenttiin, mutta laski vuonna ,2 prosenttiin luvun alkuvuosiin verrattuna ulkomaalaisten määrän kasvu on hidastunut. Ulkomaalaisten määrä pysyi pitkään Suomessa hieman päälle henkilön. Kun vuonna 1950 ulkomaalaisten määrä oli , joka oli 0,3 prosenttia koko väestöstä, niin vuonna 1976 heidän määränsä oli Kahdenkymmenen vuoden aikana lisäys oli hyvin pieni luvulla ulkomaalaisten määrä alkoi hitaasti kasvaa. Suurimman Suomeen muuttavan ulkomaalaisryhmän muodostivat ruotsalaiset. Heistä lähes kaikki olivat entisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Varsinainen muuttoaalto, tosin Suomen mittakaavassa, alkoi vuonna 1990, kun inkeriläisille luvattiin paluumuuttajan asema. Tämä lisäsi muuttoa Suomeen ja vaikutti merkittävästi ulkomaalaisväestön kasvuun. Vuonna 1991 ulkomaalaisten määrä lisääntyi eniten, yli henkilöllä. Tuolloin inkeriläisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi toinen merkittävä maahan muuttanut ulkomaalaisryhmä olivat somalit, joita saapui turvapaikanhakijoina yli tuhat. Kiristynyt entisen Jugoslavian tilanne sai vuosina 1993 ja 1994 sadat tuhannet jugoslaavit lähtemään pakolaisina liikkeelle; Suomeenkin muutti jugoslaaveja pakolaisina. Tällä hetkellä heitä asuu Suomessa yli Muutaman viime vuoden aikana osasyynä ulkomaalaisten määrän kasvun hidastumiseen on ollut Suomen kansalaisuuden saaneiden määrän voimakas kasvu. Kun aiemmin Suomen kansalaisuuden oli saanut noin tuhat henkilöä vuosittain, niin 1990-luvun lopulla kansalaisuuden saaneiden määrä nousi yli henkilöllä. Vuonna 2001 Suomen kansalaisuuden sai 2701 henkilöä ja vuonna henki-

8 löä. Lisäys johtuu siitä, että 1990-luvun alussa tulleet suuret maahanmuuttajaryhmät saivat Suomen kansalaisuuden. Vaikka ulkomaalaisten prosentuaalinen lisäys on ollut 1990-luvulla suurta, on Suomen ulkomaalaisväestö kansainvälisesti verrattuna pieni. Vuosia ulkomaalaisten osuus koko väestöstä oli vain 0,3 prosenttia. Vuonna 2002 ulkomaalaisten osuus nousi 2,0 prosenttiin. EU-maista Suomessa on pienin ulkomaalaisten osuus. Vaikka Välimeren maiden virallisissa tilastoissa saattaa olla Suomea pienempiä ulkomaalaisten osuuksia, todellisuudessa niissä asuvien ulkomaalaisten osuus on paljon suurempi. Näissä maissa asuvat laittomat maahanmuuttajat jäävät huomiotta virallisissa luvuissa. Vuoden 2002 lopussa Suomessa asui Ulkomaan kansalaisia Ulkomailla syntyneitä Vieraskielisiä Taulukko 1. - Table 1. Ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja muutos vuosina Number of foreign citizens and trends in Vuosi Ulkomaan kansalaisten lukumäärä Osuus koko väestöstä Vuosimuutos Vuosimuutos Year Number of foreign citizens Percentage of total population Change per year Change per year % + /- % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 lljjjl Tilastokeskus 7

9 2. Venäläiset suurin ulkomaalaisryhmä Vuonna 2002 Suomessa asui 160 eri ulkomaan kansalaisuusryhmään kuuluvaa, joista suurimpana ryhmänä olivat venäläiset, henkilöä. Todellisuudessa venäläisiä on monta tuhatta enemmän, sillä suurin osa entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista on kotoisin nykyisen Venäjän alueelta, esimerkiksi inkeriläiset paluumuuttajat ja heidän perheenjäsenensä. Kun entisen Neuvostoliiton kansalaiset otetaan huomioon, nousee nykyisen Venäjän alueelta tulleiden määrä yli :n. On kuitenkin muistettava, että osa entisen Neuvostoliiton kansalaisina Suomessa tällä hetkellä asuvista on tullut nykyisen Viron alueelta. Toiseksi suurin kansalaisuusryhmä olivat virolaiset, joita vuoden 2002 lopussa oli henkilöä. Ruotsin kansalaisia oli henkilöä. Seuraavana kansalaisuustilastossa onkin turvapaikanhakijoina maahan saapuneet somalialaiset, henkilöä. Sitten tulevat jugoslavialaiset, joita oli ja irakilaiset Kansalaisuustilastoon sisältyy edelleenkin suuri määrä entisen Neuvostoliiton kansalaisia, vaikka heidän lukumääränsä vuosi vuodelta alenee. Vuoden 2002 lopussa heitä oli 2 011, eli 36 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Britannian, Saksan ja Iranin kansalaiset olivat seuraavaksi suurimmat kansalaisuusryhmät. On otettava huomioon, että edellä olevien kansalaisuusryhmien lukumäärään vaikuttaa Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä. Esimerkiksi vuoden 2002 lopulla Suomessa asui somalin kieltä puhuvaa (Liite III). Tähän lukuun sisältyvät niin Suomen kansalaisuuden saaneet kuin somalialaisille vanhemmille Suomessa syntyneet lapset. Liitteessä I on esitetty suurimmat kansalaisuusryhmät vuosina Kuvio 2. - Figure 2. Suurimmat kansalaisuusryhmät vuonna 2002 Largest groups of foreign citizens in 2002 Venäjä - Russia Viro - Estonia Ruotsi - Sweden Somalia Jugoslavia - Yugoslavia Ir a k - Iraq Britannia - United Kingdom Saksa - Germany Iran - Islamic Republic o f Iran Usa - United States Turkki - Turkey Kiina - China Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Thaimaa - Thailand Vietnam - Viet Nam Bosnia-Hertsegovina Ukraina - Ukraine Afganistan - Afghanistan Intia - India Ranska - France Italia - Italy Puola - Poland Alankomaat - Netherlands Unkari - Hungary Tuhansia - Thousands 8 ijjjji Tilastokeskus

10 Taulukko 2. - Table 2. Suurimmat kansalaisuusryhmät vuosina Largest groups offoreign citizens in Kansalaisuus - Citizenship Venäjä - Russia Viro - Estonia Ruotsi - Sweden Somalia Jugoslavia - Yugoslavia Ira k - Iraq Britannia - United Kingdom Saksa - Germany Iran - Islamic Republic Of Iran Turkki - Turkey Usa - United States Kiina - China Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Thaimaa - Thailand Vietnam - Viet Nam Bosnia - Hertsegovina Ukraina - Ukraine Afganistan - Afghanistan Intia - India Ranska - France Italia - Italy Puola - Poland Alankomaat - Netherlands Unkari - Hungary Kanada - Canada Espanja - Spain Norja - Norway Tanska - Denmark Japani - Japan Filippiinit -Philippines Marokko - Morocco Romania - Romania Australia Kongon Dem. Tasavalta - Congo, The Dem. Rep Bangladesh Sveitsi - Switzerland Kreikka - Greece Kazakstan - Kazakhstan Kroatia - Croatia Bulgaria Muut maat - Other countries Tuntematon - Unknown Yhteensä - Total Tilastokeskus 9

11 3. Ulkomaalaisista 76 prosenttia työikäisiä Ulkomaalaiset poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi Suomen kansalaisista. Ulkomaalaisista suurin osa on työikäisiä: vuonna 2002 työikäisiä oli 76 prosenttia. Vastaavasti Suomen kansalaisista työikäisiä oli 67 prosenttia. Vanhuksia (yli 65-vuotiaita) ulkomaalaisista oli kuusi prosenttia, kun Suomen kansalaisista vanhuksia oli 15 prosenttia. Sekä ulkomaalaisista että suomalaisista vajaa viidennes on lapsia. Kansalaisuusryhmittäin ikärakenne vaihtelee hyvin paljon. Vuoden 2002 lopussa 93 prosenttia espanjalaisista oli työikäisiä. Seuraavaksi eniten työikäisiä oli italialaisista, briteistä ja ranskalaisista, joilla työikäisten osuus oli noin 90 prosenttia. Vuonna 2002 lapsia ulkomaalaisväestöstä oli lähes viidennes. Lasten määrän kasvu alkoi 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämisten kautta lasten määrä on kasvanut pakolaisryhmissä, joissa onkin suurin lasten suhteellinen osuus. Entisen Jugoslavian alueelta ja Somaliasta tulleilla on suhteellisesti eniten lapsia, 38 prosenttia. Irakilaiset tulevat seuraavana (36%) ja afganistanilaiset (35%). Pakolaisryhmien ulkopuolisista väestöryhmistä ukrainalaisilla, unkarilaisilla, virolaisilla ja venäläisillä on suurimmat lasten osuudet - kullakin noin viidesosa. Taulukko 3. - Table 3. Koko väestön. Suomen kansalaisten ja ulkomaan kansalaisten ikärakenne vuonna 2002 Age structure of total population, Finnish citizens and foreign citizens in 2002 Ikä Age Koko väestö Total population % Suomen kansalaiset Finnish citizens % Ulkomaan kansalaiset Foreign citizens % Ulkomaan kansalaisten vuosimuutos Change per year of foreign citizens , , , , , , , , ,3 397 Yhteensä - Total , , , Kuvio 3. - Figure 3. Työikäisten (15-64) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2002 Working age population (15-64) in individual national groups (%) in 2002 Espanja - Spain Italia - Italy Britannia - United Kingdom Ranska - France Alankomaat - Netherlands Ent. Neuvostoliitto -F o rm e r USSR Intia - India Puola - Poland Saksa - Germany Thaimaa - Thailand Turkki - Turkey Kiina - China Usa - United States Kanada - Canada Unkari - Hungary Norja - Norway Venäjä - Russia Ukraina - Ukraine Viro - Estonia Vietnam - Viet Nam Bosnia-Hertsegovina Ruotsi - Sweden Iran - Islamic Republic o f Iran Afganistan -A fg h a n ista n Irak - Iraq Somalia Jugoslavia -Yugoslavia % 10 jjjl Tilastokeskus

12 Vanhuksia, yli 65-vuotiaita, oli vuonna 2002 eniten Ruotsin (22%), USA:n (15%) ja Kanadan (13%) kansalaisten joukossa. Näistä maista tulleet ovat suurimmalta osaltaan Suomeen eläkevuosiaan viettämään tulleita paluumuuttajia. Useimmissa kansalaisuusryhmissä vanhusten osuus jää alle kahden prosentin. Kuvio 4. - Figure 4. Lasten (0-14) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2002 Children (0-14) in individual national groups (%) in 2002 Jugoslavia - Yugoslavia somalia Irak - Iraq Afganistan - Afghanistan Iran - Islamic Republic of Iran Viet Nam Bosnia-Hertsegovina Ukraina - Ukraine Unkari - Hungary Viro - Estonia Venäjä - Russia Turkki - Turkey Thaimaa - Thailand Kiina - China Norja - Norway Japani - Japan Intia - India Puola - Poland Tanska - Denmark Ruotsi - Sweden Saksa - Germany Ranska - France Alankomaat - Netherlands Britannia - United Kingdom Espanja - Spain Usa - United States Kanada - Canada Italia - Italy Ent. Neuvostoliitto -Former USSR % Kuvio 5. - Figure 2. Vanhusten (yli 65-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2002 Old age (over 65) population in individual national groups (%) in 2002 Ruotsi - Sweden Usa Kanada - Canada Ent. Neuvostoliitto -Form erussr Venäjä - Russia Tanska - Denmark Viro - Estonia Norja - Norway Bosnia-Hertsegovina Ukraina - Ukraine Saksa - Germany Italia - Italy Alankomaat - Netherlands Britannia - United Kingdom Vietnam - Viet Nam Afganistan - Afghanistan Iran - tslamic Republic of Iran Irak - Irat} Espanja - Spain Puola - Poland Intia - M ia Ranska - France Japani - Japan Jugoslavia - Yuaoslavia Unkari - Hungary Somalia Kiina - China Turkki - Turkey % S Tilastokeskus 11

13 Ulkomaalaisten ikäpyramidista saa hyvän kuvan siitä, miten Suomessa asuvien ulkomaalaisten enemmistö on keskittynyt työikäiseen väestöön. Erityisen selvästi ikäpyramidissa tulee esiin vuotiaiden ikäluokka, joka on muita ikäluokkia suurempi M ie h et- Males Naiset - Females Kuvio 6. - Figure 6. Ulkomaalaisten ikärakenne vuonna 2002 Age structure of foreigners in I Tilastokeskus

14 4. Miesten ja naisten määrissä vain pieni ero Ulkomaalaisista oli miehiä ja naisia eli vain 288 henkilön ero. Sen sijaan kansalaisuuksittain tarkasteltuna löytyy jo huomattavia eroja. Eniten miehiä oli alankomaalaisista (79%), briteistä ja italialaisista (77 %) ja turkkilaisista (73%). Thaimaan kansalaisista peräti 84 prosenttia oli naisia. Selvä naisenemmistö suurimmista kansalaisuusryhmistä oli venäläisillä, joista naisia oli 62 prosenttia. Sitten tulivat virolaiset, joista oli naisia hieman vähemmän, 59 prosenttia. Kuvio 7. - Figure 7. Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2002 Proportion of men in individual national groups (%) in 2002 Alankomaat - Netherlands Britannia - United Kingdom Italia - Italy Turkki - Turkey Espanja - Spam Tanska - Denmark Saksa - Germany Intia - India USA - United States Kanada - Canada Ruotsi - Sweden Iran - Islamic Republic o f Iran Norja - Norway Irak - Iraq Jugoslavia - Yugoslavia Unkari - Hungary Bosnia-Hertsegovina Afganistan -Afghanistan Somalia Vietnam - Viet Nam Kiina - China Puola - Poland Japani - Japan Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Ukraina - Ukraine Viro - Estonia Venäjä - Russia Thaimaa - Thailand % l Tilastokeskus 13

15 5. Ulkomailla syntyneitä Ulkomailla syntyneiden määrä ylitti Suomessa rajan vuonna Vuonna 2002 heitä oli , joka oli 2,9 prosenttia koko väestöstä. Vuodesta 1985 vuoteen 1994 ulkomailla syntyneiden lukumäärä kaksinkertaistui luvun alussa kasvu oli suurimmillaan: vuonna 1992 ulkomailla syntyneitä oli henkilöä enemmän kuin vuonna Ulkomailla syntyneistä entisessä Neuvostoliitossa ja Ruotsissa syntyneet ovat selvästi suurimmat ryhmät. Ruotsissa syntyneiden osuus on kuitenkin pienenemässä; kun vuonna 1992 ulkomailla syntyneistä kolmannes oli syntynyt Ruotsissa, niin vuonna 2002 heidän osuutensa oli noin viidennes. Vuonna 2002 suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä oli edelleen entisen Neuvostoliiton alueella syntyneet, henkilöä. Ruotsissa syntyneitä oli henkilöä. Viro oli kolmanneksi yleisin syntymämaa, mutta kahta edellistä selvästi pienempi (9 473). Seuraavina tulivat entisen Jugoslavian alueella (5 273) ja Somaliassa syntyneet (4 554). Somalian kansalaisista ja somalia puhuvista osa on syntynyt Suomessa. Liitteessä II on esitetty väestö syntymämaan mukaan vuosina Taulukko 4. - Table 4. Ulkomailla syntyneiden määrä ja osuus (%) koko väestöstä vuosina Number of population born abroad and percentage oftotal population in Vuosi Year Lukumäärä Number Osuus koko väestöstä Percentage of total population , , , , , , ,0 Taulukko 5. - Table 5. Ulkomailla syntynyt väestö vuonna 2002 Population by country of birth in 2002 Syntymämaa Country o f birth Lukumäärä Number Osuus (%) ulkomailla syntyneistä Percentage o f population born abroad Ent. Neuvostoliitto Former USSR ,9 Ruotsi - Sweden ,8 Viro - Estonia ,2 Jugoslavia - Yugoslavia ,5 Somalia ,0 Saksa - Germany ,6 Irak - Iraq ,5 Venäjä - Russia ,3 Britannia - United Kingdom ,0 USA ,0 Vietnam - Viet Nam ,0 Kiina - China ,8 Turkki - Turkey ,7 Iran - Islamic Republic o f Iran ,7 Thaimaa - Thailand ,6 Intia - India ,0 Puola - Poland ,8 Kanada - Canada ,8 Ranska - France ,8 Marokko - Morocco ,7 Italia - I t a ly ,7 Norja - Norway ,7 Afganistan 939 0,6 Unkari - Hungary 912 0,6 Filippiinit - Philippines 896 0,6 Espanja - Spain 889 0,6 Alankomaat - Netherlands 832 0,5 Romania 791 0, , , , , , , , ,9 Etiopia - Ethiopia 770 0,5 Tanska - Denmark 746 0,5 Japani - Japan 729 0,5 Muut - Others ,0 Yhteensä - Total ,0 14 ijjjjl Tilastokeskus

16 6. Venäjänkieli yleisin vieraskieli Vuoden 2002 lopussa Suomessa asui lähes vieraskielistä. Heidän lukumääränsä on nelinkertaistunut vuoteen 1990 verrattuna. Venäjä on selvästi yleisin vieras kieli. Sitä puhuu äidinkielenään yli henkilöä. Seuraavaksi yleisin kieli on viro, jota puhuu äidinkielenään lähes henkilöä. Näiden jälkeen tulevat englanti, somali ja arabia, sitten albania, kurdi, vietnam ja saksa. Vieraskielisestä väestöstä reilu viidennes on lapsia. Varsinkin pakolaisina Suomeen tulleilla lasten osuus on korkea. Lukumäärällisesti suurin vieraskielinen lapsiryhmä oli venäjänkieliset, joita Suomessa asui Somaliaa äidinkielenään puhuvia lapsia oli ja viroa Taulukko 6. - Table 6. Vieraskielinen väestä vuosina Population by foreign language Vuosi Year Vieraskielisten Number of foreign languages Muutos Change + / , , , , , , , ,5 Osuus koko väestöstä Of total population % , , , , ,2 Taulukko 7. - Table 7. Vieraskielisten lasten määrä vuosina Number of children by language in Lasten (0-14) lukumäärä - Numberofchildren (0-14) Osuus koko väestöstä Of total population Venäjä - Russian Somali Viro - Estonian Albania - Albanian Arabia - Arabian Kurdi - Kurdish Vietnam - Vietnamise Englanti - English Kiina - Chinese Serbokroatia - Serbo-Croatian Turkki - Turkish Saksa - German Thai Persia - Persian Espanja - Spanish Muut -O thers Yhteensä - Total m j! Tilastokeskus 15

17 Vuonna 2002 Suomessa asuvien kieliryhmien koot ja osuudet koko väestöstä olivat seuraavat: vieraskielisiä yhteensä ,2% ,0% suomenkielisiä ,1% ruotsinkielisiä ,6% saamenkielisiä ,03% Liitteessä III on esitetty suurimmat vieraskielisten määrät vuosina Kuvio 8. - Figure 8. Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna 2002 Number o f population by foreign language in 2002 Venäjä - Russian Viro - Estonian Englanti - English Somali Arabia - Arabic Albania - Albanian Kurdi - Kurdish Vietnam - Vietnamese Saksa - German Kiina - Chinese Turkki - Turkish Espanja - Spanish Thai Ranska - French Persia - Persian Puola - Polish Serbokroatia - Serbo-Croatian Unkari - ITungarian Italia - Italian Bosnia Hollanti - Dutch Romania - Romanian Japani - Japanese Tuhansia - Thousands 16 ijjjll Tilastokeskus

18 7. Suomen kansalaisuus yhä useammalle Kun 1970-luvulla Suomen kansalaisuus myönnettiin muutamalle sadalle vuodessa, niin 1980-luvulla Suomen kansalaisuuden sai vuosittain noin tuhat henkilöä luvulla alimmillaan kansalaisuuksien myöntäminen oli vuosina 1994 ja 1995, jolloin uusia kansalaisuuksia myönnettiin alle 700. Sen jälkeen kansalaisuuden saaneiden määrä nousi ja vuonna 1998 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin jo yli Vuonna 1999 Suomen kansalaisuuden sai ennätysmäärä yli ulkomaalaista ja vuonna 2000 luku putosi 3 000:een. Vuonna 2002 Suomen kansalaisuuden sai 3049 ulkomaalaista. Kansalaisuuden saannin yleistyminen 1990-luvun lopulla johtui siitä, että 1990-luvun alkupuolella maahan tulleilla täyttyi viiden vuoden vakituinen asuminen Suomessa. Tämä on yksi edellytys Suomen kansalaisuuden saamiselle luvulla eniten uusia Suomen kansalaisuuksia on myönnetty entisen Neuvostoliiton alueelta tulleille luvulla eniten kansalaisuuksia saaneet ruotsalaiset ovat jääneet kolmanneksi, sillä somalialaiset ovat saaneet toiseksi eniten Suomen kansalaisuuksia. Vuoden 1991 jälkeen Suomen kansalaisuus on myönnetty lähes henkilölle, jotka ovat asuneet kansalaisuuden myöntämishetkellä Suomessa. Liitteessä IV on esitetty vuosittain vuosina Suomen kansalaisuuden saaneet, suurimmat ryhmät. Taulukko 8. - Table 8. Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät vuosina Largest groups of naturalized foreigners in Ent. NL:n alue - Region o f Former USSR Siitä - Of which Ent. NL - Former USSR Venäjä - Russia 4175 Viro - Estonia Somalia Ruotsi - Sweden Vietnam - Vietnamise Ira k - Iraq Kiina - China 982 Iran 666 Turkki - Turkey 674 Thaimaa - Thailand 608 Marokko - Marocco 515 Intia - India 357 Kolumbia - Colombia 359 Etiopia - Ethiopia 333 Filippiinit - Philippines 267 Algeria - Algeria 194 Britannia - United Kingdom 169 Saksa - Germany 184 Puola - Poland 158 Muut - Others Yhteensä - Total Kuvio 9. - Figure 9. Suomen kansalaisuuden saaneet vuosina Naturalized foreigners in I Tilastokeskus 17

19 8. Seka-avioliittoja yli Vuonna 2002 Suomessa vakituisesti asuvista ulkomaalaisista oli naimisissa 46 prosenttia. Suomen kansalaisten siviilisäätyrakenteeseen verrattuna naimisissa olevien osuus oli korkeampi. Tämä johtuu ulkomaalaisten erilaisesta ikärakenteesta, sillä erityisesti nuoria työikäisiä vuotiaita - on ulkomaalaisväestössä huomattavasti enemmän kuin Suomen kansalaisten keskuudessa. Vuosittain Suomessa solmitaan yli avioliittoa, joissa Suomessa vakituisesti asuva Suomen kansalainen menee ulkomaalaisen kanssa naimisiin. Suomalaiset miehet solmivat hieman enemmän avioliittoja ulkomaalaisten kanssa. On huomattava, että tilastossa ei ole niitä Suomen kansalaisia, jotka solmivat avioliiton ulkomaalaisen kanssa eivätkä asu vakituisesti Suomessa. Taulukko 9. -T a b le 9. Siviilisääty kansalaisuuden mukaan vuonna 2002 M arita/ status by citizenship in 2002 Siviilisääty M arital status Kansalaisuus - Citizenship Ulkomaa Foreign citizens Suomi Finnish citizens % % Naimaton - Single , ,3 Naimisissa - Married , ,9 Lesket - Widowed , ,0 Eronneet - Divorced , ,8 Yhteensä - Total , ,0 Taulukko Table 10. Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet Suomen kansalaiset vuosina Marriages of Finnish citizens with foreign citizens in Nainen Suomen kansalainen - Female: Finnish citizens M ies ulkomaan kansalainen - Male: Foreign citizens Avioliitot Marriana Kansalaisuus - Citizenship USA Turkki - Turkey Britannia - United Kingdom Ruotsi - Sweden Saksa - Germany Marokko - Marocco Venäjä - Russia Italia - Italy Ranska - France Sveitsi - Switzerland Kanada - Canada Egypti - Egypt Viro - Estonia Bangladesh Jugoslavia - Yugoslavia Muut - Others Yhteensä - Total M ie s Suomen kansalainen - M ale: Finnish citizens Nainen ulkomaan kansalainen - Female: Foreign citizens Kansalaisuus - Citizenship Venäjä - Russia Viro - Estonia Thaimaa - Thailand Ent. NL - Former USSR Ruotsi - Sweden USA Filippiinit - Philippines Muut - Others Yhteensä - Total il Tilastokeskus

20 Viime vuosien aikana suomalaiset naiset ovat solmineet avioliittoja eniten yhdysvaltalaisten ja turkkilaisten miesten kanssa. Britti- ja ruotsalaismiehet ovat seuraavaksi yleisimpiä suomalaisten naisten aviopuolisoina ja sitten tulevat saksalaiset ja marokkolaiset miehet. Suomalainen mies solmii yleisimmin avioliiton venäläisen tai virolaisen naisen kanssa. Suomalaismies - venäläisnainen aviopareja vihitään yli kaksinkertainen määrä suomalaismies - virolaisnainen aviopareihin verrattuna. Vuosina solmituissa avioliitoissa thaimaalaisten kanssa solmitut avioliitot ovat kolmanneksi yleisimpiä. Sitten tulevat avioliitot entisen Neuvostoliiton kansalaisten kanssa. Aasiasta kotoisin olevat suomalaisten miesten puolisot ovat lisääntyneet 1990-luvulla. Varsinkin thaimaalaiset puolisot ovat suosittuja. Vuonna 2002 tällaisia avioliittoja solmittiin 184, kun suomalais-filippiiniläisiä avioliittoja solmittiin vain 25. Seka-avioliittoja on tarkasteltu puolisoiden syntymämaan mukaan. Kansalaisuuksittain tarkasteltaessa seka-avioliittojen määrä on huomattavasti pienempi kuin jos tarkastelun kohteena on puolison syntymämaa. Tähän vaikuttaa tietenkin se, että monet ulkomaalaiset ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Toisaalta voidaan myös todeta, että syntymämaan mukaan puolisoita tarkasteltaessa mukana on joitakin sellaisia avioliittoja, joissa puolisona on Ruotsissa (tai muuallakin) syntynyt Suomen kansalainen. Taulukko Table 11. Suomessa syntyneiden miesten ja naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot vuonna The foreign-born spouses and cohabiting partners of men and women born in Finland in Vaimon syntymämaa Wife's country of birth Puolisoiden määrä Number o f spouses Ruotsi - Sweden Ent. NL - Former USSR Viro - Estonia Thaimaa - Thailand Saksa - Germany USA - United States Filippiinit - Philippines Venäjä - Russia Puola - Poland Britannia - United Kingdom Kiina - China Kanada - Canada Muut - Others Yhteensä - Total Aviopari - Married couple Miehen syntymämaa Husband's country ofbirth Ruotsi - Sweden Britannia - United Kingdom Saksa - Germany Ent. NL - Former USSR Turkki - Turkey USA - United States Marokko - Marocco Italia - Italy Alankomaat - Netherlands Ranska - France Kanada - Canada Espanja - Spain Kreikka - Greece M u u t- Others Yhteensä - Total Aviopari - Married couple Jjjl Tilastokeskus 19

21 Vuonna 2001 Suomessa asui noin ulkomailla syntynyttä, jotka olivat naimisissa Suomessa syntyneen kanssa. Kun näihin seka-avioliittoihin lisätään vielä niiden henkilöiden määrä, jotka asuvat avoliitossa, nousee sellaisten liittojen määrä, joissa toinen on ulkomailla syntynyt ja toinen Suomessa syntynyt lähes :een. On huomattava, että tässä tarkastellaan pelkästään niitä avio- ja avoliittoja, joissa molemmat puolisot asuvat vakituisesti Suomessa. Niistä liitoista, joita ulkomailla vakituisesti asuvilla Suomessa syntyneillä on ulkomaalaisten kanssa, ei ole tietoa. Suomalaisen miehen puoliso oli vuonna 2002 lähes yhtä usein Ruotsissa kuin entisessä Neuvostoliitossa syntynyt. Nämä yhdessä muodostivat yli puolet kaikista seka-avioliitosta. Seuraavaksi tulleet virolaiset ja thaimaalaiset jäivät lukumääräisesti reilusti jälkeen. Suomalaisen naisen puolisona oli yleisimmin Ruotsissa syntynyt mies. Seuraavaksi yleisimmät puolisot löytyivät Britanniasta, Saksasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta. Näitä oli kuitenkin viidesosa verrattaessa Ruotsissa syntyneisiin miehiin. 20 jjjl Tilastokeskus

22 9. Seka-avioliittojen eronneisuus suurta Vuonna 2002 Suomessa syntyneiden miesten ja ulkomailla syntyneiden naisten avioeroja oli 572, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomessa syntyneiden naisten ja ulkomailla syntyneiden miesten välisiä eroja oli 509. Vuoden 2002 aikana suomalaiset miehet erosivat lukumäärällisesti eniten ryhmissä, joissa seka-avioliittojen lukumäärätkin olivat korkeimpia. Suomalaiset miehet erosivat eniten entisen Neuvostoliiton alueella syntyneistä naisista. Suomalaiset naiset erosivat lukumäärällisesti eniten ruotsalaisista, turkkilaisista ja marokkolaisista miehistä. Taulukossa 13 on esitetty seka-avioliittojen eronneisuusluvut. Nämä on laskettu siten, että tiettynä vuonna eronneiden määrä on suhteutettu edellisen vuoden lopulla olevien seka-avioliittojen määrään. Näin on saatu eronneiden prosentuaalinen osuus kussakin syntymämaaryhmässä. Luvut on laskettu Suomessa syntyneille naisille ja miehille erikseen. Taulukkoon on vertailun vuoksi laskettu samalla menetelmällä Suomessa syntyneiden (molemmat puolisot) eronneisuusluku, joka vuonna 2001 oli 1,2 prosenttia. Tämä on selvästi alempi kuin seka-avioliittojen eronneisuusluku. Suomessa syntyneet naiset eroavat eniten Marokossa ja Turkissa syntyneistä miehistä. N äiden ryhmien eronneisuus on moninkertainen muualta tulleisiin. Vuonna 2002 korkein eronneisuus oli marokkolaisista miehistä eronneilla (11,6 prosenttia). Sekä marokkolaisten että turkkilaisten eronneisuus on ollut korkea koko 1990-luvun. Seuraavina olevien Italiassa ja entisen Neuvostoliiton alueella syntyneiden eronneisuus oli vuonna 2002 huomattavasti pienempi kuin marokkolaisten ja turkkilaisten kanssa solmittujen avioliittojen eronneisuus. Suomessa syntyneiden miesten seka-avioliittojen eronneisuus on huomattavasti alhaisempaa kuin naisten. Vuonna 2002 miesten eronneisuus virolaisista naisista oli korkein 7,1 prosenttia. Seuraavina olivat entisestä Neuvostoliitosta ja Thaimaasta tulleiden kanssa naimisissa olleet. Taulukko Table 12. Seka-avioliittojen avioerot vuosina Divorces of mixed-marriages in Vaimon syntymämaa Yhteensä Per vuosi W ife's country of birth Total Per year Ent. NL - Former USSR Ruotsi - Sweden Viro - Estonia Thaimaa - Thailand Muut - Others Yhteensä - Total M iehen syntymämaa Husband's country of birth Turkki - Turkey Ruotsi - Sweden Marokko - Marocco Ent. NL - Former USSR M u u t-others Yhteensä - Total Tilastokeskus 21

23 Taulukko Table 13. Seka-avioliittojen eronneisuus (%) vuosina Divorce rate of mixed-marriages (%) in Vaimon syntymämaa Eronneisuus (%) Seka-avioliitot Wife's country of birth Divorce rate (%) vuoden 2001 lopulla Mixed-marriages a t the end o f 2001 Viro - Estonia 6,9 4,9 6,0 6,6 5,1 7,4 6,5 7,1 778 Ent. NL - Former USSR 5,7 5,6 5,9 5,3 5,1 5,3 4,8 4,7 814 Thaimaa - Thailand 4,8 7,0 7,9 4,0 6,7 5,9 4,9 4, Filippiinit - Philippines 4,4 3,5 3,4 3,0 2,7 2,6 3,7 322 Ruotsi - Sweden 3,5 2,1 2,2 2,6 2,2 3,3 2,6 2, Yhteensä - Total , , M ie h en syntymämaa Husband's country of birth Marokko - Morocco 13,1 14,6 14,2 15,0 12,7 9,5 11,3 11,6 344 Turkki - Turkey 18,1 13,2 12,4 13,3 10,5 13,6 10,3 8,9 574 Italia - Italy 3,1 4,1 3,1 2,6 2,6 2,2 4,4 3,7 270 Ent. NL - Former USSR 2,5 2,8 2,0 2,2 3,7 3,1 3,3 3,2 872 USA 1,8 1,6 1,7 2,4 3,4 3,0 2,4 2,9 555 Ruotsi - Sweden 2,3 2,3 2,1 2,6 2,6 2,1 2,7 2, Britannia - United Kingdom 2,9 3,8 3,6 2,6 2,3 3,1 3,4 2,7 731 Saksa - Germany 3,0 1,2 2,0 2,9 1,4 1,2 2,3 2,0 819 Yhteensä -T o ta l , , ,4 4, Kun syntymämaa oli molemmilla puolisoilla Suomi, vuonna 2002 oli eronneisuusluku 1,0% When the country o f birth o f both spouses was Finland, the divorce rate in 2002 was 1,0% 22 1 Tilastokeskus

24 10. Ulkomaalaisten työttömyys yhä korkea Vuonna 2001 ulkomaalaisista kuului työvoimaan 46 prosenttia, lapsia ja ryhmään muu työvoimaan kuulumaton kuuluvia oli molempia noin viidesosa ulkomaalaisista. Opiskelijoita oli kymmenen prosenttia ja eläkeläisiä viisi prosenttia. On selvää, että koko väestön pääasialliseen toimintaan verrattuna ulkomaalaiset poikkeavat melko selvästi. Ulkomaalaisista on suhteellisesti vähemmän eläkeläisiä, kun taas ryhmään "muu työvoimaan kuulumaton kuuluu huomattavasti enemmän väkeä, kuin koko maan väestössä. Liitteessä V on esitetty ulkomaalaisten pääasiallinen toiminta vuosina Vuonna 2001 ulkomaan kansalaisista oli työllisiä eli kolmannes. Työllisten osuus eri kansalaisuusryhmissä jakautuu hyvin eri tavalla. Työllisten osuus on pakolaisväestöissä pienin kun taas työttömien ja lasten osuus on suuri. Kuten jo ikärakennetarkastelussa huomattiin ruotsalaisten eläkeläisten osuus on korkea - yli neljännes. Myös yhdysvaltalaisten eläkeläisten osuus on korkea muihin kansalaisuuksiin verrattuna. Taulukko Table 14. Ulkomaan kansalaisten ja koko väestön pääasiallinen toiminta vuosina 1991 ja 2001 M ain type of activity of total population and foreigners in 1991 and2001 Pääasiallinen toiminta Ulkomaalaiset -Foreigners Koko väestö - Total population Main type of activity 1991 % Työvoima - Labour force ,6 Työllinen - Employed ,7 Työtön - Unemployed , % 2001 % , , , , , , vuotiaat years olds ,2 Opiskelijat - Students ,7 Eläkeläiset - Pensioners ,0 Muut - Others ,5 Yhteensä - Total , , , , , , , , , , ,0 Kuvio Figure 10. Ulkomaalaisten työttömyysaste vuonna 2002, työministeriön arvio Unemployment rate among foreigners in 2002, estimate of Ministry of Labour Irak -Iraq 1 75 Iran - Islamic Republic Of Iran 1 62 Jugoslavia - Yugoslavia : 1 59 Somalia 1 E8 Bosnia - Hertsegovina 1 47 Vietnam - Viet Nam 1 43 Venäjä - Russia 1 42 Ukraina-Ukraine 1 41 Turkki - Turkey 1 32 Kaikki ulkom. kans. - All foreign citizens Thaimaa - Thailand 1 30 Ent. Neuvostoliitto - Former USSR 1 26 Viro - Estonia 20 Ruotsi - Sweden 1 17 Intia - India I 17 Italia - Italy I 16 Britannia - United Kingdom I 12 Saksa - Germany 1 11 Kiina - China I 10 Ranska - France I 10 USA - United States I % ' Il Tilastokeskus 2 3

25 Taulukko Table 15. Suomen kansalaisten ja 15 suurimman kansalaisuusryhmän pääasiallinen toiminta vuonna 2001 Type of activity of Finnish citizens and biggest groups of foreign citizens in 2001 Kansalaisuus Citizenship Pääasiallinen toimi - Main type o f activity Työlliset % Työttömät % vuotiaat Employed Unemployed 0-14-years old % Opiskelijat, koululaiset Students % Eläkeläiset Pensioners % Muut Others % Yhteensä Total % Suomi - Finland , , , , , , ,0 Venäjä - Russia 14, , , , , , ,0 Viro - Estonia , , , , , , ,0 Ruotsi - Sweden , , , , , , ,0 Somalia , , , ,0 24 0, , ,0 Jugoslavia - Yugoslavia , , , ,1 38 0, , ,0 Ira k - iraq 264 8, , , ,6 63 2, , ,0 Britannia - United Kingdom , , , ,0 89 3, , ,0 Saksa - Germany , , , , , , ,0 Ent. NL - Former USSR , , , , , , ,0 Iran - Islamic Rep. Of Iran 15, , , , , , ,0 Usa - United States ,2 76 3,6 96 4, , , , ,0 Turkki - Turkey , , ,2 90 4,5 10 0, , ,0 Kiina - China 11, ,6 84 4, , , , ,0 Vietnam - Vietnam , , , ,6 52 2, , ,0 Bosnia-Herzegovina Bosnia and Fierzegovina , , , ,3 88 5, , ,0 Muut maat - Other countries , , , , , , ,0 Ulkomaat yhteensä- A ll foreigners , , , , , , ,0 Ulkomaalaisten määrän suurin kasvu sattui juuri niihin vuosiin, jolloin lama oli Suomessa syvimmillään. Lisäksi Suomeen tulleet ulkomaalaiset olivat ryhmiä, joita oli vaikea heti työllistää. Lähes kaikki ulkomaalaiset joutuivat heti työmarkkinoille tullessaan työttömiksi, joka osaltaan vaikeutti heidän sopeutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Joka tapauksessa ulkomaalaisen työvoiman osuus Suomen työmarkkinoilla on erittäin pieni - viime vuodet hieman päälle prosentin. Kun vuonna 1991 koko väestön työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, niin ulkomaalaisilla se oli kaksinkertainen. Tästä tilanne vain vuosi vuodelta paheni, sillä paheneva työttömyys koetteli eniten nopeasti kasvavaa ulkomaalaisväestöä. Vuonna 1994 kun koko työvoimasta oli työttömänä 20 prosenttia niin ulkomaalaisväestön työttömyys oli kivunnut huippulukemiin 53 prosenttiin. Vuonna 2001 ulkomaalaisten työttömyys oli alentunut 31 prosenttiin ja koko väestön työttömyys 12 prosenttiin. Koska vuoden 2002 työssäkäyntitilaston tiedot valmistuvat vasta vuoden 2003 lopulla, niin tässä yhteydessä tarkastellaan ulkomaalaisten työttömyyttä vuodelta 2002 työministeriön tekemien ennakkolaskelmien avulla. Työttömien työnhakijoiden määrä tuossa tilastossa on sama, jota myös Tilastokeskus käyttää työssäkäyntitilaston lukuja laskiessaan. Sen sijaan työvoiman määrä on työministeriön laskelmiin jouduttu arvioimaan käyttämällä edellisen vuoden tietoja ja arvioimalla tapahtuneet muutokset vuoden 2002 aikana. Näin samojen vuosien Tilastokeskuksen ja työministeriön työttömyysluvut eroavat hieman toisistaan. Vuoden 2002 työministeriön lukujen lisäksi on taulukkoon 16 sisällytetty työministeriön vuosien luvut, jotka on laskettu samalla tavalla arvioimalla. Taulukko 16 sisältää myös Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saadut työttömyysasteet vuosilta Vuoden 2002 työministeriön lukujen perusteella voidaan todeta, että ulkomaalaisten työttömyys on edelleen laskussa. Vuoden 2002 lopulla ulkomaalaisten työttömyysaste oli 29 prosenttia eli pari prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. 2 4 l Tilastokeskus

26 Ulkomaalaisten vaikea työllisyystilanne korostuu entisestään tarkasteltaessa työttömyyttä kansalaisuuksittain. Taulukossa 16 ovat mukana ne kansalaisuudet, joita Suomessa asuu eniten. Nämä edustavat noin 80 prosenttia Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Kuten aikaisempinakin vuosina pahin työttömyys oli niillä väestöryhmillä, jotka olivat tulleet pakolaisina Suomeen. Korkein työttömyys oli irakilaisilla, iranilaisilla, jugoslaveilla ja somalialaisilla. Irakilaisten työttömyysaste työministeriön lukujen mukaan oli vuonna 2002 korkein, 74 prosenttia. Pakolaisväestön ulkopuolisista kansalaisuusryhmistä työttömyys vaivasi eniten marokkolaisia (48%) ja entisen Neuvostoliiton/Venäjän kansalaisia (42%) eli niitä kansalaisuusryhmiä, joiden syy Suomeen muuttoon ei ollut alun perin työnsaanti. Neuvostoliiton/Venäjän kansalaiset tulivat Suomeen paluumuuttajina ja marokkolaiset miehet saivat oleskeluluvan Suomeen avioiduttuaan suomalaisen naisen kanssa. Taulukko Table 16. Ulkomaalaisten työttömyysaste vuosina Unemployment rate among foreigners in Kansalaisuus Työttömyysaste työssäkäyntitilaston mukaan Syntymämaa ulkomaa Työministeriön arvio Citizenship Unemployment rate in regional labour statistics Foreingborn Estimate of Ministry of Labour Irak /rap Iran Jugoslavian L tv - Fed. R. of Yugoslavia Somalia Marokko - Morocco Bosnia-Hertsegovlna Vietnam Ent. NL/Venäjä - Fr. USSR/Russia Venäjä - Russia Ent. H l- F r. USSR Turkki - Turkey Thaimaa - Thaiiand Viro - Estonia Puola - Poland * Ruotsi - Sweden Italia - Italy Norja - Norway Britannia - United Kingdom Saksa - Germany Kiina - China Ranska - France USA - United States Kaikki ulkom. - A li aliens Koko väestö - Total population Tilastokeskus 2 5

27 7 7. Ulkomaalaiset keskittyvät Uudellemaalle Vuonna 2002 koko väestöstä ulkomaalaisia oli 2,0 prosenttia. Koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaisia asui Ahvenanmaalla (5,1%), Uudellamaalla (3,8%) ja Varsinais-Suomessa (2,4%). Lisäksi Pohjanmaalla asui ulkomaan kansalaisia suhteellisesti yhtä paljon (2,0%) kuin koko maassa. Suhteellisesti vähiten ulkomaan kansalaisia asui Etelä-Pohjanmaalla (0,5%). Suomen ulkomaalaisväestöstä noin puolet asuu Uudellamaalla. Erityisesti 1990-luvulla Suomeen suuntautuneen siirtolaisuuden ensimmäinen kohde on ollut Helsinki, josta ulkomaalaiset ovat myöhemmin hakeutuneet muualle pääkaupunkiseudulle. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen on lisännyt maan muiden osien ulkomaalaisväestöä. Tosin viime vuosina osa kuntiin sijoitetuista pakolaisista on muuttanut pääkaupunkiseudulle. Ahvenanmaalla 70,1 prosenttia ulkomaalaisista on ruotsalaisia. Vaasan rannikkoalueen eri maakunnissa ulkomaalaisista on ruotsalaisia ja venäläisiä yhteensä lähes puolet. Lapin ulkomaalaisista ruotsalaisia on kolmannes. Venäläiset ja entisen Neuvostoliiton kansalaiset ovat selvänä enemmistönä maan itäosien maakuntien ulkomaalaisista. Etelä-Karjalassa asuvista ulkomaalaisista 69,2 prosenttia, Pohjois-Karj alassa 66,3 prosenttia ja Kainuussa 52,3 prosenttia on Venäjän tai entisen Neuvostoliiton kansalaisia. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaisväestö on keskittynyt eteläisen Suomen ja Pohjanmaan kuntiin. Maan keskiarvon yläpuolella ovat kuviossa 11 tummalla värillä esitetyt kunnat. Näitä kuntia on kaikkiaan 47 ja ne sijoittuvat Helsingin, Porvoon ja Tammisaaren ympäristökuntien lisäksi Pohjanmaan ja sisämaan suu- Taulukko Table 17. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja suurimpien ulkomaalaisryhmien osuudet (%) vuonna 2002 Foreign citizens by region and the percentage o f largest groups o f foreign citizens in 2002 Maakunta Region Väestö Total population Ulkomaan kansalaiset Foreign citizens % Ulkomaan kansalaisten osuus (%) kansalaisuuksitta^ Percentage of foreign citizens by citizenship Ruotsi Venäjä ja ent. Viro Somalia Sweden NL - Russia and Estonia former USSR Muut Other Yhteensä Total Uusimaa ,8 4,4 19,9 14,7 7,8 53,2 100,0 Itä-Uusimaa ,8 13,5 16,8 15,6 0,2 53,9 100,0 Varsinais-Suomi ,4 7,1 20,9 11,3 3,0 57,8 100,0 Satakunta ,8 10,0 36,9 18,0 0,6 34,5 100,0 Kanta-Hame ,1 6,6 26,6 21,5 0,0 45,3 100,0 Pirkanmaa ,6 5,9 20,9 10,0 1,2 62,0 100,0 Päijät-Häme ,8 4,6 44,8 11,6 0,3 38,7 100,0 Kymenlaakso ,5 3,4 54,5 8,2 0,8 33,2 100,0 Etelä-Karjala ,9 2,3 69,2 5,1 0,4 22,9 100,0 Etelä-Savo ,0 5,5 46,7 8,2 0,1 39,5 100,0 Pohjois-Savo ,8 6,1 38,3 8,4 1,0 46,2 100,0 Pohjois-Karjala ,2 4,8 66,3 4,6 1,0 23,3 100,0 Keski-Suomi ,2 8,7 33,5 9,2 0,2 48,5 100,0 Etelä-Pohjanmaa ,5 21,8 23,0 18,8 0,1 36,4 100,0 Pohjanmaa ,0 24,4 8,7 3,0 1,6 62,3 100,0 Keski-Pohjanmaa ,8 22,5 26,3 10,4 0,0 40,7 100,0 Pohjois-Pohjanmaa ,9 14,1 23,8 5,1 0,7 56,4 100,0 Kainuu ,8 6,5 52,3 3,0 0,3 38,0 100,0 Lappi ,0 30,5 21,6 3,5 0,1 44,3 100,0 Ahvenanmaa ,1 70, ,6 0,0 24,3 100,0 Koko maa - Total population ,0 7,8 25,4 12,0 4,4 50,5 100,0 2 6 I Tilastokeskus

28 rimpiin kaupunkeihin. Ahvenanmaan kaikissa kunnissa asuu maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaisia. Suo- men kunnista 154:ssä ulkomaalaisten osuus koko kunnan väestöstä jää alle puolen prosentin. Kuvio Figure 11. Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna 2002 Foreigners as a proportion of the population by m unicipality in 2002 Imll Tilastokeskus 2 7

29 Liitteessä VI on esitetty ulkomaalaisten määrä kunnittain vuosina sekä kuviossa 11 on esitetty ulkomaalaisten prosenttiosuudet koko kunnan väkiluvusta. Lähes kolmasosa ulkomaalaisista asuu Helsingissä, joka on ottanut vastaan suuren osan Suomeen tulleista pakolaisista ja inkeriläisistä paluumuuttajista. Vuodesta 1991, jolloin Helsingissä asui lähes ulkomaalaista, vuoteen 2002 heidän lukumääränsä on lähes kolminkertaistunut. Taulukossa 18 on esitetty kunnat, joissa asuu yli 500 ulkomaalaista. Lukumääräisesti eniten ulkomaalaisia on usein väkiluvuiltakin suurimmissa kunnissa. Täysin väkiluvun suuruuden mukaisessa järjestyksessä ulkomaalaisten määrä ei kuitenkaan mene, mutta kaikki väkiluvultaan suuret kunnat ovat kuitenkin taulukossa 18 mukana. Suhteellisesti eniten (Taulukko 19) ulkomaan kansalaisia, 6,4 prosenttia kunnan väestöstä, oli Maarianhaminassa. Seuraavana tuleekin sitten Helsinki (5,1%). Tämä tarkastelu on rajattu pelkästään kuntiin, joiden asukasluku oli yli Taulukko Table 18. Suurimmat kuntien ulkomaan kansalaisten määrät (N>500) vuonna 2002 Largest number o f foreign citizens (N>500) by m unicipalities in 2002 Taulukko Table 19. Kunnat, joissa suurin ulkomaan kansalaisten osuus (pl. Kunnat, joiden väkiluku on alle 2000) vuonna 2002 M unicipalities w ith the largest proportion o f foreign citizens in 2002 (excl. the m unicipalities w ith a population of under2000 inhabitants) Kunta M unicipality Väkiluku Population Ulkomaan kansalaiset Foreign citizens Ulkomaan kansalaiset (%) Foreign citizens (%) Kunta Municipality Väkiluku Population Ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaiset (%) Foreign citizens Foreign citizens (%j Helsinki ,1 Espoo ,9 Turku ,3 Vantaa ,0 Tampere ,6 Lahti ,7 Jyväskylä ,4 Oulu ,5 Vaasa ,9 Lappeenranta ,7 Kuopio ,3 Porvoo ,3 Salo ,3 Joensuu ,0 Kotka ,9 Pori ,1 Kouvola ,6 Hyvinkää ,8 Hämeenlinna ,7 Maarianhamina ,4 Kirkkonummi ,2 Kerava ,0 Mikkeli ,3 Järvenpää ,5 Raisio ,3 Rovaniemi ,5 Maarianhamina ,4 Helsinki ,1 Salo ,3 Turku ,3 Vantaa ,0 Espoo ,9 Jomala ,7 Finström ,4 Haukivuori ,3 Närpiö ,3 Pohja ,2 Kauniainen ,0 Vaasa ,9 Lappeenranta ,7 Lahti ,7 Tampere ,6 Vuolijoki ,6 Kouvola ,6 Jyväskylä ,4 Maalahti ,3 Raisio ,3 Porvoo ,3 Pietarsaari ,2 Kirkkonummi ,2 Virolahti ,1 Ristiina ,1 Karjaa ,1 Loviisa ,1 Tammisaari ,1 Kerava ,0 Taipalsaari ,0 Oravainen ,0 Joensuu ,0 28 luul Tilastokeskus

30 12. Suomi vastaanottanut yli pakolaista Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen 1970-luvun alkupuolella Chilestä. Heitä tuli kaikkiaan noin 200. Seuraavaksi Suomeen tulivat ns. venepakolaiset, jotka olivat alunperin Vietnamista lähteneitä. Heitä tulikin sitten vähäisiä määriä vuosittain, kunnes 1986 Suomi sitoutui ottamaan vuosittain 100 kiintiöpakolaista. Vuonna 1989 kiintiöpakolaisten määrä nostettiin 500 henkilöön vuodessa ja nyt se on 700 henkilöä luvun loppupuoli ja 1990-luvun alkupuoli olivat kansainvälisten kriisien aikaa, joka lisäsi Euroopasta turvapaikkaa hakevien määrän moniin satoihin tuhansiin. Tästä määrästä murto-osa tuli myös Suomeen. Vuoden 2002 loppuun mennessä Suomi oli vastaanottanut pakolaista (Työministeriö, Monitori 2/2003, tilastoliite). Tämän lisäksi pakolaisina tulleille kansalaisuusryhmille on Suomessa syntynyt lähes lasta. Vuosina tulleista pakolaisista on muuttanut pois Vuotta 1989 aikaisemmin tulleista noin pakolaisesta ei tiedetä kuinka moni heistä on muuttanut pois tai kuollut.. Vuoden 2002 lopulla pakolaisväestö, jossa ovat mukana myös täällä syntyneet lapset, arvioidaan olevan noin henkilöä luvun alkupuolella pakolaisten määrä alkoi kasvaa ja vuonna 1991 saapui ensimmäinen suurempi pakolaisryhmä, somalialaiset Suomeen. Vuoden 1991 lopulla Suomessa asui jo somalialaista. Vuonna 1993 Suomeen tuli eniten turvapaikanhakijoita - lähes Näistä suurin osa tuli entisen Jugoslavian alueelta. Vuonna 1994 turvapaikanhakijoiden määrä putosi henkilöön ja samalla määrällä Suomen pakolaisväestö kasvoi vuonna luvun lopulla pakolaisten määrä putosi selvästi huippuvuosista. Sen sijaan turvapaikanhakijoiden määrät ovat vuosittain lisääntyneet. Kuvio Figure 12. Suomeen saapuneet pakolaiset vuosina Number of refugees to Finland in f Tilastokeskus 2 9

31 13. Vuosina tulleiden ulkomaalaisten kotoutumlnen Seuraavassa kappaleessa on tarkasteltu vuosina tulleiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden kehitystä vuosittain sekä työttömyyden kestoa, veronalaisia tuloja sekä koulutusta vuodelta Ideana siis on saada selville, miten aikaisemmin tulleet ulkomaalaisryhmät ovat kotoutuneet Suomeen. Esimerkiksi pakolaisryhmien työttömyyttä tarkasteltaessa pelkkien vuosittaisten lukujen perusteella, on huomattava, että pakolaiset ovat muuttaneet Suomeen humanitäärisistä syistä, eikä heillä ole ollut valmiina työpaikkaa. Näin vuosittain laskettu työttömyysaste antaa usein liian pessimistisen kuvan heidän työttömyydestään. Luvussahan ovat mukana jo kauan maassa asuneet ja toisaalta ne, jotka juuri ovat Suomeen muuttaneet. Tässä luvussa on sen sijaan tarkasteltu eri tekijöiden muutosta niillä henkilöillä, jotka ovat asuneet jo pitkään Suomessa. On kuitenkin muistettava, että nämä henkilöt eivät ole olleet varsinaisen kotouttamisalain toimenpiteiden alaisena, vaan ovat muuttaneet Suomeen aikaisemmin Työttömyys Taulukossa 20 ja kuvioissa on esitetty vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden kehitys. Taulukkoon on otettu mukaan suurimmat kansalaisuusryhmät. Työttömyys on vuosien aikana pienentynyt tasaisesti lähes kaikissa kansalaisuusryhmissä. Vuonna 1995 yli puolet muuttaneista ulkomaan kansalaisista oli vielä työttömiä. Vuonna 2001 heistä oli enää kolmannes työttömiä. Eli mitä pitempään ulkomaan kansalaiset ovat asuneet Suomessa, sitä paremmin he ovat työllistyneet. Eri kansalaisuuksien työttömyysasteiden välillä on huomattavia eroja (Kuvio 15 ). Pienimmät työttömyysasteet olivat vuonna 2001 Kiinan (11%), Yhdysvaltojen (12%) ja Britannian (13%) kansalaisilla. Suurin työttömyysaste vuonna 2001 oli Irakin (59%), entisen Jugoslavian (53%) ja Somalian (50%) kansalaisilla. Siis työttömyys oli korkein pakolaisryhmillä. Kuvio Figure 13. Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in ) in Ifi I Tilastokeskus

32 Taulukko Table 20. Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina (työvoima vuonna 2001 yli 100 henkilöä) The unemployment rate among foreigners (moved to Poland In ) in (labour force in 2001 over 100 persons) Kansalaisuus - Citizenship Työttömyysaste - Unemployment rate Työvoima Labour force Bangladesh Bosnia-Hertsegovina Britannia - United Kingdom Bulgaria Ent. Jugoslavia - Former Yugoslavia Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Etiopia - Ethiopia Filippiinit - Philippines Intia - India Irak - Iraq Iran - Islamic Republic o f Iran Kiina - China Marokko - Morocco Puola - Poland Romania Ruotsi - Sweden Saksa - Germany Somalia Thaimaa - Thaitand Turkki - Turkey Ukraina - Ukraine Venäjä - Russie Vietnam - Viet Nam Viro - Estonia USA - United States Muut maat ja tuntematon - Other coûtées and unknown Yhteensä - Total Kuvio Figure 14. Vuosina Suomeen muuttaneiden pakolaisten työttömyysaste vuosina The unemployment rate of the refugee groups (moved to Finland in ) in Prosenttia - Percentage itlll, W Tilastokeskus 31

33 Kuvio Figure 15. Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuonna 2001 The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in ) in Ira k - Iraq Ent. Jugoslavia - Former Yugoslavia Somalia 1 50 Iran - Islamic Republic of Iran 1 45 Bosnia-Hertsegovina 1 43 Marokko - Morocco 139 Vietnam - Viet Nam 1 33 Venäjä - Russia 1 35 Ukraina - Ukraine 1 33 Etiopia - Ethiopia 1 30 Turkki - Turkey 1 29 Yhteensä - Total 27 Intia - India i 27 Ent. N euvostoliitto - Former USSR 1 24 Thaimaa - Thailand 1 23 Ruotsi - Sweden 1 23 Viro - Estonia 20 Bangladesh 20 Romania 1 19 Saksa - Germany 1 16 Britannia - United Kingdom I 13 USA - United States I 12 Kiina - China I H % 13.2 Työttömyyden kesto Kun tarkastellaan ulkomaalaisten työttömyyden kestoa voidaan todeta, että kansallisuuksilla, joilla on myös korkea työttömyysaste on myös pidempi työttömyyden kesto. Kuviossa 16 on esitetty joidenkin kansalaisuusryhmien työttömyyden kestot, ei-työttömänä olon mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Pakolaisilla on pidemmät työttömyysajat ja heistä pienempi osuus on ollut ei-työttömänä vuoden 2001 aikan Kuvio Figure 16. Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden kesto eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2001 Length of unemployment among foreigners (moved to Finland in ) in 2001 Kiina - China Britannia - United Kingdom Ruotsi - Sweden Viro - Estonia Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Thaim aa-thailand Turkki - Turkey Venäjä - Russia Marokko - Morocco Vietnam - Viet Nam Bosnia-Hertsegovina Iran - Islamic Rep. of Iran Ent. Jugoslavia - Former Yugoslavia Somalia Ir a k - Iraq Muut maat - Other countries 32,2 34,6 32,7 41, ,4 72,6 59,7 59, ,6 46,1 45,3 26,2 21,9 51,8 35, ,7 22, ,6 8,1 6,9 Yhteensä - Total 28,6 27, Prosenttia - Percentage 0-6 kuukautta months cd7-1 2 ku u ka u tta months Ei työttömänä - Not unemployed 3 2 lillll Tilastokeskus

34 13.3 Veronalaiset tulot Pienimmät tulot (Kuvio 17) verotustietojen mukaan on pakolaisilla ja Turkin kansalaisilla. Näissä kansalaisuusryhmissä vähintään puolet työvoimaan kuuluvista ansaitsi vuonna 2001 alle markkaa eli euroa. Tietenkin tätä selittää yleisesti ottaen kyseisten maiden kansalaisten korkea työttömyysaste (taulukko 20). Eniten ansaitsivat länsimaisten maiden kansalaiset. Näiden maiden Suomessa asuvista kansalaisista vähintään neljännes ansaitsi vuonna 2001 yli markkaa. Kun kaikki ulkomaan kansalaisuudet lasketaan yhteen niin 9% heistä ansaitsi yli markkaa. Suomen kansalaisilla vastaava luku oli lähes 20%. Kuvio Figure 17. Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten veronalaiset tulot (maikkoina) eri kansalaisuusiyhmissä vuonna 3)01 Income in 2001 subject to state taxation among foreigners (moved to Finland in } Britannia - United Kingdom Ruotsi - Sweden Viro - Estonia Ent. NL - Former USSR Kiina - China Marokko - Morocco Venäjä - Russia Thaimaa - Thailand Vietnam - Viet Nam Turkki - Turkey Bosnia-Hertsegovina Somalia Iran - Islamic Rep. Of Iran Ent. Jugoslavia - Former Yugoslavia Irak - Iraq Muut maat - Other countries Yhteensä - Total Prosenttia - Percentage Tulot (mk) - Income IFIM,) bo CD Tilastokeskus 33

35 13.4 Koulutus Yli puolella ulkomaan kansalaisista koulutus on tuntematon eli heidän koulutuksestaan ei ole saatu tietoa tilastoon. Tilastokeskus saa tutkintorekisteriin maahan muuttaneiden koulutuksen eri viranomaisilta, mutta osalta maahanmuuttajista jää tieto kuitenkin saamatta. Koulutustietoja täydennetään esimerkiksi työministeriön työnhakijarekisterin avulla. Osa maahanmuuttajista ei kuitenkaan ole missään tekemisissä työvoimaviranomaisten kanssa. Monet länsimaista tulleet saavat työpaikan muuta kautta, joten heidän koulutuksensa ei tule Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Näin voisi olettaa, että näiden ryhmien koulutustaso tilastoissa on todellista matalampi. Taulukossa 21 on huomioitava, että perusasteen ryhmään kuuluu myös sellaiset henkilöt, joiden koulutus on tuntematon. Korkeasti koulutettuja on eniten länsimaista tulleiden maahanmuuttajien joukossa. Sen sijaan pakolaisina maahan tulleiden koulutustaso on huomattavasti alhaisempi. Vertailua kuitenkin vaikeuttaa se, että ei tiedetä kuinka suuri osa perusasteen ryhmään kuuluvista on tuntemattomia. Taulukko Table 21. Ulkomaan kansalaisten koulutus vuonna 2001 Education among torein citizens in 2001 Kansalaisuus Citizenship Perusaste tai tuntematon Primary education or unknown Ylioppilastutkinto Matriculation examination Ammatillinen koulutus Vocational education Korkeakoulututkinto/ korkea-aste Polytechnics/universities (high level) Yhteensä Total % % % % % Venäjä - Russia , , , , ,0 Viro - Estonia , , , , ,0 Ruotsi - Sweden , , , , ,0 Somalia ,5 95 3, ,2 49 1, ,0 Jugoslavia - Yugoslavia , , , , ,0 Britannia - United Kingdom , , , , ,0 Saksa - Germany , , , , ,0 Ent. Neuvostoliitto - Former USSR , , , , ,0 Ira k - Iraq , , , , ,0 USA - United States , , , , ,0 Turkki - Turkey ,7 99 6, ,8 59 3, ,0 Kiina - China ,4 28 1,7 78 4, , ,0 Iran - Islamic Republic Of Iran , , ,4 63 4, ,0 Thaimaa - Thailand ,2 13 1,0 89 6,9 25 1, ,0 Vietnam - Viet Nam ,7 50 3, ,2 15 1, ,0 Bosnia - Hertsegovina ,8 54 4, ,3 45 3, ,0 Ukraina - Ukraine ,7 30 3, , , ,0 Ranska - France ,5 48 5, , , ,0 Italia - Italy ,3 45 5, , , ,0 Intia - India ,9 24 3,0 44 5,6 59 7, ,0 Puola - Poland ,6 49 7, , , ,0 Alankomaat - Netherlands ,0 34 5, , , ,0 Kanada - Canada ,6 48 7, , , ,0 Espanja - Spain ,4 36 6, , , ,0 Unkari - Hungary ,6 18 3,2 42 7, , ,0 Marokko - Morocco , , ,4 39 7, ,0 Tanska - Denmark ,1 40 7, , , ,0 Norja - N orway ,1 46 9, , , ,0 Japani - Japan ,5 25 5, , , ,0 M uut maat - Other countries , , , , ,0 Tuntematon - Unknown ,2 59 4, ,3 84 6, ,0 Yhteensä - Total , , , , ,0 Suomi - Finland , , , , ,0 3 4 i Tilastokeskus

36 14. Maahanmuuttajien hedelmällisyys korkea Suomessa syntyy vuosittain noin lasta äideille, jotka ovat ulkomaan kansalaisia. Esimerkiksi pakolaisäideille on syntynyt 1990-luvulla yli lasta. Taulukkoon 22 on laskettu kokonaishedelmällisyysluvut kansalaisuusryhmittäin vuosilta , ja sekä syntymämaan mukaan vuosilta Tämän lisäksi taulukkoon on otettu vertailun vuoksi sen maan uusin kokonaishedelmällisyysluku, josta maahanmuuttajat on kotoisin. Hedelmällisyys on korkea niillä kansalaisuusryhmillä, joilla myös kotimaassaan on korkea hedelmällisyys. Vuosina korkein hedelmällisyys oli somalialaisilla naisilla 5,1, joka on selvästi alhaisempi kuin heidän kotimaassaan (7,1). Seuraavana tulevat irakilaiset (4,0) ja jugoslavialaiset, joita nostaa Kosovon albaanien hedelmällisyys. Monien maiden kansalaisten hedelmällisyys on lähes samalla tasolla kuin heidän kotimaassaan. On kuitenkin muistettava, että monet kansalaisuusryhmät ovat Suomessa pieniä, joten vuosittaista satunnaisvaihtelua hedelmällisyydessä saattaa tapahtua. Sen tähden laskentaa varten onkin yhdistetty muutamien vuosien tiedot ja laskettu niille yhteinen kokonaishedelmällisyysluku. Taulukko Table 22. Kokonaishedelmaliisyysluku kansalaisuuksittain ( , ja ) ja syntymamaan mukaan ( ) Total fertility rate by citizenship (in , and ) and country of birth (in ) Kansalalsuus/syntymämaa Citizenship/country o f birth Kansalaisuus Citizenship Syntymämaa Country o f birth Lähtömaan hedelmällisyys Fertility in country o f departure Somalia 6,3 5,8 5,1 5,6 7,1 Jugoslavia - Yugoslavia 5,2 5,0 3,7 5,8 Ira k - Iraq 4,4 4,3 4,0 4,0 4,8 Vietnam - Viet Nam 5,1 3,4 3,0 2,8 2,5 Turkki - Turkey 5,0 3,3 2,5 2,9 2,1 Ent. Jugoslavia - Former Yugoslavia 5,2 3,0 2,2 3,0 Filippiinit - Philippines 2,7 2,8 2,5 2,5 3,4 Thaimaa - Thailand 4,2 2,3 2,3 2,1 1,9 Bosnia-Hertsegovina - Bosnia and Herzegovina 2,2 2,2 1,7 Iran - Islamic Republic Of Iran 2,2 2,2 2,1 1,8 2,0 Ruotsi - Sweden 2,0 2,0 2,0 2,1 1,5 Ukraina - Ukraine 2,0 2,7 3,1 1,3 Venäjä - Russia 1,9 1,9 2,5 1,3 Kiina - China 1,7 1,9 1,7 1,8 1,8 Ranska - France 1,9 1,8 1,5 1,8 1.8 Viro - Estonia 2,7 1,7 1,8 1,7 1,2 Yhdysvallat - United States 2,1 1,7 1,9 1,7 2,1 Saksa - Germany 1,6 1,6 1,2 1,5 1,4 Britannia - United Kingdom 1,6 1,4 1,6 1,5 1,7 Ent. Neuvostoliitto - Former USSR 1,3 1,0 0,9 1,7 Muut maat - Other countries 2,4 2,1 2,1 Ulkomaan kansalaiset - Foreign citizens 2,4 22 2,1 Suomi - Finland 1,7 1,7 1,7 Koko maa yhteensä - Whole country total m 1,7 1,7 1,7 I Tilastokeskus 3 5

37 15. Maahanmuutto jatkuu edelleen vilkkaana Suomalaiset ovat koko 1900-luvun olleet ahkeria maastamuuttajia. On arvioitu, että vuosisadan vaihteesta alkaen Suomesta on muuttanut pois noin miljoona ihmistä. Toisen maailmansodan jälkeen lähtijöitä on ollut lähes , joista tosin osa on palannut takaisin Suomeen. Tällä hetkellä ulkomailla arvioidaan asuvan yli Suomessa syntynyttä. Kun 1960-luvun lopulla sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulivat työikään, muutto Ruotsiin kasvoi jopa niin suureksi, että Suomen väkiluku aleni ensimmäistä kertaa rauhan aikana sitten suurten nälkävuosien luvulla Suomen ja Ruotsin välinen siirtolaisuus näytti noudattelevan Ruotsin työllisyystilannetta. Lisähoukuttimena olivat Ruotsin korkeammat palkat ja elintaso luvulla siirtolaisuuden suunta muuttui: vuodesta 1981 alkaen Suomeen tulijoita oli enemmän kuin täältä lähtijöitä. Osaltaan tähän kehitykseen vaikuttivat työikään tulleet pienet ikäluokat, joille löytyi työtä Suomesta työllisyystilanteen parannuttua. Lisäksi Suomen ja Ruotsin väliset palkka- ja elintasoerot olivat kuroutuneet umpeen luvulla siirtolaisuuden luonne muuttui: 1980-luvun lopulla noususuhdanteen aikana maahanmuutto Ruotsista lisääntyi, mutta maastamuutto Ruotsiin selvästi hidastui, varsinkin 1990-luvun alussa. Taulukko Table 23. Nettosiirtolaisuus eräiden maiden kanssa vuosina N e t m ig ra tio n b e tw e e n s o m e c o u n trie s in Lähtö- tai tulomaa From/To Venäjä - Russia Viro - Estonia Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Ruotsi - Sweden Jugoslavia - Yugoslavia Turkki - Turkey Somalia Thaimaa - Thailand Irak - Iraq Kiina - China Etiopia - Ethiopia Bosnia-Hertsegovina - Bosnia-Hertz Vietnam - Viet Nam Ukraina - Ukraine Intia - India Iran - Islamic Republic Of Iran Tanska - Denmark -318 Alankomaat - Netherlands -322 Ranska - France -339 Luxemburg - Luxembourg -387 Sveitsi - Switzerland -733 Belgia - Belgium Saksa - Germany Britannia - United Kingdom USA Espanja - Spain Norja - Norway Kuvio F ig u re 18. Siirtolaisuus vuosina Em igration and im m igration in iljjll Tilastokeskus

38 Kuvio F ig u re 19. Siirtolaisuus EU-maihin (pl. Ruotsi) vuosina M igration to EU -countries (excl. Sw eden ) in Suurin muuttovoitto oli vuonna 1991, jolloin Suomeen tulijoita oli henkilöä enemmän kuin täältä lähtijöitä. Suurin osa näistä Suomeen muuttajista oli muita kuin Suomen kansalaisia. Vuodesta 1990 alkaen inkeriläiset tulkittiin paluumuuttajiksi. Seuraavina vuosina heitä muutti Suomeen tuhansia. Heidät lasketaan entisen Neuvostoliiton kansalaisten joukkoon, joka oli vuonna 1991 suurin (5 500 henkilöä) maahanmuuttajien ryhmä. Ulkomaalaisten maahanmuuttajien ryhmää lisäsi vielä ky- Kuvio Figure 20. Suomen kansalaisten maastamuutto ja ulkomaalaisten maahanmuutto vuosina Em igration of Finnish citizens and im m igration o f foreigners in q l Tilastokeskus 37

39 seisenä vuotena Suomeen saapunutta somalialaista pakolaista. Kun 1980-luvulla tyypillinen Suomeen muuttaja oli Ruotsista tuleva paluumuuttaja, 1990-luvulla enemmistö muuttajista on tullut Venäjältä, Virosta, entisen Neuvostoliiton alueelta ja Ruotsista. Useat entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista ovat olleet inkeriläisiä paluumuuttajia ja heidän perheenjäseniään. Näiden maiden jälkeen suurimmat muuttovoitot Suomella ovat Jugoslavian, Turkin, ja Somalian kanssa. Lähes kaikki Somaliasta ja Jugoslaviasta tulleet ovat pakolaisia. Muutto muualle Eurooppaan lisääntyy. Vuosina suurin muuttotappio Suomella oli Norjan, Espanjan ja USA:n kanssa. Vuodesta 1994 alkaen maastamuutto EU-maihin on kasvanut lukuunottamatta vuotta Liitteessä VII on esitetty maasta- ja maahanmuuttoluvut sekä nettomuutto lähtö- ja tulomaiden mukaan vuosina Liitteessä VIII on esitetty maasta - ja maahanmuuttajien määrät vuosilta Kuviossa 20 on tarkasteltu Suomen kansalaisten muuttoa ulkomaille ja toisaalta taas ulkomaalaisten muuttoa Suomeen vuosina Ulkomaalaisten muutto Suomeen kasvoi voimakkaasti vuodesta 1988 alkaen. Se oli korkeimmillaan vuonna 1991, jolloin oli myös suurin muuttovoitto. Sen jälkeen ulkomaalaisten muutto Suomeen aleni jyrkästi vuoteen 1996 saakka, jonka jälkeen siinä on tapahtunut taas lisäystä. Suomen kansalaisten muutto ulkomaille näyttää pysyneen 1980-luvun melko vakaana. Muutosta suurin osa suuntautui Ruotsiin. Noususuhdannevuosien aikana muuttoliike hidastui. Muutaman lamavuoden jälkeen se alkoi taas kasvaa. Tämä kasvu ei johdu perinteisestä Ruotsiin muuton lisääntymisestä, vaan suurin osa kasvusta on tullut muihin Euroopan Taulukko Table 24. Siirtolaisuus sukupuolen mukaan vuosina Migration bysex in Vuosi Year Maahanmuutto Ulkomaan kansalaiset Immigration Foreign citizens Naisten osuus (%) Percentage o f females Maastamuutto Suomen kansalaiset Emigration Finnish citizens Naisten osuus (%) Percentage o f females ,4 52, ,0 53, ,8 53, ,1 52, ,4 52, ,3 54, ,5 52, ,8 54, ,3 54, ,8 53, ,7 54, ,2 54,4 maihin suuntautuneesta muutosta. Erityisesti vuodesta 1994 alkaen suomalaisten muutto ulkomaille on lisääntynyt ja on 1980-luvun alun tasolla. Suomeen muuttavista ulkomaalaisista 1980-luvun lopulla enemmistö oli miehiä, mutta 1990-luvulla muuttajista enemmän oli naisia. Tosin tuo naisenemmistö oli hyvin pieni - vuonna 2000 Suomeen muuttaneista ulkomaan kansalaisista 50,8 prosenttia oli naisia. Vuonna 2002 Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten naisten osuus oli 50,2 prosenttia. Suomesta ulkomaille muuttavista Suomen kansalaisista enemmistö on ollut naisia. Vuonna 2002 heidän osuutensa poismuuttajista oli 54,4 prosenttia. 3 8 Tilastokeskus

40 16. English summary The number of foreigners living in Finland at the end of 2002 was , amounting to 2,0% of the resident population and marking an increase of in the course of that year (Figure 1 and Table 1}. At the same time the number of persons born outside Finland was and the number of native speakers of other languages (than Finnish, Swedish and Saami) was The number of foreigners had remained fairly constant at something over for a long time, so that where the exact figure in 1950 was (0.3% of the population), it was still just in A slow increase then began to take place during the 1980 s, and this was followed by a wave of immigration beginning in 1990, when the Finnish-speaking Ingrians from the former Soviet Union were granted the status of returning emigrants. This led to an immediate increase in immigration and made a significant contribution to the rise in the numbers of foreigners resident in Finland. The steepest annual rise of all was recorded in 1991, over persons, the largest groups among whom were the Ingrians and refugees from Somalia. Russians the largest group of foreigners The foreign population of Finland in 2002 (Table 2 and Figure 2) included citizens of 160 countries, among whom the largest group were Russians citizens, , and the second largest Estonians, In third position came Swedish citizens and then the refugee groups from Somalia and Jugoslavia. The greatest increase in numbers over the year was recorded for Russians followed by Estonians.. The total increase of 5105 was lower than in the previous year. 76% of the foreigners in Finland in 2002 (Table 3 and Figures 3-6) were in working age, i.e years, as against 67% for the population as a whole, and correspondingly the proportion of elderly people was well below the national average, 6% of the foreigners being of pensionable age, as opposed to more than 15% among Finnish citizens. The proportion of children was slightly higher than among the Finns. As many men as women In 2002 the number of men was and the number of women 51985, the difference was 288 persons, but many individual national groups (N>500) were clearly male-dominated (Figure 7). Practically all the Dutch, British, Italian, Turks and Moroccoans in Finland were men, (from 71% to 79%). All the largest refugee groups had a male majority except for the Vietnamese. Women were very clearly in the majority within the groups originating from Thailand, Russia, and Estonia. Native speakers of other languages tripled in the 1990's The figure of native speakers of other languages living in Finland by the end of 2002 is more than triple that recorded for 1990 (Table 6). The most prominent language (Figure 8 and Appendix III) other than the official languages of Finland is Russian, with over native speakers, the next most prominent Estonian, with speakers, and then English, spoken by people as their native language. The population by the end of that year comprised 4,8 million speakers of Finnish as the first language, speakers of Swedish (5.6%) and speakers of Saami (0.03%). Over gained Finnish citizenship in 2003 Although Finnish citizenship was awarded to only about 100 people a year in the 1970 s, the figure increased during the next decade to almost a year. The most common cases were former Swedish citizens, most of whom had some prior ties with Finland (Figure 9, Table 8 and Appendix IV). Although it seemed in the early 1990 s that the number of foreigners to be granted Finnish citizenship would remain at this level of about per year, it has in fact declined markedly in very recent years, and citizenship was granted to only 651 persons in 1994 and to 668 persons in 1995, the lowest figure since the late 1970 s. After 1995 the number of foreigners to be granted Finnish citizenship turned to increase and in 2000 the citizenship was granted ijjjj! Tilastokeskus 3 9

41 to persons. The granted citizenship in 2002 was new mixed marriages a year Over marriages are contracted every year in which one partner is an foreigner and the other a Finnish citizen permanendy resident in Finland (Table 10). Finnish women concluded mixed marriages most often with men from United Kingdom in 2002, the next most frequent categories being from United States and Sweden. In the last decade the Finnish men most frequently married women from Russia, whereas the number of marriages to Estonian women was very much smaller. The next most significant country of bride (although in considerably smaller numbers) was from Thailand. M any divorces in mixed marriages Men obtained divorces most often from the wives originating from Estonia and the former Soviet Union, in spite of the fact that this was the largest category of mixed marriages involving Finnish men (Table 12). The divorce rate was high between Finnish men (Table 13) and women from Thailand. By contrast, the marriages between Finnish women and Moroccan or Turkish men very frequently ended in divorce. 29% of the foreign labour force unemployed Since the sharpest increase in foreign population coincided with the years of recession, unemployment would seem to have emerged as one barrier to integration into Finnish society. Given a national unemployment rate of 12.2% in 1991, that among foreigners was double this figure. Moreover, the worsening of the employment situation appears to have hit the foreign population hardest. In 1996 the unemployment rate was 48, but in 2002 it was lower, 29%. The worst hit by unemployment in 2002 (Table 16) were the refugees from Iraq, Iran, Somalia and Yougosalvia, among whom over 58% of those eligible to work were unemployed, i.e. only a tiny minority had found work. Outside the refugee population, the worst affected by unemployment were the Moroccans and Russians, all of whom suffered from rates considerably above the national average. Foreigners living mostly in Southern Finland The only regions of Finland in which the proportion of foreigner residents in 2002 (Figure 11 and Table 17) was higher than the figure of 2,0% for the whole country were the Autonomous Territory of the Aland Islands, 5,1%, Uusimaa 3.8% and Varsinais-Suomi 2.4%. In the Aland Islands as many as 70% of the foreigners were citizens of Sweden. Flefugee population about The late 1980 s and early 1990 s formed a period of repeated international crises, which caused many hundreds of thousands of refugees to seek asylum in Europe. A very small fraction of these came to Finland (Figure 12). At that stage the country already had about Vietnamese refugees, and these were joined by the first large group of Somalis in 1991, so that persons of the latter nationality were living in Finland by the end of that year. The largest total influx of refugees, almost 3 700, took place in 1993, mostly from the former Yugoslavia, while the figure dropped to persons in 1994 and By the end of 2002 there was a total of about persons. Refugees and returning emigrants Emigration has been common among the Finns almost throughout the 20th century, and it is calculated that about a million people have left the country during that time, including about who have done so since the Second World War. Although many of these have since returned, it is estimated that there are about people living abroad at the moment who were born in Finland. When the post-war baby boom generation reached working age in the 1960 s, emigration to Sweden became so pronounced that the population of Finland decreased for the first time in peace-time since the great years of famine in the last century. The state of migration between Finland and Sweden throughout the 1970 s appeared to be governed by the employment situation in Sweden, the incentive for emigration being the higher wages and standards of living that existed there (Figure 18). 4 0 lljji'l Tilastokeskus

42 Returning emigrants first from Sweden and then from Russia The direction of migration was reversed in the 1980 s, however, and from 1981 onwards Finland recorded higher in-migration than out-migration. This was partly a result of the smaller age groups entering the working population and partly a sign of improvement in the employment situation and a closing of the gap in wages and the standard of living between Sweden and Finland. The nature of this migration altered greatly in the 1990 s. Immigration from Sweden increased in the late 1980 s, at the time of the economic boom, and emigration to that country slowed down markedly throughout the early 1990 s. Thus there were more people entering Finland in 1991 than there were leaving the country, the highest net immigration ever experienced. In addition, a large proportion of the immigrants were non-finns. The largest group of all consisted of citizens of the former Soviet Union, persons, mostly Ingrians, who had been granted the status of returning emigrants in 1990 and moved to Finland in their thousands the following year. The number of foreigners entering Finland in that year was also swelled by an intake of over refugees from Somalia. While the typical immigrant to Finland in the 1980 s was still a person returning from Sweden, the majority from 1990 onwards have been from the former Soviet Union, chiefly Russia and Estonia, the largest single group being from Ingria. The number of emigrants returning from Sweden has been much smaller, and the following groups in terms of size have been from Somalia and the former Yugoslavia, almost all of whom have been refugees. The majority of foreign immigrants into Finland in the late 1980 s were men, and the same situation still prevails among the foreigner population of Finland as a whole, but an increasingly large proportion of the new immigrants in the 1990 s have been women. This is on account of the preponderance of women among those arriving from the former Soviet Union, i.e. Russia and Estonia. I m l Tilastokeskus 41

43 4 2 Sm Tilastokeskus

44 Liitteet - Appendices

45 Liite I. Väestä kansalaisuuden mukaan vuosina A p p e n d ix I. P o p u la tio n b y c itiz e n s h ip in Kansalaisuus - Citizenship Yhteensä - Total Eurooppa - Europe Suomi - Finland Muu - Other EU (ei Suomi) - European Union lexcl. Finland Ruotsi - Sweden Tanska - Denmark Alankomaat - Netherlands Belgia - Belgium Espanja - Spain Irlanti - Ireland Britannia - United Kingdom Itävalta - Austria Italia - Italy Kreikka - Greece Luxemburg - Luxembourg Portugali - Portugal Ranska - France Saksa - Germany EFTA Norja - Norway Islanti - Iceland Sveitsi - Switzerland Muu Eurooppa - Rest o f Europe Bosnia-Hertsegovina Bulgaria Jugoslavia - Yugoslavia Kroatia - Croatia Latvia - Latvia Liettua - Lithuania Makedonia - Macedonia Moldova Puola - Poland Romania - Romania Slovakia Ent. Tsekkoslovakia - 39 Former Czechoslovakia Tsekki - Czech Republic Turkki - Turkey Ukraina - Ukraine Unkari - Hungary Valko-Venäjä - Belarus Venäjä - Russia R l Tilastokeskus

46 Liite I. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina (jatk.) A ppendix /. Population by citizenship in (cont.) Kansalaisuus - Citizenship Ent. Neuvostoliitto Former USSR Viro - Estonia Muu - Other Afrikka - A frica Algeria Angola Egypti - Egypt Etelä-Afrikka - South Africa Etiopia - Ethiopia Gambia Ghana Kenia - Kenya Kongon dem. tasavalta - Congo, The Dem. Rep Liberia Libya Marokko - Morocco Namibia Nigeria Sambia -Zam bia Somalia Sudan Tansania - Tanzania Tunisia Muu - Other Amerikka - Am erica Kanada - Canada USA - United States Argentiina - Argentina Brasilia - Brazil Chile Kolumbia - Colombia Kuuba - Cuba Meksiko - Mexico Peru Muu - Other Aasia - Asia Afganistan - Afghanistan Bangladesh Filippiinit - Philippines Georgia Indonesia Intia - India Irak - Iraq Iran - Islamic Republic Of Iran !!! l Tilastokeskus 4 5

47 Liite I. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina (jatk.) A p p e n d ix I. P o p u la tio n b y c itiz e n s h ip in (co n t.) Kansalaisuus - Citizenship Israel Japani - Japan Jordania - Jordan Kamputsea Kazakstan - Kazakhstan Kiina - China Korean Tasavalta - Republic o f Korea Libanon - Lebanon Malesia - Malaysia Nepal Pakistan Sri Lanka Syyria - Syrian Arab Republic Thaimaa - Thailand Uzbekistan Vietnam - Viet Nam Muu - Other Oseania Australia Uusi-Seelanti - N ew Zealand Muu - Other Tuntematon - Unknown Im i Tilastokeskus

48 Liite II. Väestä syntymämaan mukaan vuosina Appendix II. Population by country of birth in Syntymämaa - Cnuntrv of hirth Yhteensä - Total Eurooppa - Europe Suomi - Finland Muu maa - Other country EU (ei Suomi) - European Union lexcl. Finland) Ruotsi - Sweden Tanska - Denmark Alankomaat - Netherlands Belgia - Belgium Britannia - United Kingdom Espanja - Spain Irlanti - Ireland Itävalta - Austria Italia - Italy Kreikka - Greece Luxemburg - Luxembourg Portugali - Portugal Ranska - France Saksa - Germany EFTA Norja - Norway Islanti - Iceland Sveitsi - Switzerland Muu Eurooppa- Rest o f Europe Bosnia-Hertsegovina Bulgaria - Bulgaria Jugoslavia - Yugoslavia Latvia - Latvia Liettua - Lithuania Kypros - Cyprus Puola - Poland Romania - Romania Tsekkoslovakia Czechoslovakia Turkki-Turkey Ukraina - Ukraine Unkari - Hungary Venäjä - Russia Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Viro - Estonia Muu - Other Afrikka - Africa Algeria - Algeria Angola Egypti - Egypt Etelä-Afrikka - South Africa Etiopia - Ethiopia Gambia Ghana Kenia - Kenya I!!t Tilastokeskus 4 7

49 Liite II. Väestö syntymämaan mukaan vuosina (jatk.) A p p e n d ix II. P o pulation b y co u n try o f birth in (cont.) Syntymämaa - Countrv o f hirth Kongon Dem. tasavalta - Congo, The Dem. Rep Libya Marokko - Morocco Nigeria Sambia - Zambia Somalia Sudan Tansania - Tanzania Tunisia - Tunisia Muu - Other Am erikka - Am erica Kanada - Canada USA - U nited States Argentiina - Argentina Brasilia - Brazil Chile Kolumbia - Colombia Kuuba - Cuba Meksiko - Mexico Peru Muu - Other Aasia - Asia Afganistan - Afghanistan Bangladesh Filippiinit - Philippines Indonesia Intia - India Ira k - Iraq Iran - Islamic Republic of Iran Israel Japani - Japan Jordania - Jordan Kamputsea - Cambodia Kiina - China Korea - Republic o f Korea Libanon - Lebanon Malesia - M alaysia Pakistan Saudi-Arabia - Saudi Arabia Sri Lanka Syyria - Syrian Arab Republic Thaimaa - Thailand Vietnam - Viet Nam Muu - Other Oseania - O ceania Australia Muu - Other Tuntematon - Unknown iljlji Tilastokeskus

50 Liite III. Väestö kielen (N>240) mukaan vuosina A ppendix UI. Population (N>240) by language in Kieli -Language Muutos (+ /-) Change (+ /-) Koko väestö - Total population Suomi - Finnish Ruotsi - Swedish Saame - Saarni V ieraskieliset- Foreign language Venäjä - Russian Viro - Estonian Englanti - English Somali Arabia - Arabian N ikam a - Albanian Kurdi - Kurdish Vietnam - Vietnamise Saksa - German Kiina - Chinese Turkki - Turkish Espanja - Spanish Serbokroatia - Serbo-Croatian Thai Ranska - French Persia - Persian Puola - Polish Unkari - Hungarian Italia -Ita lia n Hollanti - Dutch Romania - Romanian Japani - Japanese Bengali Tagalog Hindi Bulgaria - Bulgarian Portugali - Portuguese Norja - Norwegean Kreikka - Greek Ukraina - Ukranian Tanska - Danish Pandzhabi - Punjabi Urdu Am h a ra - Amharic Lingala Tamili , Hebrea - Hebrew Tshekki - Czech m Tilastokeskus 4 9

51 Liite IV. Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan vuosina A pp en d ix IV. N aturalized foreigners by former citizenship in Entinen kansallisuus Former nationality Yhteensä Total Yhteensä - Total Eurooppa - Europe Ruotsi - Sweden Britannia - United Kingdom Bulgaria Ent. Jugoslavia - Former Yugoslavia Puola - Poland Romania Saksa - Germany Turkki - Turkey Unkari - Flungary Venäjä - Russia Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Viro - Estonia Muut - Others Afrikka - A frica Algeria Egypti - Egypt Etiopia - Ethiopia Marokko - Morocco Somalia Tunisia Muut - Others Amerikka - Am erica Usa - United States Kolumbia - Colombia Muut - Others Aasia - A sia Bangladesh Filippiinit - Philippines Intia - India Ira k - Iraq Iran - Islamic Rep. Of Iran Kiina - China Sri lanka Thaimaa - Thailand Vietnam - Viet Nam Muut - Others Oseania - Oceania Ilman kansalaisuutta tai tuntematon - W ithout citizenship or unknown Tilastokeskus

52 Liite V. Ulkomaan kansalaisten pääasiallinen toiminta vuosina A pendix V. M a in type o f activity o f foreign citizens in Ulkomaalaiset - Foreigners N 1991 % 1992 % 1993 % 1994 % 1995 % Työvoima - Labour force , , , , ,3 Työllinen -Employed , , , , ,0 Työtön - Unemployed , , , , , vuotiaat years olds , , , , ,1 Opiskelijat - Students , , , , ,4 Eläkeläiset - Pensioners , , , , ,2 Muut - Others , , , , ,1 Yhteensä - Total , , , , Työttömyys-% - Unemployment rate Ulkomaalaiset - Foreigners Koko väestö - Total population Ulkomaalaiset - Foreigners 1996 % 1997 % 1998 % % Työvoima - Labour force , , , , ,7 Työllinen -Em ployed , , , , ,5 Työtön - Unemployed , , , , , vuotiaat years olds , , , , ,9 Opiskelijat - Students , , , , ,1 Eläkeläiset - Pensioners , , , , ,3 M u u t- Others , , , , ,0 Yhteensä - Total , , , , ,0 Työttömyys-% - Unemployment rate Ulkomaalaiset - Foreigners Koko väestö - Total population Ulkomaalaiset - Foreigners Koko väestö - Total population 2001 % 2001 % Työvoima - Labour force , Työllinen - Employed , Työtön - Unemployed , vuotiaat years olds , Opiskelijat - Students , Eläkeläiset - Pensioners , Muut - Others , Yhteensä - Total , Työttömyys-% - Unemployment rate Ulkomaan kansalaiset Foreign citizens 31 Koko väestö - Total population 12 I Tilastokeskus 51

53 Liite VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina A ppendix VI. Foreign citizens by region and m un icipality in Maakunta Kunta Region Municipality Väkiluku Uiko. Kans. Total osuus (%) population Percentage of Foreign citixens Koko maa - VVhole country Uusimaa Espoo ,9 Hanko ,7 Helsinki ,1 Hyvinkää ,8 Inkoo ,7 Järvenpää Karjaa ,1 Karjalohja ,9 Karkkila ,9 Kauniainen ,0 Kerava ,0 Kirkkonummi ,2 Lohja ,4 Mäntsälä ,6 Nummi-Pusula ,2 Nurmijärvi ,9 Pohja ,2 Pornainen ,8 Sammatti ,5 Siuntio ,4 Tammisaari ,1 Tuusula ,0 Vantaa ,0 Vihti ,9 Itä-Uusimaa Askola ,0 Lapinjärvi ,3 Liljendal ,3 Loviisa ,1 Myrskylä ,0 Pernaja ,2 Porvoo ,3 Pukkila ,7 Ruotsinpyhtää ,5 Sipoo ,3 Varsinais-Suomi ,4 Alastaro ,6 Askainen ,8 Aura ,8 Dragsfjärd ,9 Halikko ,0 Houtskari ,6 Iniö ,6 Kaarina Karinainen ,6 Kemiö ,6 5 2 Tilastokeskus

54 Liite VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Appendix VI. Foreign citizens by region and m unicipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Uiko. Kans. Kunta Total osuus (%) Region population Percentage Municipality of Foreign citixens Kiikala ,3 Kisko ,4 Korppoo ,1 Koski Tl ,2 Kustavi ,0 Kuusjoki ,5 Laitila ,7 Lemu ,1 Lieto ,8 Loimaa ,9 Loimaan kunta ,3 Marttila ,7 Masku ,3 Mellilä ,5 Merimasku ,7 Mietoinen ,6 Muurla ,8 Mynämäki ,5 Naantali ,7 Nauvo ,5 Nousiainen ,5 Oripää ,8 Paimio ,5 Parainen ,1 Perniö ,4 Pertteli ,5 Piikkiö ,7 Pyhäranta ,5 Pöytyä ,7 Raisio ,3 Rusko ,4 Rymättylä ,7 Salo ,3 Sauvo ,3 Somero ,9 Suomusjärvi ,7 Särkisalo ,2 Taivassalo ,7 Tarvasjoki ,3 Turku ,3 Uusikaupunki ,5 Vahto ,1 Vehmaa ,3 Velkua ,0 Västanfjärd ,0 Yläne ,6 Satakunta ,8 Eura ,6 Eurajoki ,3 Harjavalta ,7 Honkajoki ,6 Huittinen ,9 Tilastokeskus 53

55 Liite VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) A ppendix VI. Foreign citizens by region and m un icipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Uiko. Kans. Kunta Total osuus (%) Region population Percentage Municipality of Foreign citixens Jämijärvi ,3 Kankaanpää ,4 Karvia ,5 Kiikoinen ,1 Kiukainen ,8 Kodisjoki ,6 Kokemäki ,5 Kullaa ,2 Köyliö ,4 Lappi ,4 Lavia ,4 Luvia ,6 Merikarvia ,3 Nakkila ,3 Noormarkku ,2 Pomarkku ,5 Pori ,1 Punkalaidun ,7 Rauma ,0 Siikainen ,5 Säkylä ,5 Ulvila ,4 Vampula ,1 Kanta-Häme ,1 Forssa ,3 Hattula ,4 Hauho ,7 Hausjärvi ,7 Humppila ,5 Hämeenlinna ,7 Janakkala ,8 Jokioinen ,8 Kalvola ,6 Lammi ,5 Loppi ,6 Renko ,9 Riihimäki ,4 Tammela ,4 Tuulos ,7 Ypäjä ,8 Pirkanmaa ,6 Hämeenkyrö ,4 Ikaalinen ,5 Juupajoki ,3 Kangasala ,9 Kihniö ,3 Kuhmalahti ,7 Kuru ,6 Kylmäkoski ,8 Lempäälä ,9 Luopioinen ,7 5 4 S Tilastokeskus

56 Liite VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Appendix VI. Foreign citizens by region and m unicipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Uiko. Kans. Kunta Total osuus (%) Region population Percentage Municipality of Foreign citixens Längelmäki ,4 Mouhijärvi ,2 Mänttä ,7 Nokia ,9 Orivesi ,5 Parkano ,5 Pirkkala ,2 Pälkäne ,4 Ruovesi ,6 Sahalahti ,7 Suodenniemi ,8 Tampere ,6 Toijala ,6 Urjala ,6 Valkeakoski ,6 Vammala ,6 Vesilahti ,5 Viiala ,7 Viljakkala ,5 Vilppula ,4 Virrat ,5 Ylöjärvi ,0 Äetsä ,7 Päijät-Häme Artjärvi ,4 Asikkala ,9 Hartola ,7 Heinola ,3 Hollola ,8 Hämeenkoski ,6 Kärkölä ,7 Lahti ,7 Nastola ,9 Orimattila ,0 Padasjoki ,5 Sysmä ,9 Kymenlaakso Anjalankoski ,1 Elimäki ,5 Hamina ,5 Iitti ,8 Jaala ,3 Kotka ,9 Kouvola ,6 Kuusankoski ,8 Miehikkälä ,3 Pyhtää ,0 Valkeala ,8 Virolahti ,1 e n C O C O Tilastokeskus 5 5

57 Liite VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Appendix VI. Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Uiko. Kans. Kunta Total osuus (%) Region population Percentage Municipality of Foreign citixens Etelä-Karjala Imatra ,6 Joutseno ,4 Lappeenranta ,7 Lemi ,5 Luumäki ,4 Parikkala ,6 Rautjärvi ,6 Ruokolahti ,8 Saari ,3 Savitaipale ,3 Suomenniemi ,1 Taipalsaari ,0 Uukuniemi ,4 Ylämaa ,7 Etelä-Savo Enonkoski ,7 Haukivuori ,3 Heinävesi ,4 Hirvensalmi ,3 Joroinen ,5 Juva ,7 Jäppilä ,9 Kangasniemi ,5 Kerimäki ,7 Mikkeli ,3 Mäntyharju ,9 Pertunmaa ,4 Pieksämäen mlk ,3 Pieksämäki ,9 Punkaharju ,6 Puumala ,8 Rantasalmi ,7 Ristiina ,1 Savonlinna ,1 Savonranta ,8 Sulkava ,4 Virtasalmi ,5 Pohjois-Savo ,8 Iisalmi ,5 Juankoski ,3 Kaavi ,2 Kangaslampi ,2 Karttula ,5 Keitele ,5 Kiuruvesi ,6 Kuopio ,3 Lapinlahti ,2 Leppävirta ,5 56 iuul Tilastokeskus

58 Liite VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Appendix VI. Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Uiko. Kans. Kunta Total osuus (%) Region population Percentage Municipality of Foreign citixens Maaninka ,2 Nilsiä ,5 Pielavesi ,0 Rautalampi ,3 Rautavaara ,0 Siilinjärvi ,4 Sonkajärvi ,3 Suonenjoki ,5 Tervo ,9 Tuusniemi ,2 Varkaus ,8 Varpaisjärvi ,3 Vehmersalmi ,4 Vesanto ,4 Vieremä ,2 Pohjois-Karjala Eno ,8 Ilomantsi ,5 Joensuu ,0 Juuka ,9 Kesälahti ,5 Kiihtelysvaara ,6 Kitee ,0 Kontiolahti ,7 Lieksa ,7 Liperi ,6 Nurmes ' ,4 Outokumpu ,8 Polvijärvi ,3 Pyhäselkä ,8 Rääkkylä ,0 Tohmajärvi ,7 Tuupovaara ,9 Valtimo ,5 Värtsilä ' 636 3,6 Keski-Suomi Hankasalmi ,5 Joutsa ,4 Jyväskylä ,4 Jyväskylän mlk ,0 Jämsä ,8 Jämsänkoski ,1 Kannonkoski ,4 Karstula ,6 Keuruu ,7 Kinnula ,6 Kivijärvi ,7 Konnevesi ,4 Korpilahti ,3 Kuhmoinen ,5 Kyyjärvi ,5 I Tilastokeskus 57

59 Liite VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Appendix VI. Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Kunta Region Municipality Väkiluku Uiko. Kans. Total osuus (%) population Percentage of Foreign citixens Laukaa ,6 Leivonmäki ,9 Luhanka ,1 Multia ,7 Muurame ,8 Petäjävesi ,5 Pihtipudas ,6 Pylkönmäki ,1 Saarijärvi ,5 Sumiainen ,2 Suolahti ,9 Toivakka ,5 Uurainen ,3 Viitasaari ,6 Äänekoski ,8 Etelä-Pohjanmaa Alahärmä ,6 Alajärvi ,6 Alavus ,2 Evijärvi ,9 Ilmajoki ,4 Isojoki ,6 Jalasjärvi ,4 Jurva ,6 Karijoki ,4 Kauhajoki ,6 Kauhava ,6 Kortesjärvi ,5 Kuortane ,3 Kurikka ,4 Lappajärvi ,3 Lapua ,4 Lehtimäki ,8 Nurmo ,4 Peräseinäjoki ,6 Seinäjoki ,8 Soini ,4 Teuva ,2 Töysä ,3 Vimpeli ,3 Ylihärmä ,5 Ylistaro ,2 Ähtäri ,3 Pohjanmaa ,0 Isokyrö ,5 Kaskinen ,3 Korsnäs ,9 Kristiinankaupunki ,6 Kruunupyy ,0 5 8 ijjjjl Tilastokeskus

60 Liite VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Appendix VI. Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Uiko. Kans. Kunta Total osuus (%) Region population Percentage Municipality of Foreign citixens Laihia ,3 Luoto ,9 Maalahti ,3 Maksamaa ,8 Mustasaari ,2 Närpiö ,3 Oravainen ,0 Pedersören kunta , 1,0 Pietarsaari ,2 Uusikaarlepyy ,3 Vaasa ,9 Vähäkyrö ,3 Vöyri ,5 Kaski-Pohjanmaa ,8 Haisua ,5 Himanka ,7 Kannus ,7 Kaustinen ,6 Kokkola ,0 Kälviä ,6 Lestijärvi ,9 Lohtaja ,3 Perho ,3 Toholampi ,4 UI lava ' ,2 Veteli ,6 Pohjois-Pohjanmaa Alavieska ,3 Haapajärvi ,5 Haapavesi ,4 Hailuoto ,4 Haukipudas ,5 li ,6 Kalajoki ,4 Kempele ,5 Kestilä ,1 Kiiminki ,5 Kuivaniemi ,2 Kuusamo ,9 Kärsämäki ,4 Liminka ,3 Lumijoki ,2 Merijärvi ,3 Muhos ,5 Nivala ,6 Oulainen ,7 Oulu ,5 Oulunsalo ,4 Pattijoki Piippola ,4 Pudasjärvi ,3 Pulkkila ,3 7 Tilastokeskus 59

61 Liite VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina ( atk.) Appendix VI. Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Uiko. Kans. Kunta Total osuus (%) Region population Percentage Municipality of Foreign citixens Pyhäjoki ,6 Pyhäjärvi ,5 Pyhäntä ,2 Raahe ,9 Rantsila ,4 Reisjärvi ,5 Ruukki ,0 Sievi ,7 Siikajoki ,0 Taivalkoski ,9 Tyrnävä ,3 Utajärvi ,3 Vihanti ,3 Yli-li ,4 Ylikiiminki ,6 Ylivieska ,3 Kainuu Hyrynsalmi ,5 Kajaani ,9 Kuhmo ,0 Paltamo ,6 Puolanka ,4 Ristijärvi ,2 Sotkamo ,6 Suomussalmi ,9 Vaala ,4 Vuolijoki ,6 Lappi Enontekiö ,4 Inari ,7 Kemi ,3 Kemijärvi ,5 Keminmaa ,4 Kittilä ,8 Kolari ,9 Muonio ,1 Pelkosenniemi ,3 Pello ,6 Posio ,4 Ranua ,3 Rovaniemen mlk ,5 Rovaniemi ,5 Salla ,8 Savukoski ,1 Simo ,4 Sodankylä ,5 Tervola ,7 Tornio ,6 Utsjoki ,3 Ylitornio ,8 60 S Tilastokeskus

62 Liite VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina (jatk.) Appendix VI. Foreign citizens by region and municipality in (cont.) Maakunta Väkiluku Uiko. Kans. Kunta Total osuus (%) Region population Percentage Municipality of Foreign citixens Ahvenanmaa ,1 Brändö ,8 Eckerö ,4 Finström ,4 Föglö ,7 Geta ,0 Hammarland ,9 Jomala ,7 Kumlinge ,0 Kökar ,6 Lemland ,5 Lumparland ,1 Maarianhamina ,4 Saltvik ,3 Sottunga ,3 Sund ,6 Värdö ,2 Koko maa - Whole country Uusimaa ,8 Itä-Uusimaa ,8 Varsinais-Suomi ,4 Satakunta ,8 Kanta-Häme 837, ,1 Pirkanmaa ,6 Päijät-Häme ,8 Kymenlaakso ,5 Etelä-Karjala ,9 Etelä-Savo ,0 Pohjois-Savo ,8 Pohjois-Karjala ,2 Keski-Suomi ,2 Etelä-Pohjanmaa ,5 Pohjanmaa ,0 Keski-Pohjanmaa ,8 Pohjois-Pohjanmaa ,9 Kainuu ,8 Lappi ,0 Ahvenanmaa ,1 ijjjll Tilastokeskus 61

63 Liite VII. M aah an - ja maastamuuttaneet maittain vuosina Appendix VII. Immigration and emigration and by country in Lähtö-tai Maahanmuutto - Immigration Maastamuutto - Emigration tulomaa From/To Yhteensä - Total Eurooppa - Europe EU (ei Suom i) European Union (e xcl. Finland) R u o ts i - Sweden T a n s k a - Denmark A la n k o m a a t - Netherlands B e lg ia - Belgium E s p a n ja - Spain Ir la n ti - Ireland B rita n n ia - United Kingdom Itä v a lta - Austria Italia - Italy K re ik k a - Greece L u x e m b u rg - Luxembourg P o rtu g a li - Portugal R a n s k a - France S a k s a - Germany E F T A -m a a t- EFTA-counlries N orja - Norway Is la n ti - Iceland Sveitsi - Switzerland M uut m aat - Other countries B o s n ia -H e rts e g o v in a - Bosnia-Hertz J u g o s la v ia -Yugoslavia K ro a tia - Croatia K y p ro s - Cyprus L a tv ia - Latvia L ie ttu a - Lithuania P u o la - Poland R o m a n ia U k ra in a - Ukraine U n k a ri - Hungary T s e k k o s lo v a k ia - Czechoslovakia T s e k k i - Czech Republic S Tilastokeskus

64 Liite VII. M aahan- ja maastamuuttaneet maittain vuosina (jatk.) Appendix VII. Immigration and emigration and by country in (cont.) Maastamuutto - Emigration Nettomaahanmuutto - Net - emigration ljjjp Tilastokeskus 63

65 Liite VII. Maahan- ja maastamuuttaneet maittain vuosina (jatk.) Appendix VII. Immlgration and emigration and by country in (cont.) L ä h t ö - t a i M a a h a n m u u t t o - Im migration M a a s t a m u u t t o - Emigration t u l o m a a From/To B 1997 T u rk k i - Turkey V e n ä jä - Russia E n t. N e u v o s to liitto - Former USSR m V a lk o -V e n a jä - Belarus V iro - Estonia M u u t - Others Afrikka - A frica A lg e ria E g yp ti - Egypt E te lä -A frik k a - South Africa E tio p ia - Ethiopia G a m b ia G h a n a K e n ia - Kenya M a ro k k o - Morocco N ig e ria S o m a lia T a n s a n ia - Tanzania T u n is ia K o n g o n D e m. ta s a v a lta - Congo, The Dem. Rep M u u t - Others Amerikka - Am erica K a n a d a - Canada Lisa - United States B ra s ilia - Brazil C h ile K o lu m b ia - Colombia P eru M e k s ik o - Mexico M u u t - Others A asia - A sia B a n g la d e s h F ilip p iin it - Philippines In d o n e s ia In tia - India Ira k - Iraq Si Tilastokeskus

66 Liite VII. Maahan- ja maastamuuttaneet maittain vuosina (jatk.) Appendix VII. Immigration and emigration and by country in (cont.) Maastamuutto - Emigration Nettomaahanmuutto - Net - emigration I Tilastokeskus 65

67 Liite VII. Maahan- ja maastamuuttaneet maittain vuosina (jatk.) Appendix VII. Immigration and emigration and by country in (cont.) L ä h t ö - t a i M a a h a n m u u t t o - Immigration M a a s t a m u u t t o - Emigration t u l o m a a From/To Iran - Islamic Republic Of Iran Is ra e l J a p a n i - Japan J o rd a n ia - Jordan K a z a k s ta n - Kazakhstan K iin a - China L ib a n o n - Lebanon M a le s ia - Malaysia P a k is ta n S a u d i-a ra b ia S in g a p o re S ri L an ka S y y ria - Syrian Arab Republic T h a im a a - Thailand V ie tn a m - Viet Nam U z b e k is ta n M u u t - Others Oseania - Oceania Australia - Australien M u u t - Others T u n te m a to n - Unknown I l Tilastokeskus

68 Liite VII. Maahan- ja maastamuuttaneet maittain vuosina (jatk.) Appendix VII. Immigration and emigration and by country in (cont.) Maastamuutto - Emigration Nettomaahanmuutto - Net - emigration ' ' Tilastokeskus 67

69 Liite Vili. Siirtolaisuus vuosina Appendix Vili. Emigration and immigration in Vuosi Kaikki muuttaneet Suomen ja Ruotsin välillä Year All migrants Between Finland and Sweden Maahanmuutto Immigrants Maastamuutto Emigrants Nettosiirtolaisuus Net emigration Ruotsista From Sweden Ruotsiin ' To Sweden Nettosiirtolaisuus Net emigration S Tilastokeskus

70 Tämä julkaisu sisältää demografisia tietoja ulkomaalaisista ja siirtolaisuudesta vuodelta Lisäksi julkaisuun on kerätty pitempiä sarjoja keskeisimmistä muuttujista vuosilta This publication presents statistics on foreigners living in Finland and on international migration in Most series in the publication were compiled from the period The tables and figures are provided with English captions and the publication includes an English summary Tilastokeskus, myyntipalvelu PL4C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi ( myynti@tilastokeskus. h Statistikcentralen, försäljning PB4C STATISTIKCENTRALEN tfn (09) fax (09) myynti@stat.fi Statistics Finland, Sales Services P.O.Box 4C FIN STA TISTICS FINLAND Tel Fax myynti@stat.fi ISSN = Väestö ISSN ISBN Tuotenumero 9372 BG